FI85187C - Inmatningssystem foer braennluft i en aotervinningspanna. - Google Patents

Description

1 85187

Talteenottokattilan polttoilman syöttöjärjestely

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen johdannossa lähemmin määritelty talteenottokattilan polttoilman syöttöj ärj estely.

5 Erityisesti paperiteollisuuden eräissä valmistusprosesseissa syntyvän jäteliemen, ns. mustalipeän prosessointia varten tehdyissä talteenottokattiloissa, ns. soodakattiloissa, esiintyy useasti käytettävyys-, päästö- ja prosessivaikeuksia jo pitkään ongelmalli-10 seksi osoittautuneen polttoilman syöttöjärjestelyn johdosta. Perinteisillä polttoilman syöttöjärjeste-lyillä toteutetuissa talteenottokattilan tulipesissä, varsinkin ns. sekundääri-ilman syöttöaukkojen kautta kaikista tulipesän seinistä oleellisesti samalta vaa-15 katasolta tulevat polttoilmavirtaukset yhtyvät tuli-pesän nurkka-alueilla voimakkaiksi tulipesän keskustaa kohti suuntautuviksi diagonaalivirtauksiksi. Nämä nurkista kohti tulipesän keskustaa suuntautuvat virtaukset yhtyvät tulipesän keskustassa ja muodostavat 20 voimakkaan tulipesän keskustassa ylöspäin suuntau tuvan virtauksen. Tämän paikallisen virtauksen nopeus voi suoritettujen kokeiden perusteella olla yli 15 m/s, mikä on n. neljä kertaa suurempi nopeus kuin savukaasujen keskimääräinen ylöspäin suuntautuva no-25 peus tulipesässä. Koska mustalipeä syötetään sisään- ruiskutuksella tulipesään pystysuunnassa sekundääri-ilma-aukkojen yläpuolella on selvää, että osa pisara-muodossa olevasta mustalipeästä joutuu mainittuun ylöspäin suuntautuvaan voimakkaaseen savukaasuvir-30 taukseen, joka kuljettaa mainitut pisarat tulipesän yläosaan ja sen yläpuolella oleviin tulistimiin. Pisarat palavat tällä alueella loppuun aiheuttaen tällöin tällä alueella liian korkean lämpötilan, 2 85187 tukkeutumisia, korroosiota ja normaalia korkeampia rikkipäästöjä (SC^, ^S). 0n lisäksi selvää, että osan polttoaineesta palaessa loppuun "väärässä paikassa" lämpötila tulipesän alaosassa, jossa poltto-5 aineen tulisi palaa loppuun, on alhaisempi kuin se olisi, jos prosessointi sujuisi toivotulla tavalla siten, että mustalipeä kokonaisuudessaan joutuisi tulipesän alaosassa olevaan hiiltokerrokseen. Tämä alentaa luonnollisesti prosessoinnin eli rikin reduk-10 tion hyötysuhdetta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää talteenotto-kattilan polttoilman syöttöjärjestely, jolla edellä esitetyt ongelmat voidaan mitä suurimmassa määrin 15 poistaa ja siten parantaa huomattavasti talteenotto-kattilan prosessia.

Edellä esitetyn tarkoituksen saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle talteenottokattilan polttoilman syöt-20 töjärjestelylle on pääasiassa tunnusomaista se, että jäteliemen syöttökohdan ja tulipesän pohjalle prosessoinnin aikana syntyvän hiiltokerroksen välissä tuli-pesän korkeussuunnassa olevat polttoilman syöttöau-kot, ns. sekundääri-ilman syöttöaukot, on jaettu kah-25 teen ryhmään siten, että ensimmäisen ryhmän syöttöaukkojen kautta tuleva polttoilma on ainakin osittain suunnattu kohtaamaan ja ohittamaan hiiltoker-30 roksen ulkopinta, erityisesti hiiltokerrok sen keskialue, että toisen ryhmän syöttöaukkojen kautta tuleva polttoilma on järjestetty oleellisesti ylä-35 puolelta ohittamaan ensimmäisen ryhmän i 3 85187 syöttöaukkojen kautta tulevan polttoilman ja että mainitut ensimmäisen ja toisen ryhmän muo-5 dostavat syöttöaukot sijaitsevat tulipesän vastakkaisilla seinillä, sopivimmin etu- ja takaseinällä.

