FI84203B - Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning. - Google Patents

Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning. Download PDF

Info

Publication number
FI84203B
FI84203B FI895100A FI895100A FI84203B FI 84203 B FI84203 B FI 84203B FI 895100 A FI895100 A FI 895100A FI 895100 A FI895100 A FI 895100A FI 84203 B FI84203 B FI 84203B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fuel
cooled
mixing
chamber
cooling chamber
Prior art date
Application number
FI895100A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI895100A0 (fi
FI84203C (fi
Inventor
Jorma Nieminen
Original Assignee
Ahlstroem Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Ahlstroem Oy filed Critical Ahlstroem Oy
Priority to FI895100A priority Critical patent/FI84203C/fi
Publication of FI895100A0 publication Critical patent/FI895100A0/fi
Priority to SE9003415A priority patent/SE9003415L/xx
Application granted granted Critical
Publication of FI84203B publication Critical patent/FI84203B/fi
Publication of FI84203C publication Critical patent/FI84203C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10LFUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L9/00Treating solid fuels to improve their combustion
    • C10L9/08Treating solid fuels to improve their combustion by heat treatments, e.g. calcining
    • C10L9/083Torrefaction
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23CMETHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C10/00Fluidised bed combustion apparatus
    • F23C10/18Details; Accessories
    • F23C10/22Fuel feeders specially adapted for fluidised bed combustion apparatus
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23CMETHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C10/00Fluidised bed combustion apparatus
    • F23C10/18Details; Accessories
    • F23C10/24Devices for removal of material from the bed
    • F23C10/26Devices for removal of material from the bed combined with devices for partial reintroduction of material into the bed, e.g. after separation of agglomerated parts
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23KFEEDING FUEL TO COMBUSTION APPARATUS
    • F23K1/00Preparation of lump or pulverulent fuel in readiness for delivery to combustion apparatus
    • F23K1/04Heating fuel prior to delivery to combustion apparatus
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23KFEEDING FUEL TO COMBUSTION APPARATUS
    • F23K2201/00Pretreatment of solid fuel
    • F23K2201/20Drying
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23KFEEDING FUEL TO COMBUSTION APPARATUS
    • F23K2201/00Pretreatment of solid fuel
    • F23K2201/50Blending
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02EREDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E50/00Technologies for the production of fuel of non-fossil origin
    • Y02E50/10Biofuels, e.g. bio-diesel

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Crucibles And Fluidized-Bed Furnaces (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Solid Fuels And Fuel-Associated Substances (AREA)

