FI80313B - Foerfarande foer reglering av bladet i en ytlimnings- och bestrykningsanordning foer papper och anordning som anvaends vid foerfarandet. - Google Patents

Description

8031 3 1 Paperin pintaliimaus- ja päällystyslaitteen terän säätömenetelmä ja menetelmässä käytetty laite Förfarande för regiering av bladet i en ytlimnings- och bestrykningsanordning för papper och anordning son används 5 vid förfarandet

Keksinnön kohteena on paperin pintaliimaus- ja päällystyslaitteen terän 10 säätömenetelmä ja menetelmässä käytetty laite.

Pintaliimaus- ja päällystyslaitteen terän kuormitusta muutettaessa muuttuu normaalirakenteissa myös teräkulma terän taipuman muutoksesta johtuen. Tällöin terän kontakti vastatelaan muuttuu viivamaiseksi, 15 kunnes terän kuluessa terän kärki muodostuu vastatelan ja teräkulman mukaisesti. Haittana tällöin on, että liima- tai päällystemäärä ei pysy vakiona. Ongelma on tekniikan tason eräissä ratkaisuissa pyritty voittamaan laitejärjestelyllä, jossa terän kulmaa voidaan pitää vakiona kuormitusta muutettaessa kääntämällä teräpalkkia erityisin kääntömeka-20 nlsmein. Tunnetaan myös laiteratkaisu, jossa rakenteessa on terän vastakkaisella puolelle ns. kuormitusletku, jolla terän kuormituksesta aiheutuva kulmamuutos voidaan kompensoida. Tunnetut laiteratkaisut eivät kuitenkaan tyydyttävästi ratkaise edellä mainittua ongelmaa.

25 Keksinnön päämääränä onkin sellainen menetelmä ja laiteratkaisu, jossa voidaan terän säätö suorittaa luotettavasti ja verrattain konstruk-tiivisesti yksinkertaisin laiterjärjestelyin.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä on oivallettu ratkaista teräkulman ja 30 terävoiman säätö tekemällä terän kuormituselimen vaikutuspaikka säädettäväksi. Muutettaessa päällystemäärää valitaan sopiva terävoima ja terä-kulma vastatelaa vasten. Tämä edelleen määrää terää kuormittavan voiman ja sen vaikutuskohdan.

35 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että menetelmässä säädetään terän kuormituselimen vaikutuspaikkaa ja vaikutusvoimaa terävoiman saamiseksi halutuksi ja teräkulman saamiseksi 2 80313 1 halutuksi, jolloin menetelmässä teräkulmaa määrättäessä lasketaan ja otetaan huomioon terän kuormituksesta aiheutuva taipuma.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, 5 että laite käsittää teräosan, joka on sovitettu painautumaan telaa vasten, ja että laite käsittää terän suhteen liikutettavan vasteosan, ja välineet vasteosan vaikutuspaikan ja vaikutusvoiman säätämiseksi terään nähden.

10 Keksinnön mukaisessa menetelmässä on oivallettu ottaa laskennallisesti huomioon terän kuormituksesta aiheutuva taipuma teräkulmaa määrättäessä. Terän taipuma voidaan määrätä ennakolta ja laskea, kun lähtötietoina on terän kuormitusvoima ja kuormitusvoiman paikka terään nähden. Näin ollen keksinnön mukaisesti on muodostettu laitteisto, jossa terään 15 vaikuttavaa vasteosaa voidaan siirtää terään nähden. Myös vasteosan voima on säädettävissä halutuksi halutun terävoiman toteuttamiseksi. Keksinnön mukaisesti on toteutettu laiteratkaisu, jossa terää kuormittavaa vasteosaa siirretään erillisten kuormituselimien edullisesti kuormitusletkujen avulla. Kuormitusletku tai -letkut on sovitettu 20 siirtämään terään vaikuttavan vasteosan runkoa joko kääntämällä kyseistä runko-osaa tai siirtämällä sitä yhdensuuntaissiirtona. Vasteosan paikka on mitattavissa terään nähden erillisin mittalaittein.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisien piirustuksien 25 kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

Kuviossa IA on esitetty kaaviomaisesti keksinnön mukainen menetelmä ja kuvion perusteella tarkastellaan lähemmin menetelmän matemaattisia 30 perusteita.

