FI85115B - Knivvaessare. - Google Patents

Description

1 85115

Veitsenteroitin Tämän keksinnön kohteena ovat sellaiset veitsenteroittimet, 5 jotka teroittavat veitsenterän sen seurauksena, että tämän terän leikkaavaa reunaa liikutetaan teroittimen päällä. Tämän jälkeen on parasta kuvata keksintöä suhteessa tällaisiin teroittimiin käytettynä yhdessä tupen tai muun terää suojäävän suojuksen kanssa.

10 US-patentit 3 676 961, 3 774 350, 4 041 651 ja 4 091 691 kohdistuvat edellä viitattuihin tuppi-teroitinyhdistelmiin. Nämä aikaisemmat rakenteet ovat olleet tyydyttäviä vakiote-rien teroittamiseen, mutta ne eivät sovellu täysin käytettä-15 viksi erikoisteriin, joissa on kapea kärki. Kapeakärkisiä teriä käytetään tarkkuutta vaativiin leikkaustoimintoihin kuten kalan fileoimiseen, ja on tärkeää, että tällaisten terien leikkaava reuna pidetään hyvässä kunnossa aina terän kärkeen saakka. Aikaisemmat teränteroitusyhdistelmät, kuten 20 aikaisemmin on viitattu, eivät pysty täyttämään tätä vaatimusta.

US-3 676 961:n mukaisessa teränteroittimessa on osa alaspäin suuntautuvan paineen kohdistamiseksi veitsenterään sillä 25 aikaa, kun se kulkee varsinaisen teroituslaitteen lävitse.

Tämä paineen kohdistamisosa on kuitenkin järjestetty siten, että se ei kytkeydy veitsenterään ennen kuin terää on työnnetty sisäänpäin jonkin matkaa teroituslaitteen taakse, ja se menettää kosketuksen terään poisvedettäessä ennen kuin 30 terä on menettänyt kosketuksen teroituslaitteeseen. Tästä seuraa se, että terän kärkiosan leikkaavaa reunaa ei ole alistettu samalle teroitusohjaukselle kuin terän muita osia, ja tästä syystä se ei teroitu kunnolla.

. 35 US-3 774 350, 4 041 651 ja 4 091 691 mukaiset teränteroitti-met on järjestetty siten, että paineen kohdistamisosa muodossa tai toisessa kytkeytyy ja painautuu terän hamaraan lähellä sitä hetkeä, jolloin terän leikkaava reuna ensiksi 2 85115 koskettaa teroituslaitetta. Tästä aikaisesta kosketuksesta huolimatta teroittimien rakenne on sellainen, että ne eivät pysty teroittamaan kapean terän kärkiosaa. Kukin näistä te-roittimista on järjestetty toimimaan sellaisten veitsenteri-5 en kanssa, joilla on olennaisesti syvyyttä jopa kärjen lähellä, ja suurin alaspäin suuntautuva voima saavutetaan silloin, kun terän syvempiä osia liikutetaan teroituslaitteen päällä. Pienin alaspäin suuntautuva voima ja sen seurauksena pienin teroitusvaikutus saavutetaan, kun terän kärkiosaa 10 liikutetaan teroituslaitteen päällä.

Esillä olevan keksinnön tarkoitus on tarjota veitsenteroi-tin, joka pystyy tehokkaasti teroittamaan terän aina sen kärkeen saakka. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on tarjota 15 teränteroitin, joka sopii erityisesti käytettäväksi teriin, jotka ovat suhteellisen kapeita tai joilla on pieni syvyys.

Keksintö koskee veitsenteroitinta, joka sisältää asennusra-kenteen, jossa on kulkuaukko, jonka kautta terää voidaan 20 liikuttaa, teroituslaitteen, joka on kytketty rakenteeseen aukon alemman äärireunan viereen siten, että se kytkeytyy aukkoon sijoitetun terän leikkaavaan reunaan, ja reaktio-osan, jonka ylempi osa on kytketty saranaliitoksella rakenteeseen aukon ylemmän äärireunan vieressä ja jonka alempi 25 osa on järjestetty kytkeytymään aukkoon sijoitetun terän hamaraan siten, että se painaa terän leikkaavaa reunaa teroituslaitetta vasten. Keksinnön mukaiselle veitsenteroit-timella on tunnusomaista se, että reaktio-osa on joustavasti pakotettu saranaliitokseen nähden eteenpäin johtavaan suun-30 taan kohti lepoasentoa, jossa se olennaisesti sulkee aukon ja jossa alempi osa sijaitsee teroituslaitteen edessä ja saranaliitoksen akselin takana, järjestelyn ollessa sellainen, että reaktio-osa saadaan heilahtamaan taaksepäin sa-ranaliitoksessa sen kytkeytymisen seurauksena, jonka aiheut-‘ 35 taa terän siirtäminen taaksepäin aukon lävitse, jolloin alempi osa siirtyy pois lepoasennosta liikkuakseen teroituslaitteen päälle ja siihen nähden taaksepäin.