Description

84203
MENETELMÄ JA LAITE POLTTOAINEEN KÄSITTELEMISEKSI POLTTO- TAI KAASUTUSLAITOKSISSA
FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR BEHANDLING AV BRÄNSLE I EN FÖRGASAR- ELLER FÖRBRÄNNINGSANLÄGGNING
Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään hiilipitoisen polttoaineen käsittelemiseksi leijukerroskaasutus- tai polttoprosessissa hiilihyötysuhteen nostamiseksi prosessissa.
5
Esillä oleva keksintö kohdistuu myös laitteeseen leijuker-rosreaktoriin syötettävän hiilipitoisen polttoaineen käsittelemiseksi kaasutus- tai polttoprosessissa, hiili-hyötysuhteen nostamiseksi prosessissa. Keksinnön kohteena 10 oleva leijukerrosreaktori käsittää reaktorikammion ja reaktorikammion yläosaan yhdistetyn partikkelierottimen, joka kaasunpoistoaukon kautta on yhteydessä kaasunpuh-distimeen. Partikkelierotin on kiertomassan palautusputken kautta yhteydessä reaktorikammion alaosaan.
15
On tunnettua, että esimerkiksi leijukerroskaasutuslai-toksissa on vaikea saada kaasuuntumisreaktiot menemään riittävän pitkälle. Kaasuttimessa syntyneen kaasun mukana kulkeutuu aina osa sisään syötetyn polttoaineen hiilestä 20 hienona pölynä ulos. Tämä hieno hiilipöly on tyypiltään koksia ja on reaktiivisuudeltaan varsin matala. Toisin sanoen syntynyt hiilipöly on vaikea saada kaasuuntumaan. Tämän ulos kulkeutuneen hiilipölyn määrä riippuu paitsi itse polttoaineen reaktiivisuudesta, myös suuresti polttoai-25 neen raekoosta.
Esimerkkinä voidaan mainita turve. Kun turve syötetään leijukerroskaasuttimeen pelletteinä, joiden raekoko on 5-25 mm, saadaan turpeen sisältämästä hiilestä helposti 2 84203 kaasuuntumaan 98 - 99.5 %. Kun vastaavasti käytetään polttoaineena rakeistamatonta Jyrsinturvetta, laskee tämä turpeen sisältämä hiilen kaasuuntuminen 75 - 85 %:iin.
5 Kun hieno hiilipöly erotetaan kaasuista ja palautetaan takaisin kaasuttimeen, ei hiilihyötysuhde oleellisesti nouse, sillä tämä koksipöly on reaktiivisuudeltaan niin heikkoa, ettei se ehdi kaasuuntua ennenkuin se lentää uudelleen ulos kaasuttimesta.
10
Hienojakoisen polttoaineen valmistaminen pelleteiksi on kallista ja tunnetut pellettien valmistusmenetelmät vaativat runsaasti sähköä tai erillisiä lisäaineita pellettien muodostamiseksi. Lisäksi näissä prosesseissa on aina 15 materiaalihäviöitä.
Suomalaisen kuulutusjulkaisun FI 77688 mukaan on tunnettua valmistaa olkibrikettejä sekoittamalla lentotuhkaa sitovaksi materiaaliksi oleellisesti kuivaan olkimateriaaliin ja 20 puristamalla sekoitetta käyttäen painetta, joka on riittävä aikaansaamaan sekoitteeseen vähintään 75°C lämpötilan. Menetelmän mukaan lentotuhkan sitova vaikutus aikaansaadaan paineella ja lämpötilalla. Puristuskäsittely tapahtuu suulakepuristuslaitteessa, josta valmistuu katkaistuja 5 25 - 20 cm:n pötköjä.
Suomalaisen patentin FI 62678 mukaan on tunnettua puristaa turve imuvaunumenetelmällä pelleteiksi ilman keinokuivatus-ta. Materiaalin tiivistämiseen käytetty energia nostaa 30 pellettien lämpötilaa. Pelletit jäähdytetään ilmapuhalluk-sella.
Suomalaisen patenttijulkaisun FI 76592 mukaan on tunnettua käsitellä polttoainetta, kuten turvetta, paineistamalla ja 35 kuumentamalla sitä lämmönvaihtimessa esikuumennetulla nesteellä tai palavalla polttoaineella. Käsitelty tuote puristetaan jäähdytyksen jälkeen halutun muotoisiksi palloiksi.
5 3 84203 !
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parempi menetelmä leijukerrosreaktoreihin syötettävän polttoaineen hiilihyötysuhteen parantamiseksi.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on erikoisesti aikaansaada tunnettuja menetelmiä edullisempi ja yksinkertaisempi menetelmä hiilipitoisten polttoaineiden käsittelemiseksi ja rakeistamiseksi.
10
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että polttoainetta kuumennetaan 150 - 400eC:een sekoittamalla siihen kuumaa petimateriaalia tai kiertomassaa niin, että polttoaineen pinnalle muodostuu tahmeita pintoja polttoai-15 neessa olevan haihtuvan orgaanisen osuuden osittaispyrolyy-sin ansiosta. Kuumennettu polttoaine jäähdytetään tämän jälkeen nopeasti sekoittamalla siihen kuumennettua polttoainetta kylmempää ainetta niin, että hienojakoinen polttoaine muodostaa karkeampia raemaisia polttoainejakeita.
