FI82390C - Foerfarande och anordning foer rening av avgaser fraon braennverk. - Google Patents

Description

1 82390

Menetelmä ja laitteisto polttolaitoksen poistokaasujen puhdistamiseksi. - Förfarande och anordning för rening av avgaser fr An brännverk.

Keksinnön kohteena on menetelmä polttolaitoksen poistokaasujen puhdistamiseksi rikinpoiston jälkeen käyttämällä typpioksidien selektiivistä pelkistystä johtamalla kemiallisia yhdisteitä ja soveltamalla katalyyttisesti vaikuttavia pintoja reaktion kiihdyttämiseksi ja/tai aloittamiseksi lämmittämällä poistokaasuja pelkistymisen vaatimaan lämpötilaan sekä laitteisto menetelmän toteuttamiseksi.

Kattilan poistokaasujen sisältämien typpioksidien selektiiviseksi pelkistämiseksi on tunnettua annostella polttolaitoksesta ulostulevaan poistokaasuvirtaan kemiallisia yhdisteitä, erityisesti ammoniakkia, höyrymäisenä paineenalaisena tai paineettomana veteen liuotettuna tai yhdessä ilman kanssa, jolloin on huomattava ja ryhdyttävä vastaaviin toimenpiteisiin sen aikaansaamiseksi, että saadaan aikaan syötetyn ammoniakin tasainen jakauma ja tasainen lämpötilajakauma poistokaasuvirrassa pelkistystä varten ja että käytetään tätä varten sopivia katalyyttisesti vaikuttavia pintoja. Tällaiset laitteistot on kytketty ennen kaikkea savukaasuesilämmittimen ja kattilailman esilämmittimen väliin typpioksidien pelkistämisen suorittamiseksi valittujen katalyyttisesti vaikuttavien yhdisteiden kanssa säädetysti optimaalisten reaktiolämpötilojen alueella. Katalyyttisesti vaikuttavat pinnat toteutetuissa laitteistoissa staattisissa kenno-rakenteissa säädettiin käyttöön sopivimmin siten, että aikaansaatiin pystysuorasti alaspäin suunnattu virtaus. Pystysuorasti alaspäin suunnatun kaasuvirtauksen avulla oli tällöin tarkoitus vähentää kiinteiden epäpuhtauksien kerrostumista katalyyttisesti vaikuttaville pinnoille ja helpottaa näiden kerrostumien poistamista.

2 82390 Tämän perusajatuksen edelleenkehitelmässä ehdotettiin myös jo katalyyttisesti vaikuttavien pintojen kuormittamista vuorotellen vastavirtaan poistokaasulla ja palamis-ilmalla, jolloin näiden pintojen niiden vyöhykkeiden sijaintia, joiden lävitse poistokaasut ja ilma virtaavat, muutettiin jatkuvasti tai jaksottaisesti liitoskanavien suhteen sopivan käyttölaitteen avulla. Tällä tavoin niitä pintoja, joiden ylitse poistokaasut ensiksi virtaavat, kuormitetaan seuraavaksi puhtaalla ilmalla ja kääntäen (patenttihakemus P 34 06 657.8). Tämän menetelmän perusajatuksena on yhdistää keskenään toisaalta typpioksidien pelkistämistä varten järjestetty katalysaattori ja toisaalta pyörivä regeneratiivilämmönvaihdin, joka on tarkoitettu palamisilman esilämmittämiseen poistokaasujen lämmön avulla, tai liittää katalyyttisesti vaikuttavat pinnat kattilailman esilämmittimeen ja alentaa näin rakenteen kustannuksia. Käsiteltäviin poistokaasui-hin nähden vastakkaiseen suuntaan suunnattu, katalyyttisesti vaikuttavia pintoja puhdaskaasuna kuormittava ilmavirta ja kattilailman esilämmittimen puhdistuslaitteet tulee tällöin saattaa samalla tavoin katalyyttisesti vaikuttavien pintojen puhdistukseen ja regeneroinein.

: Tässä yhteydessä tehtiin myös jo mitä erilaisimpia ehdotuksia ammoniakin syöttötavan suhteen - eräässä tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa tämä tapahtui puhtaaseen ilmaan suihkuttamalla - haitallisten sivuja siihen liittyvien seurausreaktioiden poistamiseksi, ennen kaikkea ammoniumvetysulfaatin muodostumisen syötetyn pelkistysaineen kautta ja poistokaasussa olevien rikkiyhdisteiden, erityisesti rikkitrioksidin ja rikkihapon poistamiseksi (patenttihakemus P 34 31 730).