3 85115

Keksinnön toiset sovellutusmuodot esiintyvät alivaatimusten tunnusmerkeissä.

Keksinnön sovellutusmuoto kuvataan yksityiskohtaisesti seu-5 raavassa viittaamalla oheistettuihin piirustuksiin. Piirustukset kuitenkin vain kuvaavat, kuinka keksintö voidaan toteuttaa, joten eri ominaisuuksien esitettyä erityismuotoa ja järjestelyä ei pidä käsittää keksintöä rajoittaviksi.

10 Kuvio 1 on sivukuva esillä olevan keksinnön yhden sovellu-tusmuodon mukaisesta veitsenteroittimesta; kuvio 2 on edestä katsottu kuva kuviossa 1 esitetystä te-roittimesta; kuvio 3 on takaa katsottu kuva kuviossa 1 esitetystä teroit-15 timesta; kuvio 4 on suurennettu poikkileikkaus katsottuna kuvion 2 viivaa IV-IV pitkin; kuvio 5 on suurennettu poikkileikkaus katsottuna kuvion 1 viivaa V-V pitkin; 20 kuvio 6 on sivukuva tupesta, joka yhdistyy kuvioissa 1-5 esitettyyn teroittimeen ja jonka sisällä on veitsi; kuvio 7 on poikkileikkaus katsottuna kuvion 6 viivaa VII-VII pitkin; kuvio 8 on läpileikkauskuva kuvioissa 6 ja 7 esitetyn tupen 25 osasta ja siinä teroitin on poistettu tupesta; kuvio 9 on osittainen kaaviokuva, joka kuvaa veitsenterän kärkeä, kun terää aletaan työntää kuvioiden 1-5 mukaiseen teroittimeen; kuvio 10 on samanlainen kuva kuin kuvio 9 paitsi, että se .30 kuvaa veitsenterää työnnettynä pitemmälle teroittimeen; kuvio 11 on samanlainen kuva kuin kuvio 10 paitsi, että se esittää veitsenterän työnnettynä vieläkin pitemmälle teroittimeen; kuvio 12 on samanlainen kuva kuin kuvio 10 paitsi, että se ! 35 kuvaa veitsenterän poisvetämistä teroittimesta; kuvio 13 on voimakaavio, joka kohdistuu teroittimen toimintaan veitsenterällä.

4 85115

Piirustuksissa esitetty veitsenteränteroitin 1 sisältää asennusrakenteen 2 ja teroituslaitteen 3, jota kannattelee rakenne 2 ja joka on järjestetty teroittamaan veitsenterä 4 (kuvio 6). Rakenteessa 2 on kulkuaukko 5 (kuvio 3) veitsen-5 terän 4 vastaanottamiseksi. Kuten parhaiten nähdään kuvioista 6 ja 9-12, veitsenterä 4 on sitä tyyppiä, jolla on melko pieni leveys ja jonka leikkaava reuna 6 ulottuu äärimmäisestä kärjestä 7 veitsen 9 kädensijaa 8 kohti. Terän 4 hamara 10 ja leikkaava reuna 6 lähenevät toisiaan kärkeä 7 kohti 10 mentäessä huomattavalla osalla terän 4 pituutta siten, että terässä 4 on kapea ja ohut kärkiosa. Esitetty veitsi 9 on tyypiltään sellainen, että se soveltuu käytettäväksi kalan-fileointiveitsenä ja terä 4 voi olla suhteellisen joustava. On parasta yleisesti kuvata keksintöä viitaten esitettyyn 15 kalanfileointiveitseen 9, vaikka keksintö ei rajoitu käytettäväksi vain tämän tyyppisiin veitsiin.

Kuten kuvioissa 1-5 on esitetty, asennusrakenne 2 on holkki-mainen osa, jossa on kulkuaukon 5 muodostava käytävä. Asen-20 nusrakenne 2 on sovitettu yhdistymään terätuppeen 11 tavalla, joka jäljempänä kuvataan yksityiskohtaisesti. Vaihtoehtoisessa rakenteessa, jota ei ole kuvattu, rakenne 2 voisi olla kiinteä osa tuppea 11. Vielä yhden vaihtoehdon mukaisesti rakenne 2 voisi olla järjestetty olemaan irrallisena 25 terätupesta.