Edellä esitetyllä polttoilman syöttöjärjestelyllä en-10 simmäisen ja toisen ryhmän syöttöaukkojen kautta tulevat polttoilmavirtaukset ohittavat toisensa olennaisesti törmäämättä toisiinsa. Tällöin voimakkaita resultanttivirtauksia ei pääse syntymään ja sekun-dääri-ilma-aukkojen alueelta ylöspäin suuntautuva 15 savukaasuvirtaus on oleellisesti rauhoittunut ja ta sainen koko tulipesän vaakasuuntaisen poikkipinnan alueella. Tällöin jäteliemen syöttökohdasta tulipe-sään tulevat pisarat kulkeutuvat alaspäin hiiltoker-rokseen tasaisessa ilmavyöhykkeessä, jossa ne kuivu-20 vat. Lisäksi syöttöjärjestely mahdollistaa hiiltoker- roksen, joka on talteenottokattilan prosessin kannalta tärkein osa-alue, pinnan tehokkaan käsittelyn, erityisesti sen keskiosan käsittelyn. Tavallisesti kekomaisen hiiltokerroksen sivupintoihin kohdistetaan 25 ns. primääri-ilmavirtaus sekundääri-ilma-aukkojen alapuolella korkeussuunnassa olevien primääri-ilma-aukkojen kautta. Näin ollen koko hiiltokerros voidaan pitää aktiivisena ja prosessia voidaan käyttää maksimiteholla. Ensimmäisen ryhmän syöttöaukkojen kautta 30 tuleva polttoilma pitää lisäksi hiiltokerroksen kor keuden olennaisesti vakiona, koska se on suunnattu kohtaamaan kekomaisen hiiltokerroksen keskiosan, jossa kekomaisen hiiltokerroksen korkeus erityisesti perinteisessä polttoilman syöttöjärjestelyissä pyrkii 35 kasvamaan. On mahdollista liittää keksinnön mukaiseen 4 85187 polttoilman syöttöjärjestelyyn jäteliemen syöttökoh-dan yläpuolella oleva tertiääri-ilman syöttöjärjes-tely, joka on samoin järjestetty ryhmäjaon periaatteella. Ryhmiin kuuluvien syöttöaukkojen järjestä-5 minen tulipesän vastakkaisille seinille saa aikaan mainitun virtauksen oleellisesti tasaisen jakautumisen koko poikkipinnan alueelle. On edullista järjestää syöttöaukot etu- ja takaseinälle, jolloin virtaus on symmetrinen poikittaissuunnassa eli sivuseiniä 10 vastaan kohtisuorassa suunnassa otetuissa leikkauksissa. Poikittainen suunta on talteenottokattilan toimintojen esim. tulistimien kuormituksen kannalta kriittinen suunta. Virtaus on myös riittävässä määrin symmetrinen em. suuntaan nähden kohtisuorassa suun-15 nassa otetuissa pitkittäisleikkauksissa. Tämä suunta ei kuitenkaan ole yhtä kriittinen talteenottokattilan toimintojen kannalta.

On selvää, että keksinnön mukaista syöttöjärjestelyä 20 voidaan monin eri tavoin muunnella perusajatuksen puitteissa. Eräitä edullisia keksinnön mukaisen talteenottokattilan polttoilman syöttöjärjestelyn sovellutuksia on esitetty oheisissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa .

25

Keksintöä havainnollistetaan lähemmin seuraavassa selityksessä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin. Piirustuksissa 30 kuva 1 esittää kaaviollisesti pystyleikkauksena talteenottokattilan tulipesää, jossa on toteutettu keksinnön mukaisen polttoilman syöttöjärjestelyn eräs sovellutus, ja 5 85187 kuvat 2-6 esittävät kaaviollisina perspektiivikuvan-toina keksinnön mukaisen polttoilman syöt-töjärjestelyn eräitä toteutusvaihtoehtoja.

5 Kuvassa 1 esitetty tulipesä käsittää etuseinän 1 ja takaseinän 2 kaksi sivuseinää 3, jolloin talteenotto-kattilan tulipesän vaakasuora poikkileikkaus on suorakaiteen tai neliön muotoinen. Tulipesässä on seinien alaosaan liittyvä pohja 4. Takaseinään liittyy 10 sen alaosassa sulan aineksen poistoaukko ja poisto-kouru, jotka on merkitty viitenumerolla 5. Jäteliemen syöttökohta korkeussuunnassa on merkitty nuolella 6. Tulipesän pohjalle muodostuvan kekomaisen hiiltoker-roksen pinta on merkitty kaariviivalla 7.

15

Esitetyssä sovellutuksessa polttoilman syöttö tapahtuu kolmessa eri päävaiheessa. Ns. primääri-ilman syöttö P tapahtuu hiiltokerroksen sivupinnoille alimpana. Hiiltokerroksen yläosan (tulipesän keskellä 20 olevan korkeimman osan 7a eli keskiosan) ja jäteliemen syöttökohdan (nuoli 6) välissä korkeussuunnassa tapahtuu ns. sekundääri-ilman syöttö S. Jäteliemen syöttökohdan (nuoli 6) yläpuolella tapahtuu ns. tertiääri-ilman syöttö T.

25

Primääri-ilman syöttö P tapahtuu jokaiseen seinään järjestettyjen syöttöaukkojen kautta kahdessa tasossa. Alempana oleva ensimmäinen primääri-ilman syöttö-taso Pl vaikuttaa hiiltokerroksen pintaan siihen 30 osaan, joka on lähinnä seiniä 1-3. Primääri-ilman toinen syöttötaso P2 vaikuttaa hiiltokerroksen sivupintoihin ylempänä. Toinen primääri-ilman syöttötaso P2 on järjestetty siten, että sitä vastaavat vaakasuoraan riviin järjestetyt syöttöaukot 8 ovat kunkin 6 85187 seinän keskiosassa, kun sen sijaan alempi, ensimmäinen primääri-ilman syöttötaso Pl on järjestetty siten, että sitä vastaavat vaakasuorassa rivissä olevat syöttöaukot 9 ovat kunkin seinän koko leveydellä.

5 Sekundääri-ilman syöttö S on keksinnön mukaisesti jaettu kahteen ryhmään SI ja S2. Kuvan 1 mukaisessa sovellutuksessa takaseinällä 2 olevat syöttöaukot muodostavat ensimmäisen ryhmän SI. Tämän ryhmän SI syöttöaukkojen kautta tuleva polttoilma on suunnattu 10 hiiltokerroksen 7 ulkopintaan siten, että se ainakin osittain kohtaa hiiltokerroksen keskiosan 7a ja ohittaa hiiltokerroksen ja tulipesän keskilinjan K ja suuntautuu kuvassa 1 katkoviivoin esitetyn päävirtaussuunnan mukaisesti etuseinän 1 lähellä ylöspäin. 15 Ensimmäiseen ryhmään SI kuuluvien syöttöaukkojen kautta tuleva polttoilma voidaan suunnata joko kuvan 1 mukaisesti vinosti alaspäin kohtaamaan hiiltokerroksen keskiosan tai mainittu polttoilmavirtaus voidaan suunnata vaakasuoraan. Polttoilman suuntaus voi-20 daan järjestää säädettäväksi.

