FI86122C - Tdm-kommunikationssystem foer effektiv spektrumanvaendning. - Google Patents

Description

1 86122

Spektriä tehokkaasti käyttävä TDM-tietoliikennejärjestelmä

Keksinnön taustaa

Keksintö liittyy yleisesti kaksisuuntaiseen radio-5 liikenteeseen ja erityisesti aikajakojärjestelmäliikentee-seen ja on erityisesti suunnattu taajuusspektriä tehokkaasti käyttävään tietoliikennejärjestelmään.

Alaa tuntevat tietävät käytettävissä olevan taa-juusspektrin ahtauden ja tungoksen. Liittovaltion tieto-10 liikennekomissio (Federal Communication Commission, FCC) on tungoksen helpottamiseksi jatkuvasti etsinyt keinoja jakaa uudelleen käytettävissä oleva spektri tai ottaa käyttöön aikaisemmin varattu spektri. Tilanne on erityisen näkyvä kaupunkialueilla missä suuri joukko radion käyttä-15 jiä on keskittynyt pienelle maantieteelliselle alueelle.

Eräs FCC:n ehdotus on osan UHF-televisiospektriä jakamisesta radiopuhelinjfirjestelmän kanssa (FCC esitys 85 - 172). Toinen mahdollisuus on radiopuhelinjärjestelmän taajuusalueelle 896 - 902 MHz olevien varataajuuksien uudelleen ja-20 kaminen yksityisille radiopuhelimien käyttäjille (FCC esitys 84 - 1233).

Toinen FCC:n vaihtoehto on määrittää uudelleen radio-: puhelinliikennekanavien standardi. Nykyisellään radiopuhe- • linliikenteen standardi on kanava, jonka kaistanleveys on . 25 25 kHz. FCC voi kuitenkin määrittää standardin uudelleen . käyttämään 12,5 kHz:n (tai mahdollisesti 15 kHz) kanavia.

Tämän "kaistan halkaisun" teoriana on itseasiassa kaksinkertaistaa kanavien määrä kaikilla uusilla jaettavilla taajuuskaistoilla. Kun mahdollisesti jaetaan uudestaan "van-30 hempaa" spektriä, kaikkien tietoliikennevälineiden edellytetään toimivan 12,5 kHz:n kanavakaistanleveydellä.

Vaikka onkin sinänsä houkutteleva, ei käytettävissä ·· olevien kanavien määrän kaksinkertaistaminen kaistanhal- kaisulla tapahdu kustannuksitta. Nykyiset tietoliikenne-·. 35 laitteet toimivat riittävällä taajuussuojäkäistä11a, joka • • » # • · 2 86122 suojaa viereisen kanavan interferenssiltä (annetulla lähe-tinten taajuusstabiiliudella). Kaistanhalkaisu tietenkin pienentää taajuussuojakaistaa pyrkien näin aiheuttamaan suurempaa viereisen kanavan interferenssiä. Vaikka oletet-5 täisiin suurempi kuin kaksi-yhteen parannus lähettimen taa-juusstabiliudessa ja suuren valintakyvyn kidesuodattimet vastaanottimiin, voi kaistanhalkaisu vaikuttaa suorituskykyyn mitä tulee viereisen kanavan interferenssiin. Näin ollen on olemassa merkittäviä teknologisia raja-aitoja, 10 jotka täytyy ylittää, jotta saataisiin radio, jolla on vertailun kestävä suorituskyky ja kilpailukykyinen hinta.

Näin ollen markkinoilla on merkittävä tarve kehittää tietoliikennejärjestelmä, jossa käytettävissä olevien tieto-liikennekanavien määrä on suurempi ja joka on yhteensopiva 15 nykyisten 25 kHz:n kanavakaistanleveyksien kanssa.

Keksinnön yhteenveto

Edellisen perusteella, esillä olevan keksinnön päämääränä on spektriltään tehokas tietoliikennejärjestelmä.

Edelleen on esillä olevan keksinnön päämääränä tie-20 toliikennejärjestelmä, joka on helposti sovitettavissa parannettuihin koodaustekniikoihin.

Edelleen esillä olevan keksinnön päämääränä tietoliikennejärjestelmä, joka toimii 25 kHz:n kanavakaistanle-veydellä, joka maksimoi spektritehokkuuden.

25 Nämä ja muut päämäärät saavutetaan esillä olevassa aikajakotietoliikennejärjestelmässä.

Lyhyesti keksinnön mukaan esitetään alkajako- (TDM), Time Division Multiplexed) tietoliikennejärjestelmä, joka jakaa radiotaajuusliikennekanavat ainakin kahteen aika-30 rakoon. Tällä järjestelmällä lähetettävät äänisignaalit analysoidaan ja vo-koodataan digitaaliseksi signaaliksi, joka lähetetään yhden tai useamman aikaraon aikana. Vastaanotetut viestit palautetaan ainakin yhdestä aikaraosta ja ääniviesti syntesoidaan vo-koodatusta signaalista. Tällä 35 tavoin useita ääniviestejä voidaan lähettää ja vastaanottaa aikajakojärjestelmällä yhdellä 25 kHz kaistanleveyden kanavalla.

3 86122

Piirrosten lyhyt kuvaus

Ne esillä olevan keksinnön piirteet, joiden uskotaan olevan uusia, esitetään tarkasti liitteenä olevissa vaatimuksissa. Keksintö lisäpäämäärineen ja etuineen ym-5 märretään seuraavan kuvauksen ja oheisten piirrosten avulla, joidenka piirrosten kuvioissa samalla viitenumeroilla on merkitty samankaistaisia elimiä, ja joissa:

Kuvio 1 on lohkokaavio keksinnön mukaisesta TDM-tietoliikennejärjestelmästä; 10 kuvio 2 kuvaa liikennekanavan ensisijaista organi saatiota kuvio 3a esittää rakorakenteen organisaatiota lähetettäessä primääriasemalta etäisasemalle? kuvio 3b esittää rakorakenteen ensisijaista organ!-15 säätiötä lähetettäessä etäisasemalta primääriasemalle; kuvio 4 on etäisyksikön lohkokaavio keksinnön mukaan kuvio 5 on primääriyksikön lohkokaavio keksinnön mukaan; kuvio 6 yhden taajuuden primääriyksikön lohkokaavio 20 keksinnön mukaan; kuvio 7 on kuvien 4-6 ohjaimen ensisijaisen toteu-. tuksen lohkokaavio; kuviot 8a - 8c ovat vuokaaviota kuvion 4 ohjaimen • * suorittamista askelista; » 25 kuvio 9 on vuokaavio kuvien 6 tai 7 ohjaimen suorit- : tamista askelista.