Rakenne 2 on suhteellisen suorakulmaisen muotoinen poikkileikkaukseltaan ja siinä on kaksi sivuseinämää 12 ja 13 ja ylempi 14 ja alempi 15 seinämä. Aukko 5 on määritelty näiden 30 seinämien väliin ja tästä syystä myös se on suhteellisen suorakulmaisen muotoinen. Kuvatussa konstruktiossa rakenne 2 on järjestetty olemaan tiukka työstösovite tupen 11 avoimeen päähän 16 (kuvio 8), kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty.

Tämä tarkoittaa, että seinämien 12, 13, 14 ja 15 määrittele-! 35 mät ulkoiset ääriviivat olennaisesti täydentävät tupen 11 avoimen pään 16 sisäiset ääriviivat.

5 85115

Rakenteen 2 sijoittamista tupen avoimeen päähän 16 rajoittavat pysäytysulokkeet 17, 18 ja 19, jotka on sijoitettu seinämille 14, 12 ja 15, mutta tähän tarkoitukseen voitaisiin käyttää muunkinlaisia osia. Mukana on kiinnitysosat raken-5 teen 2 kiinnittämiseksi irrotettavasti tupen avoimeen päähän 16 ja kuvatussa konstruktiossa nämä kiinnitysosat sisältävät vaakatasossa ulottuvan kiinnitysosan 20, joka on kiinnitetty rakenteen sivuseinämään 13 ja järjestetty sijoittumaan aukkoon 21 (kuvio 8), joka muodostuu tupen 11 sivuseinämän 22 10 lävitse. Kuten on esitetty, on suotavaa, että kiinnitysosa 20 kiinnittyy rakenteeseen 2 joustavalla kytkennällä, jotta kiinnitysosaa 20 voidaan liikuttaa toimivan asennon (kuvio 7) ja toimimattoman asennon (kuvio 8) välillä. On myös suositeltavaa, että joustava kytkentä sisältää varren 23, joka 15 yhdistyy kiinteästi sekä rakenteen sivuseinämään 13 että kiinnitysosaan 20, kuten parhaiten nähdään kuviosta 4.

Yhdistävä varsi 23 on ennalta säädetty pitämään kiinnitysosa 20 tavallisesti toimivassa asennossa, kuten nähdään kuviosta 20 7. Kiinnitysosaan 20 kohdistuva sisäänpäin suuntautuva paine aiheuttaa kuitenkin sen, että varsi 23 taipuu tai joustaa siten, että kiinnitysosa 20 siirtyy pois aukosta 21 ja tällöin rakenne 2 voidaan vetää pois tupesta 11. Kuten kuviossa 8 on esitetty, samanlainen kiinnitysosan 20 sisäänpäin tai-25 puminen on tarpeen rakenteen 2 saattamiseksi sellaiseen tilaan, että korvaus on mahdollinen tupen 11 sisällä.

Syvennys 24 voidaan muodostaa rakenteen sivuseinämän 12 etu-reunaan, kuten kuviossa 1 on esitetty. Tämän syvennyksen 24 30 muoto voi olla sellainen, että se olennaisesti täydentää veitsen kädensijan 8 etupään muodon, kuten on kuvattu kuviossa 6, siten että se ainakin osittain ympäröi kädensijan 8 etupään osan 25. Täten veitsi 9 sijoitetaan tiettyyn asentoon tuppeen 11 ja rakenteeseen 2 nähden, kun terä 4 on ko-- 35 konaan sijoitettu tuppeen 11, kuten kuviossa 6 on esitetty.

Teroituslaite 3 sisältää teroitussyvennyksen 26, joka on sovitettu ottamaan vastaan veitsenterän 4 leikkaavan reunan 6 85115 6. Kuten on esitetty parhaaksi katsotussa sovellutusmuodos-sa, teroitussyvennys 26 on V-muotoinen, jotta sen ääriviivat olennaisesti täydentävät terän leikkaavan reunan 6 ääriviivoja. Syvennys 26 voidaan määritellä kahden limittäisen pyö-5 reän terän väliin (ei ole esitetty). On kuitenkin suositeltavaa, että teroitussyvennys 26 määritellään kahden teroi-tusosan 27 väliin, jotka eivät ole pyöreitä ympärysmitaltaan ja jotka voi olla valmistettu mistä tahansa sopivasta materiaalista. Teroitusosat 27 voidaan esimerkiksi valmistaa 10 volframikarbidista.

