FI82364C - Foerfarande foer registrering av utvaendigt tryck mot vaevnad. - Google Patents

Description

1 82364

MENETELMÄ KUDOKSEEN KOHDISTUVAN ULKOISEN PAINEEN REKISTERÖIMISEKSI

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osassa määritelty menetelmä kudokseen kohdistuvan ulkoisen paineen rekisteröimiseksi, esim. tukisukan tms. tukisiteen asennuksen yhteydessä.

Verenkierron ja imusuoniston toiminnan häiriöistä on usein seurauksena esim. turvotuksen muodos-10 tumista tai makuuhaavoja. Laskimoiden vajaatoiminnasta on seurauksena paineen nousu kapillaareissa, mikä johtaa nesteiden ja proteiinien lisääntymiseen verisuoniston ulkopuolisessa tilassa. Ellei imusuoniston toiminta riitä poistamaan kertynyttä nestettä ja proteiineja, on 15 seurauksena kehon osan, esim. raajan turpoaminen. Raa-jaturvotus voi syntyä myös imusuoniston sairauksista; imusolmukkeet on poistettu tai tuhottu esim. rintasyövän hoidon yhteydessä, imutiet ovat vaurioituneet tulehdusten, vamman tai leikkauksen yhteydessä. Eri syistä 20 johtuva raajaturvotus voi pitkittyneenä johtaa vaikeisiin komplikaatioihin, kuten raajan verenkiertohäiriöihin, haavaumiin ja raajan toiminnan alenemiseen.

Raajaturvotusten ehkäisyssä ja hoidossa ensisijaisena hoitona on elastisten tukisiteiden tai 25 lääketieteellisten tukisukkien käyttö. Näiden tavoitteena on parantaa laskimoverenkiertoa ja vähentää turvotusta tai estää turvotuksen uudelleen muodostus muun hoidon jatkona. Jotta tukisukat olisivat tehokkaat edellä mainittujen tilojen hoidossa, tulee tukisukan 30 muodostaa paine-ero nilkan ja säären ja edelleen reiden välillä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että monissa tapauksissa tukisukat eivät täytä tätä vaatimusta (British Medical Journal 295:1087-1090, 1987). Edelleen on tärkeätä tietää tukisukan tai 35 tukisiteen aiheuttama paine nilkassa.

Tukisukkien asettamiseksi on kehitetty useita menetelmiä, jotka perustuvat paineanturin asettamiseen 2 82364 iholle tukisukan alle. Eräässä aiemmin tunnetussa menetelmässä paineanturin muodostaa ilmatäytteinen pussi, mikä on yhdistetty painemittariin ja ilmakompressoriin. Paineanturin sisäpinnoilla kulkevat sähköjohtimet, jotka 5 muodostavat suljetun virtapiirin, kun anturin sivut ovat puristuneena toisiaan vasten. Mittaustilanteessa anturi kiinnitetään iholle tukisukan tai siteiden alle ja paineanturiin ryhdytään pumppaamaan ilmaa kompressorin avulla. Tukisukan puristuspaineeksi rekisteröidään 10 se rajapaine, jolla anturin puoliskot irtoavat toisistaan ja virran kulku piirissä katkeaa.

Eräs tapa tukisukan puristuspaineen mittaamiseksi on käyttää anturina vesi- tai ilmatäytteistä pussia, mikä on letkun avulla yhdistetty joko elohopea-15 manometriin tai kytketty sähköiseen paineanturiin ja näyttöla itteeseen.

