FI85173C - SKIKTARTAD STOEDKONSTRUKTION, FOERFARANDE FOER FRAMSTAELLNING DAERAV SAMT ANVAENDNING AV STOEDKONSTRUKTIONEN. SIIRRETTY PAEIVAEMAEAERAE - FOERSKJUTET DATUM PL 14 ç 06.05.1987 - Google Patents

Description

85173

Kerrosmainen tukirakenne, menetelmä sen valmistamiseksi sekä tukirakenteen käyttö

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista kerrosmaista tukirakennetta.

Tällaisessä tukirakenteessa kerroksen yläpinta toimii tuki-pintana ja kerroksen alapinta jakaa tukipintaan kohdistuvat rasitusvoimat alustaa vasten. Kerrosrakenne on tällöin ainakin osittain valmistettu ruiskutetusta jäästä (spray-jäästä).

Keksinnön kohteena on edelleen patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä esitetyn tukirakenteen valmistamiseksi.

Keksintö koskee myös patenttivaatimusten 11 ja 12 mukaista tukirakenteen käyttöä.

Rakenteiden työnaikaiseen tukemiseen käytetään yleensä puusta tai metallista tehtyjä tukitelineitä. Betonin tai vastaavan materiaalin valamista edellyttävissä työvaiheissa on edelleen tunnetusti käytettävä muotteja, jotka kannattavat ja tukevat betonimassaa sen kovettumisen ajan sekä antavat rakenteelle suunnitellun muodon. Muottien valupinnat valmistetaan tavallisesti puusta, usein vanerilevyistä.

Nykyisen tukirakenne- ja muottitekniikan epäkohtana on se, että väliaikaisten rakenteiden kustannukset muodostuvat suuriksi. Näin on etenkin jos tuettavan rakenteen massa on suuri, jos jänneväli ja/tai korkeus ovat suuret sekä varsinkin jos halutaan valaa kaarevan pinnan omaavia rakenteita. Käytössä olevan tekniikan kehittymättömyys on siksi estänyt viimeksi mainittujen, materaalimenekin ja arkkitehtoonisten näkökohtien kannalta edullisten kuorirakenteiden yleisen käytön.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen tukirakenne.

2 85173

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tukirakennekerros valmistetaan jäästä - ainakin osittain ruiskutetusta jäästä - siten, että jääkerroksen tiheys kasvaa, kerroksen poikkileikkauksen läpi mentäessä, sen alapinnasta lasketun etäisyyden funktiona. Jääkerroksen tiheys ylätukipinnan kohdalla on ainakin noin 800 kg/m3.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle tukirakenteelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja keksinnön mukaiselle menetelmälle puolestaan se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaista tukirakennetta voidaan käyttää esim. jäätienä, betonikappleiden valumuottina sekä talviolosuhteissa rakenteilla olevan tai jo valmiina olevan rakenteen työnaikaiseen tukemiseen.

Ruiskutettu jää, jota tämän hakemuksen puitteissa kutsutaan spray-jääksi, koostuu jäärakeista, jotka ovat jossain määrin yhteensulautuneessa muodossa. Jään sisäinen sitoutumisaste vaihtelee; sen on lisäksi todettu muuttuvan jään rakenteen ja iän mukaan. Spray-jään lujuus perustuu jäämurskan kitka-ominaisuuksien ja kiteisen jään visko-elastisten (koheesio-)-ominaisuuksien yhdistelmään. Suoritetuissa tutkimuksissa on spray-jään todettu lujuudeltaan vastaavan luonnonjäätä.

Mitään ehdottoman selvää rajaa jään ja lumen välille ei voida vetää, mistä syystä tämän hakemuksen puitteissa "spray-jää"-termin piiriin kuluu myös koneellisesti ruiskuttamalla valmistettu lumi, jossa on ainakin jonkin verran sisäistä koheesiota.