Esitetyssä parhaaksi katsotussa sovellutusmuodossa teroitus-laite 3 on asennettu asennusrakenteeseen 2 siten, että se pystyy tekemään rajoitetun eteenpäin ja taaksepäin suuntau-15 tuvan heilahdusliikkeen, kun veitsenterää 4 työnnetään tuppeen 11 tai vedetään siitä pois. Tätä tarkoitusta varten teroitusosat 27 voi olla asennettu jalustaosaan 28, kuten on esitetty, joka on yhdistetty asennusrakenteeseen 2 sarana-liitoksella kahden tapin 29 avulla, jotka on asennettu kier-20 toliitoksella rakenteen 2 seinämiin 12 ja 13. Kyky heilah- dusliikkeeseen on suotavaa siitä syystä, että veitsenterän 4 leikkaavaa reunaa 6 voidaan liikuttaa V-muotoisen teroitus-syvennyksen 26 kautta terän 6 heilahduksen ja juuttumisen todennäköisyyden ollessa mahdollisimman pieni syvennyksessä 25 26.

Teroituslaite 3 pystyy heilahtamaan etu- ja taka-asennon välillä, kuten on esitetty kuvioissa 9 ja 11, sen mukaan, vedetäänkö veitsenterää 4 pois tupesta 11 vai työnnetäänkö 30 sitä sinne. Laitteen 3 suurin mahdollinen kallistusaste voi olla noin 25° taka-asennossa ja noin 30° etuasennossa, mutta on otettava huomioon, että nämä kulmat ovat pelkästään suositeltavia eivätkä mitenkään olennaisia. Terä 30 voidaan järjestää kytkeytymään pysäytyspintoihin siten, että rajoi-35 tetaan teroituslaitteen 3 kääntyvää tai heilahtavaa liiket tä.

7 85115

Esillä olevan keksinnön veitsenteroittimessa 1 on lisäksi reaktio-osa 31, joka on järjestetty kytkeytymään kulkuaukkoon 5 sijoitetun veitsenterän 4 hamaraan 10, jolloin se painaa terän leikkaavaa reunaa 6 teroituslaitetta 3 vasten.

5 On suositeltavaa, että osa 31 painautuu joustavasti lepo-asentoa kohti, kuten kuviossa 4 on esitetty, ja se on järjestetty kytkeytymään veitsenterään 4 ensimmäisen kerran sijainnissa, joka sijaitsee teroituslaitteen 3 edessä, jolloin se aiheuttaa sen, että teroitusvaikutus ulottuu veit-10 senterän 4 äärimmäiseen kärkeen 7. Tämä tarkoittaa sitä, että kun veitsenterä 4 työnnetään tuppeen 11, se kytkeytyy reaktio-osaan 31 ennen kuin se kytkeytyy teroituslaitteeseen 3. Samalla tavalla kun veitsenterää 4 vedetään pois tupesta 11, reaktio-osa 31 on siihen kytkeytyneenä painaakseen leik-15 kaavaa reunaa 6 teroitussyvennystä 26 vasten leikkaavan reunan 6 koko pituudelta siihen saakka, kunnes veitsenterän 4 äärimmäinen kärki 7 irtoaa teroituslaitteesta 3.

Kuvatussa, parhaaksi katsotussa rakenteessa esijännitetty 20 osa 32 (kuviot 1 ja 5) vaikuttaa reaktio-osaan 31 siten, että se painaa osaa veitsenterän 4 hamaraa 10 vasten. On suositeltavaa, että reaktio-osa muodostaa vivun, jonka ylempi osa 33 on kytketty saranaliitoksella kohdassa 34 asennus-rakenteeseen 2. Saranaliitoksen 34 akseli on poikittainen 25 terän 4 liikkeen suuntaan nähden. Reaktio-osassa 31 on myös alempi osa 35, joka on järjestetty kytkeytymään veitsenterän 4 hamaraan 10 kohdistaakseen siihen painetta, joka painaa veitsenterän 4 teroitussyvennystä 26 vasten. Reaktio-osan 31 saranaliitos sijaitsee teroituslaitteen 3 edessä. Kun reak-30 tio-osa 31 on lepoasennossa, kuten kuviossa 4 on esitetty, alempi osa 35 sijaitsee saranaliitoksen 34 takana ja teroituslaitteen 3 edessä. Järjestely on sellainen, että reaktio-osa 31 viettää taaksepäin suuntautuvassa suunnassa poispäin saranaliitoksesta 34 ja yleensä kohti teroituslaitetta 3.

