FI81035C - Foerfarande foer aoterstaellning av komponenter med kroekt form. - Google Patents

Description

1 81035

Viputyyppisten komponenttien kuntoonpanomenetelmä

Keksinnön alue

Esillä olevan keksinnön kohteena on yleensä ko-5 neistojen kuntoonpano ja erityisesti kaarevien konekom-ponenttien, kuten vipujen tai varsien kuntoonpanomenetelmä.

Keksinnön taustaa

On yleensä tunnettua, että IC-moottoriventtii-10 Iin käyttökoneiston komponenttiosat, esimerkiksi venttiilin keinuvivut, joutuvat käytön aikana raskaiden paikallisten kuormitusten alaisiksi, jotka aiheuttavat niiden huomattavaa kulumista. Tämän johdosta kyseisen komponentin käyttöikä on paljon lyhyempi kuin moottorin 15 muilla komponenttiosilla. Venttiilivivussa on kaksi erittäin nopeasti kuluvaa osaa, venttiilin nostonokan kanssa kosketuksessa oleva pinta ja venttiililautasta koskettava pinta, kun taas keinuvivun muut osapinnat pysyvät käytännöllisesti katsoen kulumattomina. Nykyisin 20 käytetään siten useita erilaisia kuntoonpanomenetelmiä mainittujen komponenttien kuluneiden pintojen kuntoonpanoa varten pyrkien samalla säästämään metallia ja näiden komponenttien valmistamiseen kuluvaa työmäärää.

Nykyisin tunnetaan esimerkiksi menetelmä, jonka 25 yhteydessä venttiilin käyttömekanismin kuluneet komponenttiosat peitetään kaasu-termisesti suihkepäällystyk-sellä (vrt. esimerkiksi artikkeli "Venttiilin käyttöme-kanismikom ponenttien kaasu-terminen suihkepäällystys VAZ-automoottorissa” aikakauslehdessä "Automitive in-30 dustry", N:o 7, 1983, s. 23 (venäjänkielinen)).

Suihkepäällystystekniikat sisältävät seuraavat toimenpiteet.

Suihkutettavan pinnan esivalmistus.

Suihkepäällystyksen levittäminen polttimien ja 35 jauhemaisen lisämetallin avulla.

2 81035

Hionta pintahiomalaitteen avulla käyttäen säteeltään oikeaa hiomalaikkaa piirustuksen ilmoittamien teknisten vaatimusten mukaisesti.

Tällainen menetelmä on kuitenkin sangen tehoton 5 ja kuntoonpano sen avulla erittäin kallista, eikä sen yhteydessä myöskään kyetä korjaamaan venttiilin lautas-pinnan kanssa kosketuksessa olevaa kulunutta aluetta.

Toisessa menetelmässä kaarevan viputyyppisen komponentin kunnossapitoa varten käytetään hitsauskerrostu-10 mia (vrt. esimerkiksi RSFSR Autoteollisuus- ja tieminis-teriön standardimääräykset N:o 2008-65 "ZIL-130 kuorma-automoottorin yleishuollon tekniset vaatimukset", Transport PH, Moskova 1966, s. 210, kaavio 17 (venäjänkielinen) ) .

15 Tämä menetelmä käsittää viallisten komponenttien kuluneiden alueiden hiomisen, hiottujen kohtien tarkastamisen ja hitsauskerrosten asettamisen kyseisen komponentin koko kitkapinnalle käyttäen hitsauslankaa. Tämän jälkeen komponentti hiotaan oikeaan kokoonsa ja tällä 20 tavoin kuntoonpannun komponentin oikeat mitat tarkastetaan .

Kuvatunlainen kuntoonpanomenetelmä on kuitenkin epäedullinen, koska se vaatii erittäin paljon työtä ja kuluttaa paljon metallia, sillä metallikerrokset on hit-25 sattava koko kitkapinnalle pelkästään sen alueen sijasta, jossa kuluminen on saavuttanut maksimaalisen sallitun asteen. Tämän johdosta jopa 90 prosenttia hitsa^ tuista metallikerroksista poistetaan myöhemmin seuraa-van työstämisen yhteydessä, jolloin tämä metalli lopul-30 lisesti menetetään. Samoin kuin edellämainitun suihke-päällystysmenetelmän yhteydessä, myös tätä menetelmää käyttämällä ei kyetä korjaamaan venttiilin lautaspinnan kanssa kosketuksessa olevaa kulunutta vipualuetta.

Il 3 81035

Keksinnön selostus

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan kaarevien komponenttien, kuten vipujen tai varsien, kuntoonpanoa varten tarkoitettu menetelmä, jonka 5 avulla kyetään saavuttamaan kuntoonpantujen komponenttien korjausaste, joka tekee näistä komponenteista uuden veroisia, asianmukaisella tavalla sovellettujen kuntoon-panotekniikoiden avulla.