20
Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että laite käsittää - sekoituskammion, johon on yhdistetty polttoaineen syöt-töyhde sekä kuuman materiaalin syöttöyhde, kuuman kiertomas- 25 san ja/tai kuuman petimateriaalin syöttämiseksi sekoituskam-mioon, polttoaineen lämpötilan nostamiseksi 150 - 400 eC:een, ja - sekoituskammioon yhteydessä oleva jäähdytyskammion, jossa on tuloyhde kuumennettua polttoainetta kylmemmän 30 aineen johtamiseksi jäähdytyskammioon sekä yhde jäähdytys-kammiossa rakeistuneen polttoaineen syöttämiseksi reaktori-kammioon.
Keksinnön mukaisella käsittelyllä aikaansaadaan yksin-35 kertaisesti raemainen polttoaine jonka viipymäaika poltto-tai kaasutusprosessissa on tarpeeksi pitkä. Yksi keksinnön mukaan saavutettava etu onkin prosessin hyötysuhteen kasvaminen.
4 84203
Kiinteiden polttoaineiden koostumusta voidaan kuvata seuraavalla jaolla: - kiinteä hiili 5 - haihtuvat orgaaniset aineet - vesi - tuhka (epäorgaaninen osuus)
Kun polttoainetta kuumennetaan, alkaa polttoaineessa oleva 10 vesi höyrystyä. Kun polttoaineen lämpötilaa nostetaan edelleen, alkaa orgaanisesta osuudesta muodostua kaasumaisia ja nestemäisiä jakeita. Tämä orgaanisen haihtuvan osuuden muuttuminen nestemäiseksi ja höyrymäisiksi jakeiksi tunnetaan nimellä pyrolyysi. Pyrolyysiksi katsotaan ne reaktiot, 15 joissa polttoaineen sisältämät pitemmät hiilivetyketjut pilkkoontuvat lyhyemmiksi. Toisaalta jotkut polttoaineet sisältävät vahamaisia, tervamaisia raskaita hiilivetyjäkeitä, joilla on alhainen sulamislämpötila, n. 100 - 400°C.
20 Kun polttoainetta kuumennetaan, saadaan polttoaineen pinnalle tahmeita pintoja, joilla on taipumus tarttua toisiinsa ja muodostaa suurempia polttoainepartikkeleita.
On selvää, että kun tällainen kuumennettu, tahmea ja 25 tervamainen aine jäähdytetään nopeasti samalla ainetta sopivasti sekoittaen, muodostuu raemainen aine. Muodostuneista polttoainerakeista tulee varsin lujia, koska ne ovat "liimatut" toisiinsa orgaanisilla vahoilla tai piellä.
30 Tyypillisesti polttoaineen lämpötila on nostettava noin 150 - 400°C:een. Tarvittava lämpötila riippuu polttoaineesta, sen vesipitoisuudesta ja reaktion kokonaispaineesta.
Tarvittava polttoaineen kuumennus on mahdollista tehdä 35 sekoittamalla esim. kuumasta leijukerroksesta saatavaa kuumaa petimateriaalia tai kiertävästä leijukerroksesta saatavaa kuumaa kiertomateriaalia polttoaineeseen sopivasti niin, että tarvittava polttoaineen lämpötila saavutetaan.
5 84203
Kuumennetun ja tahmean polttoaineen nopea jäähdytys on edullista suorittaa sekoittamalla siihen jotakin kylmempää materiaalia. Tällainen sopiva aine on esimerkiksi prosessis-5 ta edullisesti saatava jäähdytetty polttoaineen lentotuhka. Tällöin saadaan lisäksi tuhkassa mahdollisesti olevia hiili- tai koksipartikkeleita sitoutumaan polttoaineeseen suuremmiksi partikkeleiksi. Karkeammat koksipartikkelit pysyvät kauemmin esim. kaasuttimessa ja ehtivät kaasuuntua 10 tunnetulla tavalla.
Jäähdytys voidaan myös suorittaa partikkelierottimesta palautusputkeen tulevalla kiertomassalla. Osa kiertomassasta jäähdytetään esim. lämmönvaihtimessa ja sekoitetaan sitten 15 kuumennettuun polttoaineeseen. Kuumennetun polttoaineen jäähdytykseen käytettävän kiertomassan lämpötilaa tai määrää säätämällä saadaan haluttu jäähdytysvaikutus tai ja rakeistus.
20 Myös poltto- tai kaasutusprosessiin lisättäviä sorbenttiai-neita voidaan käyttää jäähdyttävänä aineena. On esim. edullista syöttää polttoaineen syötön yhteydessä kaasutti-meen Ca- tai Mg-pitoisia aineita polttoaineen sisältämän rikin erottamiseksi kaasuista.
25 Jäähdytys voidaan myös saada aikaan lisäämällä polttoaineeseen sopiva määrä kuumentamatonta polttoainetta, joka tarttuu tahmeisiin partikkeleihin samalla jäähdyttäen seoksen. Näin vain osa polttoaineesta on kuumennettava 30 rakeistuksen aikaansaamiseksi.
Jäähdytys suoritetaan edullisesti leijukerroksessa, jolloin tahmeat partikkelit tarttuvat petimateriaaliin ja jäähtyvät nopeasti, muodostaen raemaisen aineen. Fluidisoivassa 35 tilassa ei tarvita sekoittamiseen sekoittimia tai muita liikkuvia elimiä, joihin tahmeat partikkelit saattaisivat tarttua ja jotka olisivat alttiita kulumiselle.
