FI81181C - Instickningsanslutning foer att temporaert faesta en anordning vid ett skaft. - Google Patents

Description

1 81181

Pistoliitäntä laitteen kiinnittämiseksi tilapäisesti varteen

Keksinnön kohteena on pistoliitäntä laitteen kiin-5 nittämiseksi tilapäisesti varteen, joka liitäntä koostuu putkennysästä ja tulpasta, jotka voidaan liittää tukevasti toisiinsa, jolloin näiden osien kiinni pitämiseksi toisiinsa yhdistettyinä toiseen osaan on järjestetty pidätin-kynnellä varustettu joustokieli, joka lukkiutuu toisessa 10 osassa olevan pidätinrivan taakse, jolloin joustokieli asettuu putkennysän pohjaosaa päin ja yhdistetyssä tilassa ympäröi putkennysän seinämää ulkopuolelta olennaisesti va-kiosuuruisella, pienellä välyksellä, ja jolloin joustokieli ja tulppa ylhäältä ja putkennysä ja pohjaosa toisaalta 15 ovat kulloinkin yhtä kappaletta.

Edellä esitetyn kaltainen pistoliitäntä tunnetaan CH-patenttiJulkaisusta 305389. Sillä on tarkoitus yhdistää harja siihen kuuluvaan varteen ja se käsittää suuren määrän rakenneosia, jotka on käyttövalmiin yksikön aikaansaa-20 miseksi koottava pitkällisessä kokoonpanoprosessissa. Täs tä aiheutuvat kustannukset ovat huomattavat ja estävät käytön leviämistä. Tunnetun sovellutusmuodon käsittely on myös vähemmän tyydyttävää. Se edellyttää, että liitettäessä tulppaa putkennysään käytetään lisäksi työntöholkkia. 25 Tämä joutuu tällöin mekaanisessa mielessä vain vähäisessä määrin vakaaseen asentoon, mistä aiheutuu se lisähaitta, että jo varteen kiinnitetyn laitteen, esim. harjan, normaalissa käytössä liitos saattaa tahattomasti aueta. Edellä kuvatun pistoliitännän paino on lisäksi siihen sisälty-30 vien rakenneosien massiivisen rakenteen vuoksi verrattain suuri ja tämä estää samaten sen käyttöä kevyissä laitteissa, esim. harjoissa.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan yksinkertaisesti valmistettava ja helppokäyttöinen pistoliitäntä, 35 jolle on suuren tukevuuden ja toimintavarmuuden ohella 2 81181 ominaista erittäin alhainen paino ja jota sen ansiosta voidaan käyttää yleispätevästi missä tahansa laitteissa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan alussa mainittua tyyppiä olevassa pistoliitännässä siten, että 5 osiin on järjestetty vääntölukitus, joka muodostuu toisen osan otsapuolelle avautuvasta lovesta, joka voidaan työntää ilman mainittavaa kehänsuuntaista välystä toisen osan säteittäisen ulokkeen päälle, ja että uloke muodostuu yhtä kappaletta putkennysän kanssa olevasta rivasta.

10 Keksinnön mukaisessa pistoliitännässä on ainoastaan kaksi yhtenä kappaleena valmistettua rakenneosaa, joista toinen on kiinnitetty varteen ja toinen laitteeseen, johon varsi on määrä tilapäisesti yhdistää. Kummankin rakenneosan valmistaminen on äärimmäisen yksinkertaista ja se voi 15 tapahtua sinänsä tunnetuilla ruiskuvalumenetelmillä kes-tomuovimateriaalista. Valmistuskustannukset ovat siten alhaiset.

Kummassakin rakenneosassa on varren suuntaisesti yhteen liitettävät sovitekappaleet, jotka on varustettu 20 sekä vääntölukituksella että nokkalukituksella. Vääntölukitus kytkeytyy soviteosia liitettäessä ennen nokkaluki-tusta, joten rakenneosat liittyvät aina oikeassa asennossa toisiinsa. Tällöin on huomattavaksi eduksi, että vääntölu-kituksen kytkeminen ei edellytä tuntuvaa voimankäyttöä.

