FI84033B - Foerfarande foer aostadkommande av en god stroemledningsfoermaoga uppvisande fog genom friktionssvetsning och stroemledare. - Google Patents

Description

84033

Menetelmä sähköä hyvin johtavan liitoksen aikaansaamiseksi kitkahitsaamalla ja virtajohdin

Keksinnön kohteena on menetelmä sähköä hyvin joh-5 tavan liitoksen aikaansaamiseksi metallisen kontaktikap-paleen ja metallisen muotovalmisteen välillä kitkahitsaamalla. Erityisesti keksintö liittyy metallien sähkökemiallisessa puhdistamisessa käytettävien virtajohtimien valmistukseen. Keksinnön kohteena on myös virtajohdin käytet-10 täväksi metallien sähkökemiallisessa puhdistamisessa, joka virtajohdin käsittää alumiinivaitäistä, sähköä hyvin johtavaa materiaalia olevan uran tai syvennyksen käsittävän tankomaisen virtakappaleen, johon on muodostettu kuparinen kontaktikappale, joka on hitsattu kiinni tankomaiseen vir-15 takappaleeseen. Muotovalmisteella tarkoitetaan tässä yhteydessä pääasiassa edelleen jalostettavaksi tarkoitettujen määrämuotoisten valmisteiden yleisnimeä.

Eräissä teknisissä rakenteissa joudutaan ongelman eteen, jossa olisi tärkeä saada kontaktikappale kiinnite-20 tyksi uran tai syvennyksen käsittävään muotovalmisteeseen siten, että kontaktikappaleen ja muotovalmisteen väliin saadaan sähköä johtava liitos. Kiinnitysmenetelmänä voidaan käyttää juottamista, hitsausta, niittausta, jne. Kontaktikappaleen ja muotovalmisteen materiaali määrää usein 25 kiinnitysmenetelmän: juottaminen on monissa tapauksissa kiinnitysmenetelmänä hyvä, esimerkiksi liitettäessä kahta jaloa metallia olevaa kappaletta toisiinsa, mutta se ei sovellu esimerkiksi alumiinikappaleen liittämiseen kupari-kappaleeseen. Muilla tunnetuilla menetelmillä lopputulos 30 sähkönjohtavuuden ja liitoksen kestävyyden osalta voi olla sen verran epävarma, että luovutaan kokonaan liitoksen muodostamisesta ja valmistetaan haluttu tuote yhtenä kappaleena mahdollisista suurista raaka-ainekustannuksista huolimatta, mitä ratkaisua luonnollisesti tulisi välttää 35 siinä tapauksessa, että valmistettava tuote on suurikokoi- 84033 2 nen ja mahdollisesti vielä käytössä kuluva. Vaihtoehtoisesti valmistettava tuote muodostetaan kaksiosaiseksi (tai useampiosaiseksi) siten, että liitoskohta on liitoksen aikaansaamisen kannalta muodoltaan ja sijainniltaan "help-5 po". Tämäkin ratkaisu on lopputuloksen kannalta kallis siinä tapauksessa, että valmistettava tuote on suurikokoinen ja se joudutaan uusimaan tietyin aikavälein.

