FI81775C - Ytoeverdragningsmaterial samt foerfaranden foer dess anvaendning. - Google Patents

Description

81 775

Pinnan päällystysaine ja menetelmiä sen käyttämiseksi Ytöverdragningsmaterial samt förfaranden för dess användning

Keksinnön kohteena on pinnan päällystysaine, joka olennaisesti muodostuu seoksesta, joka on tehty a) pääasiallisista aineosista, jotka käsittävät piioksidia, kaisiumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmäpolymeerin emulsiosta, jossa on karboksi-muunnettua styreeni-butadieeniä ja sykloheksyyli-metakrylaattia. Keksinnön kohteena on myös menetelmät keksinnön mukaisen päällystysaineen käyttämiseksi.

Betonin halkeilun estäminen on ollut rakentajien ongelmana jo usean vuoden ajan. Suuria rahamääriä käytetään vuosi vuodelta tällaisten halkeamien korjaamiseen.

Betoni on periaatteessa haurasta materiaalia. Se kutistuu kovettumisen aikana, muuttuessaan lietemmäisestä tilasta kiinteään tilaan. Betoni reagoi helposti ympäristön lämpötilan muutoksiin, ulkoisiin voimiin sekä paineeseen kovettumisen aikana, joten halkeamilta ei juurikaan voida välttyä.

Halkeamat muuttavat betonin hauraaksi neutraloitumisen seurauksena. Jäykkyys ja lujuus heikkenevät, ja lopulta koko rakenne vahingoittuu.

Aikaisemmin laastia käytettiin usein suojaamaan betonia halkeamia tai muita murtumia vastaan. Laasti ei kuitenkaan fysikaalisilta ominaisuuksiltaan ole riittävän lujaa estääkseen halkeilemisen täydellisesti.

Samanaikaisesti rauta reagoi ilman hapen, muiden aineiden (esim. kloori, fluori, kaasumainen rikkihappo) sekä myöskin bakteerien kanssa, jolloin tapahtuu korroosiota ja ruostu-mista.

Raudan ja muiden metallien korroosioilmiön ja ruostumisen estämiseksi alalla on tavallisesti kehitetty erilaisia pinnan päällystysaineita metallien, erityisesti raudan pinnoittami- 2 81775 seen. Kuitenkin metallipinnan ja päällystysaineen välinen erilainen lämpölaajenemisnopeus aiheuttaa päällysteen heikkenemistä ja lyhentää sen elinikää.

Lisäksi tiettyjä pinnan päällystysaineita voidaan käyttää myös muovipinnoilla rapautumisen hidastamiseksi. Tuloksena saatavat kalvot eivät tässäkään tapauksessa ole kestäviä; ne tarttuvat harvoin substraatin pintaan varmasti ja pysyvästi, ja ne kuoriutuvat helposti irti.

Erilaisten pinnan päällystysaineiden joukosta orgaanisiin liuottimiin perustuvilla päällystysaineilla päästään suhteellisen hyvään tarttuvuuteen sekä kestävyyteen, mutta niihin liittyy ympäristön saastumisongelmia liuottimen haihtuessa päällystysaineen levittämisen aikana.

Tätä vastoin emulsiotyyppiset päällystysaineet aiheuttavat vähäisemmässä määrin ympäristön saastumista, mutta tällaiset päällystyskalvot ovat huonompia sekä tarttuvuudeltaan että kestävyydeltään. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa päällystettyjen kohteiden korroosiota, mikäli niillä käsitellään metallipa ntoj a.

JP-julkaisusta A-58149961 tunnetaan menetelmä pinnan päällystysaineen valmistamiseksi, jossa käytetään johdannossa mainit-tuj a komponenttej ä.

Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan pinnan päällystys-aine, joka kykenee muodostamaan erittäin tarttuvia, kestäviä, korroosiota kestäviä, yleisesti erilaisilla pinnoilla käyttökelpoisia päällystyskaivoja, vahingoittamatta sitä ympäristöä, missä päällystäminen toteutetaan.

Keksinnön eräänä toisena tavoitteena on saada aikaan erilaisia menetelmiä edellä mainitun pinnan päällystysaineen tehokkaaksi käyttämiseksi.

Il 3 81775

Keksinnön tarkemmat kohteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista, jolloin tämä pinnan päällystysaine käsittää pääasiallisena aineosana etupäässä piidioksidia, kalsiumoksidia ja rautaoksidia, sekä toisena aineosana yhdistelmäpolymeerin, pääasiassa karboksimuunnetusta styreeni-butadieeni-polymeeristä muodostuvaa emulsiota, jolloin keksinnölle on tunnusomaista, että yhdistelmäkomponentti mainittujen aineiden lisäksi käsittää styreenipolymeeriä itsenäisenä polymeerinä, ja että pääasiallisen aineosan ja yhdistelmäpolymeerin välinen suhde on 2, 0. . . 6, 0: 1.

Kun halkeamia käsittävä betonipinta päällystetään edellä esitetyllä pinnan päällystysaineella, niin sen joustavuus ja betoniin tunkeutunut täyte tekevät mahdolliseksi sen, että betonirakenne kestää ympäristön lämpötilan voimakkaita muutoksia.

Lisäksi metalli-ionin kanssa sitoutuessaan, perustuen metallin hapettumisominaisuuteen ionisidoksia muodostaen, tämän keksinnön mukainen pinnan päällystysaine muodostaa voimakkaan hapettavan kalvon, kun se on tunkeutunut ja joutunut metallin ruos-tekerrokseen.

Seuraavassa esitetään keksintö liitteinä oleviin kuviin viitaten, missä:

Kuva 1 on poikittainen poikkileikkaus lattialevystä, joka on korjattu tämän keksinnön toisen suoritusmuodon yhteydessä esitetyn ensimmäisen esimerkin mukaisesti.

Kuva 2 on suurennettu esitys edellä mainitusta lattialevystä.

Kuva 3 on havainnollistava esitys, jossa nähdään betonipanee-lin asennusasema lattialevyn suhteen.

Kuva 4 on poikittainen poikkileikkaus lattialevystä, joka on korjattu tämän keksinnön toisen suoritusmuuodon yhteydessä esitetyn toisen esimerkin mukaisesti.

4 81775

Kuva 5 on poikittainen poikkileikkaus lattialevystä, joka on korjattu toisen suoritusmuodon muunnoksen mukaisesti.

Kuva 6 on poikittainen poikkileikkaus lattialevystä, joka on korjattu toisen suoritusmuodon yhteydessä esitetyn kolmannen esimerkin menetelmän mukaisesti.