Staattiset katalysaattorit sitä vastoin järjestettiin niiden huomattavasta painosta johtuen ja rakennekustan- 3 82390 nusten vähentämiseksi rikinpoiston jälkeen. Tällöin on otettava mukana se epäkohta, että järjestettyjen katalyyttisesti vaikuttavien yhdisteiden lämpötilaoptimi typpioksidien selektiivisen pelkistymisen aikaansaamiseksi oli saavutettavissa ainoastaan tuomalla energiaa ulkopuolelta.

Optimaalisten reaktiolämpötilojen säätöä varten ulkopuolelta tuotavan energian määrän vähentämiseksi on mielekästä järjestää ulkopuolelta tulevan energian syötön etupuolelle lämmönvaihto jo pelkistyskäsittelyn avulla typpioksideista vapautetuista puhdaskaasuista ennen niiden kulkeutumista poistokaasutorveen pelkistykseen vielä alistettavien kaasujen luo ja käyttää tätä varten lämmönvaihdinta ja erityisesti pyörivää regeneratiivista lämmönvaihdinta poistokaasujen jäähdyttämiseksi toisaalta vaadittavaan savutorven sisäänmenolämpötilaan ja toisaalta typpioksidien pelkistykseen johdettavien kaasujen esilämmittä-miseksi etupäässä märkäpesuna tapahtuvan rikinpoiston jälkeen, ennenkuin ulkopuolelta tuotavan energian syöttö tapahtuu. Pelkistysaineen annostus tapahtui tällöin välittömästi katalysaattoriin meneviin kaasuihin. Tämän kulutuksesta riippuvan syötön tulee rajoittaa syötettävän ammoniakin määrä täydellistä pelkistymistä varten tarvittavaan määrään.

Tällöin havaittiin, että pelkistettäessä typpioksideja syöttämällä ammoniakkia pelkistysaineena ennen varsinaista muuttumista elementaariseksi typeksi ja vedeksi muuttuu epäsuotavassa jäännösrikkipitoisuuden sivureaktiossa -ennen kaikkea rikkidioksidi - hapen kanssa rikkidioksidiksi. Epäsuotavana seurausreaktiona muodostuu tällöin tavanomaisissa typpioksidin pelkistämistä varten valituissa optimaalisissa lämpötiloissa ammoniumista ja rikkitrioksidista sekä vedestä ammoniumvetysulfaattia. Käytettävissä olevat sekoitusmatkat ammoniakin syöttä 4 82390 miseksi tai sen jakautuminen johtuvat vaadittavan ammo-niakki-typpioksidi-suhteen häiriöön siten, että jo ammoniakkiylimäärällä yli 5 ppm katalysaattorin likaantumiset ja myrkyttymiset muodostuneen ammoniumvetysulfaa-tin vaikutuksesta eivät olleet vältettävissä.

Keksinnön tehtävänä on näin ollen aikaansaada menetelmä ja laitteisto menetelmän toteuttamiseksi palamispoistokaa-suissa olevien typpioksidien selektiiviseksi pelkistämiseksi syöttämällä pelkistäviä yhdisteitä ja käyttämällä katalyyttisesti vaikuttavia pintoja, jolloin typpioksidien pelkistyminen oleellisesti paranee, pelkistysainetta säästyy ja katatyylisesti vaikuttavien pintojen kestoikä kasvaa sivu- ja seurausreaktioiden ehkäisemisestä johtuen.

