FI82311C - Gasdriven pistol. - Google Patents

Description

, 82311

Kaasutoiminen pistooli

Esillä oleva keksintö koskee yleisesti tuliaseita ja erityi-5 sesti sellaisia täysin kaasulla toimivia pistooleja, jotka käsittävät runkoyksikön, joka muodostaa ensimmäisen ja toisen lohkon, jotka vastaavasti ulottuvat sen etu- ja takapäiksi; piippuyksikön käsittäen aksiaalisen porauksen, jolla on suupuoli ja patruunapesän puoli; lukkoa kannatta-10 van luistiyksikön tuettuna liukuvasti mainittuun runkoyksik-köön sekä esikuormituselimen, jonka ensimmäinen pää on kosketuksessa mainittuun runkoyksikköön ja toinen pää on kosketuksessa lukkoa kannattavaan luistiyksikköön sen pakottamiseksi eteenpäin; piippuyksikössä kaasukanavan, joka 15 sallii luodin laukaisun tuloksena olevan laajenevan kaasun pääsyn vaikuttamaan lukkoa kannattavaa luistiyksikköä vasten tavalla, joka pakottaa sen mainitun esikuormituselimen vaikutusta vastaan etuasennosta taakse vedettyyn asentoon; ja luodin lähdettyä piipun suusta sallii lukkoa kannattavan 20 luistiyksikön työntymisen esikuormituselimen vaikutuksesta takaisin etuasentoon.

Tunnetaan runsaasti sellaisia pistoolityyppejä, joissa käytetään luodin laukaisun aikana piipussa laajenevia kaasu-25 ja luistin siirtämiseksi taaksepäin automaattisen tai puoliautomaattisen toiminnan aikaansaamiseksi.

Eräs tällainen tuliase on julkaisussa US-3 306 168 esitetty pistooli, joka on tekniikan tasosta eräs lähimmäksi tuleva 30 rakenne. Tässä julkaisussa ja erityisesti sen kuvioissa 15-31 on esitetty pistooli, jossa aseen piippu on varustettu takapäästään ulkokierteillä ja kiinnitetty kierteitettyyn reikään rungossa, joka muodostaa pistoolin kahvan liipaisinta, makasiinia, iskuvasaraa jne. varten. Aseen piipun ala-35 puolella on lukko-luisti-kokoonpano, joka voidaan pakottaa taaksepäin jousia vastaan piipussa synnytetyllä kaasun-paineella luodin lähtiessä. Tätä tarkoitusta varten pistoolin piippu on varustettu reiällä lähellä sen suuta ja tämä 2 82311 reikä johtaa kanavaan piipun alapuolella, jossa sijaitsee tappimäntä, joka osoittaa taaksepäin pistoolissa. Tässä pistoolissa luoti kulkee ensin piipun mitan ja sitten juuri ennen kuin se lähtee piipusta, se ohittaa mainitun reiän ja 5 päästää paineenalaisen kaasun piipusta tämän reiän kautta pistoolin alapuolella olevaan kanavaan ja näin työntää män-tätapin taaksepäin ja pakottaa lukko-luisti-kokoonpanon taaksepäin esikuormitusjousta vasten.

10 Samantapainen pistooli on esitetty julkaisussa US-3 273 460, jossa pistoolin piippu on varustettu useilla rei'illä sen suun läheisyydessä ja nämä reiät johtavat ympäröivään kammioon, jolloin kun luoti on ohittanut nämä reiät, palo-kaasujen painetta käytetään pistoolin erään osan siirtämi-15 seksi taaksepäin ja sitten lukkomekanismin käyttämiseksi ja käytetyn hylsyn poistamiseksi.

Julkaisussa US-3 657 960 on esitetty edelleen pistooli, jossa taaskin piipun suu on varustettu reiällä, jonka väli-20 tyksellä juuri ennen kuin luoti lähtee piipusta, piipussa olevat paineenalaiset kaasut asetetaan yhteyteen tuliaseen lukkoa käyttävien järjestelmien kanssa.

Julkaisu FR-1 266 597 kuvaa tekniikan tasoa yleisesti.