Luonnonjään ja spray-jään lujuusominaisuuksia ovat tutkineet mm. Weaver ja McKeown [Proc. Fifth International Offshore Mechanics and Artie Engineering (OMAE) Symposium, Voi. IV, s. 96 - 104] ja Kovacs et ai. [U.S.A. Cold Regions Research ii 3 65173 & Engineering Laboratory, CRREL Research Report 276 (1969), s. 33]

Koska spray-jäätä voidaan valmistaa suuriakin määriä lyhyessä ajassa, on sen käyttö ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena viimeisten vuosien aikana. Eniten on tutkittu arktisilla vesillä käytettävien öljynporauslauttojen suojarakenteiden valmistamista spray-jäästä. Esimerkkinä ehdotetuista keinotekoisista jääsuojavalleista mainittakoon US-patenttijulkaisuissa 3.750.412 ja 4.523.879 esitetyt ratkaisut. Keinotekoisen jääsaaren rakentamista ja syntyneen jää-massan ominaisuuksia on selostettu A. Prodanovicin kirjoituksessa "Man-Made Ice Island Performance" julkaisussa Proceedings of the Fifth (1986) International Offshore Mechanics and Arctic Engineering (OMAE) Symposium, Voi. IV, 89 - 95.

Spray-jäätä on myös käytetty mallikokeisiin soveltuvan jää-kerroksen muodostamiseksi veden pinnalle (FI-kuulutus-julkaisu 67444) .

Tunnetaan myös ratkaisuja rakenteiden muodostamiseksi tavallisesta jäästä. Niinpä US-patenttijulkaisussa 3.909.992 on esitetty nopeasti pystytettäväissä oleva iglu. Sen seinämä koostuu kolmesta puolipallon muotoisesta tekstiilikerrokses-ta, joista kahden ensimmäisen väliin puhalletaan ilmaa muotin muodostamiseksi, minkä jälkeen toisen ja kolmannen väliin pumpataan vettä kovan jääkuoren aikaansaamiseksi.

Täydellisyyden vuoksi mainittakoon vielä, että yllä mainittu julkaisu (Proceedings ..., sivu 293) sisältää myös kirjoituksen, jossa on käsitelty pienoismallikokeissa käytetyn urea-jään kasvua ja ominaisuuksia (E Yamaguchi et ai.: The effects of ice growth rate on the flexular properties of urea ice).

Yhdessäkään yllä esitetyssä julkaisussa ei ole kyse esillä olevan keksinnön mukaisesta ratkaisusta, jossa jäästä koos- 4 85173 tuvan kerrostukirakenteen tiheys kasvatetaan siten, että yläpinnan tiheys on suurempi kuin alapinnan. Esim. FI-patentin 67444 mukaan saadaan aikaan homogeenista lumisohjo-jäätä. US-patenttijulkaisussa 3.909.992 on kyse yhdestä ainoasta jääkerroksesta, jonka paksuus - mutta ei tiheys -vaihtelee iglun koon ja pystytysajan mukaan. US-patentti-julkaisujen 3.750.412 ja 4.523.879 mukaisissa ratkaisuissa kerrostetaan jäätä ruiskuttamalla, jolloin muodostuvan jää-kerroksen tiheys saattaa vaihdella veden suolapitoisuuden mukaan. Julkaisuissa ei kuitenkaan mainita mitään siitä, että jääkerroksen tiheys kasvaisi alhaalta ylöspäin mentäessä, tai että tähän pyrittäisiinkään. Prodanovicin julkaisussa esitetyn jäämassiivin rakentamisen yhteydessä ei liioin ole pyritty jään tiheyden säätelyyn eikä artikkelissa ole esitetty keksinnöllistä ratkaisua, joka liittyisi jään tiheyden vaihteluun. Mittaustuloksissa esitetty tiheyden kasvu pohjaa kohti mentäessä johtuu jäämassan puristumisesta sekä siitä, että jää on osittain veden alla. Artikkelissa Yama-guchi et ai.: käsitelty urea-jää ei ole valmistettu spray-jäästä vaan urea-jää on kemikaalilla tarkoituksellisesti heikennettyä jäätä. Sen jäätyessä syntyviä tiheyden vaihteluita ei voida estää. Artikkelissa ei siten myöskään ole esitetty esillä olevassa hakemuksessa tarkoitettua tiheydeltään kerroksellista jäätä jäärakenteen tarkoitukselliseksi vahvistamiseksi.

