FI86151B - Foerfarande och anordning foer avvattning av fibersuspension. - Google Patents

Description

1 86151

Menetelmä ja laite kuitususpension saostamiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite, 5 jolla pyritään jaottelemaan vettä ja kuituja sisältävä suspensio kahteen osaan, joista toinen sisältää pääasiassa nestettä ja toinen sekä kuituja että nestettä. Keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuvat erityisen hyvin paperi- ja selluloosateollisuuden kuitususpensioiden 10 sakeuttamiseen.

Sellu- ja paperiteollisuudessa on prosesseja, jotka joudutaan viemään läpi matalassa, jopa alle 1 %:n sakeudessa. Tällaisia prosesseja ovat esim. normaali ja käänteinen 15 pyörrepuhdistus. Pyörrepuhdistuksen jälkeen massasuspensio johdetaan seuraavaan prosessivaiheeseen, joka voi olla saostin tai paperi- tai kuivatuskoneen perälaatikko. Joka tapauksessa pyörrepuhdistusta seuraavana vaiheena on aina saostus.

20

Esimerkiksi paperikoneen kehityssuuntana on yhä korkeampien perälaatikkosakeuksien (1 - 3 %) käyttö itse paperikoneen ja valmiin tuotteen kustannusrakenteen ja laatutason paran-’··· tamiseksi.

: *'. 25

Saostus suoritetaan nykytekniikan mukaisesti erityyppisillä | kiekko- tai rumpusaostimilla ja kaariseuloilla. Konventio naalisilla rumpu- tai kiekkosaostimilla nesteenpoisto eli saostus perustuu painovoimaan (ns. gravity deckers), imu-30 saostukseen (ns. vacuum filters) tai painesaostukseen (ns. pressure filters).

: : : Painovoimasaostimissa saostus tapahtuu viirapäällysteisellä .*’ : reikälevystä valmistetulla rummulla. Saostukseen tarvittava * ; 35 paine-ero syntyy massan tuloaltaan ja suodostilan välisestä pintaerosta. Massa voidaan suodattaa joko rummun sisältä ulospäin tai ulkoa sisäänpäin, mikä on tavallisinta. Käytännössä rummun halkaisija voi olla 4 m, josta upoksissa 2 86151 on esim. 60 %. Rummun sisällä on suodospintaa 10 - 15 %. Maksimipaine-eroksi saadaan näin ollen n. 20 kPa. Rummun pohjakuolokohdassa paine-ero on nolla, josta se sitten kasvaa tuloaltaan pintaan päin mentäessä mainittuun mak-5 simiarvoon. Tästä seuraa, että alakuolokohdan molemmin puolin ei saostusta tapahdu. Sama tilanne vallitsee rummun osalla, joka ei ole upoksissa. Painovoimasaostimen rummun pinnoista on huomattava osa tehottomassa käytössä. Tehollisessa käytössäkin olevan rummun osan käyttöteho vaihtelee 10 riippuen paine-erosta, joka vallitsee suodospintaan nähden. Painovoimasuotimien ominaissaostuskapasiteetti vaihtelee massasta ja ajo-olosuhteista riippuen, mutta se on tyypillisesti 400 - 700 l/m2/min. Tämän tyyppisiä saostimia käytetään esisaostamaan laimeata massaa esim. 0,5 %:sta 15 1,5 - 5 %:iin.

Rummun suodattava pinta pidetään puhtaana tai virtaukselle avoimena liikuttamalla sitä suodosta vasten tai käyttämällä ilmaa sen puhdistukseen. Esim. 500 tonnia 90 prosenttista 20 sellua tuottavassa tehtaassa tarvitaan halkaisijaltaan 4 m ja pituudeltaan 7 m oleva suodin, jonka pinta-ala on noin 88 m2 viirapintaa, seostamaan sulppu 0,5 %:sta 1,5 %:iin.