Sekundääri-ilman syötön S toiseen ryhmään S2 kuuluvat syöttöaukot on kuvan 1 mukaisessa sovellutuksessa sijoitettu tulipesän etuseinään 1. Toinen ryhmä S2 on 25 järjestetty siten, että polttoilma ohittaa ensimmäisen ryhmän SI syöttöaukkojen kautta tulevan poltto-ilman yläpuolelta. Mikäli, kuten kuvan 1 mukaisessa sovellutuksessa, ensimmäisen ryhmän SI ja toisen ryhmän S2 syöttöaukot ovat vaakasuunnassa järjestetty 30 oleellisesti samaan tasoon, toisen ryhmän S2 syöttö-aukkojen kautta tuleva polttoilma suunnataan vinosti ylöspäin kuvan 1 mukaisesti, jolloin polttoilman pää-virtaus tapahtuu kuvassa 1 katkoviivalla esitetyllä tavalla, jolloin polttoilman virtaussuunta ohittaa 35 tulipesän keskilinjan K ja kääntyy voimakkaammin 7 85187 ylöspäin lähellä tulipesän takaseinää 2. Toisen ryhmän S2 syöttöaukkojen kautta tulevan polttoilman virtaus voidaan järjestää myös vaakasuuntaiseksi, edullisesti siten, että syöttöaukot sijoitetaan pysty-5 suunnassa ylemmälle tasolle kuin ensimmäisen ryhmän SI syöttöaukot. On edullista suorittaa syöttöaukkojen lomitus etu- ja takaseinässä siten, että erityisesti tietyn, ensimmäisen ryhmän SI syöttöaukon kautta tuleva polttoilmavirtaus suuntautuu kahden vierekkäi-10 sen, toiseen ryhmään S2 kuuluvan syöttöaukon väliin ja päinvastoin. Tällöin polttoilmavirtaukset ohittavat toisensa kuvan 1 kohdassa 10 lähellä etuseinää ilman oleellisia häiriöitä sillä toisen ryhmän S2 vierekkäisistä syöttöaukoista suuntautuvat poltto-15 ilmavirtaukset ovat juuri syöttöaukosta tulleina ja siten suhteellisen voimakkaina jakautuneet pienehköille poikkipinta-aloille, jolloin jo rauhoittunut ja laajemmalle poikkipinta-alalle jakautunut ensimmäiseen ryhmään kuuluva polttoilmavirtaus pääsee 20 ohittamaan mainitut kaksi vierekkäistä polttoilma- virtausta niiden välistä.

Tertiääri-ilman syöttö T tapahtuu samoin kuvan 1 mukaisesti ryhmäjakoa noudattaen. Takaseinään 2 on jär-25 jestetty ensimmäisen ryhmän Tl muodostavat syöttöau kot, joiden kautta tuleva polttoilmavirtaus on suunnattu vinosti alaspäin, jolloin polttoilman päävirtaussuunta noudattaa katkoviivoin esitettyä liikerataa kohti etuseinää 1 ja ylöspäin. Vastaavasti pysty-30 suunnassa ylemmälle tasolle etuseinään verrattuna ensimmäiseen ryhmään Tl on järjestetty tertiääri-ilman syötön toinen ryhmä T2, jonka syöttöaukkojen kautta tuleva polttoilmavirtaus on suunnattu vinosti ylöspäin, jolloin polttoilman päävirtaussuunta noudattaa 35 katkoviivoin esitettyä liikerataa kohti takaseinää 2 8 85187 ja ylöspäin. Sekundääri-ilman syöttöä S vastaavat so-vellutusvaihtoehdot ovat voimassa myös tertiääri-ilman syötön T suhteen, joten niitä ei lähemmin selvitetä. Esitetyllä sekundääri- ja teriääri-ilman syöt-5 töjen kokonaisjärjestelyllä saadaan aikaan vuorotte-leva ilman syötön kokonaisjärjestely, sillä korkeus-suunnassa vuorottelevat perättäin toisaalta etu- ja toisaalta takaseinästä tulevat polttoilmavirtaukset.

