FI82290C - Saett att reglera en pfbc-anlaeggning vid driftstoerning i gasturbinaggregat och en pfbc-anlaeggning med utrustning foer saodan reglering. - Google Patents

Description

1 82290

Tapa säätää PFBC-laitosta kaasuturbiinin käyttöhäiriön aikana ja tällaista säätöä varten olevalla laitteistolla varustettu PFBC-laitos Tämän keksinnön kohteena on tapa kaasuturbiinin käyttöhäiri-öiden aikana, esim. kuormituksen pudotessa pois, säätää PFBC-voimalaitosta, jossa on paineastiaan suljettu ja ko-koonpuristetulla palamisilmalla ympäröity polttokammio, jossa on juoksevaksi muutettavaa hiukkasmaista materiaalia sisältävä polttoainekerros, ja polttokammiosta tulevilla palamiskaasuilla käytettävä kaasuturbiini-kompressori, sekä ensimmäinen sulkuventtiili turbiiniin käyttökaasua johtavassa putkessa, toinen sulkuventtiili kompressorista poisjohtavassa putkessa ja kolmas sulkuventtiili turbiinin ja kompressorin välisessä ohitusputkessa. Lisäksi keksinnön kohteena on PFBC-voimalaitos, jossa mainittu säätötapa on toteutettavissa.

PFBC-laitoksen kaasuturbiinin käyttöhäiriöitä voi olla useita, esimerkiksi liian suuri kierrosluku kuormituksen pudotessa pois, värähtelyt, pumppaus kompressorissa, virhe apujärjestelmässä tai muita stabiliteettiongelmia, jotka johtavat KT-trippiin (kaasuturbiinin sulkemiseen) ts. turbiiniin johtavan kaasujohdon ja kompressorista tulevan il-majohdon välisen ohitusventtiilin avaamiseen ja kaasu- ja ilmajohdoissa olevien venttiilien sulkemiseen. Tarkoitus on suojella kaasuturbiinia ja kompressoria, ts. niin nopeasti kuin mahdollista saada kierrosluku, paine- ja lämpötila-tasot alas vaarattomiin arvoihin.

Jos laitoksen kaasuturbiini ei nopeasti voi palata normaaleihin käyttöolosuhteisiin, esim. voimaturbiinin generaattorin jälleensynkronoinnilla, aiheuttaa PFBC-laitteen hyvin suuri energiasisältö erityisiä ja vaikeasti hallittavia ongelmia. Koska turbiiniin menevien kuumien kaasujen putkessa olevaa sulkuventtiiliä ei voida tehdä kokonaan tiiviiksi, on tarpeen johtaa energiaa pois PFBC-laitoksesta sillä tavoin, että energiansyöttö kaasuturbiiniin keskeytyy tai 2 82290 pienenee sellaiselle tasolle, että turbiinin kierrosluku laskee vaarattomaan arvoon.

On ehdotettu kuumien palamiskaasujen puhaltamista pois laitoksen polttokammiosta ilmakehään. Kaasujen lämpötila on 800-900°C ja niihin on sekoittunut noin 200 ppm pölyä. On vaikeaa, melkeinpä mahdotonta, saada niin korkeassa lämpötilassa ja niin vaikeassa ympäristössä toimivaa venttiiliä tiiviiksi ja tyydyttävästi puhdistaa suurta kuumaa kaasu-virtaa. Venttiilistä tulee kallis. Venttiilin kestoikä jää lyhyeksi. Eräs ehdotus vähentää polttokammiosta tulevien palamiskaasujen poispuhallukseen käytettävän venttiilin vuotamisesta johtuvia haittoja on samanaikaisesti puhaltaa puristettu palamisilma polttokammiota ympäröivään paineastiaan tavalla, joka kuvataan ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 82 03664-1, julkaisunumero 431 359. Palamiskaasut sekoittuvat silloin ilmaan ja jäähtyvät niin, että paineastian seinässä oleva venttiili ei joudu alttiiksi äärettömän kuumille kaasuille. Polttokammion seinässä olevassa venttiilissä voidaan sallia tietty vuoto polttokammioon päin. Menetelmä ei kuitenkaan ole täysin tyydyttävä.