·" 25 Nämä tunnetut pistoolit, joissa käytetään laajenevia kaasuja, toisin sanoen kaasukäyttöiset tuliaseet, sisältävät monia osia ja ovat siten monimutkaisia, vaikeita purkaa ja koota uudelleen puhdistusta ja korjausta varten. Ne ovat 30 myös erittäin kalliita. Tämän lisäksi niiden ei uskota olevan riittävän tarkkoja ja luotettavia. Tämän lisäksi niitä ei ole suunniteltu normaalisti käytettäväksi suurika-liberisten kuten .357- tai .44-kaliberisten patruunoiden kanssa. Tämän lisäksi ne eivät käytä parhaalla mahdollisella • 35 tavalla hyväksi laukaisun synnyttämiä kaasuja.

Aikaisemman tyyppisten kaasulla toimivien pistoolien tunnetut haitat uskotaan voitettavan esillä olevan keksinnön mukaisella uudella kaasutoimisella pistoolilla. Keksinnön mukaiselle pistoolille on tunnusomaista se, mitä on esitetty vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

3 82311 5 Keksinnön uudenlaiset ominaisuudet esitetään yksityiskohtaisesti oheen liitetyissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön ymmärtää parhaiten seuraavasta kuvauksesta, kun seuraa sen yhteydessä piirustuksia.

10 Kuvio 1 on sivukuva uudesta pistoolista, kuvio 2 on levitetty isometrinen kuva tärkeimmistä osista, kuvio 3 on poikkileikkauskuva uudesta piipusta, kuviot 4 ja 5 ovat erillisiä osakuvia, hyödyllisiä selitettäessä keksinnön tärkeitä ominaisuuksia, 15 kuvio 6 on yhdistelmä pistoolin sivu- ja poikkileikkausku- vista, kuvio 7 on sivukuva uudesta karasta, ja kuvio 8 on yhdistetty iskuriyksikön poikkileikkaus- ja ryhmäkuva.

20

Keksinnön mukainen kaasulla toimiva pistooli kuvaillaan aluksi kuvioihin 1-4 viittaamalla. Pistooli 10 on koottu kolmesta perusyksiköstä tai osasta. Ne ovat runkoyksikkö tai yksinkertaisesti runko A, piippuyksikkö tai yksinkertai-25 sesti piippu B ja luistiyksikkö tai yksinkertaisesti luisti C. Lisäksi se sisältää muita osia, joita tullaan kuvailemaan yksityiskohtaisesti. Jälkimmäisiä, joko kuuluen erottamattomana osana yhteen perusyksiköistä tai sen kannattamana, nimitetään yleisesti numerolla, jota seuraa lisäliitteenä 30 sen yksikön kirjain, johon se liittyy. Kuten tulee esiin seuraavasta pistoolin 10 kuvauksesta, runko A, luisti C ja piippu B ovat helposti koottavissa ja purettavissa huoltoa ja korjausta varten. Kuviossa 1 pistooli esitetään täysin koottuna. Kuvio esittää sivukuvan pistoolista etupään, josta 35 luoti lähtee ulos, ollessa nimitetty tunnuksella lOf ja sen taka- tai peräpään tunnuksella lOr.

4 82311

Etu- ja takapäät kaikista, rungosta A, piipusta B ja luistosta C on nimetty numeroilla 11 ja 12 vastaavasti seurattuina yksikön nimityskirjaimella, esimerkiksi 11A ja 12A, 11B ja 12B sekä 11C ja 12C. Kuviossa 1 pistooli 10 on esi-5 tetty luisti C etuasennossaan.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, runko A on järjestetty siten, että siinä on piipun kiinnitysosuus 13A, liipaisinosuus 14A ja iskuriyksikön sovitusosuus 15A. Osuus 13A on poikki-10 leikkaukseltaan kaukalon- tai U-muotoinen ja muodostunut pystysuorista sivuseinämistä 16A, jotka alusta 17A (ks. kuvio 1) liittää yhteen. Pitkänomaiset urat 19A on muotoiltu sivuseinämiin 16A piipun B takapään 12B lukitsemisen mahdollistamiseksi runkoon A. Kuten on esitetty, piippuyksi-15 kössä B on aksiaalinen piipun poraus 15B ulottuen piipun etupäästä 11B, joka muodostaa piipun suun, takapäähän 12B, joka muodostaa porauksen patruunapesän puoleisen pään.

Piippu B sisältää lisäksi piipun etu- ja takalukituselimet 19B ja 20B etupäässä 11B ja vastaavasti lähellä takapäätä 20 12B. Näiden elinten avulla piippu B on irrotettavasti lukit tavissa runkoon A luistin C kautta. Kuten tämän jälkeen kuvaillaan yksityiskohtaisesti kuvion 3 yhteydessä, piippu B sisältää erityisen kanavan patruunapesässä tuotettujen kaasujen viemiseksi piipun ja etulukituselimen 19B läpi, mikä 25 antaa pistoolille joitakin sen ainutlaatuisista eduista.