·· Ensisijaisen toteutuksen yksityiskohtainen kuvaus .· Kuviossa 1 on esitetty esillä olevan keksinnön aika- jakojärjestelmän (TDM) 100 lohkokaavio. Järjestelmä muodos-30 tuu oleellisesti toistolaitteesta 102, liikkuvasta yksi köstä 104, tukiasemasta 106 ja kannettavasta 108. Tässä käytettynä kannettava yksikkö (108) on määritelty tieto- * * liikenneyksiköksi, joka on tarkoitettu henkilön kannettavaksi. Liikkuva yksikkö (104) on lähetinvastaanotin -yksik- • · 35 kö, jota on tarkoitus kuljettaa ajoneuvoissa ja tukiasema »· · • ψ % · • · 4 86122 (106) on ajateltu kiinteä tai puolikiinteä asennus annetussa paikassa. Liikkuvaan yksikköön 104, tukiasemaan 106 ja kannettavaan yksikköön 108 viitataan tästä lähtien yhteisesti termillä etäisyksikkö ja toistolaitteesta 102 5 käytetään nimitystä primääriasema. Etäisyksiköt kommunikoivat primääriaseman kautta käyttäen radiotaajuus (RF) -kanavia, jotka on jaettu ainakin kahteen aikarakoon.

Esillä olevan keksinnön RF-kanavien ajatellaan olevan tavallisia kapeakaistaisia maaliikenneradiopuhelinkanavia.

10 Näiden kanavien käsitetään tyypillisesti olevan tietolii-kennekanavia, joiden kaistanleveys on 25 kHz (kaksisuuntaisessa liikenteessä kanavan taajuusparit on sijoitettu 45 MHz eroon toisistaan 800 MHz:n kaistalla). Tietenkin myös muut kanavakaistanleveydet ja erot ovat mahdollisia, 15 mutta esillä oleva keksintö käsittelee tavallisia maalii-kennekanavavaatimuksia, torjuen näin tarpeen uusiin FCC:n varauksiin ja vaatimuksiin.

Alaa tuntevat tietävät, että ihmispuhe sisältää suuren määrän ylimääräistä informaatiota. Taajuusspektrin 20 käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaasti on toivottavaa poistaa ylimääräistä informaatiota niin paljon kuin mahdollista ennen lähetystä. Sitten vastaanottavassa päässä viesti rekonstruoidaan lähetetystä oleellisesta puheinformaa-tiosta. Puheen tuottaminen voidaan mallintaa virityssig-25 naalilla (esim. keuhkoista tuleva ilma), joka ohjaa suodatinta (äänielinjärjestelmä), jolla on tietty resonanssi-rakenne. Puhuttu ääni muuttuu ajan myötä koska suodatin vaihtelee ajan mukana. Viritys on kohinan kaltaista kuulumattomille ääneksille (esim. konsonantit) ja ilmenee jak-30 sollisena virityksenä kuuluville ääneksille (esim. vokaalit) . Näin ollen, kuuluvan signaalin lähettämiseksi vaadittavan kaistanleveyden pienentämiseksi, signaalin spekt-riominaisuudet täytyy analysoida ja virityssignaalin luonne määrittää.

35 Aikaisemmat tietoliikennejärjestelmät ovat käyt täneet puheen digitointitekniikoita, kuten pulssikoodi- 5 86122 modulaatio (PCM) tai jatkuvasti vaihtelevan jyrkkyyden deltamodulaatiota (CVSD), kyetäkseen toistamaan puhesignaalien aika-aaltomuodot. Nämä tekniikat kärsivät kuitenkin haitasta, että ne edellyttävät datataajuuksia 12 kbps -5 64 kbps. Nykyisessä maaliikenteessä käytetään datataajuutta 12 kbps - 16 kbps 25 kHz:n kanavalla. Tämä sallii yhden äänisignaalin lähettämisen käyttämällä CVSD:tä. Alaa tuntevat tietävät, että yhdistelmällä tehokkaampi äänikoodaus (esim. koodaus alueella 2,4 kbps - 9,6 kbps) ja tehokkaam-10 pi datalähetys (18 kbps - 24 knps 25 kHz:n kanavalla), mahdollistettaisiin kahden tai useamman äänisignaalin lähetys 25 kHz:n taajuusspektrillä).

Aikaisempien tekniikoiden käyttö merkitsee kommunikaatiokanavien jakamista kapeisiin taajuussegmentteihin, 15 joista kukin on pienin mahdollinen digitoidulle äänen kulkutielle. Näillä tekniikoilla on kaksi selvää haittapuolta. Ensinnäkin, kapeat kanavat ja leveät kanavat sopivat huonosti yhteen järjestelmän sisällä, jolloin asteettaiseen siirtymiseen leveämmistä kanavista kapeampiin liittyy li-20 sääntynyt kanavan oma ja viereisen kanavan interferenssi. Toiseksi, mikä tahansa erityinen kapean standardikanavan-leveyden valinta "jäädyttää" tilanteen. Toisin sanoen, maali ikennekommunikaation standardikaistanleveyden yksinkertainen uudelleerunääritys ja kiinnitys estää teknologisten 25 parannusten täyden hyödyksikäytön, ellei kommunikaatio- ; standardeja määritetä uudelleen.

* Esillä oleva keksintö säilyttää maaliikennekommuni-kaatiokanavien nykyisen ständardin kun se samalla jakaa aikaa käyttäjien kesken sen mukaan, kuinka suuren osan kana- 30 van bittitaajuutta äänisignaali edellyttää. Tämän menetel män etuina on, että se säilyttää nykyisen interferenssi-suojauksen tason ja sallii jakamisen (ajan suhteen) niin usein kuin tarvitaan, jotta saataisiin täysi hyöty koodaus-*. ja datalähetystekniikan edistysaskelista.

35 Esillä olevassa keksinnössä käytetään äänisignaalin vo-koodausta minimoimaan puheen datataajuus. Tässä vo- * • « * • » 6 86122 koodaus tarkoittaa äänen analyysiä ja synteesiä, joka käyttää joka äänielinjärjestelmän mallia tai kvantisoi puheaaltomuodon alikaistoja ylimääräisen puheinformaation poistamiseksi, jolloin tarvittava ääni-informaatio voi-5 daan lähettää pienemmällä kaistanleveydellä.

