FI84569C - Foerfarande foer framstaellning av en dimensionstabil kompositskiva och en saolunda framstaelld kompositskiva. - Google Patents

Description

84569

Menetelmä mittastabiilin komposiittilevyn valmistamiseksi ja näin valmistettu komposiittilevy Tämä keksintö koskee parannettua menetelmää synteettisen levyn valmistamiseksi ja näin valmistettua levyä, jolloin lopputuotteella, siis valmistetulla levyllä on parempi mittastabiili-suus vaihtelevissa kosteusolosuhteissa, ja etenkin lignosellu-loosamateriaalin esikäsittelyä ja esikäsitellyn materiaalin käyttöä levyjen valmistukseen.

Puuhun perustuvien komposiittilevyjen valmistustekniikkaa on jatkuvasti parannettu. Ei ole enää kuvitelmaa, vaan todellisuutta, että puuhun perustuvia komposiittilevyjä voidaan tehdä lujemmiksi ja jäykemmiksi kuin vaneeri, täysiaineinen puu ja laminoitu puu. Tuotantonopeus on myös kasvanut merkittävästi johtuen hartsitekniikan edistymisestä. Moniin käyttötarkoituksiin puuhun perustuvat komposiittilevyt ovat kuitenkin selvästi huonompia kuin vaneeri, täysiaineinen puu ja laminoitu puu johtuen puutteellisesta mittastabiilisuudesta. Tämän vuoksi ei ole liioiteltua väittää, että "puuhun perustuvien komposiittilevyjen suurin epäkohta on puutteellinen mittastabiilisuus".

Levytuotteita varten matto muodostetaan tavallisesti siten, että raaka-aineen syiden suunta on tavallisesti yhdensuuntainen levyn pintojen kanssa ja puristusvaikutus on sitä vastaan kohtisuora. Raaka-ainetta puristetaan kokoon paksuussuun-nassa. Näin ollen paksuussuunta on epävakain suunta puuhun perustuvissa levyissä.

Puuhun perustuvien komposiittilevyjen paksuusturpoaminen käsittää palautuvan ja palautumattoman turpoamisen levyn absorboidessa vettä. Ensin mainittu johtuu puun hygroskooppisesta luonteesta ja viimemainittu johtuu kokoonpuristetun puun takaisin joustamisesta. Palautuva turpoaminen on tavallisesti vähäisempää kuin täyspuussa, koska puun hygroskooppisuus 2 84569 vähenee kuumapuristuksessa. Palautumaton turpoaminen on puuhun perustuvien komposiittilevyjen epästabiilisuuden suurimpana syynä. Tämän vuoksi on palautumatonta turpoamista vähennettävä jyrkästi, jotta puuhun perustuvien yhdistelmä-levyjen mittastabiilisuutta voitaisiin ratkaisevasti parantaa.

Palautumaton turpoaminen johtuu padottujen sisäisten paineiden vapautumisesta komposiittilevyssä veden tai kosteuden imeytymisen seurauksena. Täten on syytä uskoa, että erittäin stabiileja komposiittituotteita voidaan valmistaa jos komposiittituo-tetta valmistetaan siten, että sisäiset paineet jäävät mahdollisimman pieniksi puristamisen aikana.

Puuhun perustuvien komposiittilevyjen paksuusturpoaminen on ei-toivottua etenkin kun levyjä käytetään ulkoilmassa ja muihin tarkoituksiin, joissa esiintyy hallitsemattomia kosteusolosuhteita.

Komposiittilevyn mittastabiilisuus määritetään tavallisesti mittaamalla levyn paksuusturpoaminen ja/tai lineaarinen laajennus säädetylle kosteudelle altistamisen jälkeen. Tavanomaiset puuhun perustuvat komposiittilevyt saattavat turvota paksuudeltaan noin 10-25 % levyn paksuudesta kun ne on liotettu vaaka-asennossa 24 tuntia kylmässä vedessä ja 20-40 % kun ne on pystyasennossa liotettu 24 tuntia kylmässä vedessä. Kun tavanomaista levyä alistetaan 2 tunnin keittojaksolle ja sen jälkeen 1 tunnin liotukselle kylmässä vedessä, voidaan odottaa 50-60 % turpoamista. Tästä johtuen tavanomaisten komposiittilevyjen ja -paneelien käyttö rakennusaineena rajoittuu sisustuksiin ja ympäristöön, jossa kosteusolosuhteet ovat hallinnassa tai niitä voidaan ennakoida niin, että voidaan ryhtyä varotoimenpiteisiin. Seurauksena tästä puuhun perustuvia komposiittituotteita pidetään ei-toivottuina ulkokäyttöön ja etenkin sovellutuksiin, joissa ne joutuvat kosketukseen maaperän kanssa, johtuen materiaalin maanalaisen ja maanpäällisen märän ja kuivan osan erilaisista mittamuutoksista.