25 Nokkalukitukseen kuuluu vähintään yksi tulpan poh jaosaan kiinnitetty joustokieli, joka liittyy tulppaan samalla tavoin rakenneosien ollessa sekä toisiinsa yhdistettyinä että toisistaan irti. Joustokieleen kohdistuu täten ainoastaan osia yhdistettäessä ja irrotettaessa lyhytai-30 kainen jännitys, minkä ansiosta alkuperäinen kimmoisuus säilyy pitkään, vaikka osat valmistettaisiin kestomuovis-ta. Toisiinsa yhdistettyinä liittyvät joustokielen perusosa ja putkennysän ulkoneva osa samassa tasossa toisiinsa. Tämä on staattisessa mielessä erittäin edullista eikä pit-35 käaikaisenkaan käytön jälkeen tarvitse pelätä kasvavaa 3 81181 hellahtelupoikkeamaa.

Joustokielen ulkonevaan osaan on muodostettu pidä-tinkynsi, joka voidaan lukita kimmoisasti putkennysän pi-dätinpinnan taakse kohdistamalla siihen riittävän suuri 5 voima kytkentäsuunnassa. Osien yhdistäminen on tällöin yksinkertaista eikä edellytä muiden osien liikuttelua. Rakenneosien irrottaminen on myös vastaavasti helppoa. Koska pidätinpinta ja/tai pidätinpintaan tarttuvat pidä-tinkynnen pinnat on sovitettu terävään kulmaan, se edel-10 lyttää vain riittävän suuren vetovoiman kohdistamista varteen, jolloin liitäntä avautuu helposti. Toisiinsa yhdistettyjen osien välille saadaan kuitenkin täysin tukeva liitäntä, joka kestää tavanomaisten lattiankäsittelylait-teiden rasitukset.

15 On sinänsä yhdentekevää järjestetäänkö putkennysä tai tulppa varteen taikka laitteeseen. Ratkaisua, jossa putkennysä liittyy laitteeseen, pidetään kuitenkin staattisista syistä edullisempana.

Osien ollessa toisiinsa kytkettyinä ympäröi jousto-20 kieli putkennysän seinämää ulkopuolelta olennaisesti va-kiosuuruisella, pienellä välyksellä, joka vastaa suunnilleen putkennysän sisäpinnan välimatkaa tulpasta. Välys on tehty niin pieneksi, että ottaen huomioon tavanomaiset valmistustoleranssit ja käytössä tapahtuvat muodonmuutok-25 set, esim. materiaalin turpoaminen vedellä kostumisen vuoksi, osat voidaan kuitenkin liittää helposti toisiinsa. Kun varteen kiinnitetyssä laitteessa tapahtuu kulmasiir-tymiä, putkennysä jäykistyy tällöin mekaanisesti yhtäältä joustokielen ja toisaalta putkennysän vaikutuksesta ja 30 tämä lisää huomattavasti liitoksen lujuutta. Mainittu etu tulee selvästi esille varsinkin silloin, kun joustokieli ja tulppa ovat aksiaalisuunnassa olennaisesti yhtä pitkiä.

Erittäin hyvään kulutuskestävyyteen päästään, kun joustokleltä, tulppaa ja putkennysää rajoittavat ainakin 35 toisiaan vastapäätä sijaitsevilla sivuilla pistoliitäntään 4 81181 pyörähdyssymmetrisesti liittyvät pinnat. Pinnat ovat edullisesti lieriömäisiä ja ne on tässä tapauksessa erittäin helppo valmistaa.

Tulpan otsapinnassa olevaan loveen rakenneosien 5 ollessa toisiinsa kiinnitettyinä kytkeytyvä putkennysän ripa ja putkennysän pohjaosa yhtyvät laitteen puolelta edullisesti yhdeksi kappaleeksi. Ripa toimii tällöin mekaanisena lisäjäykisteenä putkennysälle.

Ripa voi sijaita putkennysän seinämässä uiko- tai 10 sisäpuolella.

Edellisessä tapauksessa on etuna putkennysälle me- kaanisessä mielessä saatava erittäin hyvä jäykistys, jälkimmäisessä ripojen jääminen piiloon, jolloin ulkopinnasta tulee tasainen.