Tyypillinen esimerkki äänielinjärjestelmämallia käyttävästä vo-kooderista on lineaarinen ennustava koode-ri (linear predictive coder, LPC). LPC-analysaattori tyypillisesti toimii digitoidun äänen ryhmillä määrittäen 10 mallipararaetrit, jotka soveltuvat tietyn ryhmän aikana, ja lähettäen nämä parametrit vastaanottavassa yksikössä olevaan syntesaattoriin. Syntesaattori rekonstruoi puhe-signaalin käyttämällä vastaanotettuja parametrejä. Koska malliparametrit vaihtelevat ajan suhteen hitaasti verrat-15 tuna puheaaltomuotoon, puheen ylimääräisyys poistuu.

Tyypillinen esimerkki puheen alikaistan kvanti-sointia käyttävästä vo-kooderista on alikaistakooderi (sub-band coder, SBC). SBC-analysaattorissa puheaaltomuodon alikaistat kvantisoidaan ja määritetään kullakin 20 alikaistalla olevan puhe-energian määrä. Vain ne alikaistat, joiden energiasisältö on ennalta määrätyn kynnyksen yläpuolella, lähtetään, mikä mahdollistaa lähetyksen pienemmällä kaistalla. Näin ollen vo-koodaus mahdollistaa puheen datataajuuden edelleen pienentämisen käyttämäl-25 lä koodaustekniikkaa, joka perustuu tiettyihin puheen ominaisuuksiin, ja lähettämällä ainoastaan puhesignaalissa oleva puheen käsittämisen kannalta tärkeä informaatio. Vo-koodaus mahdollistaa riittävän alhaisen puheen koo-daustaajuuden sallien 25 kHz:n kanavakaistanleveyden ja-30 kamisen, jolloin päästään spektrin kannalta tehokkaaseen tietoliikennejärjestelmään.

Tarkastellaan nyt kuviota 2, jossa on esitetty RF-liikennekanava 200, joka on jaettu 8:aan aika-alirakoon. Kussakin aika-aliraossa 1 - 8 on dataosa 202, joka sisäl-35 tää signalointikäytännön, joka määritellään jäljempänä.

7 86122

Kun RF-kanava jaetaan ennalta määrättyyn lukumäärään aika-alirakoja (8-ensisijaisessa toteutuksessa), ryhmitellään raot aliryhmiksi, jotka muodostavat järjestelmän käyttäjien käyttämät kommunikaatioaikaraot.

5 Alaa tuntevat tietävät, että äänen vo-koodaus eri koodaustaajuuksilla saattaa vaikuttaa vastaanotetun puheen ymmärrettävyyden laatuun. Täten 0,6 kbps alikaistakoode-rilla vo-koodattu puhe voi olla parempaa laadultaan kuin 2,4 kbps LPC-koodattu puhe. Tämän vuoksi esillä olevassa 10 keksinnössä 8 aika-alirakoa ryhmitetään aliryhmiksi nimenomaisen käytettävän vo-kooderin edellyttämällä tavalla. Esimerkinomainen rakojen asetus on esitetty kuviossa 2 (viitenumero 202). Aliraot 1 - 4 on yhdistetty muodostamaan rako la, joka mahdollistaa kaukopuhelutasoisen puheen jär-15 jestelmän käyttäjille. Rako Ib ja rako le muodostetaan yhdistämällä kaksi ali-rakoa (5 - 6 ja 7 - 8) ja niillä saadaan huonompilaatuista puhetta, joka silti on hyväksyttävissä tietylle käyttäjälle. Näin ollen käytön laskutus voi vaihdella tietyssä käyttäjän ympäristössä vaadittavan pu-20 heen laadun mukaan. Tämän lisäksi, teknologian parantuessa ja alhaista bittitaajuutta käyttävän vo-kooderin puheen laadun kasvaessa voidaan ottaa helposti käyttöön lisää ja- , ko-osia, koska järjestelmä suunniteltiin alunperin toimi- » » *’ maan suuremmalla aikarakojen lukumäärällä (ts. äärimmäises- 25 sä tilanteessa kaikki 8 aika-alirakoa ovat kommunikaatio-aikarakoja).

Tarkastellaan nyt kuvioita 3a ja 3b, joissa on esi-tetty datainformaation (202 kuviossa 2) ensisijainen toteutus sekä primääriasemalta etäisasemalle että etäisasemalta 30 primääriasemalle tapahtuville lähetyksille. Kuvio 3a esittää primääri-etäis-datarakennetta 300. Datarakenne alkaa etenemisviiveellä 302. Tyypillisesti suurimman mahdollisen , etenemisviiveen määrittää tietyn toteutuksen annettu jär jestelmän kattavuus. Tyypillisesti järjestelmän kantavuus 35 on määrää ensisijaisesti etenemisviiveen. Esimerkiksi, » « 8 86122 kaksisuuntainen etenemisviive kaukaisille etäisyksiköille (60 mailia) voi olla kaksitoista bittiä signalointitaa-juuden ollessa 18 kbps. Mikäli primääriasemalla (toisto-laite) vastaanotettu vo-koodattu signaali yksinkertaisesti 5 toistettaisiin, viestin viive tulisi lähettävän etäisyksi-kön etäisyyden funktioksi. Vastaanottavien etäisyksiköiden tulisi tällöin kyetä määrittämään oikein, missä raon kohdassa viesti-informaatio on, jotta ne voisivat oikein palauttaa puheviestin. Näin ollen esillä olevan keksinnön 10 järjestelmässä primääriasema toistaa informaation raon kiinteässä kohdassa. Kaikki etäisyksiköt tahdistuvat pri-määriaseman lähettämään signaaliin.