Tämä tarkoitus saavutetaan patenttivaatimuissa esi-10 tetyin keinoin. Keksinnön mukaisessa viputyyppisten kaarevien komponenttien kuntoonpanoa varten tarkoitetussa menetelmässä, jonka yhteydessä kukunut alue täytetään vaadi-tunlaisella materiaalilla työstöä ja sitä seuraavaa mekaanista käsittelyä varten, korjattavaan kompomenttiin koh-15 distetaan kuormitus kukuneen alueen molemmilla puolilla lähellä tätä aluetta ja komponentti taivutetaan kulunutta aluetta vastassa olevan tukipinnan ympäri varmistaen siten, että itse komponentin materiaali syötetään kukuneen alueen vieressä olevista kohdista tähän alueeseen.

20 On olennaisen tärkeää, että puhtaan komponentin muotoa noudattava sovite asetetaan kuluneen alueen sivulle vastapäätä yhtä kuormituksen kohdistuskohtaa ja että kuormitusta kohdistetaan, kunnes kulunut alue tulee sanotun sovitteen muotoiseksi.

25 Tällainen kuntoonpanomenetelmä on osoittautunut erittäin taloudelliseksi, koska sen yhteydessä kuluneen pinnan korjaus normaalikokoon on lopullinen eikä siten mitään muuta mekaanista käsittelyä tarvita, ja toisen kuluneen kohdan korjaus edellyttää vain minimaalista 30 työstövaraa, jolloin molemmat pintaosat voidaan korjata samalla kertaa meistiä käyttäen puristimen yksinkertaisen iskun avulla, tämän muottimeistiprosessin ollessa yleensä tunnetusti erittäin tehokas. Toisena tässä yhteydessä esitettyjen kuntoonpanotekniikoiden positiivi- 4 81035 sena ja edullisena piirteenä on se, että itse komponentin materiaalia käytetään kuluneiden alueiden korjaamiseen, jolloin tällä materiaalilla siis on sama kemiallinen rakenne kuin alkuperäisellä komponentilla. Tämä on 5 olennaisen tärkeää korjatun komponentin täydellisen identtisyyden saavuttamiseksi alkuperäisen komponentin suhteen, jolloin näillä molemmilla komponenteilla on samanlaiset suoritusominaisuudet.

Menetelmä sallii komponenttien kahdesti toistetun 10 kuntoonpanon eikä sisällä mitään lisämateriaalien käyttöä kuluneiden alueiden korjausta varten.

Oheisten piirustusten lyhyt kuvaus Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtai-15 semmin eräiden esimerkin tavoin annettujen sovellutus-muotojen avulla oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: Kuvio 1 esittää leikkausta taivutusmeististä otettuna taivutettavan komponentin symmetriatasossa keksinnön mukaista järjestelyä vastaten; ja 20 Kuvio 2 esittää kuvion 1 linjaa II-II pitkin otettua leikkausta.

Keksinnön suositeltavin sovellutusmuoto Seuraavassa selostetaan kaarevien komponenttien 25 kuntoonpanomenetelmää moottorivaunun teräksisen venttii-livivun kuntoonpanosovellutuksena.

Kuntoonpanotekniikat ovat seuraavanlaisia.

Ensin tarkastetaan venttiilivivut, jolloin yli 1,0 mm kulumiskohtia venttiilin nostonokan kanssa kos-30 ketuksessa olevassa pinnassa sisältävät komponentit lopullisesti hylätään. Jäljellejäävät komponentit pestään, hehkutetaan 820°C:en lämmössä tunnin ajan ja niiden annetaan jäähtyä 250 tai 300°C:en kahden tunnin ajan, minkä jälkeen osien kovuus testataan ja ne jaetaan kolli 5 81035 meen ryhmään nokkaleveyden mukaisesti.

Tämän jälkeen hehkutetut komponentit asetetaan taivutuksen alaisiksi 25-30 jalan hydrauliseen puristimeen asennetussa muottimeistissä.

5 Taivutus tapahtuu seuraavasti.

Venttiilivipu 1 (kuvio 1) asetetaan puristimen muottimeistin 2 käyttöpinnan 3 ja ohjaustapin 4 päälle, jota kuormitetaan säätöruuvin 6 päälle asetetun joustavan elimen 5 avulla. Muottimeisti 2 on kiinnitetty työ-10 välineen 7 pohjaosaan.