Kuva 7 on tasokuva edellä mainitusta lattialevystä, kuvan 6 linjaa I-I pitkin.

Kuva 8 on poikittainen poikkileikkaus teräksestä tehdystä paalulevystä, joka on korjattu toisen suoritusmuodon yhteydessä esitetyn viidennen esimerkin mukaisesti.

Kuva 9 on kaavamainen esitys korjatusta paalulevystä.

Kuva 10 on kaavamainen esitys toisesta korjatusta paalulevystä.

Kuva 11 on poikittainen poikkileikkaus vettä kestävästä kalvosta, jota käytetään toisen suoritusmuodon yhteydessä esitetyn kuudennen esimerkin menetelmässä.

Kuva 12 on havainnollistava esitys, jossa nähdään tämän vettä kestävän kalvon levittäminen teräksestä valmistetun paalun ympärille.

Kuva 13 on kaavamainen esitys korjatusta teräksisestä paalusta.

Kuva 14 on havainnollistava esitys tämän keksinnön toisen suoritusmuodon yhteydessä esitetystä kuudennen esimerkin menetelmästä.

Kuva 15 on poikittainen poikkileikkaus substraatista, joka on varustettu laatoin kuudennessa esimerkissä esitetyn menetelmän il 5 81775 mukaisesti.

Tämän keksinnön edullisimmat suoritusmuodot kuvataan seuraa-vassa yksityiskohtaisesti.

Ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä esitetään menetelmä keksinnön mukaisen pinnan päällystysaineen valmistamiseksi sekä pinnan päällystysaineen ominaisuudet.

Ensiksi selitetään tapa valmistaa yhdistelmäpolymeerin emulsio. Tällainen emulsio valmistetaan mieluiten seuraavalla, esimerkissä 1 esitetyllä tavalla.

Esimerkki 1

Seos, joka käsittää karboksi-muunnettua styreeni-butadieenipolymeerin lateksia: 13 paino-% styreenipolymeerin lateksia: 28 paino-% sykloheksyyli-metakrylaattipolymeeriä: 28 paino-% rasvahapon natriumsaippuaa: 1 paino-% vettä: 30 paino-% sekoitetaan seuraavassa järjestyksessä:

Rasvahapon natriumsuola liuotetaan ensin veteen. Tämän jälkeen karboksi-muunnetun styreeni-butadieeni-polymeerin lateksi lisätään siihen hitaasti, sekoittaen, mitä seuraa samalla tavalla toteutettu syklo-heksyyli-metakrylaatti-polymeerin lisääminen. Täten saadaan näiden polymeerien vesidispersio.

Tässä yhdistelmäpolymeerin emulsiossa käytettyjen lateksien kiintoainepitoisuus on kulloinkin 40. . . 50 %.

6 81775 Tämän jälkeen esitetään esimerkki seuraavista pääasiallisista aineosista ja edellä mainitusta yhdistelmäpolymeerin emulsiosta muodostuvasta seoksesta ja sen sekoittamismenetelmästä.

Näiden pääasiallisten aineosien muodostamasta seoksesta esitetään seuraava esimerkki: valkoinen sementti 28 paino-% silikahiekka (S1O2) 71 paino-% rautajauhe (FesOe) 0,2 paino-% sinkkioksidi (ZnO) 0,1 paino-% titaanivalkoinen (T1O2) 0,1 paino-% glysiini, jne.. 0,6 paino-%

Valkoisen sementin komponenteilla on seuraavat paino-osuudet:

CaO 65, 4 paino-% S1O2 23, 1 paino-%

Fe203 0, 2 paino-% hehkutushäviö 2, 7 paino-% liukenemattomat aineet 0, 2 paino-% AI2O3 4,3 paino-%

MgO 0, 6 paino-% SO3 2, 8 paino-% muuta 0, 7 paino-% Nämä pääasialliset aineosat sekoitetaan seuraavalla tavalla:

Karkea silikahiekka poltetaan, siitä poistetaan orgaaniset epäpuhtaudet, ja se jauhetaan hienoksi siten, että sen hiukkas-koko on 50...150 um. Tämä hienojakoinen silikahiekka laitetaan sekoittimeen, ja valkoinen sementti lisätään hitaasti ja sekoitetaan hiekkaan. Edelleen rautapöly (FeaCU), sinkkioksidi (ZnO), titaani valkoinen (T1O2) ja glysiini lisätään tässä järjestyksessä, ja nämä komponentit sekoitetaan yhtenäiseksi seokseksi.

Il 7 81775 Tämän jälkeen esitetään esimerkki menetelmästä pinnan päällys -tysaineen valmistamiseksi siten, että nämä pääasialliset aineosat sekoitetaan edellä mainittuun yhdistelmäpolymeerin lateksiin.

Siinä tapauksessa, että 0,6...1,0 millimetrin paksuinen pääl-lystyskalvo on tarkoitus muodostaa pinnalle, jonka ala on yksi neliömetri, niin tällöin 1250 g näitä pääasiallisia aineosia sekoitetaan 357 grammaan yhdistelmäpolymeerin emulsiota. Tässä menetelmässä yhdistelmäpolymeerin emulsio laitetaan ensin säiliöön, sitä sekoitetaan ja samanaikaisesti lisätään hitaasti pääasialliset aineosat 3...5 minuutin aikana, jonka jälkeen tähän seokseen lisätään sekoittaen vettä päällysteen edellyttämään viskositeettiin pääsemiseksi.

Vaikka edellä esitetyssä esimerkissä yhdistelmäpolymeerin emulsion ja pääasiallisten aineosien välinen suhde onkin 1: 3, 5, niin tämä suhde voi kuitenkin vaihdella alueella 1: 2, 0. . . 1: 6, 0.

Kun tämä suhde on 1:2,0, on pinnan päällystysaine riittävän juoksevaa niin, että sillä helposti voidaan täyttää betoniin muodostuneet hienot halkeamat painepumpun tai vastaavan avulla.

Kuitenkin tämän suhteen laskiessa alle arvon 2,0, pinnan pääl-lystysaineen juoksevuus on liian suuri, jolloin sen tarttuvuus heikkenee.

Toisaalta tämän suhteen ollessa 6,0, tätä pinnan päällystys-ainetta voidaan käyttää betoniin muodostuneiden eri muotoisten onteloiden täyttämiseen.

Kuitenkin tämän suhteen ylittäessä arvon 6,0, pinnan päällys-tysaine muuttuu niin jähmeäksi, että tarttuvuus heikkenee j älleen.