Kuten edellä on kuvattu, järjestely on sellainen, että teroituslaitteen 3 ja veitsen 9 leikkaavan reunan 6 välillä vaikuttava teroitusvoima on suurempi, kun terän 4 kärkiosaa 35 8 85115 teroitetaan, kuin silloin, kun teroitetaan lähempänä käden-sikaa 8 sijaitsevaa terän 4 osaa. Tämä merkitsee sitä, että teroitusvoima kasvaa progressiivisesti kun teroituslaitteen 3 ja leikkaavan reunan 6 kytkentäpiste lähenee veitsen kär-5 keä 7. Edellä kuvattu käy ilmi kuvion 13 voimakaaviosta, jossa P on reaktio-osan 31 aikaansaama voima, a on kulma, joka muodostuu viivan 36, joka kuvaa reaktio-osan 31 kaltevuuskulmaa, ja toisen viivan 37 väliin, joka kuvaa terän 4 liikkeen yleistä suuntaa, kun sitä liikutetaan teroituslait-10 teen 3 päällä, ja SF on teroitusvoima. Viiva 36 ulottuu vivun saranasta 34 veitsenterän 4 kanssa muodostuvaan kosketuskohtaan 38 saakka. Teroitusvoiman suuruus saadaan kaavalla:

15 P

SF = - cosa

Edellä kuvattu on likiarvo, sillä todelliseen teroitusvoi-20 maan vaikuttavat voiman P arvon vaihtelut, kun reaktio-osa 31 liikkuu eri asennoissaan. Todellinen teroitusvoima riippuu myös kitkavoimista saranaliitoksessa 34 sekä reaktio-osan 31 kosketuspään ja terän 4 hamaran 10 välisistä kitkavoimista.

25

Kun veitsenterä 4 sijoitetaan veitsenteroittimeen 1, reaktio-osan 31 alempi osa 35 liikkuu asentoon, joka on vastakkainen teroituslaitteeseen 3 nähden, kuten kuvioissa 9 ja 10 on esitetty. Tästä seuraa se, että yhdessä vaiheessa, kun 30 veitsenterää 4 työnnetään veitsenteroittimeen 1, reaktio-osa kohdistaa voimaa veitsenterän 4 hamaraan 10 kohdassa, joka on suoraan vastapäätä teroituslaitetta 3. Kun terä 4 työnnetään pitemmälle teroittimeen 1, alempi osa 35 siirtyy teroituslaitteen 3 päälle ja siihen nähden taaksepäin siten, että 35 se siirtyy teroituslaitteen 3 edessä olevasta asennosta sen takana olevaan asentoon. Tällöin veitsenterän 4 takareunaan kohdistuvan voiman kohdistuspiste siirtyy teroituslaitteen 3 yhdeltä puolelta toiselle puolelle ja taas takaisin, kun veitsenterää 4 työnnetään veitsenteroittimeen 1 tai vedetään 9 85115 siitä pois. Tämä mahdollistaa sen, että voiman kohdistuspis-te voidaan pitää suhteellisen lähellä teroituslaitetta 3 teroittimen 1 kaikissa käyttöolosuhteissa, ja varmistaa te-roituskytkennän ylläpidon terän 4 ja laitteen 3 välillä.

5 Lisäksi edellä kuvattu järjestely ja toimintatapa mahdollistaa mahdollisimman suuren teroitusvoiman kohdistamisen terän kärkeen 7 sen sijaan, että se heikkenisi ennen kuin kärki 7 saavuttaa teroituslaitteen 3.

10 Esijännitetty osa 32 reaktio-osan 31 painamiseksi kytkeytymään terän hamaraan 10 voi olla muodoltaan ja järjestelyltään mikä tahansa sopiva. Kuvatussa esimerkissä esijännitetty osa 32 muodostuu kierrejousesta 39, jossa on vaakatasossa ulottuvat varret 40 ja 41 (kuvio 19 sen vastakkaisissa päis-15 sä. Jousi 39 sijaitsee tapin 41 ympärillä (kuvio 5), joka muodostaa osan reaktio-osan 31 saranaliitoksesta 34, ja varret 40 ja 41 kytkeytyvät reaktio-osaan 31 ja rakenteen ylä-seinämään 14. Jousi 39 on esijännitetty siten, että varret 40 ja 41 toimivat vääntövipuina, jotka pakottavat reaktio-20 osan 31 lepoasentoon, kuten kuviossa 1 on esitetty. Esimerkkinä voidaan mainita, että tällainen esijännitys voi olla varsien 40 ja 41 300°:n liike toisiinsa nähden paikassa, jossa jousi 39 laukeaa.