15 Tämä pienentää olennaisesti lian kertyrnisvaaraa laitteen normaalikäytössä. Myös sovellutusmuodot, joissa putkennysä on varustettu uiko- ja sisäpuolelta rivoilla, ovat mahdollisia. Niissä yhdistyvät tietyssä määrin molempien sovellutusmuotojen edut.

20 Putkennysä voidaan varustaa useilla tasaisin välein kehällä sijaitsevilla rivoilla ja tulppa ja/tai joustokie-li yhtä monella tasaisin välein kehällä sijaitsevalla lovella. Huomattavan vääntölujuuden ohella saadaan tässä tapauksessa aikaan putkennysän mekaaninen vakavointi nyr-25 jähdysrasituksia vastaan, joita kohdistuu eri suunnista. Pistoliitännän painoon nähden saavutetaan erittäin hyvä tukevuus.

Kun putkennysä on varustettu ulkopuolelta useilla tasaisin välein sijaitsevilla rivoilla, tulisi ripojen 30 sikäli kuin mahdollista sijaita vierekkäisten joustokiel-ten välisissä tiloissa ja ripojen ja joustokielten ulottuvuus olla säteen suunnassa olennaisesti yhtä suuri. Rivat täydentävät tällaisessa sovellutusmuodossa rakenneosien ollessa toisiinsa kytkettyinä joustokielten sileää 35 pintaa niiden väleistä. Tämä vähentää selvästi ei-toivot- 5 81181 tua lian kertymistä.

Keksinnön mukaisen pistoliitännän nokkalukituksen sisällä pidätinkynnen kanssa yhdessä toimiva pldätinpinta muodostuu edullisesti pidätinrivin putkennysän suuaukkoon 5 nähden vastakkaisesta kyljestä, jolloin pidätinripa kulkee poikittain putkennysän suuntaa vastaan. Tässä sovellutus-muodossa on se etu, että nokkalukituksen salpaaminen vaatii vain hyvin lyhytaikaista joustokielen jännittämistä.

Etuna on edelleen se, että poikittaissuunnassa kul-10 keva pidätinripa jäykistää lisää putkennysän seinämää.

Pidätinpinta ja/tai osien ollessa toisiinsa kytkettyinä pidätinpintaan tarttuva pidätinkynnen pinta ovat terävässä kulmassa putkennysän aukkoon nähden. Kulma on varren suuntaan nähden korkeintaan 75, sopivimmin välillä 15 35...60°. Joustokielen otsapinta on viistetty vastaavassa sovellutusmuodossa sisäpuolelta vastaavalla tavalla. Se pääsee tällöin rakenneosia kytkettäessä luistamaan helposti rivan ylitse.

Edellisiä sovellutusmuotoja ajatellen on täten myös 20 mahdollista sovittaa putkennysän kehälle useita tasaisin välein sijaitsevia pidätinripoja. Nämä sijaitsevat edullisesti vääntölukituksena toimivien, putkennysän ulkopinnalla olevien ripojen välissä ja ne voivat liittyä näihin putkennysän mekaanisen lujuuden edelleen parantamiseksi. 25 Tekemällä tulppa ontoksi voidaan painoa edelleen pienentää heikentämättä mainittavasti tukevuutta.

Keksinnön mukaiselle pistoliitännälle on helpon valmistettavuuden ohella ominaista erittäin hyvä käsitel-tävyys ja tukevuus. Se on lisäksi jokseenkin kulumaton ja 30 painoltaan kevyt, minkä ansiosta sitä voidaan käyttää yleisesti varren kiinnittämiseen mihin tahansa laitteeseen .

Keksinnön kohdetta selostetaan seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten avulla.

35 Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen pistoliitännän 6 81181 kumpaakin rakenneosaa välittömästi ennen niiden yhdistämistä.

Kuvio 2 esittää putkennysän käsittävää rakenneosaa yläkuvantona.

5 Kuvio 3 esittää tulpan käsittävää rakenneosaa ala- kuvan tona .

Kuvio 4 esittää tulpan käsittävää rakenneosaa osittain leikattuna.

Kuvio 5 esittää kumpaakin rakenneosaa toisiinsa 10 yhdistettyinä.