8 81775 Täten valmistettua pinnan päällystysainetta käytetään seuraavasti: Päällystettäessä rautaa, sinkkiä,betonia, puuta, asfalttia, muovia, polyetyleeniä, polypropyleeniä, lasia, kuituvahvis-teista muovia (engl. FRP), kumia, keraamisia aineita tai muita tämän kaltaisia pintoja, pinnan päällystysaine levitetään siveltimellä, ruiskupiStoolilla tai muulla vastaavalla. Päällystävä kalvo kovettuu ympäristön lämpötilassa noin 8 tunnissa. Kuumailmasuihku, jonka lämpötila on 80*C, kovettaa sen täydellisesti vain 10...20 minuutissa.

Siinä tapauksessa, että substraatti on pystysuora seinä tai kattopinta, polymeeriemulsioon lisättävä vesi on mieluiten pehmeää tai tislattua vettä, koska se estää valumista levittämisen aikana, ja vältytään pääasiallisten aineosien erottumisesta muusta seoksesta. Pehmeän tai tislatun veden käyttö on samoin suositeltavaa putkien, kulmien ja muiden pienten kohteiden yhteydessä, tai sellaisten onttojen kappaleiden yhteydessä, joiden sisäseinämätkin on päällystettävä.

Veden avulla päällystävän seoksen juoksevuus säilyy riittävänä upottamalla tapahtuvaan päällystämiseenkin, ja se estää kuitenkin pääasiallisten aineosien erottumisen tai laskeutumisen. Ruostumatonta terästä päällystettäessä on toivottavaa käyttää tislattua vettä, josta kloori on täydellisesti poistettu.

Edellä on kuvattu esimerkkejä keksinnöstä, ja näiden esimerkkien mukaisesti saadulla pinnan päällystysaineella on seuraa-vat piirteet tai fysikaaliseet ominaisuudet:

II

9 81775

Taulukko I

Ominaisuus Piirteen tai fysikaalisen ominaisuuden __arvo___

Olomuoto Vesiliete kovettumisaika 10 min. . . alle 8 tuntiin

kovettumislämpötila 20. ..80*C

puristuslujuus 222, 0 kgf/cm3 taivutuslujuus 73,0 " vetomurtoluj uus 26,3 " säätilan kesto 3000 tuntia tarttumislujuus 22 kgf/cm2 vedenkesto 9, 5 " alkalin kesto 18,0 " korroosion kesto 11,0 " suolavesisumun kesto 15,8 " otsonin kesto 17,4 " lämmön kesto 18,0 " 300* C: n lämpötilassa 3 tunnin ajan kylmän kesto 17,4 " -183* C: n " " " " taivutuksen kesto ei halkeilua iskun kesto ei vaikutusta jäädyttämisen ja sulattamisen kesto ei painonmuutoksia

Taulukossa 1 esitettyjen fysikaalisten ominaisuuksien arvot määritettiin seuraavilla menetelmillä: a) Puristuslujuuden koe suoritettiin japanilaisen teollisuus-standardin R 5201 mukaan. Koekappaleeseen, jonka halkaisija oli 50 ja pituus 100 mm, kohdistettiin akselinsuuntainen voima, ja kappaletta puristettiin, kunnes se hajosi.

b) Taivutuslujuuden koe suoritettiin japanilaisen teollisuus-standardin R 5201 mukaan. 40 mm x 40 mm x 160 mm suuruista koekappaletta taivutettiin kohdistamalla keskitettyä voimaa molemmista päistään alustaan tuetun koekappaleen keskelle.

10 81 775 c) Vetomurtolujuuden koe suoritettiin japanilaisen teollisuusstandardin A 1113 mukaan. Halkaisijaltaan 50 millimetrin ja pituudeltaan 100 millimetrin suuruiseen koekappaleeseen kohdistettiin voima koekappaleen akselia vastaan kohtisuorassa suunnassa, kunnes koekappaleen pinnalla esiintyi halkeilua.

d) Säätilankestokoe toteutettiin siten, että rautalevyn päälle 1 mm paksuisena levitetty pinnan päällystysaine altistettiin valonsäteille ja vedelle seuraavissa olosuhteissa:

mustan paneelin länpötila 59... 63‘C

vesisuihkun jakso 18 min/ 120 min

keskimääräinen purkausjännite 50 V

keskimääräinen purkausvirta 60 A

kokeen kesto 3000 h (vastaa auringolle altistamista 15 vuoden ajaksi.) e) Tarttumislujuuden koe suoritettiin japanilaisen teollisuusstandardin A 6909 mukaan. Pala galvanoitua teräslevyä päällystettiin pinnan päällystys-aineella siten, että kalvon paksuus oli 300 μπι Täyttökennon tyyppisessä koelaitteessa, jonka kapasiteetti oli 100 kgf, päällystettävä kalvo, koekappaleen poikki kulkevana 20 mm suuruisena renkaana, asetettiin kuoriu-tuvuuskokeen alaiseksi vetonopeuden ollessa 5 mm/min.

f) Veden kesto määritettiin edellä esitetyllä tavalla saman substraatin päälle muodostetun päällystävän kelvon tarttumisluj uutena, kun koekappale ensin oli pidetty 96 tuntia tislatussa vedessä, jonka länpötila oli 40'C.

g) Alkalin kesto määritettiin samoin tarttumisluj uutena sen jälkeen, kun koekappaletta ensin oli pidetty 96 tunnin ajan kalsiumhydroksidin kylläisessä vesiliuoksessa lämpötilan ollessa 40’ C.

h) korroosion kesto määritettiin tarttumisluj uutena sen jälkeen, kun koekappaletta oli pidetty 96 tunnin ajan natriumkloridin vesiliuoksessa, jonka länpötila oli 40’C, ja jonka kloridipitoisuus oli asetettu tislatulla vedellä 5 prosenttiseksi.