Työvälineen 7 yläosaan on kiinnitetty taivutus-lävistin 8 varustettuna kahdella käyttöpinnalla 9 ja 10, jotka siirtävät painevoiman venttiilivipuun 1. Taivutus-lävistimen 8 männän 11 pinta 10 on kuormitettu säätö-15 ruuvin 13 päällä olevalla joustavalla elimellä 12. Tai-vutusmeisti 2 sisältää toisen käyttöpinnan 14 ja muo-vauspinnalla 16 varustetun sovitteen 15 (kuviot 1 ja 2). Sovite 15 on asetettu kuntoonpantavan vivun 1 kuluneen alueen 17 viereen, tämän vivun toisen korjattavan kulu-20 neen alueen sijaitessa meistin käyttöpintaa 3 vastapäätä olevalla vipusivulla.

Venttiilivivun 1 kuluneet alueet 17 ja 18 (kuvio 1) pannaan kuntoon seuraavalla tavalla.

Puristimen suorittaessa (alaspäin suuntautuvaa) 25 työiskua lävistin 8 vaikuttaa vipuun 1 pinnoillaan 9 ja 10 taivuttaen siten vipua meistin 2 käyttöpinnan 3 ympäri. Puristimen isku alaspäin jatkuu, kunnes vivun 1 alue 19 tulee meistin 2 käyttöpinnan 14 päälle ja ohjaustappi 4 laskeutuu alaspäin puristaen joustavaa elintä 5. Sa-30 manaikaisesti vivun 1 kulunut pinta 17 (kuvio 2) tulee kosketukseen meistin 2 sovitteen 15 muovauspinnan kanssa .

Tämän seurauksena pinnan 19 kulunut alue 17 siirtyy kuluneen alueen 18 suhteen, so. kuluneen alueen 18 6 81 035 viereinen alue siirtyy ylöspäin ja kulunut alue korjataan itse komponentin materiaalilla jättäen myös vara myöhemmin tapahtuvaa työstöä varten.

Meistin 8 liikkuessa edelleen alaspäin saavuttaa 5 vivun 1 kuluneen alueen 18 vieressä olevasta kohdasta muovauspinnan 16 sisältävään sovitteeseen 15 asti ulottuva materiaali, tämän sovitteen 15 ollessa alkuperäisten komponenttien muotoinen, alkuperäisen komponentin normaalikoon.

10 Tällä hetkellä lävistimen 8 joustava elin 12 pu ristuu kokoon estäen siten vivun 1 pinnan 19 vääristymisen meistin 2 käyttöpintaa 14 vasten.

Taivutuksen jälkeen on vipu 1 tarkastettava, kuumennettava 820°C:en ja jäähdytettävä öljyllä. Sitten 15 vipu 1 pestään ja sen karkaisu tarkastetaan minkä tahansa tunnetun menetelmän avulla mittaamalla, minkä jälkeen vipu 1 hiotaan pintahiomakoneella sen venttiilin nostonokan kanssa kosketuksessa olevan käyttöpinnan kun-toonpanemiseksi.

20 Hionnan jälkeen vipu pestään, hionnan laatu tar kastetaan, suoritetaan nitridointi typpikaasulla 575°C: ssa neljän tunnin ajan, minkä jälkeen valmiiden tuotteiden lopullinen laaduntarkastus suoritetaan.

Edelläkuvatunlainen menetelmä komponenttien kun-25 toonpanoa varten taivutuksen avulla on erittäin taloudellinen ja tehokas, ja sen avulla voidaan korjata kaikki pahasti kuluneet käyttöpinnat, jolloin näiden kuntoonpanojen komponenttien yhteydessä on mahdollista saavuttaa alkuperäisiä komponentteja vastaavat suoritus-30 arvot.

Teolliset sovellutukset

Keksintöä voidaan käyttää moottoriajoneuteolli-suudessa IC-moottoriventtiilin kuluneiden vipujen kuntoonpanoa varten.

Il

Claims (2)

7 81035

1. Menetelmä kaarevien komponenttien, kuten vipujen tai varsien, kuntoonpanoa varten täyttämällä kulunut 5 alue (18) materiaalilla ja jättäen vara myöhemmin seuraa-vaa työstöä varten, tunnettu siitä, että kuntoon-pantavaan komponenttiin, kohdistetaan kuormitus kuluneen alueen (18) molemmilla sivuilla tämän alueen vieressä, ja että komponenttia taivutetaan kulunutta aluetta (18) 10 vastapäätä olevan tukipinnan (3) ympäri mahdollistaen täten itse komponentin kuluneen alueen (18) vieressä olevista kohdista saadun materiaalin syöttämisen itse kuluneeseen alueeseen (18).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että sovite (15) on asetettu kuluneen alueen (17) yhtä kuormituksen kohdistuskohtaa vastakkain olevalle sivulle, sanotun sovitteen ollessa muodoltaan samanlainen kuin uusi komponentti, ja että kuormitusta kohdistetaan, kunnes kulunut alue (17) tulee pin-20 tamuodoltaan sovitteen (15) mukaiseksi- 8 81035