Imurumpusaostimissa ja kiekkosaostimissa suodatukseen tar-.·. 25 vittava paine-ero aikaansaadaan imujalalla. Tämän tyypin saostimet eroavat painovoimasaostimista siten, että niille muodostetaan massakerros. Tämä merkitsee sitä, että saos-timen jälkeen massan sakeus on 8 - 14 %. Imu- tai kiekko-saostimen uppouma on samaa luokkaa kuin painovoimasuotimes--30 sa. Erona on se, että suodattavalle pinnalle sen ollessa upotettuna massasuspensioon pyritään muodostamaan massarata imun avulla. Suspension pinnan yläpuolelle kohonneelle rummun osalle muodostuneesta radasta imetään suodosta . . : niin, että sakeus on poistossa mainittu 8 - 14 %. On 35 selvää, että muodostettaessa suodattavalle pinnalle massakerros, nesteenpoisto kerroksen läpi hidastuu oleel-: lisesti.

3 86151

Ei ole edullista käyttää tämän tyypin saostimia pyrittäessä esisaostukseen, vaan sovelletuksena tulevat kysymykseen kohteet, jossa poistosakeusvaatimus on korkea. Ominaissaostus-kapasiteetti vaihtelee massalaadun ja olosuhteiden mukaan 5 50 - 300 l/min/m^. Edelliseen esimerkkiin verrattuna tarvittaisiin 2 kpl mainitun kokoisia imusuotimia pyrittäessä 10 %:n sakeuteen. Kiekkosuotimen etuna imurum-pusuotimeen nähden on se, etä suodatuspintaa saadaan samaan tilavuuteen huomattavasti enemmän.

10

Painesuodatin eroaa imurumpusuodattimesta siinä, että suodattava paine-ero aikaansaadaan paineilmalla. Suodatuskyky ei poikkea imurumpusuodattimesta oleellisesti.

15 Kaariseulatyyppinen saostus perustuu painovoimasuodatuk-seen. Seostettava suspensio pumpataan vinossa olevalle suodattavalle pinnalle. Saostuskyky käytännössä on 3-5 % ja ominaisnesteenpoistokapasiteetti samaa luokkaa kuin rumpusuodattimilla. Etuna on, ettei laitteessa ole mekaa- 20 nisesti liikkuvia osia. Haittana on laitteen suuri tukkeu-tumisalttius, koska tehokkaan puhdistuksen järjestäminen on hankalaa. Kaariseulatyyppisiä saostimia käytetään massateollisuudessa, kun kysymyksessä on vähäinen saostus-. ja massakapasiteetti.

;··; 25

Edellä kuvatunlaisille konventionaalisille saostimille on tyypillistä, että saostus suoritetaan hyvin pienellä paine-erolla enemmän tai vähemmän avoimissa laitteistoissa ja hyödynnetään vain osa suodattavasta pinnasta.

;Y: 30

Pienestä paine-erosta ja osittaisesta suodatuspinnan käy-;**.· töstä on seurauksena alhainen nesteenpoistokyky. Avoimesta rakenteesta ja toimintaperiaatteesta puolestaan on seurauk-/ _ sena se, että massa ja suodos saattavat sisältää ilmaa.

* " 35 Massassa oleva ilma heikentää tunnetusti massan suotautumis-ominaisuuksia aivan ratkaisevasti.

.·. : Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että 4 86151 saostuneen kuitumaton muodostuminen sihtipinnoille estetään ja suodoksen poistumista sihtipinnan läpi tehostetaan kohdistamalla sihtipinnalle pääasiassa radiaalisia edestakaisia paine-/imupulsseja, joilla irrotetaan sihtipinnan 5 aukkoihin tunkeutuneet ja tarttuneet kuidut ja pakotetaan suodos sihtipinnan läpi.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle laitteelle on ominaista, että lajittimen rungon sisällä on ainakin yksi sihti-10 pinta ja sen pinnan läheisyydessä sen suhteen liikkuva pinta tai elin, jolle on tunnusmerkillistä, että mainitun pinnan tai elimen pinnanmuoto on valittu siten, että se kohdistaa sihtipinnalle vuorotellen imu- ja paineiskuja, joilla sihtipinta pidetään puhtaana.

15

Massa seostetaan sanotussa laitteessa sakeusalueelta 0,3- 1.0 sakeusalueelle 1 - 3 %.

Keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta kuvataan seuraa-20 vassa lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen erään edullisen suoritusmuodon pääasiallisen rakenteen, *·:* kuvio 2 esittää vastaavalla tavalla keksinnön erään toisen 25 edullisen suoritusmuodon mukaisen rakenteen, .·.*. kuvio 3 esittää esimerkkejä erilaisista vaihtoehtoisista roottorimahdollisuuksista, ·"*" kuvio 4 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaisen laitteen testauksessa käytetyn laitteistojärjestelyn, ' 30 kuvio 5 esittää erään toisen edullisen sovellutuskaavion, kuvio 6 esittää erään kolmannen edullisen sovellutuskaavion, kuvio 7 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista ratkaisua kaavamaisena leikkauksena kuvion : 8 linjaa B - B pitkin, 35 kuvio 8 esittää kaavamaista leikkausta kuvion 7 linjaa A- . A pitkin, * · « : kuvio 9 esittää keksinnön erään kolmannen edullisen suori- tusmuodon mukaista ratkaisua, ja 5 86151 kuvio 10 leikkausta kuvion 9 linjaa C - C pitkin.

Kuvion 1 mukaisesti koostuu keksinnön mukaisen laitteen eräs edullinen suoritusmuoto rungosta 1, kannesta 2, jalustasta 5 3 ja käyttölaitteista 4. Rungossa 1 on massan syöttöyhde 5, suodoksen poistoyhde 6, saostuneen massan poistoyhde 7 sekä mahdollisen romun eli rejektin poistoyhde 8. Rungon 1 sisällä on kiinteä sihtisylinteri 9. Sihtisylinterin 9 sisällä on pyörivästi laakeroitu roottori 10, jonka pinnalla 10 on massakerrosta irrottavia elimiä 11. Laitteeseen voidaan lisäksi haluttaessa liittää kevyiden epäpuhtauksien kuten muovin tai vastaavan poistojärjestely 12.

Sihtisylinterijärjestely on eräissä tapauksissa edullista 15 tehdä kuvion 2 mukaisesti. Kuvion 2 laite poikkeaa kuvion 1 laitteesta siinä, että laitteessa on kaksi sisäkkäistä sihtisylinteriä 13 ja 14, joiden välissä roottori 15 pyörii. Muut käytetyt viitenumerot vastaavat kuviossa 1 käytettyjä. On kuitenkin syytä huomata, että tämän suoritus-20 muodon mukaisessa laitteessa on kaksi suodoksen poistoyhdet-tä 7. Tarkoituksena kahden sihtisylinterin käytöllä on tietenkin lisätä laitteen yksikkökapasiteettia. Laitteeseen on aivan kuvion 1 tapausta vastaavasti mahdollista [*:* liittää kevyiden epäpuhtauksien poisto.

: .*. 25

Laite toimii siten, että matalassa sakeudessa oleva mas-sasuspensio syötetään paineen avulla laitteeseen, jolloin massa virtaa laitteen päädyn suunnasta roottorin ja sihtisylinterin väliseen saostustilaan ja jolloin syöttötavasta 30 ja roottorin vaikutuksesta johtuen sulppu saa pyörivän liikkeen saostustilassa. Jolloin kuidut orientoituvat sihtirummun pinnan suuntaisesti. Pienireikäinen sihtilevy * päästää läpi suodoksen, mutta ei kuituja. Tällöin sihti- ·*. · levyn pinnalle pyrkii muodostumaan saostuneen massan ker- 35 ros, joka liitetään uuteen tulevaan sulppuun roottorin ja • roottorin pinnalla olevien elimien avulla. Roottorina : .* olevat tai roottorin pinnalle järjestetyt syke-elimet ai- heuttavat paine-/imupulsseja sihtilevyn pinnalle irroittaen 6 861 51 sihtipinnalle tarttuneet kuidut ja siten pitäen sen aukot avoimina.

Kuviossa 3 on esitetty erilaisia sihtipintaa puhdistavia 5 elimiä, joilla kohdistetaan sihtipinnalle edestakaisia paine-/imupulsseja, joilla irroitetaan sihtipinnan aukkoihin tarttuneita tai osittain tunkeutuneita kuituja ja joilla toisaalta tehostetaan suodoksen virtausta sihtipinnan läpi. Syke-elin 20 on roottorin pinnalle tai roottorin 10 siiven pinnalle sijoittuva puolipallomainen kohouma; 21 on palaelin, jonka johtoreuna on jyrkkä ja päästöreuna vino; 22 on muunnelma 21:stä siten, että se on lähelle sihtilevyn pintaa ulottuva ripa, jonka johtoreuna on jyrkkä ja päästöreuna koko matkalta vino; 23 on muunnelma 22:sta 15 siten, että ripa on muotoiltu mahdollisimman vähän tehoa kuluttavaksi ts. siipimäiseksi.