Ongelma on, kuten mainittiin, että ennen turbiinia olevassa kuumakaasuputkessa olevaa sulkuventtiiliä ei voida saada täysin tiiviiksi, minkä vuoksi venttiilin läpi vuotaa kaasua. Polttokammion polttoainekerroksen läpi menevä ilmamäärä vähenee, eikä riitä kerroksessa olevan polttoaineen täydelliseen palamiseen. Muodostuu hiilimonoksidia CO. Tämä saattaa palaa kaasuputken sulkuventtiilin poistopuolella ja aiheuttaa liian korkean lämpötilan ja liian korkean kierros-luvun kaasuturbiinissa.

Keksinnön tarkoituksena on muodostaa ratkaisu, jolla edellä mainittu ongelma on eliminoitavissa. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Keksinnön mukaan käyttöhäiriön aikana eristetään kaasutur-biini ja kompressori sulkemalla venttiilit laitoksen poltto-kammion ja turbiinin välisessä kuumakaasujohdossa ja kom- 3 82290 pressorin ja polttokammiota ympäröivän paineastian välisessä ilmajohdossa. Samanaikaisesti avataan ohitusventtiili kompressorista lähtevän ilmajohdon ja turbiiniin vievän kuuma-kaasu johdon välisessä yhdysputkessa. Turbiiniin menevä kuumakaasuvirta muodostuu silloin vain kuumakaasujohdossa olevan venttiilin läpi menevästä vuotovirrasta. Sellaisen käyttöhäiriön aikana, joka vaatii turbiini-kompressoriyk-sikön pysäyttämistä, avataan venttiilit kokoonpuristetun palamisilman puhaltamiseksi pois paineastiasta siinä määrin, että kuumien palamiskaasujen virtaus polttokammiosta paineastiaan estyy, ja ohjataan polttokammioon ja/tai palamisil-maa polttokammioon johtavaan putkeen tai kanavaan inerttiä kaasua sellainen määrä, että palamisilman syöttö polttokam-miossa olevaan polttoainekerrokseen estyy. Inerttikaasulla tarkoitetaan kaasua, joka ei ylläpidä palamista, esimerkiksi typpikaasua.

Paineen alentamisnopeutta rajoittaa polttokammion ja turbiinin välisessä kuumakaasuputkessa olevan venttiilin läpi tapahtuva vuotovirta ja kaasuvirtaus kaasunpuhdistimesta, esimerkiksi syklonipuhdistimesta, tulevan tuhkan ulossyöttö-järjestelmässä. Inerttikaasua syötetään sellainen määrä, että ilman pääsy polttoainekerrokseen estyy. Saadaan tietty typpikaasuvirta polttoainekerroksen läpi. Myös polttokammion vapaaseen tilaan voidaan syöttää inerttikaasua palamiskaasujen laimentamiseksi.

Inerttikaasun syöttöä voidaan keksinnön mukaan säätää useila eri tavoilla.

Yhdellä tai useammalla anturilla voidaan mitata paineastiassa polttokammion ulkopuolella olevan tilan ja polttokammion sisällä olevan vapaan tilan välinen paine-ero. Mittaussignaalit syötetään signaalinkäsittelylaitteeseen, joka vertaa paine-eron oloarvoa sopivasti valittuun asetusarvoon. Erosta riippuva säätösignaali syötetään säätölaitteeseen paineväli-ainelähteestä tulevan inerttikaasun syöttöjohdossa olevan venttiilin säätämiseksi. Tällä paine-erosta riippuvalla 4 82290 säädöllä voidaan päästä inerttikaasun käyttöön. Sitävastoin tarvitaan suhteellisen suuri ja tarkka säätösysteemi.