Edellä mainitut ongelmat syntyvät esimerkiksi silloin, kun halutaan valmistaa metallien sähkökemiallisessa 10 puhdistamisessa käytettäviä virtajohtimia. Metallien sähkökemiallisessa puhdistuksessa käytetään suuria altaita, joissa on puhdistettavalle metallille soveltuvaa elektrolyyttiä. Altaissa on vuorotellen anodi- ja katodielektro-deja välimatkan päässä toisistaan. Katodielektrodit ήπιοί 5 dostuvat sähköä hyvin johtavista tangoista tai senkaltai sista virtajohtimista, joihin on kiinnitetty katodilevy. Mainituilla tangoilla kannatetaan samalla katodilevyjä altaassa. Katodielektrodit on sähköisesti kytketty toisiinsa sähköä hyvin johtavilla virtakiskoilla, niin sano-20 tuilla kokoojakiskoilla, joiden päällä virtajohtimet lepäävät irrotettavasta. Anodielektrodit yhdistyvät myös toisiinsa kokoojakiskon avulla. Puhdistusprosessissa sähköä johdetaan yleensä anodina toimivaan elektrodiin, jolloin sähkövirta kulkee anodilta elektrolyytin kautta kato-25 dina toimivalle elektrodille tehden elektrodien välissä metallin puhdistustyön, eli kuljettaen puhdistettavaa metallia olevia hiukkasia katodilevylle, johon hiukkaset pelkistyvät puhtaaksi metalliksi. Sähkövirta jatkaa elektrolyytin kautta kulkuaan katodilta edelleen seuraavan 30 altaan anodille jne. Kooltaan nämä katodeissa ja mahdollisesti anodeissa käytetyt tankomaiset virtajohtimet ovat suuria: niiden pituus on toista metriä. Prosessin taloudellisen toiminnan kannalta virtajohtimilta vaaditaan hyvää sähkönjohtavuutta, ja kohdissa, joissa virtajohtimet 35 lepäävät irrotettavasti vasten mainittua kokoojakiskoa, 3 84033 virtajohtimien kytkemiseksi sähköisesti toisiinsa, kosketuksen on oltava hyvä ja sähkönjohtavuuden hyvä. Mikäli virtajohtimen ja kokoojatangon välinen sähkönjohtavuus on huono, sähkökemiallinen puhdistusprosessi toimii puutteel-5 lisesti tai ei lainkaan. Sähköjohtimissa yleisesti käytettävistä metalleista alumiinilla on suuri taipumus muodostaa pinnalleen oksidikerrostumaa, joka johtaa huonosti sähköä, mistä syystä kokoojatanko on yleensä kuparinen ja virtajohtimen kokoojatangon kanssa kosketukseen tulevassa 10 päässä on kuparinen kontaktipala, joka käytössä asettuu vasten kokoojatankoa.

Katodilevyt ovat usein alumiinisia, jolloin niihin on helppo kiinnittää hitsaamalla alumiinista valmistettu virtajohdin. Virtajohtimeen kiinnitettävä kontaktipala on 15 valmistettu kuparista. Mainittu järjestely on siitä syystä edullinen, että kupariin verrattuna suhteellisen halpaa alumiinia voidaan käyttää valtaosassa elektrodia. Kuparisen kontaktipalan liittämiseksi alumiinijohtimeen on käytetty erilaisia menetelmiä, kuten räjähdyshitsausta, pu-20 ristushitsausta, elektronisuihkuhitsausta, laserhitsausta jne. Kaikilla mainituilla menetelmillä on omat haittatekijänsä, joita ovat esimerkiksi oksidikerrosten jääminen liitospintojen väliin, mekaanisesti heikot liitokset, hitsausliitoksen vaikea kontrolloitavuus, josta johtuu var-25 sinkin puristusdiffuusiohitsauksessa syntyvä epätasainen liitoksen laatu: liitos repeilee tai liitos vääntyilee ja sen sähkönjohtavuus on huono tehden puhdistettavan metallin saostumisen epätasaiseksi ja nostaen sähkönkulutusta. Räjähdyshitsaukseen liittyy myös meluhaitta. Virtajohtimen 30 valmistus on tullut suhteellisen kalliiksi osittain mainittujen ongelmien johdosta ja osittain siitä syystä, että kontaktipalana on jouduttu käyttämään suhteellisen suurikokoista kappaletta päämäärän ollessa tällöin, että se olisi mahdollisimman helposti kiinnitettävissä alumiini-35 seen virtajohtimeen perinteisin menetelmin. Yhteenvetona 4 84033 voidaan todeta, että alumiinin ja kuparin liittäminen toisiinsa virtajohtimissa on ollut ongelmallista ja teknisesti epävarmaa tuloksen suhteen. Esillä olevan keksinnön taloudellinen merkitys sovellettuna mainittuihin virtajoh-5 timiin on merkittävä, koska metallien sähkökemiallisessa puhdistuslaitoksessa käytettävien katodielektrodien lukumäärä on useita tuhansia ja ne kuluvat käytössä, koska ne ovat alttiita saostusaltaissa käytettäville syövyttäville aineille. Myös kokoojakiskon ja elektrodeissa käytettävien 10 virtajohtimien kosketuskohdassa tapahtuva kipinöinti lyhentää virtajohtimien käyttöikää. Edelleen syntyy mekaanisia vaurioita eri työvaiheiden aikana, jotka lyhentävät virtajohtimien käyttöikää.