Etulukituselintä voidaan tarkastella kappaleena, johon kuuluu pistoolin etulohko etusivuineen tai -päätyineen edustaen etupäätä 11B ja vastakkaisine sivuineen 22B, jota 30 vasten luistin etupää on esikuormitettu, kuten tullaan kuvailemaan. Elin 19B on erityisesti muotoiltu siten, että se sisältää kaksi symmetristä onteloa 21B, jotka kulkevat sisäänpäin sivusta 22B. Ne on muotoiltu ja erotettu toisistaan siten, että rungon A sivuseinämien 16A etupäät sopivat 35 niihin, kun taas rungon pohjan 17A etupää sovitetaan syvennykseen sivun 22B alla (ks. kuvio 1). Näin ollen, kun piippu B lukitaan runkoon A, rungon etupää 11A sovitetaan etuluki-tuselimeen 19B. Jälkimmäinen on tehokkaasti kiertynyt rungon s 82311 etupään 11A ympärille tällä tavalla varmistaen etupään kahden yksikön liitoksen ja parantaen täten pistoolin suorituskykyä .

5 Elimen 19B onteloiden 21B lisäksi sinne on muotoiltu pitkittäinen ontelo 25B (ks. kuviot 2 ja 3). Ontelo kulkee sisäänpäin pinnasta 22B. Tämän ontelon tarkoitus voitaneen parhaiten selittää kuvioiden 2-5 yhteydessä. Kuvio 3 on olennaisilta osin pitkittäisleikkauskuva piipusta B. Kuten siinä 10 on esitetty, porauksen 15B lisäksi sinne on tehty ontelo tai kanava 30B. Se alkaa patruunapesästä 12B kulkien porauksen 15B suuntaisena sen alapuolella, mutta siitä erillisenä ja liittyy ontelon 25B pöhjapäätyyn. Kuten tunnettua, luodin lähtiessä palavat ajoaineet tuottavat korkeapaineisia kaasu-15 ja. Esitettävässä keksinnössä nämä kaasut pannaan kulkemaan pitkin kanavaa 30B ja poistumaan ontelon 25B läpi. Näiden kaasujen painetta käytetään työntämään luisti C taaksepäin vastaan esikuormitusvoimaa, joka on aikaansaatu kohta kuvailtavalla järjestelmällä.

20

Lyhyesti sanoen rungon A osuudessa 13A sijaitsee jousitoimi-nen esijännityskokoonpano kuviosta 4 nähtävällä tavalla. Se koostuu kahdesta tangosta 25A, joiden päälle jouset 26A on kierretty. Tankojen 25A takapäät ovat rungon A sovitusurissa 25 seinämässä 30A, kun taas toiset päät tuetaan vaakasuoralla levyllä, joka liukuu tankojen päällä.

Viitataan nyt kuvioihin 1 ja 5. Kuvio 5 on päätykuva luis-tista C rungolla A. Kuten havaitaan, luistin C etupäähän 30 11C on muotoiltu siltamainen elin 15C, joka muodostaa sillan luistin sivuseinämien 13C välille. Siltaelimen 15C yläosa on kovera sopiakseen yläpuoliseen piippuun B. Lieriömäinen nasta 20C ulkonee elimestä 15C. Tämä nasta tai mäntä sovitetaan etulukituselimen 19B onteloon 25B. Lisäksi siltaelimes-35 tä 15C männän 20C alapuolella ulkonee alaspäin osoittava elin tai lyhyt uloke 22C. Uloke 22C puristuu vasten vaakasuoraa levyä 32A. Uloke ei ulotu sillan koko leveyden yli kun sitä katsotaan edestä taaksepäin.

6 82311

Sopivat urat 25C on muotoiltu luistin C vastakkaisille sivuille 13C (ks. kuvio 1) auttamaan piipun B takalukitus-elimen 20B liittämistä runkoon A. Lukituselin 20B liitetään läpi urien 25C luistissa ja urien 19A rungossa, kun urat 5 on asetettu suoraan linjaan, ja tämän jälkeen etulukituseli- men 19B aukot 21B sovitetaan sivujen 16A etupäihin. Sitten takalukituselin 20B lukitaan paikoilleen sen takapään painuessa vasten seinämää 30A ja etupään kiinnittyessä lukitus-nokkaan, johon voidaan vaikuttaa kääntämällä vipua 35A (ks. 10 kuvio 1). On huomattava, että erilaisia sovituksia voidaan käyttää liittämään piipun B peräpää 12 luistin C läpi ja lukitsemaan se sinne.