Edellä kuvatuilla mittausmenetelmillä voidaan suuntaa-antavasti mitata tiettyjä kudokseen kohdistuvia paineita, kuten esim. kehon omasta painosta johtuvia 20 puristuspaineita (makuuhaavat). Kuitenkin juuri tukisukkien yms. tukisiteiden paineen mittauksissa edellä mainituilla menetelmillä on epäkohtana, että anturit eivät riittävästi myötäile ihon luonnollista kaarevuutta ja joustavuutta paineanturin paksuuden lisäksi vääris-25 täessä tukisukan tai -siteen aiheuttamaa painetta raajaa kohtaan. Tästä johtuen nykyisillä menetelmillä suoritetut tukisukkien painemittaukset ovat epätarkkoja ja lähinnä vain suuntaa antavia. Anturien rakenteesta johtuen, jotta mittaustulokset olisivat edes jotenkin 30 hyväksyttävissä rajoissa, joudutaan ne tekemään suhteellisen pienikokoisiksi, jolloin painemittauksista tietyissä tapauksissa tulee liian pistemäinen.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat. Erityisesti keksinnön tarkoituksena 35 on tuoda esiin uudenlainen kudokseen kohdistuvan ulkoisen paineen rekisteröintimenetelmä, esim. tukisukan asentamismenetelmä, jonka avulla kehoon kohdistuvat 3 82364 paineet eri alueilla saadaan tarkasti, nopeasti ja yksinkertaisesti mitatuiksi.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan vaatimusosaan.

5 Eräässä keksinnön mukaisessa menetelmässä tukisukka asetetaan tuettavan raajan ympärille ja paine-anturi sijoitetaan tukisukan ja raajan väliin siten, että anturilla on mitattavissa tukisukan raajaan kohdistama paine. Keksinnön mukaisesti anturina käytetään 10 elektromekaanista ohutta ETMF-kalvoa (ElectroThermo-

Mechanical film), joka myötäilee raajan pinnan muotojen mukaan ja tukisukan puristuksen vaikutuksesta antaa ko. kohdalla raajaan kohdistuvaan paineeseen verrannollisen signaalin. ETMF-kalvon rakenne on kuvattu patentissa 15 US-4,654,546.

Antureina voidaan käyttää joko suhteellisen pieniä ja olennaisesti pistemäisiä, edullisesti pyöreitä antureita, joiden halkaisijat ovat alle 5 cm, edullisesti alle 3 cm, esim. 1-2 cm, jolloin saadaan olennai-20 sesti pistemäisiä mittaustuloksia. Toisaalta voidaan anturina myös käyttää suurempia, esim. suorakaiteen muotoisia ohuita anturikalvoja, jolloin mittaustuloksena saadaan keskimääräinen koko anturin alueelle vaikuttava tukisidoksesta johtuva paine.

25 Eräässä edullisessa keksinnön mukaisessa mene telmässä käytetään vain yhtä sopivaan rekisteröintilait-teeseen yhdistettyä anturia, sopivaa pistemäistä tai laajempaa anturia. Tällöin anturi on yhdistetty rekiste-röintilaitteeseen sähköjohdolla tai vastaavalla ja 30 mittaus tapahtuu siten, että ihoa vasten asennettua anturia liikutetaan pitkin ihon pintaa vetämällä sitä johdosta. Tällöin anturiin kohdistuvat, esim. tukisukan puristuksesta johtuvat, paineet, jotka anturin myötäile-vyydestä ja vähäisestä paksuudesta johtuen täysin vas-35 taavat varsinaista ko. kohdalla olevaa painetta, tallentuvat rekisteröintilaitteeseen, josta ne sopivasti, esim. graafisesti tai numeerisesti on saatavissa tarkas- 4 82364 teltavaksi.

Anturin liikuttaminen tukisiteen alla voi tapahtua esim. joko suuremmasta paineesta kohti pienempää painetta tai päinvastoin ja edullisesti anturissa 5 voi olla siihen yhdistettynä toinen naru tai vastaava, joka on järjestetty tulevaksi ulos mitattavan kohteen toisesta reunasta kuin anturiin yhdistetty johto. Tällöin näistä vuorotellen vetämällä voidaan mittaukset suorittaa samalla anturilla useita kertoja ja haluttaes-10 sa kohteen eri puolilta, jolloin mittauksia voidaan tehdä aina tarvittava määrä.