Kuviossa IB on esitetty graafisesti terän kuormitusvoiman ja paikan määrääminen.

35 Kuviossa 1C on havainnollistettu keksinnön mukaista säädön toteutusta erityisesti tekniikan tason ratkaisuihin nähden.

il 3 80313 1 Kuviossa ID on esitetty keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetty eräs säädön toteutus.

Kuviossa IE on esitetty toinen säädön toteutus.

5

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetyn laitteen ensimmäinen edullinen suoritusmuoto.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen toinen edullinen 10 suoritusmuoto sivultapäin ja poikkileikkauskuvantona.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen kolmas edullinen suoritusmuoto sivukuvantona ja poikkileikkausesityksenä.

15 Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen neljäs edullinen suoritusmuoto ja vastaavasti poikkileikkaus- ja sivukuvantona.

Kuviossa IA on esitetty keksinnön mukainen menetelmä kaaviomalsena esityksenä. Keksinnön mukaisessa menetelmässä saadaan haluttu teräkulma 20 säätämällä terän kuormituselimen valkutuspaikkaa ja vaikutusvoimaa. Muutettaessa päällystemäärää valitaan sopiva terävolma A vastatelaa vasten, joka määrää edelleen terää kuormittavan voiman F ja sen vaiku-tuskohdan o4 x L luettuna terän vapaasta päästä. Näin ollen ajettaessa vakioteräkumalla kutakin terävolmaa A vastaa tietty kuormitusvoima F ja 25 kyseisen kuormitusvoiman paikka o< x L luettuna terän vapaasta päästä.

Kuviossa IA on esitetty näiden muuttujien sekä terän taipumakulman määrääminen. Terää käsitellään matemaattisessa mallissa kuten toisesta päästään jäykästi ja toisesta päästään vapaasti tuettua palkkia.

30

Terävoimalle saadaan kaava A - F/i2 (1+ i C*) A - F(1 - c<)2(1+J c<) 35 Teräkulmalle /Ά saadaan kaava /SA- F»2 · β

4EI

4 80313 1 Kun ¢/+/3 = 1 ja (a=c<xLjab=y#xL saadaan seuraava laskentakaava /3a = F ‘ 2L2 * (1-cX) = FL2 (oC2-o<3)

5 4EI 4EI

2 3

Ehtona teräkulman vakiona pitämiseksi on, että tulo F x (c< - cK. ) on vakio. Saadaan seuraava taulukko.

10 Taulukko 1 /3 = vakio

o< ; F \β A

15 _,___ 0,2 0,032 F 0,8 F x 0,704 o o 0,3 0,063 0,508 F 0,7 F x 0,286 o o 0,4 ' 0,096 i 0,333 F 0,6 F x 0,144 o o 0,5 0,125 : 0,256 F 0,5 F x 0,080 o o j 20 0,6 0,144 0,222 F 0,4 F x 0,046 j o o 0,7 0,147 : 0,218 F 0,3 F x 0,026 _I ° I _ Nähdään, että haluttu voidaan toteuttaa halutulla terä- 25 voimalla A.

Kuviossa IB on esitetty graafisesti kuormitusvoiman ja sen paikan määrääminen. Haluttu terävoima luetaan pystyakselilta. Haluttu terävoima A määrää kuormituspaikan, joka luetaan kuvaajan pisteestä A^ sen vaaka-30 koordinaatilta. Vastaavasti kuormituskohdan c< kautta määräytyy pisteestä F. käyrältä f tarvittava kuormitusvoima, joka luetaan pysty-koordinaatistosta.

Kuviossa 1C on edelleen havainnollistettu keksinnön mukaista menetelmää 35 ja erityisesti säädön toteutusta. Kuviossa 1C on esitetty terän 10 sijainti telaa 11 vasten. Telan tangentin ja terän tangentin välinen kulma terän kärjessä on h. Telan tangentin ja kuormittamattoman terän

II

5 80313 1 eli suoran terän välinen kulma h . Terän kuormituksesta aiheutuva s terän kulman muutos on Ah. Telan tangentin ja terän tangentin välinen kulma h on h - Ah. Tunnetuissa tekniikan tason ratkaisuissa h-kulmaa s eli varsinaista teräkulmaa voidaan pitää vakiona muuttamalla kulmaa 5 h , kun Ah muuttuu eri kuormitusvoimilla. Tämän hakemuksen mukaisessa s keksinnöllisessä menetelmässä pidetään Ah vakiona eri kuormitusvoimilla ja terävoimilla.