3 84569

Kosteuden ja kosteusvaihtelujen vaikutus komposiittilevyihin, jotka ovat alttiita kosteuden vaihtelulle tai vedelle, myötävaikuttaa levyn pettämiseen tai heikkenemiseen, mistä syystä se on sopimaton kyseiseen käyttötarkoitukseen. Itse asiassa rakennusurakoitsijat ovat vastahakoisia käyttämään puuhun perustuvia komposiittilevyjä lattiassa tai lattian alustassa, sillä levyn reunaosat voivat turvota paksuudeltaan enemmän kuin levyn keskiosa ja täten ei synny täysin tasaisia liitoksia viereisten levyjen kanssa.

Lastulevyn tai muiden komposiittituotteiden mittastabiili-utta eli paksuuden muutosta voidaan parantaa lisäämällä hartsipitoisuutta, puristueaikaa tai puristuslämpötilaa. Hartsipitoisuuden lisääminen lisää tuntuvasti tuotantokustannuksia ja on tästä syystä ei-toivottua. Puristusajan lisääminen on myös ei-toivottua tuotantokustannusten näkökannalta eikä sitä tästä syystä katsota tehokkaaksi. Puristuslämpöti-lan korottaminen on tehokasta, mutta se aiheuttaa palovaaraa ja on taas tästä syystä ei-toivottua.

Esillä olevan keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on saada aikaan menetelmä erittäin stabiilin puuhun perustuvan kompo-siittilevyn valmistamiseksi turvautumatta käsittelyyn korkeassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa ja lisäämättä hartsipitoisuutta tai käyttämättä erikoisia kalliita hartsi-sideaineita .

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan menetelmä erittäin stabiilien ja pysyvästi sidottujen tuotteiden valmistamiseksi ja tällä menetelmällä valmistettuja tuotteita, joita voidaan käsitellä edelleen kyllästysaineilla, palonestoai-neilla tai muilla kemikaaleilla aiheuttamatta merkittävää lujuuden heikkenemistä ja ylenmääräistä paksuusturpoamista.

. 84569 4

Keksintö kohdistuu menetelmään synteettisen levyn valmistamiseksi, jolle on tunnusomaista se, että a) seiluloosamateriaalia olevat partikkelit, kuten hake ja sentapainen, saatetaan kylläisen höyryn ja paineen vaikutukselle alttiiksi 1-4 minuutin ajaksi ja paineen ollessa 24-15 baaria, ligniinien mobilisoimiseksi ja hemiselluloosien hydro ly so imi sek ei ; b> muodostetaan matto, jonka ainakin jokin kerros on muodostettu tästä käsitellystä materiaalista; ja c) matto saatetaan lämmölle ja puristukselle alttiiksi kompo-siittilevyn muodostamiseksi, jolla on parannettu mittastabii-lius verrattuna synteettisiin levyihin, jotka on valmistettu tavanomaiseen tapaan ilman selluloosamateriaalin esikäsittelyä .

Odottamatta on todettu, että näin valmistetuilla komposiitti-levyillä on huomattavasti parempi mittastabii1iue, kun lähtöaine on painekäsitelty eli raaka-aine esikäsitelty ennen kuin siitä muodostetaan jäykkä levy keksinnön mukaisesti.

Tätä nykyä ei tarkalleen tiedetä, mitä tapahtuu käsittelyn kuluessa, mutta kuten edellä on mainittu, saadaan aikaan odottamaton tulos mittastabiiliuden parannuksena. Oletetaan, että raaka-aineen käsittelyn tarkoituksena on hydrolysoida ja pyrolysoida erittäin hygroskooppinen hemiselluloosa, hydrolysoida ligniini pienemmiksi molekyyleiksi juoksevuuden parantamiseksi puristusvaiheessa ja saattaa ligniini siirtymään pintoihin vastuksen vähentämiseksi kuumapuristuksessa. Vaikkakaan eitä ei tarkasti tiedetä tällä hetkellä, oletetaan seuraavien teorioiden ja tosiasioiden pätevän.