Keksinnössä käytettävää ruiskutettua jäätä voidaan saada aikaan surmattamalla paineen avulla vettä, jolloin vesipisarat alijäätyvät ympäristön lämpötilan ollessa alle veden jäätymispisteen. Keksinnön mukaan voidaan toimia jo noin 0eC:ssa, edullisesti toimitaan kuitenkin noin -4eC:ssa tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa.

Pisaroiden osuessa rakenteen pintaan syntyy jäätä, jonka ominaisuudet riippuvat mm. ilman lämpötilasta, pisaroiden koosta ja niiden liikenopeudesta sekä ruiskutettavan veden il 5 85173 määrästä. Spray-jään tiheyttä kuvaavan teorian mukaan [Macklin, W.C., Quarterly Journal of the Royal Meteorological Society, 88 (1962), s. 30 - 50], voidaan syntyvän jään tiheyttä kontroloida esim. ruiskutettavaa vesimäärää muuttamalla. Myös jään kasvunopeus voidaan arvioida teoreettisesti [Makkonen, L., Cold Regions Science and Technology, 1987, (in press)].

Pisaroiden ruiskutus spray-jään valmistusta varten tapahtuu ns. lumitykeillä tai vastaavilla laitteilla. Näissä vettä ja paineilmaa sekoitetaan suuttimissa. Laitteet voidaan jakaa ns. matalapainetykkeihin ja ns. korkeapainetykkeihin sen mukaan kuinka suurella ilman paineella ne toimivat. Matala-painetykeissä on oma suhteellisen pienitehoinen ilmakompres-sori paineilman tuottamista varten, kun taas korkeapainetykit tarvitsevat tehokkaan erillisen kompressoriaseman paineilman tuottamista varten. Matalapainetykeissä on sähkökäyttöinen puhallin suihkeen lennättämiseksi kauemmas, mutta korkea-painetykeissä tällaista ei tavita. Kummatkin tykkityypit tarvitsevat veden pumppaamista varten pumppuaseman ja, jos riittävän kylmää vettä ei ole käytettävissä, veden esijääh-dytysjärjestelmän. Korkeapainetykeissä käytetään yhtä isoa suutinta, jonka kokoa ja muotoa vaihtamalla voidaan vesisuihkun lentoetäisyyttä ja muotoa muuttaa. Matalapainetykeissä käytetään useita pieniä suuttimia. Tunnettuja laitteita voitaisiin kehittää ohjaamalla vesisuihku nestemäisellä typellä jäähdytetyn putken kautta.

Keksinnössä voidaan spray-jään valmistukseen käyttää niin vesijohtovettä kuin myös järvi- tai merivettä. Veden suuret suolapitoisuudet saattavat kuitenkin jossain määrin heikentää valmistettavan rakenteen lujuutta.

Ylätukipinnan muodostavalla pintajäällä on keksinnössä keskeinen osuus, sillä sen avulla vahvistettu kerros muodostaa ns. sandwich-rakenteen, joka kestää taivutusrasituksia alakerroksen huonosta lujuudesta huolimatta. Pintajää voi olla 6 85173 luonnonjäätä (teräsjäätä) tai edullisesti ruiskutettua jäätä. Spray-jäästä koostuvan alakerroksen liukumodulia ja leikkaus-lujuutta on mahdollista säädellä vaihtelemalla spray-jään ruiskutustekniikka. Tämä antaa siis mahdollisuuden rakenteen optimointiin.

Esillä olevan keksinnön mukainen tukirakenne käsittää esim.

2-10 päällekkäistä, erillistä jääkerrosta, jolloin rakenteen tiheys kasvaa alimmasta kerroksesta ylimpään mentäessä. Tukirakenteen tiheys voi myös olla tasaisesti ja jatkuvasti kasvava, jolloin rakenteessa ei varsinaisesti ole erillisiä kerroksia, vaan suuri määrä lähes yhteensulautuneita erittäin ohuita kerroksia, joiden tiheys kasvaa rakenteen yläpintaa kohti.