Paineastian sisätilaan, esimerkiksi paineastian ja poltto-kammion väliseen tilaan yhdistetyllä paineanturilla voidaan mitata siellä vallitseva paine. Ulostulosignaali viedään signaalinkäsittelylaitteeseen, joka antaa todellisesta paineesta riippuvan ulostulosignaalin, joka viedään painevä-liainelähteestä tulevan inerttikaasun syöttöjohdossa olevaa venttiiliä säätävälle säätölaitteelle siten, että syötetään todelliselle paineelle riittävä kaasumäärä. Säätölaitteesta tulee yksinkertainen, mutta kaasunkulutuksesta suurempi kuin säädettäessä kaasunsyöttöä lähtien polttokammion ja sitä ympäröivän tilan välisestä paine-erosta.

Vielä eräs mahdollisuus säätää inerttikaasuvirtaa on mitoittaa inerttikaasun säiliö ja siitä lähtevä putki sopivalla tavalla, ja sijoittaa tähän kaasuvirtaan venttiili, joka käyttöhäiriön aikana säädetään täysin auki samanaikaisesti kun paineastian ulospuhallusventtiilit avataan. Kun paine paineastiassa asteittain laskee poispuhalluksen aikana, laskee myös vuotovirta turbiinin kuumakaasuputkessa olevan venttiilin läpi. Inerttikaasun tarve vähenee. Valitsemalla inerttikaasusäiliön tilavuus ja säiliöstä lähtevä putki siten, että paine säiliössä ja paineastiassa laskee rinnakkain ja samalla nopeudella, voidaan inerttikaasua syöttää sopivassa määrin koko paineenlaskun ajan.

Kuviot esittävät keksinnön PFBC-voimalaitokseen sovellettuna.

Kuvio 1 esittää laitoksen, jossa säätö perustuu paineastian ja polttokammion väliseen paine-eroon, kuviot 2 ja 3 laitoksen, jossa säätö perustuu paineastiassa olevaan paineeseen, ja kuvio 4 laitoksen, jossa säätö perustuu inerttikaasun paineastian mitoitukseen.

5 82290

Kuvio 5 esittää halutun yhteyden paineastian palamisilman poispuhalluksen aikaisen paineenlaskun ja turbiiniin johtavassa kuumakaasuputkessa olevan venttiilin läpi menevän vuotovirran vuoksi polttokammiossa tapahtuvan paineenlaskun välillä.

Kuvioissa 1-4 merkitsevät viitenumerot 1 ja 2 rakennuksia, joiden sisällä on paineastia 3 polttokammioineen 4 ja vastaavasti turbiini-kompressori 5. Polttokammiossa 4 on pohja 6 ja siinä suuttimet 9, joiden läpi polttokammioon 4 tuodaan palamisilmaa polttokammion 4 ja paineastian 3 välisestä tilasta 7, kuten nuolet 8 osoittavat. Polttokammiossa 4 on kerros 10 hiukkasmaista materiaalia. Suuttimien 9 läpi sisään virtaava ilma tekee juoksevaksi polttoainekerroksessa 10 olevan materiaalin ja polttaa polttoaineen, joka syötetään kerrokseen polttoaineputkea 11 pitkin. Polttokammiossa 4 on putkisarja 12, joka jäähdyttää polttoainekerroksen 10 niin, että lämpötila pysyy palamiseen sopivalla tasolla, tavallisesti alueella 800-950°C, ja tuottaa höyryä ei-esite-tyn höyryturbiinin pyörittämiseksi. Palamiskaasut kerääntyvät polttoainekerroksen 10 yläpuoliseen vapaaseen tilaan 13, ja johdetaan putkea 14 pitkin puhdistuslaitokseen, jota symboloi sykloni 15. Puhdistuslaitoksessa erotettu pöly syötetään ulos paineen alentavan ulossyöttölaitteen 16 kautta, joka on jäähdytin. Tämä voi olla sijoitettu kuiluun tai kanavaan 17 polttokammion 4 pohjan 6 alapuolelle, kuten kuvioissa esitetään. Palamisilma muodostaa jäähdytysaineen ja lämpö käytetään hyödyksi palamisilmaa lämmittämällä.