Etenemisviivettä 302 seuraa lähetysavainaika 304. Lähetysavainaika 304 edustaa aikaa, joka vaaditaan yksi-15 kön kytkentään lähetystaajuuden ja vastaanottotaajuuden välillä. Tätä pidetään tyypillisesti laitteistosta riippuvana rajoituksena ja on ensisijaisessa toteutuksessa 1,22 millisekuntia (ms) kestoltaan. Alaa tuntevat tietävät, että lähetettyjen bittien todellinen lukumäärä riippuu 20 käytetystä datataajuudesta. Rakennettaessa parempia teho-vahvistimia ja taajuussyntesoijia lähetysavainaika saattaa tietenkin pienentyä lyhyemmäksi kestoltaan. Lähetys-avainta 304 seuraa bittitahdistuskaava 306. Datarakenteen 300 bittitahdistuskaava edustaa digitaalista kaavaa, joka 25 tarvitaan, jotta saataisiin bittitahdistus lähettävän yksikön ja vastaanottavan yksikön välillä. Ensisijaisessa toteutuksessa bittitahdistusosa 306 muodostuu 1,22 ms pituisesta jaksosta, jossa on vuorotellen loogista nollaa ja loogista ykköstä. Kun bittitahdistus on saatu aikaan, vas-30 taanottavalla yksiköllä täytyy olla myös runkotahdistus, jotta se voisi kunnolla dekoodata yhden tai useamman aika-raon. Esillä olevan keksinnön ensisijaisessa toteutuksessa runkotahdistusosa 308 muodostuu ennalta määrätystä digitaalisesta sanasta. Vastaanottavan yksikön tulee vastaanottaa 35 runkotahdistusosa 308 oikein enemmistöpäätöksellä (3 5:stä ensisijaisessa toteutuksessa), jotta kunnollinen runko- 9 86122 tahdistus saataisiin aikaan. Tämän tapainen tahdistaminen sallii hyväksyttävän järjestelmän virhetaajuuden käyttämällä pienimmän mahdollisen lukumäärän databittijä muodostamaan tahdistussana. Runkotahdistuksen jälkeen vastaan-5 ottava yksikkö ottaa vastaan alirungon tunnistus (ID-) koodin 310. Alirungon ID-koodi sisältää informaatiota, jota etäisyksikkö käyttää säätämään ja ohjaamaan vastaanottava yksikkö toimimaan ainakin yhdessä TDM-raossa. Tietenkin kuten kuviossa 2 on esitetty, vastaanottavaa yksik-10 köä voidaan informoida, alirungon ID:n 310 välityksellä, että se ryhmittäisi joukon aika-alirakoja yhdeksi käyttäjän raoksi. Sen jälkeen kun etäisyksikkö on oikein tahdistettu ja dekoodattu ainakin yhteen TDM-rakoon, ottaa se vastaan vo-koodatun puheen 312, joka seuraa datarakennetta 15 300.

Kuviossa 3b on esitetty datarakenne 314 etäis-primääri asemalähetykselle. Datarakenne 314 on samanlainen kuin datarakenne 300 kuviossa 3a, paitsi että etenemis-viivettä 302 ei tarvita, koska primääriasema toistaa kaik-20 ki viestit samassa kohtaa aikarakoa, ja alirunko-ID:tä 310 ei tarvita, koska primääriasema (toistolaite) suorittaa raon asetuksen. Runkotahdistusosaa 308 (etäis-primääri ·1; -asemadatarungossa 314) etäisyksikkö lähettää vo-koodatun ääniviestin.

,·. 25 Kuviossa 4 on esitetty etäisyksikön 400 lohkokaavio.

Etäisyksikön 400 sydän on ohjain 402 (josta on yksityis- * kohtaisempi kuvaus jäljempänä). Lähetystä varten tuodaan ensiksi puhesignaali mikrofonin 404 välityksellä. Puheen analysoi vo-kooderianalysaattori 406, jota ohjaa ohjain 30 402 liitännän 407 kautta. Vokooderianalysaattori voi olla mikä tahansa sopiva kooderi ja on ensisijaisessa toteutuksessa LPC— tai SBC-vo-kooderi. Ohjain 402 ottaa digitaa-lisessa muodossa olevan vo-koodatun informaation ja vie sen lähetyspuskuriin 408 datalinjan 410 kautta. Digitoitu 35 puheinformaatio talletetaan lähetyspuskuriin 408 millä *·[ tahansa koodaustaajuudella, joka on valittu vo-kooderi- • % # » « m 10 861 22 analysaattorille 406. Tyypillisiin esimerkkeihin vo-koodaus datataajuuksista kuuluvat, olematta kuitenkaan rajoittunut näihin, 9,6, 4,8, ja 2,4 kbps. Kun lähetyspuskuri 408 on saavuttanut ennalta määrätyn kapasiteettirajan, ohjain 402 5 ottaa informaation pois liitännän 412 kautta ja vie sen lähettimeen 414. Ohjain 402 tietenkin varustaa puheinfor-maation datarakenneosalla 202, kuvio 2. Ohjain 402 kytkee lähettimen 414 antenniin 416 kytkimen 418 kautta. Vaihtoehtoisesti kytkin 418 voidaan korvata yhteiskäyttökytki-10 mellä (tai vastaavalla) joka jatkuvasti kytkee lähettimen ja vastaanottimen antenniin. Tällä tavoin datarakenne ja puheinformaatio lähetetään valitulla lähetysdatataajuudella, jonka tulee olla ainakin kaksi kertaa niin suuri kuin vo-koodauksen datataajuus. Vaihtoehtoisesti datainfor-15 maatio (joka on jo digitaalisessa muodossa) voidaan lähettää samalla tavoin datalähteen 420 kautta. Tämän lisäksi voidaan vaihtoehtoisesti lähettää vo-koodatun puheen ja data yhdistelmä tietyn käyttäjän määräämällä tavalla.

Informaation vastaanottamiseksi aikaraosta ohjain 20 402 kytkee antennin 416 vastaanottimeen 422 kytkimen 418 kautta. Vastaanotin 422 on kytketty sekä ohjaimeen 402 että kellopalautusvälineisiin 424, jotka voivat olla mitkä tahansa sopivat kellopalautusvälineet, jotka tahdistavat ohjaimen 402 vastaanotettuun informaatioon käyttäen bit-25 titahdistus- tai runkotahdistusosia. Tahdistuksen jälkeen ohjain 402 ottaa vastaanotetun vo-koodatun puheen (tai digitaalisen datan) ja vie sen vastaanottopuskuriin 426 liitännän 428 kautta. Tämä informaatio kellotetaan vastaanottopuskuriin 426 sopivalla datataajuudella, joka tyy-30 pillisesti voi olla lähetystaajuus. Informaatio poistetaan vastaanottopuskurista 426 liitännän 430 kautta ja viedään ohjaimen 402 kautta vo-koodaussyntesaattoriin 432. Informaatio täytyy tietenkin poistaa datataajuudella, joka on sama kuin jolla puheinformaatio vo-koodattiin. Syntesoija 35 432, jota ohjain 402 ohjaa liitännän 433 kautta, käsittelee oleellisia puhekomponentteja äänisignaalin syntesoiraiseksi.