Ajatus liittää kupari- ja alumiinikappaleita toi-15 siinsa kitkahitsaamalla on tunnettu. On myös tunnettua liittää kaksi yhteenhitsattavaa kappaletta toisiinsa saattamalla niiden päiden väliin asetettu kappale pyörimään. Menetelmää käytetään jatkettaessa esimerkiksi lankoja tai tankoja.

20 Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut haitat. Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kontaktikappaleena käytetään putkikappaletta, ja muotovalmisteena käytetään vähintään kahta metallikappaletta, joihin on muodostettu ura 25 tai syvennys, jolloin hitsauksessa putkikappaletta pyöritetään pituusakselinsa ympäri ja metallikappaleita puristetaan vastakkaisilta suunnilta kohtisuoraan vasten pyörivän putkikappaleen ulkopintaa siten, että putkikappale hitsautuu kiinni metallikappaleiden mainittuihin uriin tai 30 syvennyksiin. Termillä putkikappale tarkoitetaan tässä yhteydessä yleensä muokattua, koko pituudelta poikkileikkaukseltaan samanlaista onttoa muotovalmistetta, jossa on vain yksi valmisteen läpi ulottuva reikä ja olennaisesti tasapaksu seinämä. Putkikappaleen poikkileikkaus voi olla 35 pyöreä tai säännöllinen monikulmio. Keksinnöllisen aja- 5 84033 tuksen puitteissa on myös ajateltavissa, että kontaktikap-paleena on vaihtoehtoisesti tankomainen kappale. Sovellettaessa keksinnön mukaista menetelmää mainittujen virtajohtimien valmistukseen edullisesti putkikappaleena käytetään 5 poikkileikkaukseltaan pyöreää kupariputkikappaletta, ja metallikappaleina pitkänomaisia, alumiinivaltaisia sähköä hyvin johtavaa materiaalia olevia tankokappaleita, joihin on muodostettu olennaisesti pyöreä ura, jonka säde vastaa kupariputkikappaleen ulkosädettä, jolloin hitsauksen jäl-10 keen tankokappaleet erotetaan toisistaan leikkaamalla ku-pariputkikappale pitkin tankokappaleiden vastakkain olevia pintoja siten, että tuloksena on tankokappaleiden lukumäärää vastaava lukumäärä virtajohtimia, jotka kukin käsittävät tankokappaleen, jossa on kupariputkikappaleen 15 puolikas tai lähes puolikas.

Keksinnön mukaiselle virtajohtimelle on tunnusomaista, että kuparinen kontaktikappale on hitsattu kit-kahitsausmenetelmällä tankomaisen virtakappaleen uraan tai syvennykseen.