Alakerroksen keskimääräinen tiheys on pienempi kuin yläkerroksen (800 kg/m3), tavallisesti se on 400 - 600 kg/m3·

Keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto käsittää luonnonjääl-le valmistettavan jäätien. Noin 20 - 30 cm:n paksuiselle luonnonjäälle ruiskutetaan tällöin kaksi jääkerrosta, joista ensimmäisen, luonnonjäätä vasten tulevan kerroksen tiheys on noin 400 - 600 kg/m3 ja sen paksuus on noin 0,5 - 2,0 m, edullisesti noin 1 - 1,5 m. Ensimmäisen kerroksen päälle ruiskutetaan toinen jääkerros, jonka tiheys on noin 800 -900 kg/m3 ja paksuus noin 0,05 - 0,5 m, edullisesti noin 0,1 - 0,2 m. Toinen jääkerros voidaan keksinnön puitteissa myös saada aikaan valuttamalla ensimmäisen kerroksen päälle vettä, jonka annetaan jäätyä.

Keksinnön eräs toinen edullinen suoritusmuoto käsittää kovetettujen kiviainestuotteiden valumuotin. Yläjääkerroksen päälle on tällöin sopivimmin sovitettu lämpöä eristävää ainetta sisältävä peitekerros jään suojaamiseksi sementin hyd-rataatioreaktiosta vapautuvalta lämmöltä. Lämmöneriste koostuu esim. mineraalivillakuiduista, kuten vuori- tai lasi-villakuiduista. Erityisen edullisesti peitekerros valmiste-

II

7 85173 taan sekoittamalla vettä ja mineraalivillakuituja ja ruiskuttamalla lumitykin avulla vesi-mineraalivillakuitu-seos toisen yläjääkerroksen päälle. Eristysaineena voidaan myös käyttää esim. sahanpuruja ja erilaisia muoviaineita.

Muottirakennetta voidaan käyttää esim. talviaikana suoritettaviin paikallavalutöihin. Käyttämällä kylmähuonetilaa voidaan keksinnön mukaisen muottirakenteen avulla valmistaa kovetettuja kiviainestuotteita, kuten julkisivuelementtejä läpi vuoden.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä esillä olevan keksinnön mukaista tukirakennetta voidaan käyttää väliaikaisrakenteena, jolla voidaan tukea talviaikana rakenteita, joiden mittasuhteet ja geometrinen muoto vaihtelevat lähes vapaasti. Esimerkkeinä mainittakoon yksinkertaiset talorakenteet, sillat ja ferrobetonista tehtävät laivanrungot. Lisäksi sitä voidaan käyttää sekä suorien että kaarevien pintojen holvimuottina.

Keksinnön edullisuus perustuu myös siihen, että spray-lunta ja -jäätä voidaan nopeasti tuottaa tuettavan rakenteen koko tilavuutta vastaava määrä. Niinpä jäätie voidaan keksinnön mukaan saada aikaan varsin nopeasti, noin 3-5 vuorokaudessa. Nykyisen tekniikan mukaisesti, jossa vettä valutetaan luonnonjään pinnalle, kuluu tarvittavan, noin 1 m:n jäänpak-suuden saavuttamiseen jopa useita viikkoja.

Keksinnön mukaisesti päästään siten varsin huomattaviin säästöihin sekä mitä tulee aikaan että kustannuksiin.

Keksintöä ryhdytään seuraavissa esimerkeissä lähemmin tarkastelemaan oheisten piirustusten avulla.

Kuvio l esittää keksinnön mukaisen kerrosmaisen tukirakenteen poikkileikkauksen.

Kuvio 2 esittää perspektiivikuvantona keksinnön mukaista tukirakennetta, jonka päälle on sovitettu kaarimainen betoni- e 85173 osa.

Kuvio 3 esittää kuviossa 2 esitetyn tukirakenteen ja betoni-osan halkileikkauksen sivulta.