Palamiskaasut johdetaan kompressoria 22 ja generaattoria 23 käyttävään kaasuturbiiniin 21 johtavaan putkeen 20. Kompressorissa 22 kokoonpuristettu ilma johdetaan tilaan 7 vievään putkeen 24. Putkissa 20 ja 24 on sulkuventtiilit 25 ja 26, joita ohjataan säätölaitteilla 27 ja vastaavasti 28. Putkien 20 ja 24 välissä on ohitus- tai oikosulkuputki 30 venttii-leineen 31, jota säädetään säätölaitteella 32. Putki 30 on yhdistetty putkiin 20 ja 24 venttiilin 25 ja kaasuturbiinin 21 välissä ja vastaavasti venttiilin 26 ja kompressorin 22 välissä. Ilmajohtoon 24 on yhdistetty joukko ulospuhallus- 6 82290 venttiilejä 33, 34 ja 35 ja sarjaan näiden kanssa koevent-tiilit 36, 37 ja 38. Näitä venttiilejä säädetään ryhmittäin yhteisellä säätölaitteella 40, ja vaastaavasti 41, tai erillisillä säätölaitteilla. Rakennuksen päällä on poispu-hallusilman äänenvaimennin 39. Venttiilit 33-35 voivat vaihtoehtoisesti olla suoraan liitettyjä paineastiaan tai kuiluun 17 siten, että ilmavirta jäähdyttää tuhkanjäähdytintä 16 myös poispuhalluksen aikana.

Laitoksessa on typpeä inerttikaasuna käyttävä inerttikaasu-järjestelmä. Rakennuksen 1 ulkopuolella on varastosäiliö 50 nestemäiselle typelle, kaasutin 51 ja puskurisäiliö 52 kokoonpuristetulle typpikaasulle.

Kuvion 1 mukaisessa toteutusmuodossa on polttokammion 4 vapaassa tilassa 13 suutin 53, ja paineastian 3 ja poltto-kammion 4 välisessä tilassa 7 on kaksi suutinta 54 ja 55, joiden kautta vapaaseen tilaan 13 ja vastaavasti tilaan 7 voidaan johtaa typpikaasua. Suutin 53 on putken 56, säätölaitteen 59 käsittävän venttiilin 57 ja putken 58 kautta yhteydessä puskurisäiliöön 52. Suuttimet 54 ja 55 ovat putken 61, vastaavasti 62, säätölaitteen 64 käsittävän venttiilin 63 ja putken 58 kautta yhteydessä puskurisäiliöön 52. Paine-eroanturi 65 on yhdistetty tilaan 7 ja vapaaseen tilaan 13, ja putkella 66 säätökeskukseen 67. Säätölaitteet 59 ja 64 ohjaavat venttiilien 57 ja 63 aukaisemista vapaan tilan 13 ja tilan 7 paine-erosta riippuvaisesti. Kaasu, joka syötetään suuttimen 53 kautta, laimentaa polttokammion 4 vapaassa tilassa 13 olevia palamiskaasuja. Kaasu, joka syötetään kuilussa 17 olevan suuttimen 54 kautta, estää palamisilman syötön polttoainekerrokseen 10. Kaasu, joka syötetään suuttimen 55 kautta, laimentaa tilassa 7 olevan palamisilman niin, että happikaasun pitoisuus vähenee. Tämä palamisilman laimeneminen voidaan saavuttaa myös yksinomaan syöttämällä inerttikaasua suuttimen 54 kautta.