Ottamalla huomioon tieto, että typpioksidien pelkistyminen, jotka typpioksidit palamispoistokaasuissa käsittävät noin 95 % typpimonoksidia ja noin 5 % typpidioksidia, molekylääriseksi typeksi ja vedeksi ei riipu ainoastaan syötetyn pelkistysaineen ja typpioksidin määrien suhteesta poistokaasuvirrassa sekä sen lämpötilatasosta vaan oleellisessa määrin myös käytettävissä olevien katalyyttisesti vaikuttavien pintojen tehokkuudesta ja siten myös tehokkuuden säilymisestä, tämä tehtävä ratkaistaan lähtien alussa mainitunlaisesta menetelmästä keksinnön mukaisesti siten, että ainakin osavirta pelkistämiseen käytettävästä kemiallisesta yhdisteestä (yhdisteistä) tai tämä yhdiste (yhdisteet) seoksena kantokaasun kanssa johdetaan poistokaasuihin ennen lämmön siirtämistä pelkistyksen avulla typpioksideista vapautetuista poistokaasuista tai sen aikana pelkistykseen vielä alistettaviin poistokaasuihin. Ts. ainakin pelkistysaineen osavirta johdetaan tällöin "kylmään" puhdaskaasuvirtaan, ennenkuin saavutetaan typpioksidien selektiivistä pelkistymistä varten katalyyttisesti vaikuttavien yhdisteiden mukaisesti säädetty optimaalinen lämpötila-alue. Tämä 82390 menettely merkitsee luopumista aiemmasta käytännöstä johtaa pelkistysaine välittömästi ennen reaktiota typpioksidien kanssa optimaaliseen reaktiolämpötilaan lämmitettyihin kaasuihin. Sitä vastoin tietoisesti matalammassa lämpötilatasossa suoritettu reaktio ammoniakin ja rikin yhdisteiden - erityisesti rikkitrioksidin ja rikkihapon -jäännösmäärien kanssa kaasuvirrassa, josta rikki on ennalta poistettu, aikaansaa ammoniumsulfaatin (NH^) muodostumisen. Ammoniumsulfaatti putoaa tällöin lämpötila-alueella alle noin 200°C kiinteässä muodossa alas ja se on - päinvastoin kuin ammoniumvetysulfaatti - helposti puhdistettavissa pois lämpöä siirtäviltä ja mahdollisesti myös katalyyttisesti vaikuttavilta pinnoilta käyttämällä tavanomaisia puhdistuslaitteita.

Tämä menetelmä antaa jo etuja, jos rikinpoisto kytketään perään ja lämmönsiirto eteen tai kun kannattimen sisäpuolella olevien lämpöä siirtävien pintojen kannattimien ulos- ja sisäänmenopuolelle vastapäätä järjestettyjen kaasuliitosten suhteen tapahtuvan suhteellisen liikkeen aikana tapahtuu pelkistysaineen osavirran syöttö, seu-raavaksi kaasu lämmitetään reaktiolämpötilaan syöttämällä ulkopuolelta lämpöä ja sen jälkeen suoritetaan typpioksidien selektiivinen pelkistys johtamalla pelkistysaineen toinen osavirta ja käyttämällä katalyyttisesti vaikuttavia pintoja staattisten katalysaattoreiden sisällä.

Rakennetilavuuden säästämiseksi on kuitenkin edullista, jos yhden tai useamman kannattimen ulos- ja sisäänmenopuolelle järjestettyjen kaasuliitosten suhteen tapahtuvan suhteellisen liikkeen aikana lämpöä siirtävien ja katalyyttisesti vaikuttavien pintojen osiin kaasuun syötetään peräjälkeen lämpöä pelkistysaineen osavirran sisäänohjäämisen aikana, sen jälkeen osa kaasujen sisältämästä typpioksidista pelkistetään, kaasu lämmitetään syöttämällä toista pelkistysainetta ja käyttämällä ulkopuolelta 6 82390 tulevaa lämpöä, typpioksidin jäännösosa pelkistetään ja lopuksi kaasu jäähdytetään savupiipun sisäänmenolämpö-tilaan siirtämällä lämpö vielä pelkistyksen alaisena oleviin poistokaasuihin. Katalyyttisesti vaikuttavat pinnat saatetaan tällöin käyttöön vastakkaisissa virtaus-suunnissa, ts. kaksinkertaisesti, jolloin kaasun lämpeneminen ja kääntyminen molempien virtausteiden välillä suoritetaan johtamalla pelkistäviä yhdisteitä. Tällöin katalyyttisesti vaikuttavien pintojen vaikutusaika pelkistettäviin kaasuihin kaksinkertaistuu ja pelkistys-aste kasvaa, tai tällöin on mahdollista vähentää käytettävän reaktion rakennetilavuutta.

Erityisiä etuja saadaan silloin, kun on järjestetty siten, että kaasut esikuivataan siirtämällä lämpöä rikinpoistoon johdetuista raakakaasuista rikinpoistosta lähteviin puhdaskaasuihin.