5 84569 1. Ligniinin plastinen valuminen in situ kuumapuristuneen aikana aiheuttaa pieniä padottuja sisäisiä paineita tuotteeseen.

2. Höyry voi hydrolysoida ligniinejä ja pienentää ligniinien molekyylin suuruutta.

3. Hydrolysoituneiden ligniinien pienempi molekyylin suuruus sallii helpommin in situ valumista.

4. Höyrynpäineen (tai lämpötilan) ja käsittelyajän säädöllä voidaan sopivasti hydrolysoida ligniinejä ja hemisellu-loosia vaurioittamatta merkittävästi selluloosia.

5. Höyry voi saattaa ligniinit puun pintaan, vähentää puun jäykkyyttä ja täten vähentää vastusta (siis vähemmän padottuja paineita) kuumapuristamisen aikana.

o 6. Korkeassa lämpötilassa (150-160 C) oleva höyry voi hydrolysoida ja pyrolysoida hemiselluloosia, jotka ovat hyg-roskooppisimpia aineosia, ja täten vähentää palautuvaa turpoamista .

6 84569

Kuituaineen höyry- ja painekäsittely levyn muodostamiseksi ajoittuu aikaiselle 20-luvulle niin kutsuttuna masoniitti-menetelmänä. Tämä menetelmä on monivaiheinen lämpö-paineprosessi, jossa lastut saatetaan räjähtämään muotin tai rajoitetun suuttimen kautta, mistä syntyy massa, jota kutsutaan karkeamassaksi. Esillä olevassa menetelmässä ei tapahdu räjähdystä vaan ainoastaan raaka-aineen kuumapuristuskäsittely.

Toteutettaessa keksintöä raaka-aine eli puuhake tai sentapainen sijoitetaan höyrykäsittely-yksikköön, kuten korkeapaineiseen autoklaaviin tai korkeapaineiseen höyrysylinteriin, minkä jälkeen tämä suljetaan ja lyhytaikaisesti johdetaan sisään paine-höyryä, joka voi olla kyllästettyä höyryä tai tulistettua höyryä. Käytettäessä kyllästettyä höyryä paine on sopivimmin 15,75-24,5 kg/cm ja käsittelyaika on tietenkin riippuvainen paineesta. Aika voi esimerkiksi olla sekunteja korkeassa 2 paineessa, kuten 24,5 kg/cm , ja minuutteja alhaisemmassa pai- 2 neessa, kuten 15,75 kg/cm tai korkeassa lämpötilassa, kuten 240°C korkealle tulistetun höyryn tapauksessa. Painekäsittelyn jälkeen paine päästetään ja käsitelty raaka-aine poistetaan paineastiasta.

Esikäsitelty raaka-aine muodostetaan tämän jälkeen komposiitti-levyksi paineessa ja lämmössä. Sideainetta, kuten fenolihart-sia, lisätään tavallisesti tavanomaisin määrin mattoon ennen lämpö-painekäsittelyä.

Höyrynpainetta (lämpötilaa) ja käsittelyaikaa voidaan vaihdella optimaalisen yhdistelmän aikaansaamiseksi. Käsittelyaika voi esimerkiksi olla niin lyhyt kuin 1 minuutti höyrynpaineen olles-sa 22,4 kg/cm tai käsittelyaika voi olla niin pitkä kuin 4 minuuttia sopivan käsittelyn aikaansaamiseksi höyrynpaineen ollessa 15,75 kg/cm . Yleensä käsittelyaste kohoaa lineaarisesti käsittelyäjän mukana. On myös olemassa peukalosääntö, että käsittelyastetta voidaan kaksinkertaistaa höyryn lämpötilan lO°C:n korotuksella, joka lämpötilakerroin on yhteinen monille kemiallisille reaktioille.

7 84569

Seuraavat erityiset esimerkit havainnollistavat esillä olevan keksinnön toteuttamista ja etuja.