25 Optimijärjestely ja teroittimen 1 komponenttien eri mitat voivat olla erilaiset erityyppisille veitsenterille. Jos esimerkiksi otetaan fileointiveitsi tai muu veitsi, jonka leveys kasvaa 0 mmrstä noin 23 mm:iin, reaktio-osa 31 voi olla noin 33 mm pitkä (jotta saranaliitos 34 kytkeytyy koh-30 taan 38) ja sen saranaliitos 34 voi sijaita noin 23 mm teroituslaitteen 3 edessä ja kulma (kuvio 1) voi olla noin 67° silloin, kun veitsi ei ole teroittimessa 1.

Kuvatussa rakenteessa teroittimessa 1 on ramppi 43, joka ; 35 vetää ylöspäin ja taaksepäin kohti teroitussyvennystä 26 (kuvio 4). Rampin 43 yläpäässä voi olla ohjausura 44 siten, että liukuvasti otetaan vastaan ja ohjataan syvennykseen 26 työnnettävän terän 4 leikkaavaa reunaa 6. Kun reaktio-osa 31 10 851 1 5 on lepoasennossa, on suotavaa, että reaktio-osan 31 alempi päätepinta 45 sijaitsee lähellä rakenteen 2 vastakkaista pintaa 46, joka on yhdenmukainen rampin 43 yläpään kanssa. Tästä on seurauksena se, että reaktio-osa 31 olennaisesti 5 sulkee kulkuaukon 5, kun se on lepoasennossa. Reaktio-osa 31 sulkee aukon 5 ainakin siinä määrin, että terää ei voi työntää aukkoon 5 siten, että se kytkeytyy teroitusosaan 3 kytkeytymättä ensin reaktio-osan 31 alempaan pääteosaan 35. On suotavaa, että ohjauskouru 47 on muodostettu reaktio-osan 31 10 etupuolelle siten, että liukuvasti otetaan vastaan ja ohjataan aukkoon 5 työnnetyn terän 4 hamara 10. Tällä tavalla kouru 47 ja ura 44 yhdessä varmistavat sen, että terää 4 estetään kallistumasta vaakatasossa teroitustoiminnan aikana.

15 Kun terä 4 työnnetään aukkoon 5, kärki 7 kytkeytyy reaktio-osaan 31 päätepinnan 45 kohdalla tai lähellä sitä, ja reaktio-osa 31 heilahtaa taaksepäin ja ylöspäin painautuakseen terän 4 hamaraa 10 vasten, kun terä 4 työnnetään pitemmälle aukkoon 5. Kun veitsen kärki 7 kytkeytyy teroituslaitteeseen 20 3, laite 3 heilahtaa taaksepäin saranaliitoksessaan ja täten estää terää 4 juuttumasta teroitussyvennykseen 26.

Reaktio-osan 31 veitsenterän 4 hamaraan 10 kohdistama voima varmistaa sen, että terän 4 äärimmäinen kärki 7 painautuu .25 teroitussyvennyksen 26 pohjalle ja että tämän seurauksena teroitusvaikutus alkaa äärimmäisestä kärjestä 7 lähtien.

Tämä merkitsee sitä, että teroitusosat 27 kytkeytyvät leik-kaavan reunan 6 vastakkaisiin puoliin ja liikkuvat niitä pitkin terän 4 kärkeen 7 saakka. Kun terä 4 työnnetään pi-.30 temmälle teroittimeen 1, se saa aikaan suuremman syvyyden reaktio-osan 31 ja laitteen 3 välillä, ja reaktio-osa 31 liikkuu saranaliitoksessaan 34 vastatakseen tähän lisäykseen (katso kuviota 11). Reaktio-osa 31 on kuitenkin edelleen yhteydessä terän hamaraan 10 ja jatkaa voiman kohdistamista 35 siihen pitääkseen leikkaavan reunan yhteydessä teroituslaitteeseen 3.

Il 11 85115

Kun veitsenterää 4 vedetään poispäin teroittimesta 1 (kuvio 12), teroituslaite 3 heilahtaa eteenpäin saranaliitoksessaan siten, että leikkaava reuna 6 liikkuu teroitussyvennyksen 26 lävitse tarkassa kulmassa. Reaktio-osan 31 alempi osa 35 5 jatkaa voiman kohdistamista veitsen terän 4 hamaraan 10 koko poisvetämisen aikana ja varsinkin siihen saakka, kunnes veitsenterän 4 äärimmäinen kärki 7 irtoaa teroitusosista 27.