10 Kuvissa 2-5 on lähemmin kaaviollisesti havainnollistettu keksinnön mukaista polttoilman syöttöjärjeste-lyä erityisesti ryhmien SI ja S2 syöttöaukkojen sijoittelun ja niiden kautta tulevien polttoilmavir-tausten suuntausten osalta mainittujen ryhmien olles-15 sa sijoitettuna kahteen vastakkaiseen seinämään, joko siten, että ryhmät sijaitsevat kokonaisuudessaan eri seinissä tai siten, että ryhmät on jaettu vastakkaisille seinille siten, että samassa seinässä on sekä ensimmäiseen, että toiseen ryhmään kuuluvia syöttö- 20 aukkoja.

Kuvassa 2 on esitetty kaaviollisesti erityisesti kuvassa 1 esitetty sekundääri-ilman syötön S sovellutus. Määrävälein takaseinään 2 on järjestetty syöttö-25 aukkoja 11 vaakasuuntaiseen riviin 12. Syöttöaukot 11 sijaitsevat lomittain etuseinälle 1 muodostetun syöt-töaukkorivin 14 syöttöaukkojen 13 suhteen tulipesän poikkileikkauksen pituussuunnassa katsottuna. Syöttö-aukosta 11 tulevat ilmavirtaukset on suunnattu vinos-30 ti alaspäin (kulma a). Vastaavasti syöttöaukoista 13 tulevat polttoilmavirtaukset on suunnattu vinosti ylöspäin (kulma b). Syöttöaukkorivit 12, 14 ovat samassa vaakatasossa.

9 85187

Kuvassa 3 on esitetty sekundääri-ilman syötön S järjestely, jossa etu- ja takaseinän syöttöaukkorivien syöttöaukot on järjestetty lomittain tulipesän vaakasuorassa poikkileikkauksessa talteenottokattilan pi-5 tuussuunnassa katsottuna. Lisäksi etuseinän syöttö-aukkorivin 14 syöttöaukot 13 on järjestetty korkeus-suunnassa ylemmälle tasolle (mitta h) kuin takaseinän 2 syöttöaukkorivin 12 syöttöaukot 11. Tällöin syöttö-aukoista 11, 13 tulevat polttoilmavirtaukset voidaan 10 suunnata kuvan 3 mukaisesti vaakasuorassa suunnassa. Ensimmäisen ryhmän SI syöttöaukkorivin korkeusasema on sellainen, että polttoilmavirtaukset kohtaavat hiiltokerroksen keskiosan 7a.

15 Kuvissa 2 ja 3 esitettyjä sovellutuksia, joissa ensimmäinen SI ja toinen S2 ryhmä ovat muodostettu eri seinille, voidaan luonnollisesti yhdistellä keskenään erityisesti polttoilman virtausten suuntausten osalta.

20

Kuvassa 4 on esitetty sekundääri-ilman syötön S järjestely, jossa tulipesän takaseinällä 2 olevan syöttöaukkorivin 12 joka toinen syöttöaukko 11a kuuluu ensimmäiseen ryhmään SI, jolloin polttoilmavirtaus on 25 vinosti alaspäin suunnattu (kulma a), ja joka toinen syöttöaukko 11b toiseen ryhmään S2, jolloin polttoilmavirtaus on vinosti ylöspäin suunnattu (kulma b). Vastaava järjestely on suoritettu etuseinällä 1 oleville syöttöaukkorivin 14 syöttöaukoille 13a, 13b.

30 Tällöin sekä ensimmäisen ryhmän SI muodostavat syöttöaukot 11a ja 13a että toisen ryhmän S2 muodostavat syöttöaukot 11b ja 13b ovat keskenään lomitettu siten, että polttoilmavirtaukset lomittuvat sekä ryhmien sisällä että ryhmien välillä. Tämä voidaan to-35 teuttaa siten, että molemmissa syöttöaukkoriveissä on 10 85187 kahden vierekkäisen syöttöaukon muodostama syöttöauk-kopari lomitettu vastakkaisen seinän kahden vastaavalla tavalla muodostetun vierekkäisen syöttöaukko-parin kanssa. Kussakin syöttöaukkoparissa on sekä en-5 simmäiseen että toiseen ryhmään kuuluva syöttöaukko, jolloin molemmissa syöttöaukkoriveissä 12, 14 niiden pituussuunnassa syöttöaukkoparien ensimmäiset syöttö-aukot kuuluvat samaan ryhmään ja päinvastoin.