Esimerkki 1

Lastulevyjä, joiden mitat olivat 1,27 x 61 x 61 cm, valmistettiin seuraavin parametrein: 1. lastut: levyllä leikattuja lastuja 2. lastujen paksuus: tavallisesti 0,7 mm 3. lastujen pituus: 3,8 cm 4. hartsityyppi ja pitoisuus: fenoliformaldehydihartsijauhet-ta, 2,25 % 5. vahatyyppi ja pitoisuus: puristettu parafiini, 1,5 % 6. maton kosteuspitoisuus: 3,5 % 7. puristusaika: 5 min käsittäen 11 s puristimen sulkemista 8. puristuslämpötila: 205°C.

Stabiilien levyjen valmistamiseksi lastuja käsiteltiin 15,75 2 kg/cm höyryllä 2, 3 ja 4 minuuttia ennen kuivausta. Vertailua varten valmistettiin levyjä lastuista ilman höyrykäsittelyä. Tämän kokeen tulokset on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1 2

Tavanomaisista lastuista ja kyllästetyllä höyryllä 15,75 kg/cm paineessa käsitellyistä lastuista valmistettujen lastulevyjen paksuusturpoaminen Käsittely- Mittauskohta Paksuusturpoaminen 24 h aika min liotuksen jälkeen kylmäs- _ _ sä vedessä , %_ 0 Yläosa 12,5

Alaosa 33,4

Keskimäärin 23,0 2 Yläosa 10,5

Alaosa 19,2

Keskimäärin 14,9 3 Yläosa 6,8

Alaosa 15,1

Keskimäärin 11,0 4 Yläosa 3,9

Alaosa 8,7

Keskimäärin 6,3 8 84569 *Pystyliotus - Koekappaleen koko 10,16 x 10,16 cm - Mitattuna 3 pisteessä viivoja pitkin, jotka sijaitsevat 2,5 cm sisään ylä- ja alareunasta, 2,5, 5,0 ja 7,5 cm toisesta reunasta.

Esimerkki 2

Paneeleja valmistettiin vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1 taulukossa 2 esitetyin eroavaisuuksin. Tulokset on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2 2

Kyllästetyllä höyryllä 17,5 kg/cm paineessa 4 minuuttia käsitellyistä lastuista valmistettujen lastulevyjen (paksuus 1,27 cm) paksuusturpoaminen

Hartsi Mittauspaikka Liotuksen kesto _ _ h_ 24 72 2,25 % Yläosa 2,1 11,8

Fenoli-formalde- Alaosa 4,2 13,0 hydijauhe Keskimäärin 3,2 12,4 3 % Yläosa 3,8 10,7

Nestemäinen fenoli- Alaosa 7,0 11,1 formaldehydi Keskimäärin 5,4 10,9

Esimerkki 3

Levyjä valmistettiin vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1, lukuunottamatta seuraavaa:

Levyjen paksuus: 1,1 cm

Hartsipitoisuus: 2,25 % pintakerroksissa ja 2,5 % sydänosassa Levyjen rakenne: kolme kerrosta

Tulokset on esitetty taulukossa 3.

11 84569

G

O) G d) n 44

i—I

G :G

G Q) -n

:G W

-G A! G

:(¾ G d) LO CM CO <T\ rH O t'' CM lO M rt H CM ^ CO (Tl (M i-H

> -p w ^ ^ ^ » » - ' ^ ' --- - - - G O-H co (N O oo m rH in H oo m rH r- iohoo m o r-~

H d) -rl P r—I i—H rH r-H i—I rH t—I |—I

G -n I—) (9

+J >i G

> Λ >

:G CD -H

-P r-l (N G

w G 44

Ή -P

ε g

:0 G 4-1 rH -P

:G G

6 0) d) -n Λ

-H G

<U -P

4-> -p o m h (n γ~·^·γ-η ro o t~- ro vo m mmm 44 d) 4-1 (N ' ' ' ' ' ' - - - » - - - - - ' ' ' H 4-i tn r- (Moom cm r- m σ> co cm r-· m i—i hidio r- m i—i