Kuvio 6 esittää kumpaakin toisiinsa yhdistettyä rakenneosaa poikkileikkauskuvantona.

Kuvio 7 esittää kumpaakin toisiinsa yhdistettyä rakenneosaa pitkittäisleikkauksena.

15 Kuviossa 1 esitetyt rakenneosat omaavat pyörähdys- symmetrisen muodon, jonka vain joissakin kohdin katkaisevat lovet tai rivat.

Kumpikin rakenneosa on valmistettu erikseen ruisku-valumenetelmällä. Ne on kumpikin tehty jostakin käyttökel-20 poisesta materiaalista, sopivimmin kuitenkin PVC:stä tai polypropyleeni stä.

Putkennysän 5 käsittävä rakenneosa 1 on varustettu alapuolelta pohjaosalla 3, joka voi samalla muodostaa osan liitettävää laitetta, esim. osan moppiin kuuluvaa langan-25 kiinnityslaitetta.

Putkennysä 5 on tehty ontoksi ja sen ulkopinnalle on muodostettu pituussuuntainen ripa 6, joka toimii vään-tölukituksena ja liittyy samalla putkennysän kanssa samaa kappaletta olevaan pohjaosaan 3. Toinen ripa on muodostet-30 tu samaan tapaan putkennysän 5 näkymättömissä olevalle takapuolelle.

Lisäksi voidaan putkennysän 5 ulkopinnalla nähdä varren suuntaan nähden poikittain kulkevat pidätinrivat 7, jotka muodostavat osan jäljempänä selostettavaa nokka-35 lukitusta. Pidätinrivat 7 ovat myös samaa kappaletta put- 7 81181 kennysän 5 kanssa.

Rakenneosa 2 koostuu harjanvarteen 4 kiinnitetystä tulpasta 11, jonka otsapuolella on varren suuntaan avautuva lovi 13. Viimeksi mainittu muodostaa osan vääntöluki-5 tusta, jota jäljempänä vielä selostetaan.

Tulppaa 11 ympäröivät ulkopuolelta tasaisin välein kehällä sijaitsevat joustokielet 12, joita erottavat toisistaan kehänsuuntaiset lovet 15. Joustokielten ulkonevat osat pystyvät näin ollen joustamaan säteen suunnassa.

10 Kuvio 2 esittää vääntölukituksena toimivien ripojen 6, 8, 9, pidätinripojen 7 ja putkennysän 5 keskinäistä sijoittelua pohjaosan 3 suhteen. Voidaan selvästi nähdä, että kaikki rivat on sijoitettu olennaisesti tasaisin välein. Näin saadaan putkennysälle yhtäläinen jäykkyys 15 kaikkiin suuntiin. Pohjaosassa 3 on lisäksi keskeinen pohja-aukko 18. Tähän voidaan asettaa esittämättä jätetty liitettävän laitteen toinen kiinnitysosa.

Kuvio 3 esittää tulpan 11 ja joustokielen 12 muotoa ja keskinäistä sijaintia. Voidaan havaita, että tulpassa 20 on keskinen ontelo ja yksittäisten joustokielten väliin ja tulpan otsapintaan on muodostettu tasaisin välein kehällä sijaitsevat lovet 13, 14, 15. Nämä sulkevat sisäänsä ensimmäisen rakenneosan rivat 6, 8, 9 pienellä kehänsuuntai-sella välyksellä, kun tulppa 11 on liitetty putkennysään 25 5, jolloin näiden kiertyminen toistensa suhteen on estet ty. Osat on esitetty toisiinsa yhdistettyinä kuviossa 5 etukuvantona.

Toinen rakenneosa 2 on esitetty kuviossa 4 puoliksi leikattuna, jotta voidaan nähdä, että joustokielet ulottu-30 vat olennaisesti onton tulpan 11 suuntaisesti. Niiden ulkonevaan osaan on sisäpuolelle muodostettu poikittain varren 4 suuntaan nähden ulottuva ura pidätinkynnen muodostamiseksi. Joustokielten 12 otsapintaan on lisäksi muodostettu tuloviisteet 17, jotta pidätinrivat 7 pääsevät si-35 sään, kun tulppaa 11 painetaan akselin suuntaisesti put- 8 81181 kennysään 1.