10 Vastaava järjestely on toteutettu myös kuvan 5 mukaisessa sekundääri-ilman syötön S järjestelyssä, jossa keskenään lomitetut, vastakkaisilla seinillä olevat ensimmäinen ryhmä SI (syöttöaukot 11a, 13a) ja toinen ryhmä S2 (syöttöaukot 11b ja 13b) on sijoitettu pys-15 tysuunnassa (mitta h) eri korkeusasemiin ja polttoil-mavirtaukset on järjestetty suuntautumaan vaakasuun-taan. Ryhmät SI ja S2 on myös keskenään lomitettu.

Kuvassa 6 on esitetty sekundääri-ilman syötön S jär-20 jestely, jossa sekä etu- että takaseinällä on kaksi riviä 12, 14 syöttöaukkoja 11, 13. Molempien rivien 12, 14 syöttöaukot 11, 13 ovat päällekkäin ja etu- ja takaseinässä olevat rivit on lomitettu. Alempi rivi 12 sekä etu- että takaseinässä muodostaa ensimmäisen 25 ryhmän SI, jonka syöttöaukkojen kautta tulevat polt-toilmavirtaukset suuntautuvat vinosti alaspäin (kulma a). Ylempi rivi sekä etu- että takaseinässä muodostaa toisen ryhmän S2, jonka syöttöaukkojen kautta tulevat polttoilmavirtaukset suuntautuvat vinosti ylöspäin 30 (kulma b). Näin muodostuu kaksi keskenään a.o. ryhmän sisällä lomittuvaa polttoilmavirtausryhmää.

i il 85187

Kuvissa 4 ja 5 esitettyjä sovellutuksia, joissa molemmissa vastakkaisissa seinissä on molempiin ryhmiin kuuluvia syöttöaukkoja, voidaan luonnollisesti yhdistellä virtausten suuntausten osalta. On myös selvää, 5 että kaikkia esitettyjä sovellutuksia voidaan yhdistellä keksinnön perusajatuksen puitteissa.

Claims (10)

12 85 1 87 Patenttivaatimukset;

1. Talteenottokattilan polttoilman syöttöjärjeste-ly, jolloin talteenottokattilaan kuuluu lämmönsiirto-pintoina toimivien etu- ja takaseinän (1, 2), sivu- seinien (3) ja pohjan (4) rajaama tulipesä, pohjan 5 (4) yläpuolella sijaitseva elimistö (6) polttoaineena toimivan teollisen prosessin jäteliemen, kuten erityisesti mustalipeän syöttämiseksi tulipesään, yhteen tai useampaan seinään (1-4) sijoitetut polttoilman syöttöaukot (8, 9, 11, 13) sekä tulipesän pohjan (4) 10 yhteydessä oleva, pohjalle (4) poltossa syntyvästä hiiltokerroksesta (7) poistuvan sulan aineen poisto-aukko (5) tai vastaava, tunnettu siitä, että jäteliemen syöttökohdan (6) ja tulipesän pohjalle (4) prosessoinnin aikana syntyvän hiiltokerroksen 20 välissä tulipesän korkeussuunnassa olevat polttoilman syöttöaukot (11, 13), ns. sekundääri-ilman syöttöaukot, on jaettu kahteen ryhmään (SI, S2) siten, että ensimmäisen ryhmän (SI) syöttöaukkojen (11; 25 11a, 13a) kautta tuleva polttoilma on aina kin osittain suunnattu kohtaamaan ja ohittamaan hiiltokerroksen (7) ulkopinta erityisesti hiiltokerroksen keskialue (7a), että 30 toisen ryhmän (S2) syöttöaukkojen (13; 11b, 13b) kautta tuleva polttoilma on järjestetty oleellisesti yläpuolelta ohittamaan ensimmäisen ryhmän (SI) syöttöaukkojen (11, 35 11a, 13a) kautta tulevan polttoilman ja että 13 851 87 mainitut ensimmäisen (SI) ja toisen (S 2) ryhmän muodostavat syöttöaukot (11, 13; 11a, 11b, 13a, 13b) sijaitsevat tulipesän vastakkaisilla seinillä sopivimmin etu- ja 5 takaseinällä (1, 2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttöjärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäisen (SI) ja toisen (S2) ryhmän syöttöaukot (11, 13) on järjestet- 10 ty tulipesän eri seinille.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttöjärjestely, tunnettu siitä, että tulipesän ainakin yhdessä seinässä on sekä ensimmäiseen (SI) että toiseen 15 (S2) ryhmään kuuluvia syöttöaukkoja (11a, 11b; 13a, 13b).