Laitoksen kaasuturbiini-kompressoriosassa tapahtuvan käyt-töhäiriön aikana, esimerkiksi turbiinitripin aikana kuorman pudotessa pois, suljetaan putkissa 20 ja 24 olevat venttii- 7 82290 lit 25 ja 26 ja samanaikaisesti avataan ohitusjohdossa 30 oleva venttiili 31 niin, että saadaan oikosulku kompressorin 22 ja kaasuturbiinin 21 välille. Venttiilin 25 läpi tapahtuvaa kuuman kaasun vuotovirtaa ei voida estää. Turbiiniin 21 syötetään siis edelleen tietty käyttöenergia.

Kerros 10 sisältää polttoainetta. Kun venttiili 25 suljetaan, vähenee ilmansyöttö polttoainekerrokseen 10, mikä merkitsee ilman alijäämää ja hiilimonoksidin muodostumista palamiskaasuissa. Tämä venttiilin 25 kautta kulkevassa vuotokaasussa oleva hiilimonoksidi voi syttyä ja palaa kompressorista 22 tulevan ilman kanssa. Kaasun lämpötila ja energiansyöttö turbiiniin 21 voi nousta liian korkeaksi.

Tuomalla polttokammioon 4 ja/tai kuiluun 17 typpikaasua sopiva määrä ja sopivalla tavalla, voidaan hiilimonoksidin muodostuminen vähentää vaarattomalle tasolle tai eliminoida kokonaan. Polttokammion 4 vapaassa tilassa 13 olevan suut-timen 53 kautta syötettävä typpikaasu laimentaa palamiskaa-sut niin, että hiilimonoksidipitoisuus ja lämpötila laskee. Kuiluun 17 syötettävä typpikaasu estää tai vähentää hapen-syöttöä polttoainekerrokseen 10 ja vähentää palamista. Typpikaasun syöttö säädetään sellaiseksi, että polttoaine-kerrokseen 10 menevä palamisilmavirta keskeytyy.

Jos häiriötä ei voida poistaa ja jos normaalikäyntiin ei voida palata lyhyessä ajassa, täytyy koko laitos ottaa pois käytöstä. Ilma tilasta 7 puhalletaan pois avaamalla yksi tai useampi venttiili 33-35. Koeventtiilit 36-38 ovat normaalisti auki ja suljetaan ainoastaan, kun venttiilien 33-35 toimintaa kokeillaan, tai kun tällaisessa venttiilissä ilmenee vika.

Venttiilit 33-35 voidaan mitoittaa niin, että palamisilman poispuhaltaminen näiden venttiilien 33-35 kautta tuottaa hieman hitaamman paineenalennuksen tilassa 7 kuin mitä vuotovirta venttiilissä 25 ja tuhkan ulossyöttölaitteen 16 kautta tapahtuva virta tuottaa polttokammiossa 4, kuten kuvio 5 osoittaa. Tässä edustaa ylempi käyrä ajan ja 8 82290 tilan 7 paineen välistä yhteyttä ilmaa paineastiasta 3 pois puhallettaessa, ja alempi käyrä P2 ajan ja polttokammion 4 paineen välistä yhteyttä venttiilin 25 läpi tapahtuvan vuotovirran aikana. Erotuksen P1-P2 täytyy olla positiivinen, ts. suurempi kuin nolla, jotta ei synny palamiskaasujen virtausta polttokammiosta 4 tilaan 7. Edelleen halutaan estää ilmavirta polttokammioon 4, jotta kerroksessa 10 jäljellä olevan polttoaineen palaminen lakkaa.