20 Keksintö perustuu oivallukseen, että kontaktikap pale kiinnitetään muotovalmisteeseen sinänsä hyvin tunnetulla kitkahitsausmenetelmällä, jolloin muotovalmisteessa on sopiva ura tai syvennys, johon kontaktikappale hitsataan kiinni. Kitkahitsausperiaatteen soveltaminen sähköä 25 hyvin johtavan liitoksen aikaansaamiseksi kahden metallisen kappaleen välillä keksinnön mukaisella tavalla antaa tulokseksi suuren kontaktipinnan ja hyvän kosketuksen metallisten kappaleiden välille samalla kun sekä pyöritettävän että sen kanssa kosketukseen tulevan metallisen kappa-30 leen kiinnittäminen kitkahitsauksen aikana on suhteellisen helppoa ja pyöritettävän kappaleen raaka-ainekustannukset on mahdollista pitää minimaalisina kun kontaktikappaleella on putkimainen muoto. Menetelmä mahdollistaa myös useiden sähköä johtavien kappaleiden valmistamisen yhdellä kitka-35 hitsaustoimenpiteellä, jolloin mainitut kappaleet aikaan- 6 84033 saadaan hitsauksen jälkeisillä tavanomaisilla työstötekniikoilla.

Esillä olevan keksinnön tärkeimmät edut ovat, että sen avulla sähkönjohtimissa tehtävät liitokset saadaan 5 hyviksi sekä lujuudeltaan että sähkönjohtavuudeltaan, liitos on helposti ja nopeasti aikaansaatavissa ja menetelmä mahdollistaa sähkönjohtimissa käytettävän raaka-aineen erittäin taloudellisen käytön. Menetelmä soveltuu lisäksi hyvin teolliseen sarjatuotantoon ja sitä voidaan soveltaa 10 hyvinkin erityyppisten materiaalien liittämiseen. Menetelmällä voidaan myös valmistaa vähintään kaksi tuotetta yhdellä hitsaustyövaiheella.

Seuraavassa keksintöä selitetään seikkaperäisesti viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 15 kuviossa 1 on kaaviollisesti esitetty metallin säh kökemiallinen puhdistusallas elektrodeineen ylhäältä katsottuna, kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 puhdistusaltaassa käytetty perinteinen katodina toimiva elektrodi, sivusta, 20 kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 elektrodi ylhäältä, kuviossa 4 on esitetty puhdistusaltaassa käytettävä keksinnön mukainen katodina toimiva elektrodi sivusta, kuviossa 5 on esitetty kuvion 4 elektrodi ylhäältä, kuvioissa 6-8 on kuvattu keksinnön mukaisen mene-25 telmän eri vaiheita, kuvioissa 9-11 on esitetty kuvioiden 6-8 menetelmä-vaiheet ylhäältä ja kuvioissa 12-14 on esitetty toinen suoritusesimerk-ki keksinnön mukaisen menetelmän eri vaiheista.

30 Kuviossa 1 on esitetty kaaviokuva sinkin sähköke miallisesta puhdistusaltaasta ylhäältä. Puhdistusallasta osoittaa viitenumero 1 ja siihen on järjestetty joukko elektrodeja 2, 3 välimatkan päähän toisistaan. Joka toinen elektrodi on katodi 2 ja joka toinen on anodi 3. Katodit 2 35 on yhdistetty toisiinsa kuparisella virtakiskolla, niin 7 84033 sanotulla kokoojakiskolla, joka on merkitty viitenumerolla 4. Katkoviivoilla on esitetty miten sähkökemiallisessa puhdistamisessa käytettävät puhdistusaltaat on liitetty toisiinsa. Altaassa 1, jossa on rikkihappoa sisältävää 5 elektrolyyttiä, saostetaan sinkkiä liukenemattomilta lyi- jyanodeilta alumiinisille katodilevyille. Virran voimakkuus kahden vierekkäisen elektrodin 2, 3 välillä on useita satoja ampeereja. Teollisuuslaitosten puhdistusaltaissa olevien elektrodien määrä on tyypillisesti useita kymme-10 niä.