6 84203
Keksinnön mukaan jäähdytetty raemainen polttoaine ei tartu syöttösuuttimiin ja on helposti syötettävissä tasaisesti polttokammioon.
5 Keksintöä selostetaan seuraaavassa lähemmin oheisiin kaaviollisesti esitettyihin piirustuksiin viitaten, joissa kuvio 1 esittää erästä keksinnön sovellutusmuotoa ja kuvio 2 esittää erästä toista keksinnön sovellutusmuotoa.
10
Kuviossa 1 on esitetty kiertomassatyyppinen leijukerrosreak-tori 1, joka käsittää reaktorikammion 2 ja siihen yhdistetyn partikkelierottimen 3. Reaktorikammion alaosassa on tuuli-kaappi 4, josta ilmaa johdetaan arinan 5 läpi reaktorikammi-15 oon. Partikkelierotin on yhdistetty reaktorikammion yläosaan. Partikkelierottimen yläosassa on kaasunpoistoaukko 6 ja sen alaosasssa erotetun kiertomassan palautusputki 7. Kaasunpoistoaukkoon 6 on yhdistetty putki, joka johtaa esipuhdistetut kaasut lämmönvaihtimen 8 kautta toiseen 20 kaasunpuhdistimeen 9, jossa erotetaan kaasuista lentotuhkaa. Toiseen kaasunpuhdistimeen on sovitettu puhtaan kaasun poistoaukko 10 sekä lentotuhkan poistoputki 11.
Erotetun kiertomassan palautusputki 7 on kuvion esittämässä 25 eräässä keksinnön mukaisessa sovellutusmuodossa yhdistetty sekä polttokammion alaosaan yhteellä 12 että erilliseen sekoituskammioon 14 yhteellä 13. Sekoituskammioon syötetään polttoainetta yhteen 15 kautta. Sekoituskammiossa polttoaineen lämpötila nostetaan kiertomassan avulla raemaisen 30 koostumuksen aikaansaamiseksi.
Sekoituskammiosta 14 johtaa yhde viereiseen jäähdytyskammi-oon 16, johon johdetaan kylmempää lentotuhkaa lentotuhkan poistoputkesta 11 yhteellä 17. Osa lentotuhkasta voidaan 35 poistaa prosessista suoraan yhteen 18 kautta. Jäähdytyskam-miosta raemainen polttoaine-kiertomassaseos johdetaan yhteen 19 kautta polttokammion alaosaan.
7 84203
Kuvion 1 mukaisessa sovellutusmuodossa polttoaine, kuten esim. jyrsinturve, syötetään siis sekoituskammioon 14, jossa siihen samalla sekoitetaan kuumia kiertomassapartikke-leita. Polttoaineeseen muodostuu tahmeita pintoja, joiden 5 ansiosta hienot polttoainepartikkelit tarttuvat sekä toisiinsa että polttoaineseoksessa oleviin suurempiin partikkeleihin. Tahmeahko polttoaine-kiertomassaseos johdetaan jäähdytyskammioon 16, jossa se nopeasti jäähdytetään siihen lisätyillä kylmemmillä lentotuhkapartikkeleilla. 10 Seosta sekoitetaan samalla niin, että muodostuu raemainen seos, joka syötetään reaktorikammioon 2.
Jäähdytyskammiossa voidaan polttoaine-kiertomassaseoksen jäähdyttämiseen myös käyttää kuumentamatonta polttoainetta. 15
Kuvion 2 mukaisessa sovellutuksessa sekoituskammioon 14 yhteen 15 kautta tuotu polttoaine kuummennetaan suoraan reaktorikammiosta 2 yhteen 20 kautta tuodulla petimateriaa-lilla. Jäähdytys jäähdytyskammiossa 16 suoritetaan tässä 20 sovellutusmuodossa jäähdytetyllä kiertomassalla. Kiertomas-san palautusputkesta 7 johdetaan ainakin osa kiertomassasta lämmönvaihtimeen 21 kiertomassan jäähdyttämiseksi. Osa kiertomassasta voidaan johtaa tavanomaisesti jäähdyttämättä suoraan reaktorikammioon 2. Lämmönvaihtimesta 21 johdetaan 25 jäähdytetyt kiertomassapartikkelit yhteellä 22 polttoaine-petimateriaaliseoksen jäähdyttämiseksi jäähdytyskammioon 16. Jäähtynyt raemainen polttoaine syötetään jäähdytyskam-miosta yhteen 19 kautta reaktorikammioon.
30 Kuvion 1 ja 2 esittämiä sovellutusmuotoja voidaan tietenkin muunnella esim. siten, että osa kiertomassasta putkesta 7 käytetään kuumentamaan polttoainetta sekoituskammiossa 14 ja toinen osa kiertomassasta jäähdytetään ja käytetään jäähdytykseen jäähdytyskammiossa 16. Voidaan myös ajatella, 35 että polttoaine kuumennetaan suoraan reaktorikammiosta tulevalla petimateriaalilla sekoituskammiossa ja jäähdytetään sen jälkeen lentotuhkalla tai vaikkapa jollakin prosessiin tarvittavalla syötteellä kuten kalkilla.
8 84203
Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa esimerkkeinä esitettyihin suoritusmuotoihin vaan sitä voidaan muunnella ja soveltaa patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen 5 ajatuksen puitteissa.