11 86122 Tämä signaali viedään kaiuttimeen 434, jonka avulla vastaanottaa viestin. Mikäli kuitenkin lähetettiin dataa TDM-raon aikana, datanielu 436, joka voi olla kirjoitin tai monitorilaite, ottaa datan ja näyttää sen käyttäjälle.

5 Tarkastellaan nyt kuviota 5, jossa on esitetty tois- tolaite 500, joka on sopiva käytettäväksi esillä olevan keksinnön TDM-tietoliikennejärjestelmässä. Ohjain 502 ohjaa toistolaitteen 500 toimintaa. Järjestelmäreferenssi 504 antaa ohjaimelle 502 kellotaajuuden, jota käytetään mää-10 rittämään lähetysdatataajuus. Toiminnallisesti vo-koodattu signaali vastaanotetaan ainakin yhdestä aikaraosta ensimmäisellä taajuudella ja se kulkee antennista 506 yhteis-käyttökytkimen 508 kautta vastaanottimeen 510. Vastaanotin 510 on kytketty kellopalautuslaitteeseen 512 ja ohjaimeen 15 502. Ohjain hyväksyy vastaanotetun datasignaalin vastaan ottimesta 510 datataajuudella, jonka määrittää kellopalau-tuslaite 512 ja syöttää sen lähettimeen 514. Lähetin 514 toistaa signaalin, rakenne 202 mukaanluettuna, ainakin yhdessä aikaraossa toisella taajuudella (ohjaimen 502 mää-20 räämällä 1ähetysdatataajuudella) yhteiskäyttökytkimen 508 kautta antenniin 506.

Tarkastellaan nyt kuviota 6, jossa on esitetty yhden taajuuden toistolaite (single frequency repeater, .· SFR) , joka on sopiva käytettäväksi esillä olevan keksinnön " 25 TDM-järjestelmässä. Toistolaitetta 600 ohjaa ohjain 602, joka ottaa pääkellosignaalin järjestelmäreferenssistä 604.

;· Signaali vastaanotetaan antennin 606 avulla ja viedään kytkimen 608 kautta vastaanottimeen 610. Vastaanotin 610 syöttää signaalit kellopalautusvälineisiin 612 ja ohjai-30 meen 602. Vastaanotettu vo-koodattu signaali talletetaan puskuriin 618 liitännän 620 kautta kellopalautusvälineit-ten 612 määräämällä vastaanotetun datan taajuudella. Vo-koodattu viesti talletetaan puskuriin 618 seuraavaan aika-rakoon saakka, jolloin ohjain 602 tyhjentää puskurin 618 35 liitännän 622 kautta ennalta määrätyllä datataajuudella, i2 861 22 joka tyypillisesti on lähetysdatataajuus. Tämän jälkeen ohjain 602 vie puskuroidun signaalin lähettimeen 614. Lähetin 610 lähettää signaalin antenniin 606 kytkimen 608 kautta, joka on kytketty lähettimeen ohjaimen 602 kautta 5 liitännän 624 välityksellä. Näin ollen SFR:ssä lähetin 614 ja vastaanotin 610 monikanavoidaan antenniin 606 eikä yhteiskäyttökytkintä tarvita. Alaa tuntevat tietävät, että joko monitaajuustoistolaitetta tai yhden taajuuden toistolaitetta voidaan käyttää yhdessä tai erikseen missä 10 tahansa tietyssä TDM-järjestelmässä.

Tarkastellaan nyt kuviota 7, jossa on esitetty lohkokaavio ohjaimesta 700, joka on sopiva käytettäväksi joko primääri- tai etäisyksikössä. Ohjain 700 muodostuu mikroprosessorista 702, kuten Motorola Inc MC6801. Kello-15 lähde 704 syöttää kellosignaalin mikroprosessoriin 702.

Järjestelmäreferenssi (kuviot 5 ja 6) viedään runjcomerkit-sijään 706 ja synkroniseen sarjadatasovittimeen (Synchronous Serial Data Adaptor, SSDA) 708. MiKroproses-sori 702 on kytketty runkomerkitsijään 706 ja SSDA:hän 708 20 osoiteväylän 710 ja dataväylän 712 kautta. Runkomerkitsi-jää 706 käytetään synnyttämään datarungossa oleva runko-tahdistusinformaatio, mitä kuvattiin kuvion 2 yhteydessä. Runkomerkitsijä 706 voi olla mikä tahansa sopiva laite, kuten esimerkiksi ohjelmoitava ajastinmoduli, programmable 25 timer module (PTM), kuten Motorola Inc MC6840. SSDArta 708 käytetään ohjaimessa 700 hyväksymään dataa mikroprosessorista 702 ja välittämään data sarjamuodossa lähettimeen 714. Ensisijaisessa toteutuksessa SSDA on Motorola Inc MC6852. SSDA 708 kytketään myös kellopalautus ja data-30 tunnistimeen 716. Kellopalautusdatatunnistin 716 kytketään vastaanottimeen 718 ja sitä käytetään syöttämään vastaanotettu tahdistusinformaatio ja vastaanotetut vo-koodatut äänisignaalit SSDAthan 708. Täten SSDA:ta käytetään sekä lähetys- että vastaanottotoiminnassa välittämään signaaleja 35 asianmukaisesti. Kellopalautus ja datatunnistin 716 on myös i3 861 22 kytketty runkotahdistustunnistimeen 720. Runkotahdistus-tunnistin 720 vastaanottaa dataa datatunnistimelta ja kel-lopalautuslaitteelta 716 ja sitä käytetään hakemaan runko-tahdistusmerkki vastaanotetusta vo-koodatusta signaalista.

5 Kuin runkotahdistus saavutetaan, runkotahdistustunnistin 720 hälyttää mikroprosessorin 702 liitännän 722 kautta.

Kun kellopalautuslaite ja runkotahdistustunnistin on kumpikin tahdistettu, vo-koodattu signaali voidaan joko toistaa (kuten kuvioiden 5 tai 6 primääriasemilla) tai vastaanottaa 10 ja viedä vo-kooderisyntesoijaan äänisignaalin palauttami seksi (kuten kuvion 4 etäisyksikössä).