Ilmavirtaus polttoainekerrokseen ja siten palaminen lakkaa siksi, että kuiluun 17 syötetään inerttikaasua suuttimen 54 läpi. Kuvion 1 mukaisessa toteutusmuodossa säädetään erotus P1-P2 arvoltaan hieman positiiviseksi syöttämällä inerttikaasua paineastian 3 yläosan vapaassa tilassa 13 olevan suuttimen 53 kautta sopivina annoksina niin, että haluttu paine-ero P1-P2 pysyy·

Kuvion 2 mukaisessa toteutusmuodossa mitataan paine paineastiassa 3 paineanturilla 70 ja vapaassa tilassa 13 paine-anturilla 60. Sekä ulospuhallusventtiilien 33-35 läpi menevä kaasuvirta että venttiilin 25 kautta menevä vuotovirta ovat paineastiassa 3 vallitsevan paineen P^ funktio. Paine-antureista 60 ja 70 tuleva signaali syötetään säätökeskuk-seen 67 ja siellä sitä verrataan valitun paine-eron tallennettuun asetusarvoon todellisessa paineessa Pj. Säätökes-kuksesta 67 annetaan säätösignaali venttiilin 63 säätölaitteelle 64, jolloin venttiili avautuu tästä säätösignaalista riippuvaisesti niin, että saadaan todellisessa paineessa tarvittava inerttikaasuvirta positiivisen paine-eron P1-P2 ylläpitämiseksi kuilun 17 ja tilan 7 välillä. Kaikki inert-tikaasu johdetaan esitetyssä toteutusmuodossa palamisilma-kanavaan 17. Ylimääräinen kaasu, kaasu, joka ei kulje polt-toainekerroksen 10 kautta, virtaa ulos tilaan 7 ja sekoittuu siellä ilmaan. Säätökeskukseen 67 voi myös olla liitetty paineanturi 59, joka mittaa paineen puskurisäiliössä 52.

Kuvan 3 toteutusmuodossa mitataan paineastiassa 3 oleva paine paineanturilla 70 ja puskurisäiliössä 52 oleva paine paineanturilla 59. Paine-eron P1-P2 ylläpitämiseen tarvit- 9 82290 tava inerttikaasun syöttö on paineastiassa 3 vallitsevan paineen funktio. Venttiili 63 säädetään paineastiassa 3 ja puskurisäiliössä 52 vallitsevasta paineesta riippuvaisesti siten, että jokaisella paineastioissa 3 ja 52 vallitsevalla painearvolla saadaan typpikaasuvirta, joka on ennalta määrätty paineastiassa 3 olevalle paineelle. Kuvion 4 toteutusmuodossa säädetään inerttikaasun syöttö kaasusäiliön 52 ja putken 58 sopivalla mitoituksella. Säiliö täytetään säiliöstä 50 saatavalla typellä tiettyyn ennalta määrättyyn paineeseen, jonka jälkeen kaasuttimen 51 ja säiliön 50 välinen venttiili 75 suljetaan. Kuormituksen pudotessa pois ja suljettaessa kuumakaasujohdossa 20 oleva venttiili 25 ja avattaessa poispuhallusventtiilit 33-35 syötetään säätölaitteeseen 67 samanaikaisesti ohjaussignaali ja avataan venttiili 63 kokonaan. Venttiilien 33-35, säiliön 52 ja putken 58 oikealla mitoituksella saadaan paine tilassa 7, polttokammiossa ja säiliössä 52 laskemaan suunnilleen samalla nopeudella. Koko poispuhalluksen ja paineen-alennuksen aikana pienenee samoin venttiilin 25 läpi tapahtuva kaasuvirtaus ja samanaikaisesti pienenee inerttikaasu-virta säiliöstä 52 paineen laskiessa siellä. Mitoituksen täytyy olla sellainen, että riittävä määrä inerttikaasua syötetään suurimmalla lasketulla venttiilin 25 läpi tapahtuvalla vuotokaasuvirralla. Ylimääräinen kaasu, ts. se määrä inerttikaasua, joka ei kulje läpi polttoainekerroksen 10, virtaa ulos tilaan 7 ja sekoittuu siellä olevaan ilmaan. Säädön yksinkertaistuminen tämän toteutusmuodon mukaan vastaa hyvin sen ylimääräisen inerttikaasun kustannuksia, joka täytyy syöttää varmuussyistä otettaessa huomioon vaikeudet saada mitoituksen avulla oikea määrä kaasua kaikissa käyttö-olosuhteissa .