Claims (12)

84203
1. Menetelmä hiilipitoisen polttoaineen käsittelemiseksi 5 ennen kaasutus- tai polttoprosessia tavanomaisessa tai kiertomassatyyppisessä leijukerrosreaktorissa hiilihyötysuh-teen nostamiseksi prosessissa, tunnettu siitä, että - polttoainetta kuumennetaan 150 - 400°C:een sekoittamalla 10 siihen kuumaa petimateriaalia tai kiertomassaa niin, että polttoaineen pinnalle muodostuu tahmeita pintoja polttoaineessa olevan haihtuvan orgaanisen osuuden osittaispyrolyy-sin ansiosta, minkä jälkeen - polttoaine nopeasti jäähdytetään sekoittamalla siihen 15 kuumennettua polttoainetta kylmempää ainetta niin, että hienojakoinen polttoaine muodostaa karkeampia raemaisia polttoainej akeita.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että polttoaine on jyrsinturve tai jokin muu hienojakoinen biopolttoaine.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polttoaine jäähdytetään sekoittamalla siihen 25 jäähdytettyä kiertomassaa.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polttoaine jäähdytetään sekoittamalla siihen jäähdytettyä polttoaineen tuhkaa. 30
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polttoaine jäähdytetään sekoittamalla siihen kuumentamatonta polttoainetta.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polttoaine jäähdytetään sekoittamalla siihen polttoaineesta vapautuvan rikin sitomiseen käytettävää absorbenttia. 10 84203
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polttoaine jäähdytetään fluidisoivassa tilassa.
8. Laite leijukerrosreaktoriin syötettävän hiilipitoisen 5 polttoaineen käsittelemiseksi kaasutus- tai polttoprosessis- sa, prosessin hiilihyötysuhteen nostamiseksi, joka leijuker-rosreaktori (1) käsittää reaktorikammion (2) ja reaktorikam-mion yläosaan yhdistetyn partikkelierottimen (3), joka kaasunpoistoaukon (6) kautta on yhteydessä kaasunpuhdisti-10 meen (9) ja kiertomassan palautusputken (7) ja/tai yhteen (12) kautta reaktorikammion alaosaan, tunnettu siitä, että laite käsittää - sekoituskammion (14), johon on yhdistetty polttoaineen 15 syöttöyhde (15) sekä kuuman materiaalin syöttöyhde (13, 20), kuuman kiertomassan ja/tai kuuman petimateriaalin syöttämiseksi sekoituskammioon, polttoaineen lämpötilan nostamiseksi 150 - 400 eC:een, ja - sekoituskammioon yhteydessä oleva jäähdytyskammion (16), 20 jossa on tuloyhde (17, 22) kuumennettua polttoainetta kylmemmän aineen johtamiseksi jäähdytyskammioon sekä yhde (19) jäähdytyskammiossa rakeistuneen polttoaineen syöttämiseksi reaktorikammioon.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jäähdytyskammioon yhdistetty kylmemmän aineen tuloyhde (17) on yhdistetty kaasunpuhdistimen (9) lentotuhkan poistoputkeen (11), lentotuhkan johtamiseksi jäähdytyskammioon. 30
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että partikkelierottimen (3) kaasunpoistoaukon (6) ja kaasunpuhdistimen (9) väliin on sovitettu lämmönvaihdin (8). 35
11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jäähdytyskammioon (16) yhdistetty kylmemmän aineen tuloyhde (22) on yhdistetty lämmönvaihtimeen (21), joka on 11 84203 yhdistetty kiertomassan palautusputkeen (7), kiertomassan johtamiseksi yhteen (22) ja lämmönvaihtimen (21) kautta jäähdytettynä jäähdytyskammioon.
12 84203
FI895100A 1989-10-27 1989-10-27 Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning. FI84203C (fi)