Kuviossa 2 on esitetty perinteistä tyyppiä oleva katodi 2 tarkemmin ja suurennettuna. Katodi 2 käsittää suuren alumiinilevyn 6, jonka pinnalle sinkki saostuu sähkökemiallisen puhdistusprosessin aikana. Alumiinilevy 6 on 15 kannatettu altaan 1 reunoja vasten tankomaisella virtajoh timella, jota yleisesti esittää viitenumero 7. Virtajohdin 7 käsittää alumiinisen virtatangon 8, johon alumiinilevy 6 on kiinnitetty hitsiliitoksella 9. Virtatangon 8 materiaaliksi soveltuva alumiinilaatu on esimerkiksi AlMgSiO,5 20 (98,9 % AI, 0,5 % Si ja 0,6 % Mg). Virtatangon 8 toiseen päähän on kiinnitetty kuparinen kontaktipala 9 räjähdys-hitsaamalla. Liitosta osoittaa viitenumero 10. Liitoksen 10 aikaansaaminen on kuten edellä todettiin vaikeaa ja lopputulos on sähkönjohtavuuden ja käytön kestävyyden kan-25 naita huono.

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 2 katodi ylhäältä.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukainen ratkaisu. Yleisesti viitenumerolla 11 esitetty virtajohdin käsittää, kuten kuvion 2 ratkaisu esimerkiksi materiaalia AlMgSi0,5 30 olevan virtatangon 12, johon on kiinnitetty hitsiliitoksella 13 alumiinilevy 14. Virtatangon 12 toisessa päässä on kuparinen kontaktikappale 15, joka on hitsattu kitka-hitsausmenetelmällä virtatangossa olevaan uraan tai syvennykseen 16. Kuparisen kontaktikappaleen muodostaa pituus-35 suunnassa halkaistu putkikappale 15, jonka poikkipinta on 84033 8 olennaisesti puoliympyrä. Virtatangon 12 ura 16 on vastaavasti puoliympyrän muotoinen niin, että halkaistun putki-kappaleen 15 ja uran väliin saadaan hyvä ja suhteellisen iso kontaktipinta, joka on eduksi hyvän lopputuloksen kan-5 naita.

Kuviossa 5 on esitetty kuvion 4 katodi ylhäältä.

Valmistettaessa kuviossa 4 esitettyä virtajohdinta 11 edetään kuvioiden 6-8 osoittamalla tavalla. Poikkileikkaukseltaan pyöreä putkikappale 17, jonka ulkohalkaisija 10 on noin 50 mm ja seinämäpaksuus on 5-10 mm, kiinnitetään karaan (ei näytetty), joka pannaan pyörimään. Karaan liittyy vauhtipyörä (ei esitetty), jonka massa on säädettävissä. Kara, jonka pyörimisnopeus on säädettävissä, pannaan vauhtipyörineen pyörimään ennalta valittun pyörimis-15 nopeuteen, minkä jälkeen pyörittävä koneisto kytketään irti ja liike jatkuu vauhtipyörän liike-energian perusteella. Tämän jälkeen vasten pyörivän putkikappaleen 17 ulkopintaa puristetaan hydraulisella laitteella (ei näytetty) sopivalla puristuspaineelle vastakkaisilta puolilta 20 kahdella tankokappaleella 12 nuolien osoittamassa suunnassa vasten näissä olevaa puoliympyrän muotoista uraa 16, jonka säde vastaa putkikappaleen ulkosädettä.

Liitospintojen lämpeneminen tapahtuu putkikappaleen 17 ja tankokappaleen 12 välisten kosketuspintojen kitkan 25 johdosta. Kosketuspinnat sulavat ja vauhtipyörän liike- energian ansiosta muodostuu kitkahitsausliitos. Tankokappaleen 12 urien 16 reunat ovat edullisesti viistettyjä kitkahitsaustapahtumaan liittyvän purseeen kontrolloimiseksi ja lämmön jakautumisen optimoimiseksi. Kahden tanko-30 kappaleen 12 samanaikaisella käytöllä vältytään liitospintojen hapettumiselta, jolloin liitos saadaan syntymään virheettömästi ilman sauman ominaisuuksiin haitallisesti vaikuttavaa hapettumakerrosta. Lisäksi saadaan hitsatuksi kaksi liitospintaa samassa työvaiheessa. Kuviossa 7 on 35 esitetty kitkahitsausliitos välittömästi hitsauksen jäi- 9 84033 keen. Tankokappaleet 12 erotetaan toisistaan leikkaamalla kupariputkikappale 17 pitkin tankokappaleiden vastakkain olevia pintoja siten, että tuloksena on kaksi identtistä tankomaista virtajohdinta 11, jotka kukin käsittävät tan-5 kokappaleen, jossa on kupariputkikappaleen puolikas 15 tai lähes puolikas, ks. kuvio 8.