Il ,1 81775 i) Suolavesisumun kesto määritettiin tarttumislujuutena sen jälkeen, kun päällystetylle pinnalle oli sumutettu 120 tunnin ajan natriumkloridin vesiliuosta, jonka kloridi pitoisuus oli asetettu arvoon 5 ± 1 % ionin-vai htoharts i 11 a.

j ) Ostoni n kesto määritettiin tarttumisluj uutena sen jälkeen, kun koekappale oli ollut 240 tuntia säiliössä, joka sisälsi otsonia pitoisuutena 10 ppm, 40 ± l'C:n lämpötilassa.

k) Kylmän kesto määritettiin päällystämällä pala galvanoitua teräslevyä pinnan päällystysaineella määränä 12 kg/m, päällystetty kappale jäähdytettiin 3 tunnin ajan nestemäistä happea (kiehumispiste -183*C) jäähdytys-aineena käyttäen, jonka jälkeen sen annettiin lämmetä tavanomaiseen lämpötilaan, jonka jälkeen päällysteen tarttumisluj uus määritettiin täyttöken-non tyyppisellä koelaitteella, jonka kapasiteetti oli 500 kgf.

l) Korkeiden lämpötilojen kesto määritettiin levittämällä pinnein päällystys ainetta 12 kg/m palalle galvanoitua teräslevyä, päällystettyä koekappaletta kuumennettiin 300* C: n länpötilassa 3 tunnin ajan, jonka jälkeen sen annettiin jäähtyä tavanomaiseen lämpötilaan, ja sitten päällysteen tarttumisluj uus mitattiin täyttökennon tyyppisellä koelaitteella, jonka kapasiteetti oli 500 kgf.

m) Taivutuksen kesto määritettiin standardin JIS K 5400 mukaan päällystämällä halkaisijaltaan eri suuruisia (2, 3, 6 ja 8 mm) keematankoja, ja taivutettuja tankoja tarkasteltiin halkeamien tai kuoriutumisilmiöiden toteamiseksi.

n) Iskun kesto määritettiin standardin JIS G 3492 mukaan antamalla päällystetyn kappaleen olla 25*G n lämpöisessä vedessä tunnin ajan, jonka jälkeen sen päälle pudotettiin 545 gramman painoinen teräspallo 2,4 metrin korkeudelta, ja sitten pintaa tarkasteltiin halkeamien tai muiden epäsäännöllisyyksien toteamiseksi.

o) Jäähdyttämisen ja sulattamisen keston koe suoritettiin standardin ASTM C 666 mukaan. 100 mm x 100 mm x 400 mm suuruinen koekappale upotettiin veteen ja veden lämpötilaa muutettiin 300 jakson ajan 4 tunnin välein läirpötila-alueella 4, 5... -18* C.

12 81 775

Kuten taulukossa I esitetään, keksinnön mukainen pinnan pääl-lystysaine kovettuu suhteellisen lyhyessä ajassa, mikä parantaa käytön tehokkuutta.

Koska tämän päällystysaineen sietoalue hyvin korkeissa ja hyvin matalissa lämpötiloissa käytettynä on laaja, se soveltuu käytettäväksi erilaisissa ympäristöissä.

Päällystysaineen suuri tarttumislujuus saa sen tarttumaan lujasti erilaisten substraattina toimivien materiaalien pinnoille.

Tämän päällystysaineen puristus- ja taivutuslujuudet ovat riittävät, jotta päällystysaine voisi mukautua substraattien laajenemiseen, erityisesti metallien yhteydessä, joiden lämpö-laajeneminen on huomattavaa lämpötilan muuttuessa.

Tämän lisäksi sitä voidaan käyttää kaikenlaisissa ympäristöissä, koska se kestää erinomaisesti korroosiohyökkäyksiä, vettä, rapautumista, alkaleja ja öljyjä.

Päällystysaine kestää esimerkiksi rajuja käyttöolosuhteita vesistöjen poikki kulkevissa silloissa käytettäessä, koska sillat ovat alttiina suurille lämpötilan vaihteluille ja näin ollen lämpölaajenevat ja -supistuvat jatkuvasti, ollen lisäksi koko ajan paljaina merivesiroiskeille.

Sitä voidaan myös käyttää vaikeasti huollettavien käyttövesi-ja viemäriputkien pinnoitteena, joiden putkien tulisi kestää pitkiä aikoja, ja jotka ovat alttiina happojen, alkalien ja muiden virtaavien aineiden vaikutukselle.

Sitä voidaan käyttää tyydyttävästi sellaisten merivesiputkien pinnoitteena, jotka tavallisesti ovat kosketuksessa suolaveden kanssa.

Mikäli päällystettävä substraatti on metallia, erityisesti rautaa, joka pyrkii korrodoitumaan hapettumalla ilman hapen li v\ i3 81 775 vaikutuksesta, keksinnön mukaisen pinnan päällystysaineen taipumusta sitoutua metalli-ionien kanssa voidaan käyttää hyväksi itse metallin hapettumisilmiön avulla. Päällystysaine sallii ruosteen muodostumisen pinnan läpi tunkeutuen, ja saa aikaan vahvan oksidikalvoa muodostuvan päällysteen, joka suojaa pintaa korroosiota vastaan.

Pääasiallisten aineosiin kuuluva sinkkioksidi (ZnO) reagoi useiden polymeerien kanssa ristisidoksia muodostaen, joten se lisää tuloksena olevan päällystävän kalvon lujuutta.

Glysiiniä on sisällytetty päällystysaineeseen, jotta polymeerit saataisiin kovettuviksi.

Yhdistelmäpolymeerin emulsion sisältämä rasvahappo stabiloi emulsion, poistaa rasvan päällysteen pinnalta ja parantaa päällystysaineen tasoittumisominaisuuksia levittämisen aikana.

Koska päällystysaine on tyypiltään emulsio, se ei saastuta ympäristöä orgaanisen liuottimen haihtumisen seurauksena levittämisen aikana. Sitä voidaan levittää ruiskupiStoolilla tai päällystysaineeseen upottamalla, jolloin pääasiallisten aineosien erottumiselta tai laskeutumiselta vältytään. Tämän keksinnön mukaisen pinnan päällystysaineen edut ovat yhteenvedon omaisesti esitettynä seuraavat: (a) Seiniä ja sisäkattoja päällystettäessä seoksen viskositeetti voidaan asettaa sellaiseksi, että päällystävä seos soveltuu levitettäväksi ruiskupistoolilla. Tällä viskositeetilla se muodostaa sitkeitä ja tasaisia päällystäviä kalvoja, ilm'an että seoksen pääasialliset aineosat erottuisivat seoksesta sekä ilman kalvon valumista.

(b) Putkien, kulmien ja muiden pienten päällystettävien kohtien yhteydessä, tai sisäpinnaltaan päällystettävien kohtien yhteydessä voidaan päällystysaineen viskositeetti sovittaa siten, että päällystysaine voidaan levittää upotuskäsittelyl- • · lä. Se muodostaa tällöin sitkeän ja tasaisen kalvon, ilman että pääasialliset aineosat erottuvat tai laskeutuvat päällys- 14 81 775 tettävässä seoksessa.

(c) Se tarttuu hyvin rautaan, galvanoituun rautaan ja muihin vastaaviin pintoihin ja tuloksena oleva kalvo on riittävän taipuisaa mukautuakseen päällystetyn teräslevyn tai muun vastaavan taipumiseen tai muihin muodonmuutoksiin.