Kuvion 1 mukainen sandwich-mainen tukirakenne on sovitettu sopivan alustan, kuten luonnonjään 1 päälle. Rakenteessa on ensimmäinen, suhteellisen huokoinen jääkerros 2 ja toinen, ensimmäistä jääkerrosta huomattavasti tiiviimpi jääkerros 3.

Tukirakenteen ensimmäinen jääkerros 2 on nk. kohvajäätä, jonka tiheys on 400 - 600 kg/m3 ja joka on valmistettu yllä kuvatulla lumitykkitekniikalla. Kerroksessa on siten lumikiteiden välissä suhteellisen paljon ilmaa. Toisen kerroksen tiheys on 800 - 900 kg/m3, eli se vastaa lujuudeltaan lähinnä nk. teräsjäätä, ja se on saatu aikaan joko ruiskuttamalla lumitykkien avulla, tai valuttamalla vettä ensimmäisen kerroksen päälle.

Esitetyn rakenteen valmistuksen yhteydessä on ensimmäisen kerroksen annettava jäätyä ruiskutuksen jälkeen muutaman tunnin - muutaman vuorokauden ajan ennen kuin toinen kerros saatetaan sen pintaan. Jäätymisaika valitaan lämpötilan mukaan.

Ruiskutettavan kerroksen tiheyttä voidaan säätää, kuten yllä mainittiin, veden ja ilman painetta sekä veden virtausmäärää muuttamalla. Kun halutaan valmistaa erittäin korkean tiheyden omaava jääkerros on tavallisesti lisättävä veden syöttöä. Ruiskutettaessa erittäin märkää jääsohjoa saattaa esiintyä veden valumista. Alustaan tai ensimmäiseen kerrokseen voidaan tällöin muodostaa valumisurat veden poisjohtamiseksi. Käytännössä on kuitenkin todettu, että veden valumista jäätyvästä kerroksesta ei esiinny vaikka ruiskutettava jää-sohjo sisältäisi jopa 30 % vapaata vettä.

Käytettäessä kuviossa 1 esitettyä rakennetta jäätienä, on alustana toimivan luonnonjään paksuus sopivimmin 20 - 30 cm, ensimmäisen huokoisen jääkerroksen paksuus ainakin 1 m ja tiiviin pintakerroksen paksuus noin 20 - 30 cm.

li 9 85173

Eri spray-jääkerrosten lujuusarvoja mitattaessa saatjin 5 cm:n kerrokselle, jonka tiheys oli 900 kg/m3, puristus-lujuusarvoksi 3 MPa, ja vastaavasti 22 cm:n kerrokselle, jonka tiheys oli 750 kg/m3, arvoksi 1 MPa.

Tiheämpi kerros valmistettiin matalapainetykillä, jolloin ilmanpaine oli 700 kPa, veden paine 15 kPa ja veden kulutus 22 m3/h. Lämpötila oli noin -10'C.

Kuviossa 2 ja 3 esitettävä tukirakenne koostuu kahdesta spray-jääkerroksesta 4 ja 5, jotka on sovitettu lumesta -esimerkiksi ruiskutetusta keinolumesta - valmistetun raken-nuspohjan 6 päälle. Tässäkin tapauksessa ylemmän spray-jääkerroksen 5 materiaalilujuus on samaa suuruusluokkaa kuin ns. teräsjään. Tukirakenne on muotoiltu kuoreksi, jonka yläpinnan muoto vastaa tuettavan rakenteen geometriaa. Kuoren seinämän vahvuus j a sen alapinnan muoto on suunniteltu sellaisiksi, että jääkuori pystyy kantamaan työn aikaiset rasitukset. Tarvittaessa voidaan ruiskutuksen yhteydessä kuoreen lisätä vetorasituksia kestävää lujitemateriaalia kuten esimerkiksi geotekstiiliä.

Tuettavan rakenteen 7 perustukset 8 tehdään normaaliin tapaan ennen tukirakennevaihetta. Tuettavan rakenteen mahdollisesti edellyttämät pystyrakenteet 10 voidaan myös asentaa ennen tukirakenteen tekemistä.