Kuviot 9-11 esittävät kuvioiden 6-8 esittämiä mene-telmävaiheita ylhäältä katsottuna. Kuviossa 9 tankokappa-leessa 12 olevan uran 16 pohja on havainnollistettu kat-10 koviivalla.

Kuvioissa 12-14 on esitetty toinen suoritusmuoto keksinnön mukaisesta menetelmästä ylhäältä katsottuna. Keksinnön tässä suoritusmuodossa yhdistetään kolme paria tankokappaleita 12' toisiinsa. Kuviossa 12 on esitetty 15 kuviota 9 vastaava menetelmävaihe. Tankokappaleiden 12' vierekkäiset sivut puristetaan toisiaan kohti pystysuorien nuolien osoittamassa suunnassa, jolloin pintojen väliin on asetettu niitä toisistaan erottavat välilevyt 18'. Tanko-kappaleet 12' pidetään puristettuina toisiinsa kitkahit-20 saustapahtuman ajan. Kuviossa 13 on esitetty tulos välittömästi kitkahitsauksen jälkeen vastaten kuviota 10. Tankokappaleet 12' erotetaan toisistaan leikkaamalla putki-kappale 17' pituussuunnassa ja poikittaissuunnassa. Leikkauksen jälkeen välilevyt 18' vapautuvat ja tuloksena on 25 kolme paria identtisiä virtajohtimia 11'. Välilevyjen 18' ansiosta putkikappaleen 17' mainittu leikkaaminen on helppoa ja putkikappaleen kiinnittyminen vasten tankokappaleiden 12' vastaavia uria siten, että kitkahitsaustapahtumaan liittyvä purseen muodostuminen saadaan paremmin kontrol-30 loiduksi ja lämpö saadaan tasaisesti jakautuneeksi hitsauksen aikana. Kuvioiden 12-14 esittämän suoritusmuodon edut kuvioissa 9-11 esitettyyn suoritusmuotoon nähden on se, että tuotantoteho on suurempi.

Keksintöä on edellä esitetty esimerkinluonteisesti. 35 Keksintöä voidaan yksityiskohdiltaan soveltaa monilla ta- 10 84033 voin oheisten patenttivaatimuksien puitteissa. Näin ollen kontaktikappaleen ja tankokappaleen muoto voivat vaihdella: kontaktikappaleen ei välttämättä tarvitse olla poik-kileikkaukseltaa pyöreä, vaikkakin tämä muoto on erityisen 5 edullinen. On myös ajateltavissa, että kontaktikappaleena käytetään onton putkikappaleen sijasta täysiaineista tan-komaista kappaletta. Luonnollisesti keksintö ei ainoastaan liity sinkin puhdistusprosessiin, vaan yhtä lailla esimerkiksi nikkelin tai kuparin elektrolyyttiseen talteenot-10 toon. Laajasti katsottuna keksintö liittyy yleisesti sovellutuksiin, joissa tavoitteena on sähköä hyvin johtavan ja lujan liitoksen aikaansaaminen kahden eri metallia olevan kappaleen välillä.