Claims (11)

10 82290

1. Tapa kaasuturbiinin (5) käyttöhäiriöiden aikana, esim. kuormituksen pudotessa pois, säätää PFBC-voimalaitosta, jossa on paineastiaan (3) suljettu ja kokoonpuristetulla pala-misilmalla ympäröity polttokammio (4·)» jossa on juoksevaksi muutettavaa hiukkasmaista materiaalia sisältävä polttoaine-kerros (10), ja polttokammiosta (4.) tulevilla palamiskaa-suilla käytettävä kaasuturbiini-kompressori (5), sekä ensimmäinen sulkuventtiili (25) turbiiniin(21) käyttökaasua johtavassa putkesoa (20), toinen sulkuventtiili (26) kompressorista (22) poisjohtavassa putkessa (24.) ja kolmas sulkuventtiili (31) turbiinin (21) ja kompressorin (22) välisessä ohitusputkessa (30), tunnettu siitä, että kompressori-turbiini (5) eristetään polttokammiosta (4·) ja oiko-suljetaan sulkemalla syöttöputkessa (20) ja vastaavasti pois-toputkessa (24.) olevat venttiilit (25»26) ja avaamalla ohitusputkessa (30) oleva venttiili (31)» polttokammion (4·) ja paineastian (3) paine lasketaan ensimmäisen sulkuventtiilin (25) läpi tapahtuvalla vuotovirralla ja/tai tuhkan ulossyot-töjärjestelmällä (16) ja puhaltamalla ilmaa paineastiasta (3) yhden tai useamman venttiilin (33-35) kautta, sekä syöttämällä polttoainekerrokseen (10) palamisilmaa syöttävään putkeen tai kuiluun (17) inerttikaasua, joka estää hapen-tuonnin polttoainekerrokseen (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että inerttikaasun syöttöä säädetään siten, että paine paineastian (3) sisätilassa (7) jatkuvasti ylittää polt-tokammiossa (4) vallitsevan paineen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnet- '·' t u siitä, että polttokammion (4) vapaaseen tilaan (13) syötetään inerttikaasua, joka laimentaa palamiskaasut. 11 82290 A· Jomman kumman patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että yksi tai useampi anturi mittaa polttokammion (-4) ja paineastiassa (3) olevan sisätilan (7) välisen paine-eron, mittaussignaalit syötetään signaalinkäsittely- ja säätölaitteeseen (67), jossa paine-eron oloarvoa verrataan asetusarvoon, olo- ja asetusarvon välisestä erosta riippuva signaali syötetään inerttikaasuputkessa (58,61) olevan venttiilin (63) säätölaitteeseen (64) ja se määrää venttiilin avautumisen ja siten mainittuun polttokammioon (1) palamisilmaa syöttävään kuiluun tai kanavaan (17) tulevan inerttikaasuvirran.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tapa, tunnettu siitä, että signaalinkäsittely- ja säätölaite (67) syöttää inerttikaasuputkessa (58,56) olevan toisen venttiilin toiseen säätölaitteeseen (59) säätösignaalin, joka määrää venttiilin avautumisen ja siten polttokammion (4) vapaaseen tilaan (13) tulevan inerttikaasuvirran.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnet-t u siitä, että anturi mittaa paineen paineastian sisäpuolella olevassa tilassa (7,13), mittaussignaali syötetään signaalinkäsittely- ja säätölaitteeseen (67), siellä verrataan mitatun paineen oloarvoa asetusarvoon, olo- ja asetusarvon välisestä paine-erosta riippuva signaali syötetään inerttikaasuputkessa (58,61) olevaan säätölaitteeseen (64), ja se määrää venttiilin avautumisen ja siten mainittuun polttokammioon (A) palamisilmaa syöttävään putkeen tai kanavaan (17) tulevan inerttikaasuvirran.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnet-t u siitä, että inerttikaasun syöttöputkessa (58,61) oleva venttiili säädetään auki ja että inerttikaasun syöttö säädetään valitsemalla paineväliainelähteen (52) suuruus ja vastus paineväliainelähteestä (52) lähtevässä putkessa (58) sellaisiksi, että syötetty inerttikaasumäärä pienenee 12 82290 paineastiassa (3) olevan paineenlaskun nopeuden vähetessä, johtuen turbiinin (21) kuuraakaasuputkessa (20) olevan venttiilin (25) läpi menevän vuotovirran vähenemisestä paineen laskiessa.