Priority Applications (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI895100A FI84203C (fi) 1989-10-27 1989-10-27 Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning.
SE9003415A SE9003415L (sv) 1989-10-27 1990-10-25 Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI895100A FI84203C (fi) 1989-10-27 1989-10-27 Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning.
FI895100 1989-10-27

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI895100A0 FI895100A0 (fi) 1989-10-27
FI84203B true FI84203B (fi) 1991-07-15
FI84203C FI84203C (fi) 1991-10-25

Family

ID=8529227

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI895100A FI84203C (fi) 1989-10-27 1989-10-27 Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning.

Country Status (2)

Country Link
FI (1) FI84203C (fi)
SE (1) SE9003415L (fi)

Also Published As

Publication number Publication date
FI895100A0 (fi) 1989-10-27
FI84203C (fi) 1991-10-25
SE9003415D0 (sv) 1990-10-25
SE9003415L (sv) 1991-04-28

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Susastriawan et al. Small-scale downdraft gasifiers for biomass gasification: A review
CA1160104A (en) Fluidized-bed process to convert solid wastes to clean energy
AU2008215182B2 (en) Drying and gasification process
US4497637A (en) Thermochemical conversion of biomass to syngas via an entrained pyrolysis/gasification process
US9988588B2 (en) Post torrefaction biomass pelletization
RU2505588C2 (ru) Топливо, способ и установка для получения тепловой энергии из биомассы
US20120317878A1 (en) Method for producing fuel briquettes from high moisture fine coal or blends of high moisture fine coal and biomass
CN101012384A (zh) 以生物质为原料气化制备燃气的方法和装置
WO2011045473A1 (en) Process and apparatus for producing biocarbon
US5830247A (en) Process for processing coal
EP2589648B1 (en) Pelletization of torrified biomass
US5858035A (en) Process for processing coal
WO1994024228A1 (en) Process for the production of liquid fuel, gaseous fuel, coke and active coal
FI84203B (fi) Foerfarande och anordning foer behandling av braensle i en foergasar- eller foerbraenningsanlaeggning.
Middleton et al. The release of coal nitrogen and sulfur on pyrolysis and partial gasification in a fluidized bed
JP2011140610A (ja) 複合燃料製造方法
CN103695013A (zh) 含碳固体燃料热解的系统及方法
AU598337B2 (en) Process for producing smokeless, cured fuel briquettes
CA1119799A (en) Process and apparatus for the production of fuel from fine coal for coal pressure gasification in a fixed bed reactor
JP2007169484A (ja) 石炭粉末及び/又は廃棄炭化物、並びに植物系高分子有機物粉末からのバイオマス−石炭融合微粉燃料、燃焼性ガス、並びに燃焼性ガスおよびチャーの製造方法
CA1120722A (en) Prevention of defluidization in the treatment of caking carbonaceous solids
RU2801574C1 (ru) Твердое композитное топливо
US4300459A (en) Char binder for fluidized beds
Murugan et al. Experimental analysis of rice husk gasification in a newly developed air blown bed gasifier
SU794063A1 (ru) Способ получени мелкозернистогоКОКСА из НЕСпЕКАющиХС или СлАбОСпЕКА-ющиХС углЕй

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: A. AHLSTROM CORPORATION