Saostunut massa johdetaan laitteesta ulos syöttöpäätyyn nähden vastakkaisesta päädystä samassa paineessa kuin syöte. 20 Suodoksen ja syötteen välillä vallitsee paine-ero 20 - 100 kPa riippuen tapauksesta.

Koeajot ovat osoittaneet, että sulpun sakeuden noustessa, voidaan käyttää suurempaa sihtilevyaukkoa. Tämä johtuu sii-25 tä, että kuituverkosto on tällöin lujempi eikä yksittäinen kuitu irtoa siitä niin helposti. Tämä mahdollistaa sen, että laitteessa voidaan käyttää sihtilevyä, jossa on yhtä tai useampaa eri kokoa olevia aukkoja. Tiedetään, että isommasta aukosta saadaan isompi läpäisy ja sen valmis-' 30 taminen on edullisempaa. Käytännöllisin järjestely on suoritettu esim. niin, että tulopäässä on pienin aukotus, keskellä vähän suurempi ja saostuneen massan poistopäässä : suurin.

« • · • · · • · · 35 Myös roottori ja roottorissa olevat syke-elimet on edullista ryhmitellä ja muotoilla siten, että tulomassa jakautuisi tasaisesti koko saostusalueelle.

7 86151

Kuvion 4 mukaisella koejärjestelyllä on menetelmää ja laitetta tutkittu laboratoriossa. Viitenumerolla 30 on esitetty kierrätyssäiliötä, josta massaa pumpataan syöttöpumpulla 31 koe- eli sihtilaitteelle 32 syöttöventtiilin 33 kautta. Tar-5 vittaessa massa voidaan ohjata takaisin kierrätyssäiliöön 30 suoraan sihtilaitteen 32 ohi venttiilillä 34. Näyte saostamattomasta massasta otettiin yhteestä 35 ja näyte seostetusta massasta yhteestä 36 sakeamassaventtiilin 37 jälkeen. Näyte suodoksesta otettiin yhteestä 38 suodos-10 venttiilin 39 jälkeen. Venttiileillä 37 ja 39 voidaan säätää haluttu painetilanne sihtilaitteeseen 32. Sihtilaitteen mitat olivat kokeessa seuraavat: koelaitteen sihtisylinterin pinta-ala 0,4 m2 koelaitteen sihtisylinterin reikäkoko 0,2 mm 15 koelaitteen roottorin syke-elimet kuvion 3 mukaiset

Saavutetut tulokset: mänty- koivu- sulfaatti sulfaatti 20 - tulosakeus laitteelle 0,5 % 0,5 % - seostetun massan sakeus 1,5 % 1,5 % - suodoksen sakeus 0,02 % 0,04 % - nesteenpoistokapasiteetti 4500 - 5500 1/m2/min - paine-ero koeajossa 20 - 40 kPa : 25

Suoritetut kokeet osoittavat, että paineellisella saostusme-netelmällä ja -laitteella on mahdollista saavuttaa moninkertainen kapasiteeetti konventionaalisiin saostimiin nähden. Laite on rakenteeltaan kompakti. Paineellisen toimintape-30 riaatteen ansiosta sekä suodos, etä seostettu massa ovat ylipaineisia, joten sijoittelussa tehdasolosuhteisiin on suuri vapaus ja tilansäästömahdollisuus. Lisäksi ilman joutuminen saostuksessa massan sekaan on mahdotonta.

____: 35 Paperikone- tai kuivatuskonesovellutuksissa vaaditaan saostuneelta massalta alhaista pulssitasoa. Tämä ehto täyttyy esillä olevalla menetelmällä, kuvio 5 esittää sovellutusta, jossa laite on kytketty tätä tarkoitusta silmällä pitäen.