Kokoonpantuna, kuten kuviossa 1 on esitetty, piippu B on 15 lukittu runkoon A. Jouset 26A työntävät levyä 32A eteenpäin jännittäen luistia C. Levy 32A työntää uloketta 22C eteenpäin ja siten pakottaa luistia C eteenpäin. Kokoonpantuna luistin etupää 11C on vasten etulukituselimen 19B takaseinää 22B, ja mäntä 20C on pitkittäisen ontelon 25B sisällä. Tässä 20 asennossa luisti on jännitettynä eteenpäin jousilla 26A.

Kun luoti lähtee, palavat ajoaineet synnyttävät kaasuja piipun B patruunapesään 12B. Kaasun korkean paineen takia luoti lentää ulos piipusta. Esitettävän keksinnön mukaises-25 ti, kuten on esitetty kuviossa 3 ja aikaisemmin selitetty, kaasukanava 30B on sijoitettu piippuun. Tämä kanava alkaa patruunapesässä, jossa kaasupaine on hyvin korkea ja loppuu pitkittäiseen onteloon 25B. Siten sinne muodostuu korkea paine. Koska luisin C mäntä 20C on silloin ontelossa, se 30 joutuu korkean paineen alaiseksi ja siksi työntyy aksiaali-sesti ulos ontelosta 25B taaksepäin. Koska mäntä 20C on osa siltaelintä 15C, joka vuorostaan on osa luistia C, koko luisti työntyy taaksepäin jousten esikuormitusvoimaa vastaan, joka pakottaa sitä eteenpäin.

Käyttämällä patruunapesän kaasujen painetta ajamaan aksiaalinen luisti takaisin saavutetaan huomattavasti parantunut suorituskyky.

• 35 7 82311

Luistin C liikkuessa taaksepäin poistuu käytetty patruuna patruunapesästä, ja iskuvasara virittyy. Sitten, kun kaasu-voima on pienempi kuin jousilla aikaansaatu, luisti liikkuu eteenpäin, jolloin uusi patruuna vedetään ulos makasiinista 5 ja työnnetään patruunapesään. Lopulta luisti C palaa etummaiseen asentoonsa, ja pistooli viritettyine iskuvasaroineen on taas ampumavalmis.

Viitataan nyt kuvioon 6, joka on yhdistetty sivukuva rungon 10 A etuosasta ja isometrinen kuva takaosasta. Siinä iskuvasara 50A esitetään viritetyssä asennossa varmistinvivun alapuolella. Kuten tämän jälkeen tullaan esittämään, kuuluu isku-vasara osana helposti irrotettavaan iskuvasarayksikköön 55A. Koko iskuvasarayksikkö pysyy paikoillaan kahden tapin 15 56A ja 57A avulla, jotka voidaan irrottaa iskuvasarayksikön korjaamista tai vaihtamista varten. Tappi 57A on yleensä peitetty suojalla tai kahvalla, joka on kiinnitetty pistoolin kädensijaan, johon makasiini tyypillisesti asennetaan. Numero 57A osoittaa makasiinin salpaa.

20

Kuten kuviossa 6 on esitetty, koukkuvipu 80 ulkonee isku-vasarayksiköstä. Se on oleellisesti koukun muotoinen. Sen tehtävänä on kiinnittää liipaisinvarsi 82, jota puolestaan ohjataan pistoolin liipaisimella 60A.

25

Iskuvasaran viritys vetää koukkuvivun taaksepäin. Se puolestaan vetää liipaisinvarren 82 taaksepäin, ja liipaisin työntyy eteenpäin. Painettaessa liipaisinta liipaisinvartta 82 vedetään eteenpäin sen vetäessä mukanaan koukkuvipua. Vedet-30 tynä riittävästi eteenpäin iskuvasaraa viritettynä pitävä jousi vapautuu ja iskuvasara iskee iskuria (ei esitetty).