Tarkastellaan nyt kuvioita 8a - 8c, joissa on esitetty vuokaavio etäisyksikössä käytettävän ohjaimen suorittamista askelista. Kuvioissa 8a rutiini alkaa alustus-15 askeleella 800, joka suoritetaan toimittaessa ensikertaa tai nollauksen jälkeen. Alustusaskel 800 ohjelmoi taajuus-syntesoijat ja lataa eri ID-koodeja, joita voidaan käyttää ohjaimen toiminnan aikana. Seuraavaksi rutiini etenee päätökseen 802, joka tarkastaa, onko toistolaite toiminnassa. 20 Etäisyksikkö määrittää onko toistolaite toiminnassa bitti-tahdistuspiirin kautta, joka toimii datarakenteen (kuvio 3) bittitahdistusosalla. Positiivinen bittitahdistusilmaisu esiintyy, mikäli toistolaite on toiminnassa (eli lähettää).

$

Mikäli toistolaite ei toimisi, ei etäisyksikkö pystyisi 25 saamaan aikaan bittitahdistusta.

: Tarkastellaan jälleen kuviota 8a, ellei toistolaite :* ole toiminnassa, rutiini etenee päätökseen 804 sen totea miseksi, onko puhekytkin (push-to-talk, PTT) kytketty kom-·. munikaation aloittamiseksi. Jos päätös 804 on, että PTT- 30 kytkin ei ole kytketty, rutiini palaa kirjaimeen A päätöksessä 802. Rutiini jatkaa tässä silmukassa kunnes PTT-kytkin kytketään, jolloin rutiini etenee askeleeseen 805. Askeleessa 805 lähetetään ennalta määrätty toistolaitteen " avainnuskoodi toistolaitteen käynnistämiseksi. Avainnus- .* 35 koodi voi olla mikä tahansa sopiva koodi ja mikäli jossain • « » « 14 86122 tietyssä toteutuksessa toistolaite on aina toiminnassa, askel 805 voidaan jättää pois. Esillä olevan keksinnön ensisijaisessa toteuksessa toistolaitteet eivät ole toiminnassa (eli eivät lähetä) mikäli yksikään etäisyksikkö 5 ei lähetä. Tämä säästää energiaa ja lisää primääriaseman keskimääräistä virheiden välistä aikaa (mean time between failure, MTBF). Tietenkin toistolaitteet voidaan suunnitella toimimaan jatkuvasti, jolloin poistuu käynnistys-koodin tarve. Kun toistolaitteen avainnuskoodi on lähetet-10 ty, rutiini etenee päätökseen 806. Päätös 806 määrittää, onko tahdistus saavutettu vai ei. Myönteiseen päätökseen 806 vaaditaan sekä bittitahdistus että runkotahdistus (bittitahdistus on kuitenkin saatettu todeta jo päätöksessä 802). Runkotahdistus päätetään enemmistöpäätöksellä, 15 joka perustuu kolme-viidestä oikeaan runkotahdistussana vastaanottoon (kuvio 3). Jos tahdistus on saatu aikaan, rutiini etenee askeleeseen 808, joka käynnistää käytettävän vo-kooderin analysaattorin. Vo-kooderianalysaattorin käynnistyksen jälkeen rutiini etenee päätökseen 810, jossa 20 määritetään, onko PTT-kytkin kytketty. Jos kytkin on kytketty, rutiini menee kuvion 8b kirjaimeen B (lähettääk-seen). Jos PTT-kytkin ei ole kytketty, rutiini etenee kuvion 8c kirjaimeen C (vastaanottaakseen).

Tarkastellaan nyt kuviota 8b, jossa on esitetty 25 askelet, jotka liittyvät ohjaimen lähetystoimintaan. Rutiini alkaa askeleesta 812, jossa otetaan digitoitu puhe-informaatio vo-koodaus analysaattorista. Vo-koodattu puhe talletetaan puskuriin (408 kuviossa 4) askelessa 814 vo-koodauksen datataajuudella. Päätöksessä 816 päätetään, 30 onko puskuri riittävän täysi lähetyksen aloittamiseksi. Ensisijaisessa toteutuksessa puskuria pidetään täytenä (valmiina), kun ainakin puolet vo-koodatun datan yhdestä raosta on puskuroitu. Jos päätöksessä 816 päätetään, että puskuri ei ole riittävän täynnä, rutiini palaa kirjaimeen 35 b ottaakseen vastaan lisää vo-koodattua puhetta analy- is 86122 saattorista askelessa 812. Jos päätös 816 on, että puskuri on riittävän täynnä, rutiini etenee päätökseen 818 sen määrittämiseksi, onko tämän hetkinen aikarako tälle nimenomaiselle yksikölle määrätty rako. Aikaraot täytyy määrätä 5 niin, että liikkuva ohjain tietää, kuinka monta aliraoista (1-8) tulee yhdistää tähän tiettyyn kommunikaatiorakoon. Mikäli tämän hetkinen aikarako ei ole yksikölle määrätty aikarako, rutiini etenee päätökseen 817 tahdistuksen tarkistamiseksi. Jos päätöksessä 817 todetaan, että tahdistus 10 on menetetty, rutiini etenee kirjaimeen A. Muussa tapauksessa rutiini etenee kirjaimeen B. Jos päätöksessä 818 todetaan, että tämän hetkinen aikarako on yksikölle määrätty aikarako, rutiini etenee askeleeseen 819 toteamaan, onko yksikkö vielä runkotahdistuksessa. Yksiköllä on oikea 15 runkotahdistus, mikäli se on ottanut oikein vastaan viisi yhdeksästä viimeisestä runkotahdistussanasta. Jos päätöksessä 819 todetaan, että yksikkö on menettänyt runkotah-distuksen, kontrolli palaa kirjaimeen B. Jos yksikkö on pitänyt tahdistuksensa, rutiini etenee askeleeseen 820, 20 jossa formatoidaan datarakenne kuten edellä kuvattu kuvion 3 yhteydessä. Askeleessa 820 tapahtuvaa datarakenteen formatointia seuraa askel 822, joka lähettää yhden ryöpyn TDM-kanavalla lähettämällä rakenten ja vo-koodatun puheen, * joka on otettu puskurista lähetysdatataajuudella. Sen jäl-25 keen kun tämä yksittäinen rako on lähetetty TDM-kanavalle, : päätös 824 määrittää, onko puskuri tyhjä. Jos puskuri ei :· ole tyhjä, rutiini palaa kirjaimeen B, joka ottaa lisää puhetta ja jatkaa lähetystä. Jos puskuri on tyhjä, rutiini ·. palaa kuvion 8a kirjaimeen A, joka määrittää, onko toisto- 30 laite toiminnassa.