Jos esitettyä jääkuorta käytetään myös muottina, lasketaan kuoren päälle edullisesti erillinen muottipinta 9, joka soveltuu käytettävään betonointimenetelmään. Muottipinta koostuu siten esimerkiksi lämpöä eristävästä ohuehkosta kerroksesta .

Rakenteen valmistuttua väliaikainen tukirakenne poistetaan, sulatetaan tai sen annetaan sulaa pois.

Kuvioissa 2 ja 3 esitetty tukirakenne 4, 5 voidaan myös valmistaa suoraan varsinaisen alustan (maan) päälle ilman 10 851 73 erillistä rakennusalustaa 3. Ensimmäisen jääkerroksen 4 ruiskutus tapahtuu tällöin kierremäisesti ylöspäin suipeten, jolloin tukirakenteesta muodostuu onton kupolin muotoinen iglu. Ensimmäisen jääkerroksen päälle sovitetaan toinen kerros tavalliseen tapaan.

li

Claims (12)

1. Kerrosmainen tukirakenne, jossa on ylätukipinta sekä alapinta, joka jakaa tukipintaan kohdistuvat rasitusvoimat alustaa vasten, ja joka kerrosrakenne (2, 3; 4, 5) on ainakin osittain valmistettu ruiskutetusta jäästä (spray-jäästä), tunnettu siitä, että - jääkerroksen (2, 3; 4, 5) tiheys kasvaa, kerroksen poikkileikkauksen läpi mentäessä, sen alapinnasta lasketun etäisyyden funktiona, jolloin jääkerroksen tiheys ylätukipinnan kohdalla on ainakin noin 800 kg/m3.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukirakenne, tunnettu siitä, että jääkerroksen tiheys on jatkuvasti ja tasaisesti kasvava.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukirakenne, tunnettu siitä, että siinä on sopivimmin 2-10 päällekkäistä, eri tiheyden omaavaa osajääkerrosta (2, 3 ; 4, 5).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tukirakenne, jossa on kaksi osajääkerrosta (2, 3), tunnettu siitä, että alustaa vasten tulevan osakerroksen (2) keskimääräinen tiheys on noin 400 - 600 kg/m3 ja sen paksuus on noin 0,5 - 2,0 m, edullisesti noin 1 - 1,5 m, ja ylätukipinnan muodostavan osakerroksen (3) tiheys on noin 800 - 900 kg/m3 ja sen paksuus on noin 0,05 - 0,5 m, edullisesti noin 0,1 - 0,2 m.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukirakenne, tunnettu siitä, että sen ylätukipinnan päälle on sovitettu lämmöneristävää ainetta sisältävä peitekerros (9).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tukirakenne, tunnettu siitä, että lämpöeristävä aine koostuu mineraali-villakuiduista, kuten vuori- tai lasivillakuiduista.

7. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen kerrosmaisen tukirakenteen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että alustan päälle ruiskutetaan ensimmäinen jääkerros (2, 4), i2 851 73 jonka keskimääräinen tiheys on pienempi kuin 800 kg/m3, ja tämän päälle sovitetaan ainakin yksi toinen jääkerros (3, 5), joka peittää ensimmäisen kerroksen (2, 4), jolloin tukirakenteen ylätukipinnan muodostavan toisen jääkerroksen (3, 5) tiheys on ainakin 800 kg/m3.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että toisia jääkerroksia (3, 5) on 2 - 9 kpl.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että toisetkin jääkerrokset muodostetaan ruiskuttamalla .

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ylätukipinnan muodostavan jääkerroksen (5) päälle sovitetaan lämpöäeristävää ainetta sisältävä peite-kerros (9) sekoittamalla vettä ja mineraalivillakuituja ja ruiskuttamalla lumitykin avulla jää-mineraalivillakuitu-seos toisen jääkerroksen (5) päälle.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukaisen tukirakenteen käyttö jäätienä.

12. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukaisen tukirakenteen käyttö kovetettujen kiviainestuotteiden valumuottina. il 13 85 1 73