Keksinnön eräässä toisessa sovellutuksessa ohuesta elektromekaanisesta kalvosta koostuvia antureita on useita sopivasti etäisyyden päähän toisistaan toi-15 siinsa ketjumaisesti yhdistettyinä. Tällöin mittaus voidaan suorittaa siten, että anturit kiinnitetään iholle ja tukisukkaa tähän päälle vedettäessä nähdään syntyneet paineet. Toisaalta on mahdollista, että rekis-teröintilaitteen avulla tukisidoksen alle jääneet paine-20 anturit lukitaan niiden kohdalla vallitsevaan paineeseen ja tämän jälkeen anturit vedetään jonossa pois siteen alta, jolloin anturien antamat signaalit lukittuihin tiloihinsa nähden antavat anturin kohdalla vallinneeseen paineeseen verrannollisen suureen.

25 Edellä keksintöä on lähinnä selostettu viit taamalla sen sovellutuksiin tukisiteen, kuten tukisukan, aiheuttamien paineiden mittauksissa. Vastaavalla tavalla keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää myös esim. makuupotilaiden makuuhaavojen ennaltaehkäisyssä mit-30 taamalla potilaan ja patjan välisiä paineita, samoin vast, pyörätuolipotilailla.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävän anturin kapasitanssi muuttuu paineen vaikutuksesta paineen funktiona. ETMF-kalvolla voidaan mitata myös 35 staattisia paineita, jolloin mittaustuloksina voidaan saada absoluuttisia painearvoja joko useasta eri kohdasta tai yhdessä kohdassa tapahtuvista muutoksista.

5 82364

Keksinnön etuna tunnettuun tekniikkaan verrattuna on, että koska anturit ovat ohuita, taipuisia ja ihoa täysin myötäileviä, anturit eivät muuta vallitsevia paineita ja paine-eroja, vaan keksinnön mukaisella 5 menetelmällä saadaan todelliset olosuhteet tarkasti mitatuiksi. Etuna on myös laitteiston yksinkertainen käyttö verrattuna tunnettuun tekniikkaan.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 10 kuva 1 esittää erästä keksinnön mukaista mit tausmenetelmää , kuva 2 esittää erästä toista keksinnön mukaista mittausmenetelmää ja kuva 3 esittää kuvan 1 menetelmällä saatua 15 erästä mittauskäyrää.

Kuvassa 1 on raajan 2 ympärille jalkaterästä reiden yläosaan saakka asetettu tukisukka 1. Tämän tukisukan raajaan aiheuttamaa painetta raajan eri kohdissa voidaan mitata eräällä keksinnön mukaisella menetelmällä 20 seuraavasti. Tukisukkaa raajaan asetettaessa sukan sisään nilkan 8 alueelle jätetään ohuesta paineherkästä ETMF-kalvosta koostuva anturi 5, josta lähtee sähköjohto 7, joka kulkee sukan sisällä sukan koko matkan ja päättyy ulkopuolella olevaan rekisteröintilaitteeseen 25 6.

Nilkan 8 alueella tukisukka vaikuttaa raajaan olennaisesti suurimmalla paineella ja paineen mittaus tapahtuu siten, että johdosta 7 vetämällä anturi 5 vedetään sopivaa vauhtia säären 9, reiden 10 ja reiden 30 yläosan 11 kautta ulos tukisukasta 1. Näin tukisukan l raajaan 2 aiheuttama paine aiheuttaa vastaavan paineen vaihtelun tai laskun anturissa 5, joka tämän paineen muutoksen mukaisesti antaa signaalin johtoa 7 pitkin rekisteröintilaitteelle 6.