Kuten kuviossa 6 on esitetty, liipaisinvarressa 82 on kaksi ripaa 85 (yksi esitetty). Kun varmistin 65C (ks. kuvio 1) 35 on käännetty varmistusasentoon, luistin C sisällä nokka painaa ripoja 85. Tuloksena liipaisinvarsi 82 painuu alas vapauttaen koukkuvivun 80. Siten liipaisimen painaminen liikuttaa liipaisinvartta koskettamatta koukkuvipua.

8 82311

Kuten kuviosta 2 nähdään, porauksen 8 patruunapesän päässä on lukitusolakkeet. Ne on suunniteltu toimimaan yhdessä karan 35C lukitusolakkeiden kanssa luistissa C. Siten pistooli on lukittavaa tyyppiä- Kun luisti C liikkuu aksiaali-5 sesti piippuun nähden, karan 35C täytyy luistin kanssa tapahtuvan aksiaalisen liikkeen lisäksi pyöriä hiukan, jotta sen lukitusolakkeet saadaan liitettyä piipun B vastaaviin. Kara on tyypillisesti muodoltaan pitkänomainen sylinteri, jonka toisessa päässä on olakkeet. Aikaisemmin karaan on 10 muotoiltu ontelo, joka on yhtenäisen kierteen muotoinen ja joka ulottuu läpi karan keskustan. Tappi on kiinteästi asennettu kohtisuoraan karan keskusakselia vastaan. Vaikka sellainen järjestely toimii tyydyttävästi, kara on epäedullisesti heikentynyt. Esitettävän keksinnön mukaisesti, kuten 15 nähdään kuviosta 7, karassa 35C on ontelo 37C, joka ulottuu sisäisesti alkaen karan kehältä. Ontelo on muotoiltu siten, että kun kara 35C liikkuu aksiaalisesti liikkumatonta tappia vastaa, joutuu kara samalla pyörimisliikkeeseen. Kun karaan on muotoiltu sen kehältä alkava ontelo, on kara huomattavas-20 ti luotettavampi ja sen elinikä paljon pitempi kuin aikai semman laatuisilla pyörivillä karoilla. Uutta karaa voidaan ajatella karana, johon kiinnitetty liikkumaton tappi saa aikaan pyörimisliikkeen, kun kara liikkuu suoraan.

25 Kuten aikaisemmin on huomautettu, liipaisinyksikkö voidaan helposti poistaa. Toisaalta keksinnön mukaisesti pistooli voidaan varustaa säädettävällä kaksiaskelliipaisinyksiköllä. Sekä liipaisimen vedon pituus että paine voidaan säätää sopiviksi yksittäisen tarkka-ampujan tarpeisiin. Kyseinen 30 yksikkö on esitetty kuviossa 8. Siellä numerot 101-104 osoittavat järjestyksessä yksikön kotelon, iskuvasaran jousen, iskuvasaran jousen tuen ja elimen, joka muodostaa osan erotusvivusta, joka kääntyy tapin 105 ympäri. Numero 106 osoittaa jousta, jota käytetään pitämään yllä liipaisimen • 35 vetopainetta, kun taas 107 osoittaa tapin, jonka ympärille jousi on jännitetty. Numero 108 osoittaa mutterimaista osaa, jota vasten jousen 106 toinen pää puristuu, kun taas 109 osoittaa paineensäätöruuvia. Numero 110 osoittaa yksikön 9 82311 koteloa, kun taas 112 osoittaa turvasuojan. Kokoonpanotappi 113 esitetään myös. 115 esittää iskuvasaran tukea ja sen pyörimistappia 116. Lopuksi liipaisimen vedon pituuden hallintavipu on 117 ja säätöruuvi 118.

5

Kuten on havaittu, ruuvien 109 ja 118 päihin päästään käsiksi ulkoapäin. Kääntämällä ruuvia 109 sisäänpäin liipaisimen vetoon tarvitaan enemmän painetta vetämään erotusvipu oikealle (kuten on esitetty). Liipaisimen vedon pituus määrä-10 tään ruuvilla 118. Kun ruuvia 118 käännetään sisäänpäin ja saadaan kosketus sen kärjen ja erotusvivun osan välille, kun kosketuspintaa osoittaa 121, yksi liipasimen vedon pituus on vakiinnutettu. Muutoin erilaiset vedon pituudet muuttuvat kosketuskohdan 122 funktiona.

15

Vaikka keksinnön erilaiset suoritusmuodot on tässä selitetty ja esitetty kuvina, todetaan, että ammattitaitoiset voivat helposti kehittää sovellutuksia ja muunnelmia, ja niin muodoin patenttivaatimukset kattavat sellaiset sovellutukset 20 ja ekvivalentit.