8 86151

Massa siirretään pumpulla 40 säiliöstä 41 pyörrepuhdi st imien 42 kautta sihtilaitteelle 43, josta saostunut massa edelleen kulkeutuu paperi- tai kuivatuskoneen perälaatikolle 44. Paperi- tai kuivatuskoneen viiraosan 45 läpi suotautunut 5 neste-kuitususpensio palautetaan säiliöön 46, johon myös sihtilaitteelta 43 poistuva suodos johdetaan. Säiliöstä 46 erittäin laimea neste-kuitususpensio voidaan vaikkapa palauttaa massasäiliöön laimentamaan massaa pyörrepuhdis-timilie sopivaan sakeuteen. Siten on mahdollista syöttää 10 massasäiliöön 41 sakeaa massaa, joka laimennetaan sihtilait-teen ja paperi- tai kuivatuskoneen suodoksilla, jolloin myös mainituista laitteista suodoksen mukaan joutuneet kuidut palaavat takaisin massakiertoon. On selvää, kuinka suuri etu paineellisesta suljetusta saostuksesta saavute-15 taan tällaisessa sovellutuksessa.

Kuvio 6 esittää sovellutusta, jossa saostimen 50 syöttö esi-saostetaan paineellisesti sihtilaitteella 51 konventionaalisen menetelmän sijasta. Tässäkin tapauksessa etu on huomat-20 tavan suuri, koska ilmaa ei pääse sekoittumaan prosessiin.

Kuvioiden 7 ja 8 mukainen laite on pääperiaatteiltaan kuvion 1 laitteen kaltainen eli koostuu rungosta 1, kannesta 2, jalustasta 3 ja käyttölaitteista 4. Rungossa 1 on massan - : : 25 syöttöyhde 5, suodoksen poistoyhde 6 ja saostetun massan : poistoyhde 7. Lisäksi runkoon voidaan järjestää myös mahdol lisen romun eli rejektin poistoyhde. Rungon sisälle on järjestetty kiinteä sihtipinta 78 ja sen suhteen liikkuva pinta 79, joka voi olla mm. pyörivä roottori 79, joka voi olla 30 mitä tahansa kuviossa 3 esitettyä tai jotakin muuta tarkoitukseen sopivaa tyyppiä. Poikkeuksellista aikaisempiin ’_ ratkaisuihin nähden kuvion 7 suoritusmuodossa on se, että sihtipinta ei ole eheän sylinterimäinen, vaan siinä on poistoaukko 80, joka on yhteydessä saostetun massan pois-• 35 toyhteeseen 77, joka puolestaan ei sijaitse kuvion 1 laitteen tavoin saostimen alaosassa, vaan saostimen kyl-jessä. Mainitulla ratkaisulla saavutettavia etuja ovat mm. seuraavat: sihtlpinnan 78 epäjatkuvuuskohta 80, olipa se 9 861 51 sitten koko sihtipinnan korkuinen aukko tai matalampi, aiheuttaa ylimääräistä turbulenssia, mikä puhdistaa sih-tipintaa ja roottoria; toisaalta myöskään seostetun massan ei tarvitse kulkeutua roottorin ja sihtipinnan välissä 5 koko laitteen alaosaan saakka, vaan saostunut osuus poistetaan jo aikaisemmassa vaiheessa. On myös syytä huomata, että sihtipinnan ja roottorin keskinäisen aseman ja toiminnan ei tarvitse välttämättä olla edellä kuvattu, vaan on täysin mahdollista, että kiinteänä ei täysin ehjänä sylin-10 terimäisenä osana on kuvion 3 mukaisilla pintavaihtoehdoilla varustettu osa ja pyörivänä osana on sihtipinta, jolloin suodos poistetaan pyörivän kappaleen kautta.