CO Cfl d) i—li—|i—I r-4 i—li—I i—| i—I i—li—I i—li—li—| i—li—I

:G -rl a; ε

rH G

ra fts a) •m > en 44

G G G

wen 4-i (n n oi in oo o io o r- co p1 co mi—i oo OOm

CO W W O VV» v V v v V v v v v v V v v V V

•rl d) -H (N CO (N σι lOHOl m O co cm O CO H1 rl Is n o co

O (0 01 ^ 1—I i—I rH i—I i—I i—I

44 44 44

44 O O G (HP

rH PM G G G G G G

G O) Q) -H -H -H -H -H -H

G 44 44 G G G G G G

H G G I :G :G :G :G :G :G

4-) :G W :G :G :G :G :G :G

G T3 GG G G £ G G S G G έ G G β G G β G G β

-H >, G Ai W W -H W W -H M MH W W -H W W -H W W -G

aw 4-> Ai 0044 0044 0044 0044 0044 0044

44 -H :G G W :G (Ö W :G G W :G G W :G G W :G G W

G G -H G i—I rH di i—I i—I d) rH rH d) i—li—10 i—1'—Id) I—I —Id) -P4J S& >H<« tH<W iH<t4 >1 C !4 i* C « > < « w w •H ·ιΗ G G 44 44 G W W d)

G G G G

i—i i—i -rl G :G m m β 44 Ό - -

:G :G G ·Ρ >, O O O <N O (N

-P 4J O G CO

w w a >

•rl -rH G rH

>1 >1 G d) r—I rH .p 44 rH rH W 44 G d) d) G -H 44 4J 44 G e/) G O m O O m m •rl *rl W :G Ή v V V v v v Μ M M ί4 & M1 -m* rr :G :G G «Ai a

G

d) :G Ό Tl .G >1 G w tn \

0 G O O O O O O

G-pm m 'i* ^

H C S \ \ \ \ N

G-PO O O O O O

01 a in m co co co co 10 84569

Esimerkki 4

Lastulevyjä, joiden mitat olivat 1,6 x 61 x 61 cm, valmistettiin seuraavin parametrein.

1. Partikkelit: hienoja partikkeleita pintakerroksissa, karkeita sydämessä 2. Hartsityyppi: karbamidi-formaldehydihartsi 3. Hartsipitoisuus: pinta: 8,5 % sydän: 5,5 % 4. Suhde formaldehydi/karbamidi: 1,6

5. Puristuslämpötila: 177°C

6. Puristusaika: 3 min 7. Partikkelien esikäsittely: vertailu: ei esikäsittelyä 2 höyrykäsittely:4 min 15,75 kg/cm paineessa.

Tulokset on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4

Karbamidi-formaldehydihartsilla liimattujen lastulevyjen paksuusturpoaminen

Esikäsittely Paksuusturpoaminen, % Pinta liotuksen jälkeen

Vertailu 14,6 Karhea Höyrykäsittely 7,2 Sileä

Raaka-ainematto, josta levyt muodostetaan, voi olla monikerroksinen ja koostua esimerkiksi sydänkerroksesta ja kahdesta pintakerroksesta. Sydänkerros voidaan muodostaa hakkeesta, joka on esikäsitelty, siis paineessa ja höyryllä, tai vaihtoehtoisesti molemmat pintakerrokset voidaan muodostaa esikäsiteltyä selluloosamateriaalia olevasta hakkeesta. Haluttaessa voidaan tietenkin kaikki kolme kerrosta muodostaa esikäsitellystä materiaalista. Siinä tapauksessa, että vain sydänkerros muodostetaan esikäsitellystä materiaalista mutta pintakerroksia ei, voidaan suorittaa jälkikäsittely kohdistamalla milloin tahansa valmistettuun yhdistelmälevyyn lämpöä pintakerrosten stabiloimiseksi.

li 11 84569

Edellä keksintö on esitetty esimerkkeihin viittaamalla puu-hakkeen painehöyrykäsittelynä ja levyjen muodostamisena siitä. Laajimmassa tarkoituksessaan menetelmä käsittää kuitenkin ligno-selluloosamateriaalin paine-höyrykäsittelyn riippumatta materiaalin fysikaalisesta muodosta. Tässä materiaalia voidaan kutsua ja sitä kutsutaan raaka-aineeksi. Raaka-aine on puulastuja, -hiutaleita, -partikkeleita ja/tai -kuituja. Nämä saadaan työstämällä puita tavanomaiseen tapaan hakkureissa, raffinööreissä, vasaramyllyissä, keittimissä, autoklaaveissa ja/tai kuivureissa.