Vaihtoehtoisesti esikuivatus voi tapahtua kuitenkin myös ohjaamalla takaisin jo esilämmitetyn kaasun osavirta rikinpoistosta syötettävään vielä esilämmitettävään kaasuun.

Vielä voi olla edullista, jos on järjestetty siten, : että rikinpoiston jälkeen esilämmitettyihin poistokaa suihin johdetaan ennen typpioksidien pelkistystä toinen ; pelkistävien yhdisteiden osavirta.

Laitteisto keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi voi olla muodostettu siten, että rikinpoistosta tulevien puhdaskaasujen virtaan on peräkkäin kytkettynä lämpöä varastoivilla pinnoilla varustetun pyörivän regeneratiivi-lämmönvaihtimen lämpöä antava sektori, ulkopuolisen energian avulla lämmitettävä kuumennin, staattinen katalysaattori ja pyörivän regeneratiivilämmönvaihtimen lämpöä vastaanottava sektori.

7 82390

Erityisen tarkoituksenmukaista tilantarpeen vähentämisen tai vaikutusajan kaksinkertaistamisen suhteen selektiiviselle pelkistämiselle on kuitenkin katalyyttisesti vaikuttavien pintojen järjestäminen lämpöä siirtäville pinnoille yhden tai useamman, kaasuliitosten suhteen liikkuvaan kannattimeen. Tällöin kytketään virran sisällä rikinpoistosta ulostulevat puhdaskaasut peräkkäin lämpöä siirtävien ja katalyyttisesti vaikuttavien pintojen osien kanssa yhdessä sektorissa ja vastavirrassa katalyyttisesti vaikuttavien ja lämpöä siirtävien osien kanssa toisessa sektorissa vastapäätä kiertoakselin suhteen kaasuliitosten suhteen liikkuvassa kannattimessa ja kuumennin on järjestetty kaasuvirran kääntöosaan. Kytkemällä tällaiset osat peräkkäin tapahtuu sektorissa, johon kaasut, joista rikki on poistettu, ensiksi tulevat, virtaus kohoavien reaktiolämpötilojen suuntaan ja ulkopuolisen lämmön syöttämisen jälkeen ja lämmön yhteydessä tuodun hapen kanssa kaasun kääntöosassa tai takaisinohjauk-sessa ja lämmityksessä vastavirtaan läpimeno ensimmäisen sektorin lävitse pyörimisakselin suhteen vastakkaisella puolella, jolloin reaktiolämpötila laskee. Näin syntyy pidennetty katalyyttisesti vaikuttavien pintojen käsittelyaika kiertoakselin suhteen vastakkaisissa osissa. Muita etuja säästäväisen ja suunnatun pelkistävien yhdisteiden johtamisen suhteen saadaan, jos lämpöä siirtävien ja katalyyttisesti vaikuttavien pintojen osien kannatin tai kannattimet on muodostettu pyöriviksi, ja toisen osavirran johtamista varten on käytettävissä samoin sektoreihin jaettu vyöhyke aksiaalisesti näiden osien välissä ja/tai toinen sektori kiertoakselin suhteen vastakkain olevien kaasujen läpimenokanavien välissä, joissa kanavissa on sopivat kanavaliitokset.

Keksinnön perusajatuksesta ei poiketa, jos laitteisto muodostetaan siten, että lämpöä vaihtavien ja katalyyttisesti vaikuttavien pintojen osat järjestetään toisistaan 8 82390 erotetuiksi ja kutakin osaa varten järjestetään kotelo. Tässä tapauksessa voidaan osia käsitellä toisistaan riippumatta erilaisilla puhdistusaineilla ja/tai erilaisin puhdistusvälein.

Sama pätee myös osien jakamiseen lämpöä siirtävillä pinnoilla yhdensuuntaisesti kytketyiksi pinnoiksi, jotta näin aikaansaataisiin vuorottainen käyttökuormitus käyttämättömän osan puhdistuksen aikaansaamiseksi.