Reaktio-osan 31 kaltevuus on sellainen, että veitsen terän 4 10 poisvetämisen kitkavastus on suurempi kuin terän 4 sisään- työntämisen kitkavastus. Tämä johtuu siitä, että hamaraan 10 kohdistuva kitkavoima vaikuttaa eteenpäin suuntautuvassa suunnassa, kun veitsen terää 4 työnnetään sisään, ja reaktio-osan 31 taaksepäin suuntautuvasta kallistuksesta, mikä 15 pienentää reaktio-osan 31 suuntaan, ylöspäin vaikuttavien voimakomponenttien yhteisvaikutusta. Toinen kitkavoiman komponentti vaikuttaa pystysuoraan ylöspäin ja vähentää täten veitsenterään 4 kohdistuvaa reaktiivista teroitusvoimaa. Käänteisesti, kun veitsenterää 4 vedetään pois, kitkavoimat 20 vaikuttavat taaksepäin, ja ne voidaan analysoida komponenteiksi, jotka muodostavat alaspäin suuntautuvan voiman, joka lisää teroitusvoimaa, ja voiman, joka vaikuttaa ylöspäin reaktio-osan 31 yleistä suuntaa pitkin. Edellä kuvattu on eräänlainen suojausominaisuus, sillä on helpompi työntää 25 terä 4 teroittimeen 1 kuin vetää terä 4 teroittimesta 1.

Edellä kuvatun perusteella on ilmeistä, että esillä olevan keksinnön mukainen teroitin 1 mahdollistaa veitsenterän 4 teroittamisen tehokkaasti aivan terän 4 äärimmäiseen kärkeen 30 7 saakka.

Kuvatun, parhaaksi katsotun sovellutusmuodon tuppi 11 on sekä terää 4 suojaava suojus että asennusjalusta rakenteelle 2. Kuten on esitetty, tupessa 11 on ohjauslaatta 48, joka 35 ulottuu kulmikkaana ulospäin rakenteesta 2 poispäin siten, että käyttäjä voi vaivatta työntää veitsenterän 4 kulkuaukkoon 5 (kuvio 7). On suotavaa, että ohjauslaatassa 48 on kiinnitysaukko 49 sen takapinnalla, jotta tuppi 11 voidaan 12 851 1 5 kiinnittää esimerkiksi hihnaan. Vaihtoehtoisessa järjestelyssä, jota ei ole kuvattu, aukko 49 voidaan korvata joustavalla ulokkeella, jotta tuppi 11 voidaan kiinnittää tukialustaan. Ohjauslaatta 48 on pienessä kulmassa tupen 1 5 yleiseen suuntaan nähden siten, että se pitää veitsen käden-sijan 8 ohjauslaatan 48 ulkopuolella, kuten kuviossa 7 on esitetty, jotta käyttäjän on helpompi tarttua kädensijaan 8.

Tässä kuvattujen osien rakenteeseen ja järjestelyyn voidaan 10 tehdä lukuisia muutoksia, muunnoksia ja/tai lisäyksiä poikkeamatta esillä olevan keksinnön hengestä ja suojapiiristä.

Claims (15)

1. Veitsenteroitin, joka sisältää asennusrakenteen (2), jossa on kulkuaukko (5), jonka kautta terää 4 voidaan liikuttaa, teroituslaitteen (3), joka on kytketty rakenteeseen 5 (2) aukon (5) alemman äärireunan viereen siten, että se kyt keytyy aukkoon (5) sijoitetun terän (4) leikkaavaan reunaan (6), ja reaktio-osan (31), jonka ylempi osa (33) on kytketty saranaliitoksella (34) rakenteeseen (2) aukon (5) ylemmän äärireunan vieressä ja jonka alempi osa (35) on järjestetty 10 kytkeytymään aukkoon (5) sijoitetun terän (4) hamaraan (10) siten, että se painaa terän (4) leikkaavaa reunaa (6) teroi-tuslaitetta (3) vasten, tunnettu siitä, että reaktio-osa (31) on joustavasti pakotettu saranaliitokseen (34) nähden eteenpäin johtavaan suuntaan kohti lepoasentoa, jossa se 15 olennaisesti sulkee aukon (5) ja jossa alempi osa (35) sijaitsee teroituslaitteen (3) edessä ja saranaliitoksen (34) akselin takana, järjestelyn ollessa sellainen, että reaktio-osa (31) saadaan heilahtamaan taaksepäin saranaliitoksessa (34) sen kytkeytymisen seurauksena, jonka aiheuttaa terän 20 (4) siirtäminen taaksepäin aukon (5) lävitse, jolloin alempi osa (35) siirtyy pois lepoasennosta liikkuakseen teroituslaitteen (3) päälle ja siihen nähden taaksepäin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen veitsenteroitin, tunnet-25 tu siitä, että alempi osa (35) on järjestetty kytkeytymään terään (4), jota liikutetaan taaksepäin aukossa 5 ennen kuin terä 4 kytkeytyy teroituslaitteeseen (3).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen veitsenteroitin, tunnet-30 tu siitä, että ohjausura (44) terän leikkaavan reunan (6) vastaanottamiseksi joustavasti sijaitsee rakenteen (2) sisällä olevan rampin (43) yläosassa.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen veit-.35 senteroitin, tunnettu siitä, että ohjauskouru (47) terän (4) hamaran ottamiseksi vastaan liukuvasti on muodostettu reaktio-osan (31) etupuolelle ja se ulottuu alemmasta osasta (35) ylemmän osan (33) suuntaan. i4 851 1 5