Claims (5)

10 8231 1

1. Täysin kaasutoiminen sen tyyppinen pistooli, joka käsittää runkoyksikön (A), joka muodostaa ensimmäisen ja toisen lohkon, jotka vastaavasti ulottuvat sen etu- ja 5 takapäiksi; piippuyksikön (B) käsittäen aksiaalisen porauksen (15B), jolla on suupuoli (HB) ja patruunapesän puoli (12B); lukkoa kannattavan luistiyksikön (C) tuettuna liukuvasti mainittuun runkoyksikköön (A) sekä esikuormituselimen (26A), 10 jonka ensimmäinen pää on kosketuksessa mainittuun runkoyk sikköön (A) ja toinen pää on kosketuksessa lukkoa kannattavaan luistiyksikköön (C) sen pakottamiseksi eteenpäin; piippuyksikössä (B) kaasukanavan (30B), joka sallii luodin laukaisun tuloksena olevan laajenevan kaasun pääsyn vaikut-15 tamaan lukkoa kannattavaa luistiyksikköä (C) vasten tavalla, joka pakottaa sen mainitun esikuormituselimen (26A) vaikutusta vastaan etuasennosta taakse vedettyyn asentoon; ja luodin lähdettyä piipun suusta (11B) sallii lukkoa kannattavan luistiyksikön (C) työntymisen esikuormituselimen (26A) 20 vaikutuksesta takaisin etuasentoon; tunnettu siitä, että: piippuyksikössä (B) on etu- ja takalukituselimet (19B, 20B), jotka on sovitettu työntymään lukittuvasti runkoyksikköön (A) sen etu- ja takapäässä; lukkoa kannattava luistiyksikkö (C) on sovitettu liukumaan 25 näiden etu- ja takalukituselimien (19B, 20B) välissä; lukkoa kannattavassa luistiyksikössä (C) on etuosassaan siltamainen elin (15C), johon piippu sopii ja joka yhdistää lukkoa kannattavan luistiyksikön (C) kaksi vastakkaista seinämää; 30 esikuormituselimen (26A) mainittu toinen pää vaikuttaa siltamaista elintä (15C) vasten; mäntä (20C) ulkonee eteenpäin tästä siltamaisesta elimestä X (15C); piippuyksikössä (B) on lähellä suutaan (11B) taaksepäin 35 osoittava onkalo (25B), joka toimii mäntään sopivana sylinterinä lukkoa kannattavan luistiyksikön (C) mäntää (20C) varten; 11 8231 1 edellä mainittu kaasukanava (30B) yhdistää piipun porauksen (15B) patruunapesän puolen suoraan mäntään sopivaan onkaloon (25B) porauksesta (15B) riippumattomasti niin, että juuri piippuyksikön (B) patruunapesän puolella (12B) olevia kaasu-5 ja käytetään lukkoa kannattavan luistiyksikön (C) siirtämiseksi taaksepäin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen täysin kaasutoiminen pistooli, tunnettu siitä, että piippuyksikön (B) etuluki- 10 tuselin (19B) sisältää edelleen urat (21B) runkoyksikön etuosan ainakin kahden pystysuoran sivuseinämän (16A) vastaanottamiseksi .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen täysin kaasutoimi- 15 nen pistooli, tunnettu siitä, että esikuormituselin (26A) käsittää kaksi välimatkan päässä toisistaan olevaa jousta, jotka on sijoitettu jousiohjäimien (25A) ympärille ja sijoitettu piipun alapuolelle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen täysin kaasutoiminen pistooli, tunnettu siitä, että mainittu esikuormituselin (26A) edelleen käsittää jousijohteilla liukuvan tankoelimen (32A) ja mainittu siltamainen elin (15C) sisältää kielimäi-sen elimen, jolloin kun mäntään kohdistetaan voima lukkoa 25 kannattavan luistiyksikön liuottamiseksi taaksepäin, tämä kielimäinen elin (22C) painaa tankomaisen elimen (32A) taaksepäin jousiohjaimella (25A) puristaen välimatkan päässä toisistaan olevia jousia kasaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen täysin kaasutoiminen pistooli, tunnettu siitä, että mainitut jouset (26A) ovat kierukan muotoisia kummankin ollessa muodostettu useista kerratuista langoista. i2 8231 1