Tämän ratkaisun avulla estetään nestemäisen ammonium-vetysulfaatin (NH4HS04) muodostuminen typpioksidin pelkistysaineeksi syötetyn ammoniakin sivu- ja seuraus-reaktioista rikkitrioksidin ja veden kanssa tai rikkihapon kanssa typpioksidin selektiivisen pelkistyksen optimaalisessa lämpötila-alueessa, mikä johtaa mekaanisiin tukkeutumiin ja myös katalyyttisesti vaikuttavien pintojen myrkyttyrniseen kemiallisten reaktioiden vuoksi, käyttämällä tämän reaktion edessä reaktiota ammoniumsulfaatiksi matalimmissa lämpötiloissa. Ammoniumsulfaatti putoaa valituissa lämpötiloissa alle noin 200°C kiinteässä muodossa ja se on näin ollen helposti poistettavissa lämpöä siirtäviltä pinnoilta ja - sikäli kuin se siirtyy kaasuvirran kautta katalyyttisesti vaikuttaviin pintoihin -myös niistä - esimerkiksi puhaltamalla.

Keksintöä ja siihen liittyviä etuja on seuraavassa selostettu tarkemmin yhdessä oheisen piirustuksen kanssa, joka esittää kaaviollisesti laitteistoa keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi.

Keksinnön esittämiseksi on piirustukseen kaaviollisesti kuvattu laitteisto, jossa rikinpoistolaitteen perään on järjestetty lämpöä vaihtavia ja katalyyttisesti vaikuttavia pintoja peräkkäin kytkettyihin osiin ja samalla järjestetty niille yhteiseen pyörivään kannattimeen.

9 82390

Raakakaasut joutuvat piirustuksessa esittämättä jätetystä polttolaitoksesta ja siihen liittyvistä kattilan kaasu-johdoista savukaasuesiläminittimeen 1 ja ne jäähdytetään siellä edelleen kattilailman esilämmittimen 3 sisäänmeno-lämpötilaan palamisilman esilämmittämiseksi poistokaasujen lämmön avulla, polttolaitoksesta mukana tulleiden pöly-mäisten epäpuhtauksien erottamiseksi kaasut johdetaan suodattimen 5 lävitse ja johdetaan imupuhaltimen 7 kautta kaasulämmönvaihtimeen 9. Tämän kaasulämmönvaihtimen varaajamassa, joka toimii kattilailman esilämmittimen suhteen alemmassa lämpötilassa, tarjoaa käyttöön erityisen soveltuvat lämmönsiirtopinnat lämmön ottamiseksi rikin-poistolaitteeseen 11 johdettavista raakakaasuista ja siirtää ne rikinpoistolaitteesta tuleviin ns. "puhdas-kaasuihin" sen jälkeen, kun niiden paine on kohotettu puhaltimen 13 avulla. Sen jälkeen puhdaskaasut johdetaan esittämättä jätetyn kotelon sisällä pyörivästi järjestettyyn kannattaneen 15. Tällöin kaasut menevät tämän kannattimen 15 ensimmäisen osan 15a lävitse, jossa osassa on lämpöä siirtävät pinnat, jotka vastaanottavat tällöin lämmön, samalla kun pelkistysaineen ensimmäinen osavirta syötetään haarajohdon 50 kautta. Välivyöhykkeen 15b kautta, johon syötetään toinen pelkistysaineen osa haarajohdon 52 kautta, poistokaasut joutuvat osaan 15c, johon on järjestetty katalyyttisesti vaikuttavat pinnat kaasuissa olevien typpioksidien pelkistämiseksi, ja joissa osissa kaasu lisäksi edelleen lämpenee. Kannattimesta 15 ulostulon jälkeen kaasut lämmitetään lisäpolttolaitteen 17 avulla, jolloin johdon 54 kautta voidaan syöttää pelkistysainetta, ennenkuin kaasunkäännön jälkeen kaasuissa olevat jäännöstyppioksidit pyörimisakselin suhteen vastakkaisella sektorilla osassa 15c katalyyttisesti vaikuttavien pyörivän kannattimen pintojen avulla pelkistetään. Kannattimen 15 tämän sektorin välivyöhykkeen 15b kautta kaasut joutuvat lämpöä siirtävillä pinnoilla varustettuun osaan 15a ja siirtävät läpivirratessaan 10 82390 lämpöä näille pinnoille. Kaasut jäähtyvät tällöin savutorven sisäänmenolämpötilaan ja johdetaan lopuksi savutorveen 19.