Kuviossa ID on eräs säädön toteutus lohkokaavioesityksenä. Tiedot halu-10 tusta Ah kulmasta ja halutusta terävoimasta A ohjataan säätöyksikköön, joka antaa edelleen kuormitusvoimalle ja asemalle σ( x L pitoarvon. Säätölaitteen ja säätöyksikön välissä on takaisinkytkentäpiste, johon johdetaan mittalaitteelta saatu takaisinkytkentäsignaali ja erosuureen avulla edelleen säädetään haluttu terävoiman pitoarvo. Vastaavasti asema-15 suureen cX x L kanssa takaisinkytkentähaaraa pitkin tuodaan mittalaitteella havainnoitu asema-arvo o< x L summapisteeseen ja erosuureen avulla edelleen ohjataan säätölaitteella oikea cX x L asema, jonka säätöyksikkö on tuottanut säätöyksikölle annettujen lähtötietojen A ja Ah perusteella.

20 Kuviossa IE on esitetty keksinnön mukaisen säädön toinen toteutusvaihtoehto lohkokaavioesityksenä. Haluttu päällystemäärä annetaan lähtötietona tietokoneelle, joka tuottaa edelleen käskysuureena säätöyksikölle Ah:ta, hg:ää ja voimaa A vastaavat käskysuureet. Päällystysprosessista saadaan takaisinkytkentänä toteutunut päällystemäärä. Takaisinkytkentätieto 25 voidaan tuottaa päällystemäärän mittauslaitteelta.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän ja säädön toteuttava laitteisto. Taipuisaa terää on merkitty viitenumerolla 10 ja vastetelaa viitenumerolla 11. Terärunko 12 käsittää terän puoleisessa 30 päädyssään kolon 12', johon on sovitettu kuormitusletku 13 ja terää painava vasteosa 14. Tuotaessa ylipaine letkuun 13 liikutetaan vasteosaa 14 nuolen suunnassa. Tällöin painaa vasteosa 14 terää 10 kuormitus-letkun 13 määräämällä voimalla ja pyrkii liikuttamaan sitä kuviossa esitetysti vasemmalle. Terä 10 taipuu ja teräkulraa /3 muuttuu.

Runko-osa 12 on nivelöity runko-osaan 16 kääntyvästi kulman t toteutta-vasti ripustusvälinein 15, jotka käsittävät laakerointiakselin 15a ja 35 6 80313 1 laakerointiakselin kiinnityksen muuhun runkorakenteeseen 16,K nähden. Runko-osan 12 ja runko-osan 16 välissä on toinen kuormituselin edullisesti kuormitusletku 18. Siirtämällä ylipaine kuormitusletkuun 18 siirretään ja käännetään runko-osaa 12 akselin 15a varassa sen kuormitus-5 akselin x ympäri ja samalla siirretään vasteosan 14 vaikutuspaikkaa terällä 10. Kun kuormitusletkun 18 ylipaine poistetaan siirtää jousiosa 17 jousivoimallaan edelleen runko-osan 12 vastakkaiseen suuntaan. Jousi-elementti 17 on sovitettu ensimmäisen runko-osan 12 ja toisen runko-osan 16 välille.

10

Kuviossa 2 esitetty laiteratkaisu käsittää edelleen kolmannen kuormitus-letkun 19, jonka avulla voidaan kiinnittää terä 10 runkoon K ja samalla voidaan vaikuttaa terän 10 perussuuntasäätöön.