8. PFBC-voimalaitos, joka käsittää paineastian (3), paineastiaan suljetun polttokammion (4·)» kaasuturbiinin (21), polttokammion (4) ja turbiinin (21) välisen putken, jossa on ensimmäinen venttiili (25)» turbiinin (21) käyttämän komr pressorin (22), kompressorin (22) ja paineastian (3) välisen putken (24)* jossa on toinen venttiili (26) ja kompressorin (22) ja turbiinin (21) välisen oikosulkuputken (30), jossa on kolmas venttiili (31), tunnettu siitä, että se käsittää -vähintäin yhden paineastiaan (3) yhdistetyn poispuhal-lusventtiilin (33-3$) paineen alentamiseksi paineastiassa (3), -paineväliainelähteen (52), joka sisältää inerttikaasua, -paineväliainelähteestä lähtevän kaasuputken (58), -edelliseen liitetyn venttiilin (63), -tästä ulostulevan kaasuputken (61), joka avautuu sellaiseen syöttöputkeen tai kanavaan (17) tai sen lähelle, jonka kautta palamisilma syötetään polttokammioon (4), ja -säätölaitteen (64) tämän venttiilin (63) avaamiseksi inerttikaasun syöttämiseksi mainittuun putkeen tai kanavaan ·/ (17) mainitun venttiilin (33-35) läpi tapahtuvan poispuhal- luksen aikana.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen PFBC-voimalaitos, t u n-n e t t u siitä, että käsittää -yhden tai useampia antureita laitoksessa vallitsevan ’ paineen mittaamiseksi, -signaalinkäsittelylaitteen, joka venttiilien (33-3$) läpi tapahtuvan poispuhalluksen aikan aktivoituu ja vastaan-ottaa signaalin anturilta, vertaa oloarvoa asetusarvoon ja ' antaa erosta riippuvan säätösignaalin mainitulle säätölait- teelle (64) venttiilin (63) avaamiseksi ja inerttikaasun syötön säätämiseksi. 13 82290

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen PFBC-voimalaitos, tunnettu siitä, että se käsittää -yhden tai useampia antureita (65) polttokammion (4) tai puhdistuslaitoksen (15) ja paineastiassa (3) olevan ympäröivän tilan (7) välisen paine-eron mittaamiseksi, joka tai jotka anturit antavat signaalin mainittuun signaalinkäsittelylaitteeseen, joka vertaa paine-eron oloarvoa asetus-arvoon ja antaa erosta riippuvan säätösignaalin mainitulle säätölaitteelle (64) venttiilin avaamiseksi ja inerttikaa-sun syötön säätämiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen PFBC-voimalaitos, tunnettu siitä, että se käsittää -toisen venttiilin (57), joka on paineväliainelähtees-tä inerttikaasua ulosjohtavassa kaasuputkessa (58), -tämän toisen venttiilin (57) säätölaitteen (59). joka on yhdistetty mainittuun signaalinkäsittelylaitteeseen (67), ja -tästä toisesta venttiilistä (57) lähtevän putken (56), joka avautuu polttokammion (4.) vapaaseen tilaan (13). 14 82290