Kuvioissa 9 ja 10 esitetty laite on suuressa määrin kuviossa 15 1 esitetyn laitteen kaltainen. Laite koostuu rungosta 1, kannesta 2, jalustasta 3 ja käyttölaitteista 4. Rungossa 1 on massan syöttöyhde 5, suodoksen poistoyhde 6, jolle on esitetty kaksi vaihtoehtoista ratkaisua 6' ja 6'', ja seostetun massan poistoyhde 7. Rungon 1 sisälle on järjes-20 tetty sihtipinta 88 ja sen suhteen liikkuva pinta 89, joka edullisesti on roottori, mikäli sihtipinta 88 on kiinteä. Olennaista kuvioiden 9 ja 10 suoritusmuodolle on se, että massan syöttö tapahtuu rungon 1 eli vaipan ja sihtipinnan :* 88 väliseen tilaan, jolloin suodoksen poistuminen massasta * 25 tapahtuu muihin suoritusmuotoihin nähden vastakkaiseen suuntaan eli suodos virtaa sihtipinnan 88 läpi sisällepäin. Toisena erona aikaisemmin esille tulleisiin suoritusmuotoihin on se, että tässä vaihtoehdossa suodos voidaan poistaa myös laitteen kannessa olevasta yhteestä 6' tavanomaisen, 30 laitteen alaosassa olevan yhteen 6'' lisäksi. Tässä suoritusmuodossa on joissakin tapauksissa edullista järjestää sihtipinta pyöriväksi ja sen sisäpuolella oleva pinta V " kiinteäksi, jolloin ko. pinta 89 kohdistaa sihtipinnan . . : läpi suodosta imeviä ja huopaantunutta kerrosta irrottavia ____: 35 pulsseja. Eräänä edullisena suoritusmuotona pinnalle 89 mainittakoon ratkaisu, jossa pintaan on tehty syvennyksiä, jotka aiheuttavat imua sihtipinnan läpi. Syvennykset voivat päättyä joko muun pinnan tasolle kohoavaan osaan, jolloin 10 861 51 ne aiheuttavat sihtipinnalle 88 vastakkaissuuntaisen pulssin, joka irroittaa sihtipinnalle huopautuneen kerroksen, tai syvennykset voivat päättyä myös aukkoon, jota kautta sihtipinnan läpi suotautunut neste pääsee poistumaan 5 pinnan 89 sisäpuolelle, josta se edelleen poistetaan laitteesta. Etuina tämän suoritusmuodon mukaiselle laitteelle mainittakoon ensiksi se, että pinnalla 89 on mahdollista aiheuttaa voimakas imuvaikutus sihtipinnan sisäpuolelle, jolloin saostusvaikutus on hyvin tehokas. Toiseksi 10 se, että pinnan 89 toimiessaan roottorina ei tarvitse saattaa koko laitteen sisälle tulevaa massavirtaa pyörivään liikkeeseen, toisin sanoen energiaa säästyy. Ja kolmanneksi energiaa säästetään myös muotoilemalla pinta 89, toimipa se sitten roottorina tai kiinteänä, pulsseja aiheuttavana 15 pintana, siten, että sen kuluttama energia on mahdollisimman vähäinen. Tähän pyritään mm. jälkimmäisenä kuvatulla suoritusmuodolla, jossa pintaan 89 oli tehty syvennyksiä. Tässä suoritusmuodossa käytettävät pulssielimet todellakin poikkeavat jonkin verran kuviossa 3 esitetyistä, koska 20 niiden tärkein tehtävä on kohdistaa sihtipinnalle mahdollisimman tasainen, pitkä imu, jolla suodosta imetään sihtipinnan läpi massasta. On tietenkin selvää, että imuvaikutuksen tehokkuus määrää imuvaiheen pituuden. Jos imu on hyvin voimakas, pyrkii massa nopeasti saostumaan sih-V : 25 tipinnalle, jolloin puolestaan imupulssin pituus ei saa olla niin suuri, että painepulssi ei enää kykene irroit-tamaan sihtipinnalle huopautunutta kuitukerrosta. Toisaalta myös sihtipinnan ja pulsseja aiheuttavan pinnan välistä nopeuseroa säätämällä voidaan säätää haluttu saostumisnopeus 30 siten, että suodoksen poiston suhde huopautuneeseen massamäärään on optimaalinen.