(d) Päällystävä kalvo on niin sitkeää, että se vain paikallisesti vaurioituu painavien esineiden aiheuttamien iskujen seurauksena, kuitenkaan haikailematta tai kuoriutumatta irti pinnalta.

(e) Tämä kalvo tekee betonipinnan joustavaksi, vettä kestäväksi ja rapauttavia olosuhteita kestäväksi.

(f) Se kestää lämpötilan muutoksia suurella alueella, 300*C:n lämpötilasta aina -183* C: n lämpötilaan.

(g) Se on palamaton ja sen käsitteleminen on turvallista.

(h) ' Alle 80* C: n lämpöinen kuuma ilma on riittävää edistääkseen kalvon levittämisen jälkeistä kuivumista, sekä päällystysvaikutuksen saavuttamista, mikä parantaa päällystämisen tehokkuutta.

(i) Sitä voidaan käyttää hyvin erilaisissa ohteissa, erilaisilla tavoilla. Eri tavoilla käytettynä tämä päällystävä aine esimerkiksi saa aikaan sitoutumista, korroosion kestoa, veden kestoa ja joustavuutta hyvin erilaisiin kohteisiin, kuten aineen toimiessa jokien tai kanavien yli kulkevien siltojen maalina, käyttövesi-ja viemäriputkien pinnoitteena, merivesi-putkien pinnoitteena, kaksinkertaisina vesitiivisteinä, aineena voimalaitosten kunnossapitämiseksi, aineena kaasuvuotojen estämiseksi hiilikaivoksissa, aineena vesilietteiden suojaamiseksi kuljetuksen aikana, rautateiden ratapölkyissä, ruosteen- i estoaineena laivoissa, ruosteenestoaineena autojen alustoissa, maaleina sähkö- ja puhelinpylväiden (ja kaapeleiden) suojaamiseksi, ruosteenestopäällysteinä öljysäiliöissä, maalina pienissä veneissä ja laivoissa, päällysteenä kaasuputkissa ja

II

is 81775 » -säiliöissä, sideaineena nestekaasusäiliöiden eristeissä, tiivistävänä aineena ydinvoimaloissa, ruosteenestopäällysteenä teollisuusrakenteissa ja torneissa, päällysteenä betonista valmistetuissa sekundäärituotteissa, aineena rakennusten huipulla sijaitsevien vesisäiliöiden kunnossapitämiseksi, ruos-teenestomaalina maasilloissa ja terässilloissa, vedenesto-aineena tunneleissa, korroosionestoaineena ja vedenestoaineena elementtitaloissa, ruosteenestopäällysteenä merilaitureissa ja teräksissisä altaissa, aineena vinopintojen suojaamiseksi, rapautumista estävänä aineena betonipadoissa, sekä ruosteen- j estopäällysteenä vesisuluissa. Tämän keksinnön mukaista pääl-lystysainetta voidaan myös käyttää laajasti liima-aineena ja sitovana aineena.

Toisen suoritusmuodon yhteydessä edullisimmat menetelmät edellä mainitun pinnan päällystysaineen käyttämiseksi kuvataan seuraavassa useiden esimerkkien avulla.

Ensimmäinen esimerkki (Kuvat 1...3) Tässä esimerkissä keksinnön mukaista materiaalia käytetään betonista valmistetun sillan pohjalevyn korjaamiseen.

Kuvissa 1. . . 3 numero 1 viittaa erään sillan betoniseen pohja-levyyn, jossa on useita halkeamia. Tällaisen pohjalevyn korjaamiseksi halkeama, joka alapinnan la puoleisessa osassa on leveydeltään 1 mm, leikataan V-muotoiseksi, jonka leveys on 2 cm ja syvyys 2 cm.

Tämän jälkeen lukuisia reikiin istutettavia reikään kiilautuvia ankkureita 3 ruuvataan pohjalevyyn kuvan 2 esittämällä tavalla. Sitten ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä kuvattua yhdi s telmäpolymeeri n emulsiota, joka on laimennettu samalla määrällä vettä, ruiskutetaan kahdesti alapinnalle ruisku-pistoolilla ja jäähdytetään emulsion kovettamiseksi, jolloin pohjalevyn 1 alapinnalle la muodostuu polymeerikalvo 4. Ylemmän pultin 5 yläpää kierretään sitten kiila-ankkuriin 3.

Seos valmistetaan sekoittamalla polymeeriemulsio ensimmäisen i ie 81775 l suoritusmuodon yhteydessä kuvattujen pääasiallisten aineosien kanssa suhteessa 1:3,5, ja seokseen lisätään riittävä määrä vettä valuun sopivan viskositeetin saavuttamiseksi.

Syy siihen, että pinnan päällystysaineessa sekoitussuhde on 1:3,5 on se, että täten saadun pinnan päällystysaineen juokse-vuus on riittävä, ja helpottaa myöhemmin pohjalevyyn täytettävän pinnan päällystysaineen, seossuihteeltaan 1: 5, tarttumista.

Vettä sisältävää seosta levitetään tämän jälkeen polymeeri-kalvon 4 pinnalle paineella 5 kg/cm noin 500 μπ\ paksuisen ylemmän kerroksen 6 muodostamiseksi.

Ylemmän kerroksen 6 alapinnalle levitetään vanunki 7, ja \ vanunkiverkkoa 7 tuetaan lukuisilla välikemuttereilla 8, jotka kiinnitetään kierteiden avulla ylemmän pultin 5 alapäähän. Sitten alemman pultin 9 yläpää kierretään välikemutteriin 8 siten, että alempi pultti 9 on kiinnitetty pystysuoraan asemaan välikemutterin 8 alapuolelle.

Tämän jälkeen betonilevy 11, jonka yläpinnalle on lujasti kiinnitetty vinyylikerros 10, sijoitetaan sopivan välimatkan tai tilan päähän vanunkiverkosta 7, ja pidetään tässä asemassa. Alempi pultti 9 sijoitetaan tähän levyyn valmistettuun reikään 12 pulttia varten.

Mutteri 13 kiinnitetään kierteiden avulla alemman pultin 9 alapäähän, ja se pakottaa levyn 11 ylöspäin levyn 11 ja mutterin, 13 väliin sijoitetun lehtijousen 14 aiheuttamaa jännitys-voimaa hyväksikäyttäen.

Tällä rakenteella betonilevy 11 on saatu joustavan voiman alla kosketukseen välikemutteriin 8, ja vanunkiverkon 7 ja betoni-levyn 11 väliin määräytyy tila täyteainetta varten.