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen syöttöjärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäiseen (SI) 20 ja toiseen (S2) ryhmään kuuluvat syöttöaukot (11, 13) on sijoitettu tulipesän vaakasuuntaisessa leikkauksessa lomittain siten, että polttoilman päävirtaussuunnassa syöttöaukon (11, 13) kautta tuleva poltto-ilma suuntautuu pääosin vastakkaisella seinällä ole-25 vien vierekkäisten syöttöaukkojen (13, 11) kautta tulevien polttoilmavirtausten väliin.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen syöttöjärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäiseen (SI) 30 ja toiseen (S2) ryhmään kuuluvat syöttöaukot sijaitsevat olennaisesti samassa vaakasuuntaisessa tasossa, ja että ainakin jompaan kumpaan ryhmään (SI, S2) kuuluvien poistoaukkojen kautta tapahtuva polttoilmavir-taus on poikkeutettu vaakatasosta. 14 851 87

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen syöttöjärjes- tely, tunnettu siitä, että ensimmäiseen ryhmään (SI) kuuluvien syöttöaukkojen (11, 11a, 13a) kautta tuleva polttoilma on suunnattu vinosti alas- 5 päin kohtaamaan hiiltokerroksen (7) ulkopinta, erityisesti hiiltokerroksen keskialue (7a).

7. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen syöttöjärjes- tely, tunnettu siitä, että toiseen (S2) 10 ryhmään kuuluvien syöttöaukkojen (13, 11b, 13b) kautta tuleva polttoilma on suunnattu vinosti ylöspäin.

8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen syöttöjärjeste- ly, tunnettu siitä, että ensimmäiseen (SI) 15 ryhmään kuuluvat syöttöaukot (11, 11a, 13a) on kor keussuunnassa sijoitettu tulipesän seinässä alemmaksi kuin toiseen (S2) ryhmään kuuluvat syöttöaukot (11b, 13b).

9. Patenttivaatimusten 1-2 mukainen syöttöjärjeste- ly, tunnettu siitä, että ensimmäisen (SI) ryhmän syöttöaukot (11) on sijoitettu tulipesän takaseinälle, ja että myös sulan aineksen poistoaukko on sijoitettu mainitun takaseinän (2) puolelle. 25

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syöttöjärjestely, tunnettu siitä, että jäteliemen syöttökoh-dan (6) yläpuolelle sijoittuva, ns. tertiääri-ilman syöttöjärjestely (T) on järjestetty kahteen ryhmään 30 (Tl, T2), jolloin mainitut ryhmät (Tl, T2) on järjestetty sekundääri-ilman syöttöjärjestelyä (S) vastaavalla tavalla siten, että tertiääri-ilman syöttöjär-jestelyn (T) ensimmäinen ryhmä (Tl) on samalla seinällä kuin sekundääri-ilman syöttöjärjestelyn (S) en- 35 simmäinen ryhmä (SI). 15 85 1 87