Kuviossa 8c on esitetty liikkuvan ohjaimen suorittamat askelet vastaanottotoiminnassa. Rutiini alkaa askelessa 826, joka vastaanottaa vo-koodatun signaalin yhdestä tai useammasta TDM-kanavalla olevasta aikaraosta. Askel ·1 35 828 päivittää rakomäärityksen ohjainta käyttävälle lait- *: teelle. Ensisijaisessa toteutuksessa tätä edustaa muisti- * * ie 86122 paikan päivitys, joka muistipaikka sisältää alirakojen lukumäärän (1 - 8), jotka voidaan yhdistää eri tavoin muodostamaan TDM-laitteen kommunikaatioraot. Seuraavaksi rutiini etenee päätökseen 830 sen määrittämiseksi, onko tah-5 distus pysynyt vai ei. Myönteinen päätös syntyy, jos yksikkö on ottanut oikein vastaan viisi yhdeksästä viimeisestä runkotahdistussanasta. Jos tahdistus on, rutiini etenee päätökseen 832 sen määrittämiseksi, onko laite äänetön vai onko kohinasalpa auki viestin vastaanottamisen mah-10 dollistamiseksi. Alaa tuntevat tietävät useita kohinasalpa- : menetelmiä. Eräs tekniikka muodostuu sen toteamisesta, onko vastaanotettu signaali oikeaa dataa vaiko kohinaa. Vaihtoehtona olisi käyttää eräänlaista jatkuvaa kohina-salpaa, jota tavallisesti kutsutaan "digitaaliseksi yksi-15 tyislinjaksi" (Digital Private Line, DPL). Toinen vaihtoehto olisi käyttää viestin alkuun ja loppuun liitettyjä viestin-alku (begin-of-messate, BOM) ja viestin-loppu (end-of-message, EOM) avainsanoja. Pohjimmiltaan mikä tahansa sopiva automaattinen äänenvoimakkuuden säätöjärjes-20 telmä on hyväksyttävissä esillä olevassa keksinnössä toimimaan päätöksessä 832. Jos kohina on vaimennettu, rutiini palaa kuvion 8a kirjaimeen D. Jos kohinaa ei kuitenkaan ole vaimennettu, rutiini etenee askeleeseen 834, jossa vo-koodattu signaali sijoitetaan puskuriin (426 kuviossa 4) 25 vastaanotetulla datataajuudella. Askel 836 poistaa puskuroidun signaalin puskurista vo-koodausdatataajuudella ja vie sen vo-koodaussyntesoijalle (432 kuviossa 4). Vo-koodaussyntesoija rekonstruoi alkuperäisen ääniviestin ja esittää sen käyttäjälle joko kaiuttimen kautta tai muulla 30 tavoin. Syntesoidun viestin tultua valmiiksi rutiini palaa kuvion 8a kirjaimeen D.

Tarkastellaan nyt kuviota 9, jossa on esitetty primääriohjaimen (toistolaite) suorittamat askelet. Rutiini alkaa päätöksestä 900, joka määrittää, onko avainnuskoodi 35 saatu tietystä etäisyksiköstä. Jos avainnuskoodia ei ole i7 861 22 vastaanotettu, toistolaite odottaa (eli ei lähetä) kunnes avainnuskoodi vastaanotetaan. Jos kuitenkin oletetaan, että avainnuskoodi on vastaanotettu, rutiini etenee askeleeseen 902, joka aloittaa runkomerkitsijän ja avaintaa 5 lähettimen. Askel 904 lähettää yhden purkeen kuviossa 3 määriteltyä datarakennetta, joka sisältää TDM-rakomääri-tyksen etäisyksikölle. Sen jälkeen kun etäisyksikkö vastaanottaa tahdistus- ja rakomäärityksen, etäisyksikkö lähettää datarakenteen ja TDM vo-koodatun dataviestin toisto-10 laitteelle. Näin ollen päätös 906 määrittää onko tahdistus (sekä bitti- että runko) saatu liikkuvalta yksiköltä tämän hetkiselle aikaraolle. Jos tahdistus on saatu, rutiini etenee askeleeseen 908, joka nollaa lähettimen ajastimen, joka saattaa olla estämässä lähetintä lähettämästä jatku-15 vasti tai pitempiä aikoja. Sitten rutiini etenee askeleeseen 910, joka vastaanottaa TDM vo-koodatun datan tietystä raosta (tai rakoryhmästä), jonka toistolaite on määrännyt. Askel 912 lähettää uudelleen eli toistaa TDM-datan toisessa aikaraossa joko samalla taajuudella tai sitten samassa 20 tai eri aikaraossa toisella taajuudella riippuen siitä, minkä tyyppistä toistolaitetta käytetään. Askeleessa 912 tapahtuvan uudelleenlähetyksen jälkeen rutiini palaa kirjaimeen A, joka jälleen lähettää uuden datarakenneryöpyn samalla aikarakomäärityksellä ja jatkaa tässä silmukassa, 25 kunnes ei enää ole lähetettävää vo-koodattua dataa.

Tarkastellaan jälleen päätöstä 906, mikäli askelen 906 päätös oli, että tahdistusta ei ollut saatu tämän hetkiselle aikaraolle, rutiini etenee päätökseen 914, joka määrittää, onko toistolaitteen lähetin vielä avainnettu.

30 Toistolaitteen lähetin ei ole avainnettu, mikäli ajastimen aika on kulunut umpeen tai on otettu vastaan avainnuk-sen poistokoodi (jos tällainen koodi on käytössä). Jos päätös 914 on, että toistolaite on edelleen avainnettu, * Λ vaihteleva loogisten ykkösten ja loogisten nollien muodos-35 tama kuvio lähetetään ensimmäisessä aliraossa askelessa • * * * ib 86122 916. Askelen 916 jälkeen lähetetään datarakenne ja rako-määritys kussakin aliraossa, jotka muodostavat nimenomaisen käytettävän aikaraon. Koska datarakenne ei täytä ali-rakoa, vaihtelevaa loogisten ykkösten ja loogisten nollien 5 muodostamaa kuviota käytetään täyttämään kukin alirako.