Claims (6)

11 84033

1. Menetelmä sähköä hyvin johtavan liitoksen aikaansaamiseksi metallisen kontaktikappaleen (17, 17') ja 5 metallisen muotovalmisteen (12, 12') välillä kitkahitsaa-malla, tunnettu siitä, että kontaktikappaleena käytetään putkikappaletta (17, 17'), ja muotovalmisteena käytetään vähintään kahta metallikappaletta (12, 12'), joihin on muodostettu ura (16) tai syvennys, jolloin hit-10 sauksessa putkikappaletta pyöritetään pituusakselinsa ympäri ja metallikappaleita puristetaan vastakkaisilta suunnilta kohtisuoraan vasten pyörivän putkikappaleen ulkopintaa siten, että putkikappale hitsautuu kiinni metallikap-paleiden mainittuihin uriin tai syvennyksiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä metal lien sähkökemiallisessa puhdistamisessa käytettävien virtajohtimien (11, 11') valmistamiseksi, tunnettu siitä, että putkikappaleena käytetään poikkileikkaukseltaan pyöreää kupariputkikappaletta (17, 17'), ja metalli-20 kappaleina pitkänomaisia, alumiinivaltaisia sähköä hyvin johtavaa materiaalia olevia tankokappaleita (12, 12'), joihin on muodostettu olennaisesti pyöreä ura (16), jonka säde vastaa kupariputkikappaleen ulkosädettä, jolloin hitsauksen jälkeen tankokappaleet erotetaan toisistaan leik-25 kaarnalla kupariputkikappale pitkin tankokappaleiden vastakkain olevia pintoja siten, että tuloksena on tankokappaleiden lukumäärää vastaava lukumäärä virtajohtimia (11, 11'), jotka kukin käsittävät tankokappaleen, jossa on kupariputkikappaleen puolikas (15, 15') tai lähes puolikas. 30 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että kitkahitsaus suoritetaan puristamalla vastakkaisilta puolilta samanaikaisesti vähintään kaksi paria tankokappaleita (12') vasten kupariputkikappaletta (17'), jolloin tankokappaleiden vierekkäisten pin-35 tojen väliin on pantu niitä toisistaan erottavat välilevyt i2 84033 (18' ) helpottamaan leikkaamista kun tankokappaleet erotetaan toisistaan.

4. Menetelmä sähköä hyvin johtavan liitoksen aikaansaamiseksi metallisen kontaktikappaleen (17, 17') ja 5 metallisen muotovalmisteen (12, 12') välillä kitkahitsaa-malla, tunnettu siitä, että kontaktikappaleena käytetään tankokappaletta, ja muotovalmisteena käytetään vähintään kahta metallikappaletta (12, 12'), joihin on muodostettu ura (16) tai syvennys, jolloin hitsauksessa 10 tankokappaletta pyöritetään pituusakselinsa ympäri ja me-tallikappaleita puristetaan vastakkaisilta suunnilta kohtisuoraan vasten pyörivän tankokappaleen ulkopintaa siten, että tankokappale hitsautuu kiinni metallikappaleiden mainittuihin uriin tai syvennyksiin.

5. Virtajohdin käytettäväksi metallien sähkökemial lisessa puhdistamisessa, joka virtajohdin käsittää alumiini valtaista, sähköä hyvin johtavaa materiaalia olevan uran (16) tai syvennyksen käsittävän tankomaisen virtakappaleen (12, 12'), johon on muodostettu kuparinen kontaktikappale 20 (15, 15'), joka on hitsattu kiinni tankomaiseen virtakap- paleeseen, tunnettu siitä, että kuparinen kontaktikappale (15, 15') on hitsattu kitkahitsausmenetelmällä tankomaisen virtakappaleen (12, 12') uraan (16) tai syvennykseen .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen virtajohdin, tun nettu siitä, että kuparinen kontaktikappale muodostuu kappaleesta (15, 15'), joka muodoltaan olennaisesti vastaa pituussuunnassa halkaistua putkikappaletta, jolloin sen poikkipinta on olennaisesti puoliympyrä. 84033 13