Kuitujen valmistus on eräs tärkeimmistä vaiheista kuituominai-suuksien saamiseksi, joilla on vallitseva vaikutus lopputuotteen ominaisuuksiin. Yleensä puuhaketta käsitellään keitin-järjestelmässä, joka käsittää jatkuvatoimisen keittimen, ja sitten ne puretaan paineen alaiseen raffinööriin. Keittimessä 2 käytetty paine on 7-10,5 kg/cm ylipainetta muutaman minuutin ajan (esim. 2-10 min). Tällä menetelmällä valmistetuista kuiduista tehdyt tuotteet ovat mittaepästabiileja joutuessaan hyvin kosteaan ympäristöön tai veteen. Mittastabiilisuus paranee rajusti käsiteltäessä kuituja kohtalaisen korkeapaineisella höyryllä. Puuhaketta voidaan käsitellä raffinöörissä ja/tai kuiduttimessa tavanomaiseen tapaan ja painehöyrykäsittely voidaan suorittaa ennen kuidutus- ja/tai raffinointikäsittelyä tai sen jälkeen. Irrallisten kuitujen suuren määrän painehöy-rykäsittelyyn käsittelyastiassa liittyy kuitenkin pienehkö haitta tilavuuden takia (kuitujen tilavuuspaino on hyvin alhai-nen, noin 0,016 g/cm ), mutta tämä voidaan korjata tiivistämällä löyhiä kuituja ennen painehöyrykäsittelyä ja hajottamalla ne käsittelyn jälkeen. Painehöyrykäsittely ennen kuidu-tusta on käytännöllisempää ja täten sitä suositellaan.

Lopputuotteiden mittastabiilisuutta voidaan vielä parantaa saattamalla tuotteet hyvin kosteaan ympäristöön (kuten 90 % suhteellinen kosteus) ennalta määrätyksi ajaksi. Tämä viimeis-telykäsittely saa aikaan sen, että tuotteessa tapahtuu suurin 12 84569 osa palautumattomasta lineaarisesta laajenemisesta lyhyessä ajassa ilman, että levyn pinnat tulevat karheiksi tai levyn laatu huononee merkittävästi. Tämä voidaan suorittaa juuri sen ansiosta, että keksinnön mukaisella menetelmällä käsitellyistä kuiduista valmistetut tuotteet ovat stabiileja.

Vaikkakin edellä on esitetty keksinnön sovellutusmuotoja, lienee alan ammattimiehelle selvää, että muutoksia ja muunnelmia voidaan tehdä poikkeamatta oheisissa patenttivaatimuksissa määritetyn keksinnön ajatuksesta ja suojapiiristä.

Il

Claims (8)

13 84569

1. Menetelmä synteettisen levyn valmistamiseksi, tunnettu siitä, että a) selluloosamateriaalia olevat partikkelit, kuten hake ja sentapainen, saatetaan kylläisen höyryn ja paineen vaikutukselle alttiiksi 1-4 minuutin ajaksi ja paineen ollessa 24-15 baaria ligniinien mobilisoimiseksi ja hemiselluloosien hydrolysoimiseksi; b) lisätään sideainetta selluloosamateriaaliin; c) muodostetaan matto, jonka ainakin jokin kerros on muodostettu tästä käsitellystä materiaalista ja sideaineesta, ja d) matto saatetaan lämmölle ja puristukselle alttiiksi komposiittilevyn muodostamiseksi, jolla on parannettu mit-tastabiilius verrattuna synteettisiin levyihin, jotka on valmistettu tavanomaiseen tapaan ilman selluloosamateriaalin esikäsittelyä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaine sisältää jauhemaista fenoliformaldehy-dihartsia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideainetta lisätään käsiteltyihin partikkeleihin ennen lämpö- ja painekäsittelyä.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että partikkelit ovat puuhaketta.

5. Synteettinen levy, joka on valmistettu jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukaisen menetelmän mukaisesti, tunnettu siitä, että levy käsittää selluloosahaketta ja sideainetta olevia kerroksia ja ainakin jonkin kerroksen hakemateriaa-liin on kohdistettu höyry- ja painekäsittely.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen synteettinen levy, tunnettu siitä, että maton pintakerrokset sisältävät esikä-siteltyä materiaalia. 14 84569

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen synteettinen levy, tunnettu siitä, että ainoastaan levyn sydänosa käsittää esikäsiteltyä hakemateriaalia.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen synteettinen levy, tunnettu siitä, että valmiille levylle suoritetaan myöhemmin lämpökäsittely pintakerrosten stabiloimiseksi.