15 Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen toinen edullinen suoritusmuoto. Laite käsittää tässä suoritusmuodossa edelleen teräosan 10 ja vastatelan 11. Vasteosaa 14 liikutetaan kuormitusletkun 13 avulla nuolella esitettyyn suuntaan. Suoritusmuoto käsittää ensimmäisen runko-osan 20, jonka terän puoleiseen päätyyn ja sen päätykoloon 20’ on 20 sovitetut kuormitusletku 13 ja vasteosa 14. Kuormitusletku 13 on sovitettu väliosaa 20e vasten. Runko-osaa 20 voidaan liikuttaa tässä suoritusmuodossa yhdensuuntaisesti pystysuunnassa (nuoli L2). Toinen runko-osa 21 käsittää ensimmäisen runko-osuuden 21a ja siitä terää kohti ulkonevan laippaosan 21b. Ensimmäisestä runko-osasta 20 sen runko-25 osuudesta 20a ulkonee alaspäin runko-osa 20c ja siitä vaakasuuntaisesti runko-osa 20b. Runko-osien 20a ja 20 b väliin jää välitila C, johon toisen runko-osuuden 21 ulokeosa 21b on sovitettu siten, että osien 20b ja 21b väliin jää tila kuormituselimelle 22 edullisesti kuormituslet-kulle. Kuormitusletkuun 22 tuodun paineisen väliaineen avulla siirretään 30 runko-osaa 20 pystysuuntaiseen nuolella esitetysti. Jousi 23 on sovitettu rungon K ja ensimmäisen runko-osan 20 ulokeosan 20b välille ja näin ollen kuormituselimellä 22 siirretään ensimmäistä runko-osaa 20 jousen 23 jousivoimaa vasten. Mittauslaitteen D avulla havainnoidaan ensimmäisen runko-osan 20 etäisyyttä rungosta K. Mittaustapahtuma voi 35 olla esim. sähköinduktiivinen. Mittauslaite voi havainnoida runko-osan 20 pinnan 20d^ ja rungon K pintaosan K' välimatkan.

Il 7 80313 1 Kuviossa 4 on esitetty kolmas keksinnön mukaisen laitteen edullinen suoritusmuoto. Kuvion suoritusmuodon mukainen laite käsittää edelleen ensimmäisen runko-osan 24, joka on liikkuva. Sen terän puoleiselle sivupinnalle ja siitä avautuvaan koloon 24' on sovitettu vasteosa 14 ja kuor-5 mituselin 13 edullisesti kuormitusletku. Sinänsä tunnetun kuormituselimen 13 avulla siirretään vasteosaa 14 nuolella esitetysti ja vaikutetaan näin vasteosalla terään 10. Runko-osaa 24 voidaan edelleen siirtää pysty-suuntaisesti nuolella L^ esitetysti. Kyseinen siirto suoritetaan kuormi-tuselimien edullisesti kuormitusletkujen 26' ja 26" avulla. Ensimmäisen 10 runko-osan 24 toiseen sivupinnan koloon 24" sen pintojen 24a^ ja 2^ta^ väliin on sovitettu kyseiset kuormituselimet 26' ja 26". Kyseiseen tilaan 24" on asetettu lisäksi toisen kiinteän runko-osan 25 ulokeosa 25b, joka ulkonee runko-osan 25 ensimmäisen runko- osuuden 25a sivupinnalta 25'. Ulokeosa 25b jakaa ensimmäisen liikuteltavan runko-osan 24 tilan 24" 15 kahteen puoliskoon 24"a ja 24"b. Toiseen tilaan on asetettu kuormitus-elin 26', edullisesti kuormitusletku, ja toiseen tilaan 24"b kuormitus-elin 26", edullisesti myös kuormitusletku. Runko-osan 24 ja runko-osan K välille on asetettu jousielin 27, jonka jousivoimaa vasten siirretään ja liikutetaan runko-osaa 24.

20

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen neljäs edullinen suoritusmuoto ja kyseisessä suoritusmuodossa on kolme vasteosaa 14',14",14"1, joita voidaan siirtää vuorollaan tai samanaikaisesti teräosaa 10 vasten halutun kuormituksen toteuttamiseksi. Runko-osa 28 käsittää terän puolei-25 sella sivulla kolon 28', johon on sovitettu ensimmäinen kuormituselin 13', edullisesti kuormitusletku ja sen vasteosa 14' ja toinen kuormitus-elin 13" ja sen vasteosa 14". Lisäksi kyseisen tilan läpi on viety kolmas kuormituselin 14"', joka on sovitettu olemaan ensimmäisen ja toisen kuormituselimen ja niiden vasteosien välissä ja kuormituselin 14"' käsittää 30 päätyosan 14"'a ja siihen liittyvän varsinaisen vasteosan 14n,b. Vaste-osan 14"' osa 14"'a on sovitettu liikkumaan kuormituselimen 13"' vaikutuksesta ollen myös edullisesti kuormitusletku. Runko-osa 28 käsittää kaksi puoliskoa; yläpuoliskon 28a ja alapuoliskon 28b. Kyseisten puoliskojen väliin jää tila 28c, jossa sijaitsee vasteosan 14"' päätyosa 14'"a 35 ja kuormituselin 13"' edullisesti kuormitusletku. Kuormituselin 13"f on sovitettu siirtämään vasteosaa 14"' nuolen suuntaisesti terän 10 jousivoimaa vasten.