Pidätinkynsi napsahtaa tämän jälkeen pidätlnrivan 7 taakse, jolloin hyvän aksiaalisen lukituksen lisäksi saadaan aikaan hyvä varmistus varteen kiinnitetyn laitteen 5 tahatonta irtoamista vastaan. Tulpan 11 otsapinnassa olevat lovet 13, 14 ovat erisyvyisiä, jotta varsi ja siihen kytkettävä laite saadaan oikeaan asentoon. Vastaava ratkaisu on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, kun halutaan varmistaa, että varren 4 päässä oleva, piirustuksessa 10 esittämättä jätetty ripustuslenkki tulee aina samaan asentoon varteen kiinnitettävään laitteeseen. Tästä on etua sekä käsittelyssä että säilytyksessä.

Kuvio 6 esittää molempia yhteen liitettyjä rakenneosia 1, 2 poikkileikkauskuvantona. Rivat 6 kytkeytyvät 15 joustokielten 12 välisiin tiloihin ja niiden ulottuvuus säteen suunnassa vastaa joustokielten ulottuvuutta. Kokoonpannun yksikön ulkomuoto on täten tasainen, mistä on hygieenisessä mielessä suurta hyötyä.

Lisäksi voidaan nähdä, että putkennysä 5 on tuettu 20 sisäpuolelta kauttaaltaan tulpalla 11 ja ulkopuolelta joustokielillä 12. Tämä muodostaa mekaanisessa mielessä huomattavan jäykistyksen ja jäykkyys lisääntyy edelleen sen ansiosta, että rivat 6, 9 valmistetaan yhtenä kappaleena putkennysän 5 pohjaosan kanssa.

25 Valmiiksi koottu yksikkö on esitetty kuviossa 7 pitkittäisleikkauksena. Myös tässä tapauksessa voidaan nähdä, että putkennysää 5 ympäröivät pienellä välyksellä ulkopuolelta joustokielet 12 ja sisäpuolelta tulppa 11. Kummankin ulottuvuus säteen suunnassa on olennaisesti yhtä 30 suuri, jolloin niiden aikaansaamat tukivoimat täydentävät toisiaan. Tulppa 11 on tehty sisäpuolelta ontoksi, jotta jää tilaa esittämättä jätetyille laitteen kiinnitysapuneu-voille, jotka työntyvät sisään pohja-aukosta 18.

Verrattaessa kuvioita 4 ja 7 havaitaan, että jous-35 tokielet 12 eivät ole väännyksissä rakenneosien ollessa li 9 81181 toisiinsa kytkettyinä eivätkä myöskään silloin, kun ne ovat irti toisistaan. Rakenneosien 1, 2 välillä voidaan täten säilyttää pitkään tukeva liitos myös silloin, kun käytetään virumisalttiita kestomuovimateriaaleja.

5 Pidätinripa 7 ulottuu poikittain varren 4 suuntaan nähden ja sitä rajoittavat aksiaalisuunnassa kummaltakin puolelta varren 4 suuntaa vastaan kohtisuorat pinnat. Siihen tarttuu alapuolelta pidätinkynnen 16 pinta, joka muodostaa varren pituusakseliin nähden kulman, jonka suu-10 ruus on noin 55®. Vedettäessä varresta 4 irtoavat jousto-kielten 12 etummaiset päät putkennysän 5 ulkopinnasta, kunnes pidätinkynsi luistaa pidätinrivan 7 ylitse. Tämän jälkeen irrotusliike ei vaadi voimaa.

Kun rakenneosia 1 ja 2 yhdistetään toisiinsa, tois-15 tuu tapahtumaketju päinvastaisessa järjestyksessä. Tällöin painautuu tuloviiste 17 pidätinrivan 7 ylempää rajapintaa vasten ja irrottaa edelleen painettaessa joustokielen 12 etupään tilapäisesti putkennysän 5 ulkopinnasta. Tapahtumaketju päättyy siihen, että pidätinkynsi napsahtaa pidä-20 tinrivan 7 taakse.