Tämän keksinnön mukaista pinnan päällystysainetta, joka on valmistettu sekoittamalla keskenään pääasiallisia aineosia ja yhdistelmäpolymeerin emulsiota seossuhteessa 1: 5, täytetään

II

17 81 775 täyteaineen tilaan paineen avulla, jolloin päällystysaine toimii sitovana aineena. Täyttämistä jatketaan niin kauan, kunnes betonilevy 11 on laskeutunut toivotulle tasolle lehti -jousen 14 jännitysvoimaa vasten.

Lopuksi mutteri 13 kiristetään lehtijousen 14 jännitysvoiman lisäämiseksi, jolloin betonilevy 11 kiinnittyy lujasti pohja-levyyn 1.

Huomattakoon, että puristusväli (t) on pidettävä välikemutte-rin 8 ja betonilevyn 11 välissä siten, että betonilevyyn 11 kohdistuu jatkuvasti ylöspäin suuntautunut jännitysvoima.

Noin neljän viikon kuluttua alempi pultti 9 poistetaan ja betonilevy 11 irroitetaan, jolloin saadaan aikaan noin 20 millimetrin paksuinen alempi päällystävä kerros 15.

Toinen esimerkki (Kuvat 4 ja 5)

Kuvassa 4 numero 21 viittaa betoniseen pohjalevyyn, jonka alemmalla ulkopinnalla 22 on lukuisia halkeamia 23. Ulkopinta 22 tehdään ensin epätasaiseksi sähköllä toimivalla porakoneella tai erittäin voimakkaasti paineistetulla vesisuihkulla. Numero 24 tarkoittaa ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä kuvattua yhdistelmäpolymeerin emulsiota, jota on levitetty tälle ulkopinnalle 22 siten, että emulsio 24 tunkeutuu halkeamiin 23. Halkeamien 23 kehittymistä voidaan tehokkaasti välttää emulsion sitornislujuuden avulla. Numero 25 viittaa ensimmäiseen pinnoittavaan kerrokseen, joka samoin estää halkeamien 23 kehittymisen sitomislujuutensa vaikutuksesta.

Ensimmäinen pinnoittava kerros on tehty tämän keksinnön mukaisesta pinnan päällystysaineesta, joka on valmistettu sekoittamalla yhdistelmäpolymeerin emulsiota pääasiallisiin aineosiin suhteessa 1: 3, 5.

Numero 26 tarkoittaa toista pinnoittavaa kerrosta, joka myös on valmistettu sekoittamalla keskenään edellä mainittua yhdistelmäpolymeerin emulsiota ja pääasiallisia aineosia sekoitus- ιβ 81775 suhteessa 1:5,0, ja tämä kerros 26, joka on levitetty kiinteästi ensimmäiseen pinnoittavaan kerrokseen 25, sisältää lasikuituja 27.

Tällaisen rakenteen ansiosta, liittyneenä lasikuitujen 27 erinomaiseen vetomurtolujuuteen, tämän toisen pinnoittavan kerroksen 26 vetomurtolujuus saattaa olla erittäin korkea, mikä edelleen estää halkeamien 23 muodostumista pohjalevyn 1 ulkopinnalle 22.

Vaikka kuvassa 4 lasikuitu 27 onkin sisällytetty toiseen pinnoittavaan kerrokseen 26 lasikuitulevynä, voidaan kuitenkin lasikuitua 27 myös sisällyttää muissa muodoissa, kuten esimerkiksi sekoittamalla lukuisia lasikuitulankoja toiseen pinnoittavaan kerrokseen 26, kuten on esitetty kuvassa 5.

Kolmas esimerkki (Kuvat 6 ja 7) Tämä esimerkki on muunnos toisesta esimerkistä, ja siinä toiseen pinnoittavaan kerrokseen on upotettu vanunkiverkon muodostama ristikko.

Kuten kuvista 6 ja 7 nähdään, vanunkiverkon muodostama ristikko 27 on valmistettu lukuisista pitkittäisistä ja poikittaisista teräslangoista 27a ja 27b, jotka kulkevat toistensa ylitse kohtisuoraan. Nämä langat 27a ja 27b on hitsattu yhteen kohtaamispisteissä. Lankojen 27a , 27a sekä 27b, 27b välinen etäisyys on mieluiten 5,0 mm, lankojen 27a, 27b halkaisijan ollessa mieluiten 2. . . 6 mm.

Näiden lankojen 27a, 27b halkaisija vaihtelee kuitenkin riippuen pohjalevyn ulkopinnalla olevien halkeamien suuruudesta.

Neljäs esimerkki (Kuvat 8...10) Tässä esimerkissä pinnan päällystysainetta käytetään paalu-levyn roiskevyöhykkeen suojaamiseen.

Kuvissa 8 ja 9 numero 31 tarkoittaa lukuisia teräksestä vai-

II

19 81 775 l mistettuja ponttilevyjä, jotka on yhdistetty peräkkäin, ja jotka on paalutettu vedenalaiseen penkereeseen. Paalulevyissä 31 on roiskevyöhyke A siinä kohdassa, jossa vesipinta joutuu kosketukseen paalulevyn pinnan kanssa.

Numero 32 tarkoittaa lukuisia korroosiota estäviä betonilevyjä (teräsbetonia tai Portlandsementtivalmistetta) jotka on sijoitettu samansuuntaisiksi paalulevyn 31 kanssa niistä tietylle etäisyydelle (esimerkiksi 1 cm päähän). Näiden betonilevyjen 32 leveys W on riittävä peittääkseen paalulevyn 31 roiskevyöhykkeen A. Betonilevyt 32 on liitetty peräkkäin toisiinsa sitovalla kumilla 33.

Kuvassa 8 kirjain B osoittaa veden tasoa.

(

Edelleen kuvassa 8 numerot 34 ja 35 tarkoittavat alempaa ja ylempää tukirakennetta näiden betonilevyjen 32 kannattamiseksi roiskevyöhykkeessä A. Tukirakenteiden 34 ja 35 lähempi pää on hitsattu paalulevyyn 31 ja niiden toinen pää käsittää pidäkkeen (34a), (34b) betonilevyn 32 putoamisen estämiseksi.

Numero 36 tarkoittaa pitkänomaista pohjalevyä, joka mieluiten on valmistettu muovilevystä tai vanerista.

Jotta voitaisiin estää pohjalevyn 36 irtoaminen veden aiheuttaman nosteen vaikutuksesta alemmista tukirakenteista 34, on tässä pohjalevyssä 36 lukuisia aukkoja, joiden läpi kulkevat yhdistävät jänteet 37 pohjalevyn 36 liittämiseksi alempaan tukirakenteeseen 34. Numero 38 tarkoittaa tiivistettä, joka on sijöitettu pohjalevyn 36 ja paalulevyn 31 liitoskohdan väliin.