Esimerkki

Imupuhaltimesta 7 joutuvat ensiksi savukaasuesilämmittimessä 1 ja kattilailman esilämmittimessä 3 jäähdytetyt ja suodattimessa 5 pölystä puhdistetut poistokaasut lämpötilassa noin 130°C märkäpesumenetelmällä toimivan rikin-poistolaitteen 11 raakakaasupuolelle eteenkytkettyyn ja puhdaskaasupuolelle peräänkytkettyyn pyörivään regene-ratiivilämmönvaihtimeen 9 ja ne jäähtyvät siinä ennen joutumista rikinpoistolaitteeseen 11 lämpötilaan 90°C. Pyörivän regeneratiivilämmönvaihtimen 9 lämpöä vastaanottavan varausmassan vastaanottama lämpö siirtyy rikin-poistolaitteesta 11 ulostuleviin puhdaskaasuihin niiden paineen kohottamisen jälkeen, jolloin ne rikinpoistolaitteen ulostulolämpötilasta 50°C lämpenevät arvoon 80°C. Tällä tavoin esikuivattuihin puhdaskaasuihin johdetaan haara-johdon 50 kautta ammoniakin osavirta pelkistävänä yhdisteenä. Lämpöä siirtävillä pinnoilla varustetun kannattimen 15 osaan 15a joutuvat kaasut lämpenevät tällöin jo i pelkistyskäsittelyn typpioksidin poistamiseksi läpikäyneistä .: kaasuista tapahtuvan lämmönsiirron vaikutuksesta lämpötilaan noin 230°C. Virtaussuunnassa arvoon 230°C kohonneissa lämpötiloissa jäännösrikkimäärä reagoi kaasuissa -ennen kaikkea rikkitrioksidi ja rikkihappo - syötetyn ammoniakin kanssa ammoniumsulfaatiksi. Edelleen arvoon 320°C kohoavissa lämpötiloissa kaasuissa olevat typpioksidit pelkistyvät osassa 15c olevien katalyyttisesti vaikuttavien pintojen ja haarajohdon 52 kautta syötettä-: vän ammoniakin osavirran avulla.

Peräänkytketyn polttolaitteiston 17 avulla lämmitetään ’ kaasut 350°C:een samalla, kun ammoniakkia syötetään U 82390 johdon 54 kautta kaasujen johtamiseksi pyörimisakselin suhteen vastakkaiselle sektorille uudelleen osaan 15c katalyyttisesti vaikuttaville pinnoille ja samanaikaisesti lämpötilan laskiessa arvoon 270°C. Kaasuissa vielä oleva typpioksidi pelkistyy tällöin. Kaasut luovuttavat lämpöä osassa 15a olevan varaa jamassan lämpöä siirtäviin pintoihin ja jäähtyvät tällöin savutorven sisäänmenolämpö-tilaan noin 130°C.

Claims (10)

1. Menetelmä polttolaitoksen poistokaasujen puhdistamiseksi rikinpoiston jälkeen käyttämällä typpioksidien selektiivistä pelkistystä johtamalla kemiallisia yhdisteitä ja soveltamalla katalyyttisesti vaikuttavia pintoja reaktion kiihdyttämiseksi ja/tai aloittamiseksi lämmittämällä poistokaasuja pelkistymisen vaatimaan lämpötilaan, tunnettu siitä, että ainakin osavirta pelkistämiseen käytettävästä kemiallisesta yhdisteestä (yhdisteistä) tai tämä yhdiste (yhdisteet) seoksena kantokaasun kanssa johdetaan poistokaasuihin ennen lämmön siirtämistä pelkistyksen avulla typpioksideista vapautetuista poisto-kaasuista tai sen aikana pelkistykseen vielä alistettaviin poistokaasuihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmön siirtämiseksi kannattimessa liikutetaan lämpöä siirtäviä pintoja kannattimen ulos- ja sisäänmenopuolelle vastapäätä järjestettyjen kaasulii-tosten suhteen, ja peräkkäin kuumennetaan poistokaasuja tuomalla ulkopuolelta lämpöä, tällöin johdetaan tämän eteen tai jälkeen kytkettynä toinen pelkistävien yhdisteiden osavirta, poistokaasut johdetaan staattisesti järjes-tetyn katalysaattorin lävitse ja tällöin saadut typpi-•f oksidit pelkistetään ja lopuksi nämä kaasut jäähdytetään savupiipun sisäänmenolämpötilaan siirtämällä lämpö vielä pelkistykseen alistettaviin poistokaasuihin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmön siirtämistä ja pelkistämistä varten liikutetaan lämpöä siirtävien ja katalyyttisesti vaikuttavien pintojen osia yhdessä tai useammassa kannattimessa kannattimen suhteen tai kannattimen ulos- ja sisäänmenopuolelle vastapäätä järjestettyjen kaasuliitosten suhteen, kaasuissa olevat li i3 82390 typpioksidit pelkistetään, lämmitetään kaasut syöttämällä ulkopuolelta lämpöä, tällöin johdetaan ennen tai jälkeen lämmityksen lisää typpioksideja pelkistäviä yhdisteitä ja seuraavaksi ne edelleen pelkistetään ja lopuksi kaasut jäähdytetään savupiipun sisäänmenolämpötilaan siirtämällä lämpö vielä pelkistykseen alistettaviin poistokaasuihin.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasut esikuivataan siirtämällä lämpöä rikinpoistoon johdetuista raakakaasuista rikinpoistosta lähteviin puhdaskaasuihin.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikinpoiston jälkeen esilämmi-tettyihin poistokaasuihin johdetaan ennen typpioksidien pelkistystä toinen pelkistävien yhdisteiden osavirta.

6. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu rikinpoistolaitteen kanssa peräkkäin kytketyt pyörivän regeneratiivilämmönvaihtimen kanavassa olevat lämpöä siirtävät varaajamassat, laite ulkopuolisen lämmön syöttämiseksi, staattinen katalysaattori ja lämpöä vastaanottavat varaajamassat pyörivän regeneratiivilämmönvaihtimen toisessa kanavassa ennen poistokaasutor-vea, ja edelleen siihen kuuluu pelkistysainelähde liitos-johtoineen, jotka laskevat pyörivän regeneratiivilämmönvaihtimen kylmälle puolelle kaasuja, joista rikki on poistettu, johtavaan kaasujohtoon ja/tai suoraan lämpöä siirtäviin pintoihin ja/tai näihin liittyviin, lämmenneitä tai lämmitettyjä kaasuja johtavaan kaasujohtoon.

7. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu rikinpoistolaitteen (11) kanssa peräkkäin kytke- i4 82390 tyt lämpöä luovuttavat ja katalyyttisesti vaikuttavat pinnat yhden tai useamman kaasuliitosten suhteen kiertyvästi muodostetun kannattimen (15) läpimenokanavan osan (15a, 15c) sisällä, laite ulkopuolisen lämmön (17) syöttämiseksi, kannattimen tai kannattimien (15) symmetria-akselin suhteen vastapäätä olevan ja vastakkain suunnatun läpimenokanavan katalyyttisesti vaikuttavien ja lämpöä vastaanottavien pintojen osat (15c, 15a), ja edelleen siihen kuuluu käyttölaite kannattimen tai kannattimien tai kaasuliitosten jaksottaista tai jatkuvaa pyörittämistä varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kuumakaasupuolen katalyyttisesti vaikuttavien ja kylmäkaasupuolen lämpöä siirtävien pintojen kannatin tai kannattimet on järjestetty pyöriviksi, aksiaalisesti peräkkäin kytketyiksi osiksi (15c; a) ja vastaavat kuuma- ja kylmäkaasupuolen kaasuliitokset on järjestetty kiinteiksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että yhteisen ympäröivän kotelon sisällä kuumakaasupuolen katalyyttisesti vaikuttavat ja kylmäkaasupuolen lämpöä siirtävät osat (15c, 15a) muodostavat samoin sektoreihin jaetun välivyöhykkeen (15b) avulla yhteisessä kannattimessa (15) läpimenokanavat kaasuja varten, ja että tähän välivyöhykkeeseen (15b) on ohjattu haarajohto (52), jonka kautta on johdettavissa pelkistäviä kemiallisia yhdisteitä katalyyttisesti vaikuttaviin osiin (15c).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kuumakaasupuolen katalyyttisesti vaikuttavan osan (15c) ympäröivään koteloon on järjestetty lisäksi liitosputket toisen, pelkistävien kemiallisten yhdisteiden johtamista varten järjestetyn sektorin muodostamiseksi. '5 82390