Kuviossa 7 on lisäksi esitetty, kuinka rivat 8, 9 kytkeytyvät tulpan loveen 13, 14. Voidaan selvästi nähdä, että kun rakenneosat on liitetty toisiinsa, lovien ja ripojen väliin jää kehänsuunnassa vain pieni välys. Liitäntä 25 on siten erittäin tukeva ja vääntymisen kannalta vakaa.

Claims (12)

1. Pistoliitäntä laitteen kiinnittämiseksi tilapäisesti varteen, joka liitäntä koostuu putkennysästä (5) ja 5 tulpasta (11), jotka voidaan liittää tukevasti toisiinsa, jolloin näiden osien kiinni pitämiseksi toisiinsa yhdistettyinä toiseen osaan (11) on järjestetty pidätinkynnellä (16) varustettu joustokieli (12), joka lukkiutuu toisessa osassa (5) olevan pidätinrivan (7) taakse, jolloin jousto-10 kieli (12) asettuu putkennysän (5) pohjaosaa (3) päin ja yhdistetyssä tilassa ympäröi putkennysän (5) seinämää ulkopuolelta olennaisesti vakiosuuruisella, pienellä välyksellä, ja jolloin joustokieli (12) ja tulppa (11) toisaalta ja putkennysä (5) ja pohjaosa (3) toisaalta ovat 15 kulloinkin yhtä kappaletta, tunnettu siitä, että osiin (5, 11) on järjestetty vääntölukitus, joka muodostuu toisen osan (11) otsapuolelle avautuvasta lovesta (13, 14, 15), joka voidaan työntää ilman mainittavaa kehänsuuntais-ta välystä toisen osan (5) säteittäisen ulokkeen (6, 8, 9) 20 päälle, ja että uloke muodostuu yhtä kappaletta putkennysän (5) kanssa olevasta rivasta (6, 8, 9).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pistoliitäntä, tunnettu siitä, että joustokieli (12) ja tulppa (11) ovat aksiaalisuunnassa olennaisesti yhtä pitkiä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pistolii täntä, tunnettu siitä, että joustokieltä (12), tulppaa (11) ja putkennysää (5) rajoittavat ainakin toisiaan vastapäätä sijaitsevilla sivuilla pistoliitäntään pyörähdyssymmetrisesti liittyvät pinnat.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pistoliitäntä, tunnettu siitä, että pinnat ovat lieriömäisiä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen pistoliitäntä, tunnettu siitä, että ripa (6, 8, 9), putkennysä (5) ja pohjaosa (3) yhtyvät laitteen puolelta yh-35 deksi kappaleeksi. Il 11 81181

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen pistoliitäntä, tunnettu siitä, että ripa (6, 8, 9) on sovitettu putkennysän (5) seinämän uiko- ja/tai sisäpuolelle.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen pisto- liitäntä, tunnettu siitä, että putkennysä (5) on varustettu useilla tasaisin välein kehällä sijaitsevilla rivoilla (6, 8, 9) ja että tulppa (11) ja/tai joustokieli (12) on varustettu yhtä monella tasaisin välein kehällä 10 sijaitsevalla lovella (13, 14, 15), jotka vastaavat muodoltaan ripoja.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pistoliitäntä, tunnettu siitä, että putkennysä (5) on varustettu ulkopuolella tasaisin välein sijaitsevilla rivoilla (6), 15 että rivat (6) on sovitettu vierekkäisten joustokielten (12) välisiin tiloihin, ja että ripojen (6) ja joustokielten (12) ulottuvuus pistoliitännän akselia vastaan kohtisuorassa suunnassa on olennaisesti yhtä suuri.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen pistoliitäntä, 20 tunnettu siitä, että pidätinpinta muodostuu pidä- tinrivan (7) putkennysän (5) suuaukkoon nähden vastakkaisesta kyljestä ja että pidätinripa (7) kulkee poikittain putkennysän (5) suuntaa vastaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pistoliitäntä, 25 tunnettu siitä, että putkennysän (5) kehälle on sovitettu useita tasaisin välein sijaitsevia pidätinripoja (7) ja että pidätinrivat ja rivat (6, 8, 9) liittyvät toisiinsa.

10 81181

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen pis-30 toliitäntä, tunnettu siitä, että tulppa (11) ympäröi otsapuolelle avautuvaa onteloa.

12 81181