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen veit-senteroitin, tunnettu siitä, että reaktio-osan (31) alempi päätepinta (45) sijaitsee lähellä rakenteen (2) vastakkaista pintaa (46), kun reaktio-osa on lepoasennossa. 5

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen veit-senteroitin, tunnettu siitä, että reaktio-osa (31) on joustavasti pakotettu saranaliitoksessa (34) esijännitetyllä osalla (32). 10

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen veit-senteroitin, tunnettu siitä, että asennusrakenteessa (2) on holkkimainen osa, jossa on käytävä, joka muodostaa kulkuaukon (5), ja asennusrakenne (2) on kytketty onton tupen (11) 15 päähän (16), joka on järjestetty vastaanottamaan ja suojaamaan terää (4), joka ulottuu kulkuaukon (5) lävitse ja sen taakse.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen veitsenteroitin, tunnet-20 tu siitä, että ohjauslaatta (48) ulottuu tupen päästä (16) ja sijaitsee tupen (11) toisella puolella terän (4) ohjaamiseksi kulkuaukkoon (5).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen veitsenteroitin, tunnet-25 tu siitä, että ohjauslaatta (48) ulottuu kulmittaisena suhteessa mainittuun tuppeen (11) sijoitetun terän (4) pitkittäiseen akseliin.

10. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen veitsenteroitin, tun-30 nettu siitä, että asennusrakenne (2) muodostaa osan ontosta tupesta (11), joka ympäröi ja suojaa aukkoon (5) sijoitettua terää (4).

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen veitsenteroitin, tunnet-.35 tu siitä, että esijännitetty osa (32) sisältää kierrejousen (39), joka on sijoitettu saranaliitokseen (34) ja jossa on kaksi vartta (40, 41), jotka kytkeytyvät rakenteeseen (2) ja reaktio-osaan (31). is 85115

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen veit-senteroitin, tunnettu siitä, että reaktio-osa (31) on muodoltaan vipu, jossa on ylempi ja alempi osa (33, 35) sen vastakkaisissa päissä, ja kun reaktio-osa (31) on lepoasen- 5 nossa, sen pitkittäisakseli (36) ulottuu kulmassa, joka vaihtelee 60:stä 70:een asteeseen, aukon (5) lävitse kulkevan terän (4) liikkeen suuntaan nähden.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen veitsenteroi-10 tin, tunnettu siitä, että asennusrakenteen (2) ja tupen (11) kytkentä sisältää kiinnitysosan (20), joka voidaan siirtää toimivaan tai toimimattomaan asentoon, ja asennusrakenne (2) on irrotettavissa tupesta (11), kun kiinnitysosa (20) on toimimattomassa asennossaan. 15

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen veitsenteroitin, tunnettu siitä, että ainakin osa asennusrakenteesta (2) on liukuvasti sijoitettu tupen (11) pääteosaan (16) siten, että sitä ympäröivät tupen (11) sivuseinämät, yhden sivuseinämän 20 (22) läpi on muodostettu aukko (21), ja vaakatasossa ulottu van kiinnitysosan (20), joka sijaitsee aukossa (21), kun kiinnitysosa (20) on toimivassa asennossa, ja joustavan varren (23) kiinnitysosan (20) ja asennusrakenteen (2) välissä, joka mahdollistaa liikkeen toimivan ja toimimattoman asennon 25 välillä ja joka joustavasti pakottaa kiinnitysosaa (20) toimivaan asentoon.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen veitsenteroitin, tunnettu siitä, että joustava kytkentä muodostaa varren (23), . 30 joka on muodostettu kiinteästi asennusrakenteeseen (2). ie 85115