Claims (9)

1. Menetelmä paperin pintaliimaus- ja päällystyslaitteen terän säätämiseksi, jossa menetelmässä säädetään terän (10) kuormituselimen 5 (14) vaikutuspaikkaa ja vaikutusvoimaa terävoiman (A) saamiseksi halutuksi ja teräkulman ) saamiseksi halutuksi, jolloin menetelmässä teräkulmaa (./$ ) määrättäessä lasketaan ja otetaan huomioon terän kuormituksesta aiheutuva taipuma, tunnettu siitä, että menetelmässä teräkulman ja terävoiman säätämiseksi halutuksi määrätään kuormitusvoima 10 (F) ja sen paikka (:v- x L) terässä (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä tiedot halutusta terävoimasta (A) ja halutusta kuormitusvoiman (F) aiheuttamasta terän (10) kulmamuutoksesta ohjataan 15 säätöyksikköön, joka antaa edelleen kuormitusvoimalle (F) ja kuormitus-asemalle (<2<x L) pitoarvot, jotka terän säätölaitteisto toteuttaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähtötietona annetaan tietokoneelle haluttu päällystemäärä ja 20 tietokone tuottaa päällystemäärätietojen perusteella säätöyksikölle tarvittavaa terävoimaa ja teräkulmaa vastaavat käskysuureet.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisessa menetelmässä käytetty laite, tunnettu siitä, että laite käsittää teräosan 25 (10), joka on sovitettu painautumaan telaa (11) vasten, ja että laite käsittää terän suhteen liikutettavan vasteosan (14), ja välineet (13) vasteosan (14) vaikutuspaikan ja vaikutusvoiman säätämiseksi terään (10) nähden.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siltä, että laite käsittää rungossa (12) olevan kuormitusletkun tai vastaavan, jonka avulla siirretään terää kuormittavaa vasteosaa (14) ja että terää (10) kuormittavan vasteosan (14) runkoon (12) on sovitettu vaikuttamaan kuor-mitusletku (18) tai vastaavat, jonka avulla vasteosa on siirrettävissä 35 terään (10) nähden. 9 80313

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että terää kuormittavan vasteosan (14) runkoa (12) käännetään erillisen kuormituseiimen, edullisesti kuromitusletkun (18), avulla vasteosan (14) paikan määräämiseksi. 5

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että on kuormituselin, edullisesti kuormitusletku (22), joka on sovitettu siirtämään terään (10) vaikuttavan vasteosan (14) runkoa (20) pysty-suuntaisesti (nuoli I^) kuormituselimen edullisesti kuormitusletkun (22) jO sijaitessa runko-osan (20) ulokeosan (20b) ja kiinteän runko-osan (21) ulokeosan (21b) välissä.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että on kaksi kuormituselintä, edullisesti kuormitusletkua (26',26"), jotka 15 on sovitettu siirtämään terään (10) vaikuttavan vasteosan (14) runkoa (24) pystysuuntaisesti (nuoli kuormituselimien, edullisesti kuormi- tusletkujen (26',26") sijaitessa liikuteltavan runko-osan (24) kolossa (24") kiinteän runko-osan (25) ulokeosan (25b) sijaitessa kuormitus-elimien (26',26") välissä. 20

8 80313 ^ Patenttivaatimukset

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että on useita terää kuormittavia vasteosia (141,14",14"') , joita kutakin voidaan siirtää yhteistoimisesti tai erikseen kuormittamaan teräosaa (10). 25 30 35 10 8031 3 Ί Patentkrav