Kuten edellä esitetystä huomataan, on kehitetty aivan uudentyyppinen saostusmenetelmä ja -laite, jolla pystytään ---· 35 poistamaan tunnetun tekniikan mukaisten laitteiden haittapuolet ilman uusia ongelmakohtia. On selvää, että edellä on esitetty vain muutamia edullisia laitevaihtoehtoja ja sovellutuskohteita, joilla ei millään muotoa ole tarkoitus

Claims (12)

11 86151 rajata keksintöä siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa, jotka yksin määrittelevät keksinnön kohteen ja sen suojapiirin laajuuden. Siten on selvää, että sekä sihtipinta että sen suhteen liikkuva pinta voivat olla muo-5 doltaan sylinterimäisestä poikkeavia, olennaista mainituille elimille on vain, että ne ovat olennaisesti pyörähdyssymmetrisiä, sylinteri-, kartio- ja pallopinta tai jokin niiden yhdistelmä vain muutamia mainiten. 10

1. Menetelmä paperi- ja selluloosateollisuuden kuitusus-pensioiden saostamiseksi, jossa menetelmässä kuitususpensio 15 syötetään paineellisena ainakin yhdellä sihtipinnalla varustettuun saostustilaan ja saatetaan pyörivään liikkeeseen ainakin yhden sihtipinnan suhteen, jolloin suspensiosta paineen avulla poistetaan sihtipinnan läpi nestettä, estetään suspension kuitujen poistuminen suodoksen 20 joukkoon, estetään saostuneen kuitumaton hallitsematon muodostuminen sihtipinnoille ja poistetaan saostettu massa saostustilasta, tunnettu siitä, että saostuneen kuitumaton muodostuminen sihtipinnoille estetään ja suodoksen poistumista sihtipinnan läpi tehostetaan kohdistamalla sihtipin-25 nalle pääasiassa radiaalisia edestakaisia paine-/imupulsse-ja, joilla irrotetaan sihtipinnan aukkoihin tunkeutuneet ja tarttuneet kuidut ja pakotetaan suodos sihtipinnan läpi. .-30 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitususpensio saostetaan sakeusalueelta 0.3- 1.0 % sakeusalueelle 1 - 3 %.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että suodosta poistetaan kuitususpensiosta järjestä-:mällä suodoksen virtaus sihtipinnan läpi sisältä ulospäin. i2 861 51

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suodosta poistetaan kuitususpensiosta järjestämällä suodoksen virtaus sihtipinnan läpi ulkoa sisällepäin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että kuitususpension kuitujen poistuminen suodoksen mukana estetään käyttämällä sihtipinnan reikäkokoa alle 0.2 mm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että suodoksen kuitupitoisuus on 50 - 1000 mg/1.

7. Laite paperi- ja selluloosateollisuuden kuitususpensi-oiden saostamiseksi, joka laite koostuu pääosiltaan rungosta 15 (1), kannesta (2), yhteistä (5,6 ja 7) syötettävälle massal le, suodokselle ja saostuneelle massalle, vastaavasti, jolloin rungon (1) sisällä on ainakin yksi sihtipinta (9;13,14;78;88) ja sen pinnan läheisyydessä sen suhteen liikkuva pinta tai elin (10;15;79;89), tunnettu siitä,että 20 mainitun pinnan tai elimen (10;15;79;89) pinnanmuoto on valittu siten, että se kohdistaa sihtipinnalle (9;13,14; 78;88) vuorotellen imu- ja paineiskuja, joilla sihtipinta (9;13,14;78;88) pidetään puhtaana.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että sihtipinta (9; 13,14;78;88) koostuu olennaisesti pyöräh-dyssymmetrisestä sihtilevystä, jossa on yhtä tai useampaa eri kokoa olevia aukkoja.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että sihtipinnan (9;13,14;78;88) reiän läpimitta tai raon leveys syöttöpäässä on enintään 0,2 mm. 1 Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu 35 siitä, että sihtipinnassa (78) on aukko (80), josta saostunut massa johdetaan poistoyhteeseen (7). i3 861 51

11. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että sihtipinta on pyörivä.

12. Patenttivaatimuksen 7, 8 tai 11 mukainen laite, 5 tunnettu siitä, että elimet (20 - 23) sihtipinnan puh- taanapitämiseksi on järjestetty kiinteästi laitteen rungon suhteen.

13. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu 10 siitä, että elimet sihtipinnan puhtaanapitämiseksi koostuvat sihtipinnan suhteen liikkuvista elimistä, jotka kohdistavat sihtipinnalle pitkän suodosta sihtipinnan läpi pakottavan pulssin ja nopean huopautunutta massaa sihtipinnalta irroit-tavan pulssin. 15