35 Kuvassa 3 on esitetty eräs mahdollinen painetta kuvaava mittauskäyrä. Tässä anturin mittaama painearvo p on kuvattu anturin kulkeman matkan d funktiona. Käy- 6 82364 tettäessä ETMF-kalvoa heti alkupisteessä (d = 0) saadaan nilkasta todellinen painearvo P«. Täten kuvan 3 graafisessa esityksessä anturia sukan sisällä vedettäessä aluksi paine on pienentynyt nilkasta ylöspäin aina 5 kohtaan a saakka. Tämän jälkeen pisteeseen b saakka paine on pysynyt olennaisesti muuttumattomana ja tämän jälkeen pisteeseen c paine on noussut. Pisteestä c tukisukan loppuun saakka paine on jälleen suhteellisen tasaisesti laskenut.

10 Saatua mittaustulosta voidaan helposti tulkita siten, että tukisukka ei toimi oikein välillä b - c, koska tällä välillä paine ei laske alhaalta ylöspäin mentäessä, kuten pitäisi. Myös väli a - b on mahdollisesti korjauksen tarpeessa, koska paine on muuttumaton 15 tällä välillä. Näin keksinnön mukaisesti voidaan helposti ja yksilöllisesti tukisukat tarkistaa ja asentaa jokaisen käyttäjän tarpeiden mukaan.

Kuvassa 2 on esitetty toinen keksinnön mukainen paineen mittausmenetelmä, jossa rekisteröintilaitteeseen 20 6 on liitetty rivi etäisyyden päähän toisistaan yhteen liitettyjä ETMF-antureita 12. Nämä asetetaan kuvan mukaisesti edullisesti tasavälein tuettavan raajan ja siihen vedettävän tukisiteen väliin. Rekisteröintilait-teella voidaan niihin kohdistuva paine heti asennuksen 25 jälkeen mitata ja saada näin haluttu informaatio tukisukan raajaan aiheuttamasta puristuksesta eri kohdilla raaj aa.

Edellä keksintöä on selostettu esimerkinomaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin keksinnön eri 30 sovellutusten voidessa kuitenkin vaihdella oheisten patenttivaatimusten rajaaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Täten edellä esitettyjä esimerkkimittauksia voidaan yhtä hyvin käyttää vastaavasti esim. vuodepotilaisiin kohdistuvien paineiden mittauksissa makuuhaavo-35 jen estämiseksi.

Claims (7)

7 82364

1. Menetelmä kudokseen kohdistuvan ulkoisen paineen rekisteröimiseksi, jossa menetelmässä painean- 5 turi (3) sijoitetaan kudoksen ja ulkoista painetta aiheuttavan pinnan väliin siten, että anturilla on mitattavissa kudokseen kohdistuva paine, tunnet-t u siitä, että anturina (3) käytetään elektromekaa-nista taipuisaa ETMF-kalvoa (4), joka antaa kudokseen 10 (2) kohdistuvaan paineeseen verrannollisen signaalin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään yhtä anturia (5) yhdistettynä sopivaan rekisteröinti-laitteeseen (6) siten, että anturia liikutetaan kudoksen 15 pinnalla, jolloin rekisteröintilaite rekisteröi kudokseen kohdistuvan paineen sen eri alueilla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään useaa anturia (12) sijoitettuna etäisyyden päähän toi- 20 sistaan mitattavan kudoksen pinnalle mittaamaan kudokseen kohdistuvat puristuspaineet samanaikaisesti useasta eri kohdasta.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, t unnettu siitä, että menetel- 25 mässä käytetään olennaisesti pistemäistä anturia (5, 12), halkaisija alle 5 cm, edullisesti alle 3 cm, esim. 1 - 2 cm.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tu nnettu siitä, että menetelmässä 30 käytetään laaja-alaista, esim. suorakaiteen muotoista anturia, jolloin mittaustuloksena saadaan keskimääräinen anturiin kohdistuva paine.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että anturi (3) 35 sijoitetaan tukisukan (1) ja raajan (2) väliin mittaamaan tukisukan raajaan kohdistumia paineita.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen β 82364 menetelmä, tunnettu siitä, että anturi (3) sijoitetaan sängyssä makaavan potilaan ja patjan väliin mittaamaan potilaaseen kohdistuvia paineita makuuhaavojen estämiseksi. 5