Askelen 918 jälkeen rutiini palaa kirjaimeen A, joka jälleen lähettää yhden datarakenneryöpyn annetulla aikarako-määrityksellä liikkuvalle yksikölle, ja sitten päätökseen 906 tarkistamaan uudelleen, onko toistolaite kunnolla saa-10 nut tahdistuksen etäisyksiköltä. Jos päätöksen 914 päätös on, että toistolaite ei enää ole avainnettu, rutiini palaa kirjaimeen B, joka jälleen odottaa avainnuskoodia ennen kuin toistolaite on jälleen toiminnassa.

Vaikka onkin esitetty keksinnön tietty toteutus, 15 on ymmärrettävä, että keksintö ei ole rajoittunut tähän toteutukseen, koska monia muunnelmia voidaan tehdä. Esillä olevan hakemuksen katsotaan tämän vuoksi kattavan minkä tahansa ja kaikki sellaiset muunnelmat, jotka tulevat tässä esitettyjen ja patenttivaatimuksiin sisältyvien perus-20 periaatteiden hengen ja päämäärien piiriin.

Claims (14)

1. Lähettävä ja vastaanottava laite aikajakotieto-liikennejärjestelmässä, joka jakaa radiotaajuustietoka-5 navia ainakin kahteen aikarakoon äänisignaalien välit tämiseksi, joka lähettävä ja vastaanottava laite on tunnettu elimistä (414, 514 tai 614), joilla vo-koodattu signaali lähetetään tietoliikennekanavaan, jolla on 10 ennaltamäärätty maksimidatan määrä C aikajakoisen mo- ninkertaisprotokollan mukaisesti, joka määrittää N ai-karakoa, jossa N on positiivinen kokonaisluku, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin C/V, jossa V sisältää valitun koodaustaajuuden, jolloin mainittu vo-koodattu 15 signaali on tilapäisesti puskuroitu ensimmäisellä taa juudella ja lähetetty taajuudella, joka ylittää arvon 2 V ainakin yhden aikaraon N aikana, jotka lähetinlaitte-et käsittävät elimet datasignaalin muodostamiseksi ja aloittamiseksi, joka datasignaali käsittää ainakin vo-20 koodatun signaalin synkronisointisignaalin; *·': vastaanottoelimistä (422, 510 tai 610) vo-koodatun signaalin vastaanottamiseksi ja puskuroimiseksi vastaanotetun signaalin hankkimiseksi tietoliikennekanavasta aikajakoisen monikertaisprotokollan mukaisesti ainakin ‘25 yhden aikaraon N aikana, jolloin mainitut vastaanottoe- limet käsittävät elimet (424, 512 tai 612) ainakin osittaista synkronointia varten mainittuun synkronoin-tisignaaliin; ja elimistä mainittujen lähetys- (414, 514 tai 614) :3θ’ ja vastaanottoelinten (422, 510 tai 610) ohjaamiseksi ,·. : siten, että laitteisto toimii sen mainitun vastaanote- tun signaalin toistamiseksi, joka vastaanotettiin ainakin yhdessä mainituista aikaraoista N, ainakin yhdessä toisessa aikaraossa aikajakoisen moninkertaisen toista-*35 jän toteuttamiseksi. 20 86122

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähettävät elimet (414, 514 tai 614) käsittävät elimet (406) äänisignaalin analysoimiseksi mainitulla koodaustaajuudella V vo-koodatun signaalin hankkimiseksi. 5

3. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että analysointielimet (406) käsittävät LPC-ana-lysaattorin.

4. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että analysointielimet (406) käsittävät SBC-ana-lysaattorin.

5. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu 15 siitä, että vastaanottoelimet (422, 510 tai 610) käsittä vät elimet vastaanotetun signaalin prosessoimiseksi valitulla koodaustaajuudella V takaisinsaadun äänisignaalin syntetisoimiseksi (423) vastaanotetusta signaalista.

6. Vaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että prosessointielimet käsittävät LPC-syntetisoi-jän.

7. Vaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu 25 siitä, että prosessointielimet käsittävät SBC-syntetisoi- jan.

8. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että valittu koodaustaajuus käsittää taajuuden 4,8 30. kHz.

9. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että valittu koodaustaajuus käsittää taajuuden 2,4 kHz. 35

10. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu 2i 86122 siltä, että lähettävät (414, 514 tai 614) ja vastaanottavat (422, 510 tai 610) elimet on rakennettu ja järjestetty toimimaan tietoliikennekanavalla, jonka kaistanleveys on 25 kHz. 5

11. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähetin- (414, 514 tai 614) ja vastaan-otinelinten (422, 510 tai 610) ohjauselimet käsittävät elimet, jotka saavat laitteiston toistamaan sen vastaan- 10 otetun signaalin, joka on vastaanotettu ainakin yhden aikaraon N aikana, ainakin yhden toisen aikaraon aikana, jolloin muodostetaan yhden taajuuden toistaja.

12. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu 15 siitä, että lähetin- (414, 514 tai 614) ja vastaan- otinelinten (422, 510 tai 610) ohjauselimet käsittävät elimet, jotka saavat laitteiston toimimaan ensimmäisessä toimintamuodossa sen vastaanotetun signaalin, joka on ‘‘I vastaanotettu ainakin yhden aikaraon N aikana, toistami- 20* seksi ainakin yhden toisen aikaraon aikana, ja toimii * toisessa toimintamuodossa simuloidakseen täydellistä kaksisuuntaista kommunikaatiota yhdellä kommunikaatiokanavalla.

13. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähetin- (414, 514 tai 614) ja vastaan-otinelinten (422, 510 tai 610) ohjauselimet käsittävät elimet lähetin- ja vastaanottoelinten kahdentamiseksi (508) siten, että laitteisto toimii toistaakseen sen vas- * 30- taanotetun signaalin, joka on vastaanotettu ainakin yhden aikaraon N aikana N:stä aikaraosta ensimmäisellä taajuudella, toisella taajuudella vähintään yhden aikaraon aikana N:stä aikaraosta.

14. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että lähetin- (414, 514 tai 614) ja vastaan- 22 861 22 otinelinten (422, 510 tai 610) ohjauselimet käsittävät elimet, jotka saavat laitteiston toimimaan ensimmäisessä toimintamuodossa sen vastaanotetun signaalin, joka on vastaanotettu ensimmäisellä taajuudella ainakin yhden 5 aikaraon N aikana, toistamiseksi toisella taajuudella ainakin yhden toisen aikaraon aikana, ja toimii toisessa toimintamuodossa simuloidakseen täydellistä kaksisuuntaista kommunikaatiota yhdellä kommunikaatiokanavalla. • * · · * * • * « » « * • · • * 23 86 122