Tämänkaltaisen rakenteen ansiosta paalulevy 31, betonilevy 32 ja pohjalevy 36 määrittävät tilan tarttumisaineen täyttämistä varten, ja tähän tilaan täytetään tarttumisaineena 39 toimivaa, keksinnön mukaista pinnan päällystysainetta betonilevyn 32 liittämiseksi kiinteästi teräksestä valmistettuun paalu-levyyn 31, jolloin tämän teräksisen paalylevyn 31 roiskevyöhyke A on suojattu ruostumista vastaan.

20 81 775 Tässä esimerkissä pinnan päällystysaine valmistetaan sekoittamalla ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä kuvattua yhdis-telmäpolymeerin emulsiota ja pääasiallisia aineosia seossuh-teessa 1: 5, 0.

i

Pinnan päällystysaine 39 voidaan laittaa tarttumisainetta varten olevaan tilaan tilan yläosassa olevan aukon kautta tai pohjalevyyn 38 tehdyn aukon kautta. Kuvissa 8 ja 9 numero 40 tarkoittaa peitelevyä, joka on asennettu tarttumisainetta varten olevan tilan päälle.

Kuvassa 10 esitetään muunnos tästä suoritusmuodosta, jossa muunnoksessa betonilevy 32 on suora levy.

Viides esimerkki (Kuvat 11...13) Tässä esimerkissä keksinnön mukaista pinnan päällystysainetta käytetään teräsputkesta valmistetun paalun suojaamiseen ruostumista vastaan.

Kuviossa 11 ja 12 numero 51 tarkoittaa vettä kestävää kalvoa ja tämä kalvo 51 on valmistettu kyllästämällä keksinnön mukaisesta pinnan päällystysaineesta muodostuvalla pinnoittavalla materiaalilla 53 suurisilmäinen kudos, esimerkiksi victoria-kudos (engl. Victoria-lawn), ja sitten kuivaamalla kudos.

Koska sekä kudoksen 52 että pinnoittavan materiaalin 53 veto-murtolujuus on riittävää, voidaan edellä kuvatussa rakenteessa halkeamien esiintyminen pinnoittavassa materiaalissa 53 tehokkaasti estää kudoksen 52 ja pinnoittavan materiaalin 53 yhteisvaikutuksen avulla.

Tässä esimerkissä pinnan päällystysaine valmistetaan sekoittamalla yhdistelmäpolymeeri ja pääasialliset aineosat seossuh- l teessä 1: 3, 5.

Edellä kuvatulla tavalla valmistettu vedenkestävä kalvo 51 on kiedottu kuvassa 13 esitetysti teräsputkesta tehdyn paalun 56 ulkopinnan ympäri ja kiinnitetty tähän pintaan tarttumis- li 21 81775 aineella, joka on valmistettu sekoittamalla keskenään yhdis-telmäpolymeerin emulsiota ja pääasiallisia aineosia seos-suhteessa 1: 3, 5. . . 5, 0.

Edellä mainitussa kietomisoperaatiossa voidaan käyttää vyö-tettä kiinnittämään vettä kestävä kalvo 51 teräsputkesta tehtyyn paaluun 56, kunnes ensin mainittu on tarttunut täydellisesti jälkimmäiseen.

Kiedotun vedenkestävän kalvon 51 toisiinsa rajoittuvat päät tai reunat liitetään toisiinsa vedessä kovettuvalla tarttumis-aineella 57.

Kuudes esimerkki (Kuvat 14 ja 15) Tässä esimerkissä keksinnön mukaieta pinnan päällystysainetta käytetään laattojen kiinnittämiseksi substraattiin, kuten esim. kylpyhuoneen lattiaan.

Kuvassa 14 numero 61 tarkoittaa betonista (Alumiinisementti, Portlandsementti, engl. A1C, PC) valmistettua substraatti-levyä, joka toimii kylpyhuoneen lattiana.

Kuten kuvassa 14 esitetään, tämän substraattilevyn pinta on karkea ja aikaansaatu paineistetulla vedellä tai sähköllä toimivalla porakoneella.

Tällaisen karkean pinnan ansiosta yhdistelmäpolymeerin emulsio kyllästää tehokkaasti substraatin 51.

Kuvassa 14 numerot 64 ja 65 tarkoittavat ensimmäistä ja toista pinnoittavaa kerrosta, jotka on levitetty ja muodostettu substraatin 62 ja vastaavasti laatan 66 pinnalle.

Pinnoittavat kerrokset 64 ja 65 on muodostettu sekoittamalla yhdistelmäpolymeerin emulsiota ja pääasiallisia aineosia keskenään seossuhteessa 1: 3, 5.

Lisäksi kuvassa 14 numero 67 tarkoittaa tarttumisainetta en- 22 81775 simmäisen ja toisen pinnoittavan kerroksen 64 ja 65 kiinnittämiseksi toisiinsa.

Tämä tarttumisaine 67 on valmistettu sekoittamalla yhdistelmä-polymeerin emulsiota ja pääasiallisia aineosia keskenään seos-suhteessa 1: 5.

Koska tällä yhdistelmäpolymeerin emulsiolla, ensimmäisellä ja toisella pinnoittavalla kerroksella 64 ja 65 sekä tarttumis-aineella 67 on erinomaiset fysikaaliset ja/tai kemialliset omi,naisuudet, saadaan laatat 66 tarttumaan lujasti substraattiin 61 näiden materiaalien tarttumisvoiman ja vetomurtolujuuden ansiosta.

Edellä kuvatuissa pinnoittavissa kerroksissa 64 ja 65 yhdistelmäpolymeerin emulsion ja pääasiallisten aineosien seos-suhteeksi on asetettu 1: 3, 5. Tämä johtuu siitä, että lisäämällä yhdistelmäpolymeerin emulsion määrää pääasiallisiin aineosiin verrattuna pinnoittavan materiaalin kuivuminen heikentää tarttumisainetta.

j

Claims (7)

23 81 775

1. Pinnan päällystysaine, joka olennaisesti muodostuu seoksesta, joka on tehty a) pääasiallisesta aineosasta, joka käsittää piioksidia, kalsiumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmä-polymeerin emulsiosta, jossa on karboksi-muunnettua styreeni-butadieeniä ja sykloheksyyli-metakrylaattia, tunnettu siitä, että yhdistelmäpolymeeri mainittujen polymeerien lisäksi aina sisältää styreenipolymeeriä itsenäisenä polymeerinä, ja että pääasiallisten aineosien ja yhdistelmäpolymeerin seos-suhde on 2: 1. . . 6: 1.

2. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen pinnan päällystys-aineen käyttämiseksi, tunnettu siitä, että tässä menetelmässä I) lattialevyn alapinta kyllästetään yhdistelmäpolymeerin emulsiolla, joka käsittää olennaisesti karboksi-muunnettua styreeni-butadieeniä, sykloheksyyli-metakrylaattia ja styreenipolymeeriä yhdistelmäpolymeerin kalvon muodostamiseksi, II) mainitun lattialevyn alapintaan asennetaan lukuisia pultteja, jolloin betonilevy saadaan ripustetuksi tietylle etäisyydelle lattialevystä, jolloin täyttöainetta varten .·' : määräytyy tila betonilevyn ja lattialevyn alapinnan vä- : · : li in, III) betonilevyyn kohdistetaan ylöspäin pakottava voima vas taaviin pultteihin asennetuilla jousilla, ja täyttöainetta varten tarkoitettuun tilaan täytetään paineella betonilevyn joustavaa voimaa vastaan pinnan päällystysainet-ta, joka muodostuu olennaisesti seoksesta, joka on tehty a) pääasiallisesta aineosasta, jossa on piioksidia, kalsiumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmäpolymeerin emulsiosta, joka pääkomponenttei-nä käsittää karboksi-muunnettua styreeni-butadi eeni ä ja sykloheksyyli-metakrylaattia sekä lisäksi styreeni - •· polymeeriä itsenäisenä polymeerinä, jolloin seoksessa nämä ainesosat on sekoitettu seossuh-teessä 5,0: 1. 24 81 775

3. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen pinnan päällystys -aineen käyttämiseksi, tunnettu siitä, että tässä menetelmässä I) sillassa käytetyn pohjalevyn alapinta kyllästetään yhdis-telmäpolymeerin emulsiolla, joka olennaisesti muodostuu karboksi-muunnetusta styreeni-butadieenistä, sykloheksyy- li-metakrylaatista ja styreenipolymeeristä II) emulsiolla kyllästetty pohjalevyn alapinta päällystetään ensimmäisellä ja toisella pinnoittavalla kerroksella, jotka on valmistettu pinnan päällystysaineesta, joka päällystysaine muodostuu olennaisesti suhteessa 5,0: 1 muodostetusta seoksesta, joka on valmistettu a) pääasiallisesta aineosasta, jossa on piioksidia, kai-siumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmäpolymeerin emulsiosta, jossa on karboksi-muunnettua styreeni-butadieeniä ja sykloheksyyli-meta-krylaattia sekä lisäksi styreenipolymeeriä itsenäisenä polymeerinä, johon pinnan päällystysaineeseen on upotettu vahvistavaa materiaalia.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä pinnan päällys-tysaineen käyttämiseksi, tunnettu siitä, että mainittu vahvistava materiaali on lasikuitua.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä pinnan päällystys-aineen käyttämiseksi, tunnettu siitä, että vahvistava materiaali on teräslankaverkko.

6. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen pinnan päällystys-aineen käyttämiseksi, tunnettu siitä, että tässä menetelmässä I) betonilevy sijoitetaan vedessä seisovan teräksisen paalu-levyn kanssa samansuuntaisesti siten, että betonilevy sijoittuu paalulevyn roiskevyöhykettä vastaan tietyn välin päähän levystä, II) mainitun betonilevyn alaosaan asennetaan pohjalevy, jonka yksi pää ulottuu paalulevyn yhteen pintaan saakka määrit- II 25 81 775 taen tilan tarttumisaineen täyttämistä varten, III ) tarttumisaineen täyttämistä varten tarkoitettuun tilaan täytetään tarttumisaineena toimivaa pinnan päällystys -ainetta, joka olennaisesti muodostuu seoksesta, joka suhteessa 5, 0: 1 on valmistettu a) pääasiallisesta aineosasta, jossa on piioksidia, kal-siumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmäpolymeerin emulsiosta, jossa on karboksi-muunnettua styreeni-butadieeniä ja sykloheksyyli-meta-krylaattia sekä lisäksi styreenipolymeeriä itsenäisenä polymeerinä.

7. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen pinnan päällystys -aineen käyttämiseksi, tunnettu siitä, että tässä menetelmässä I) substraattilevyn tarttuva pinta kyllästetään yhdistelmä-polymeerin emulsiolla, joka olennaisesti muodostuu karbo-ksi-muunnetusta styreeni-butadieenistä, sykloheksyyli-metakrylaatista ja styreenipolymeeristä, II) emulsiolla kyllästetylle tarttuvalle pinnalle levitetään ensimmäinen pinnoittava kerros, joka on tehty pinnan päällystysaineesta, joka olennaisesti muodostuu seoksesta, joka seossuhteessa 3, 5: 1 on valmistettu a) pääasiallisesta aineosasta, jossa on piioksidia, kalsiumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmäpolymeerin emulsiosta, jossa on karboksi- muunnettua styreeni-butadieeniä ja sykloheksyyli-meta-krylaattia sekä lisäksi styreenipolymeeriä itsenäisenä polymeerinä, III) levitetään lukuisalle laatalle toinen pinnoittava kerros, joka on tehty pinnan päällystysaineesta, joka olennai- ' sesti muodostuu seoksesta, joka seossuhteessa 3,5: 1 on ' valmistettu : a) pääasiallisesta ainesosasta, jossa on piioksidia, kalsiumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmäpolymeerin emulsiosta, jossa on karboksi- : muunnettua styreeni-butadieeniä ja sykloheksyyli- metakrylaattia sekä lisäksi styreenipolymeeriä itse- 26 81 775 näisenä polymeerinä, ja IV) mainittu toinen pinnoittava kerros kiinnitetään mainittuun ensimmäiseen pinnoittavaan kerrokseen tarttuvan pinnoittavan kerroksen avulla, joka tarttuva pinnoittava kerros on valmistettu pinnan päällystysaineesta, joka olennaisesti muodostuu seoksesta, joka seossuhteella 5:1 on valmistettu a) pääasiallisesta aineosasta, jossa on piioksidia, kai -siumoksidia ja rautaoksidia, sekä b) yhdistelmäpolymeerin emulsiosta, jossa on karboksi-muunnettua styreeni-butadieeniä ja sykloheksyyli-metakrylaattia sekä lisäksi styreenipolymeeriä itsenäisenä polymeerinä, jolloin mainitut laatat saadaan tarttumaan lujasti kiinni subs traatti levyyn. li 27 81775