FI79872B - Saett och anordning att paovisa och motverka deformation av en maeldutloppsspalt i inloppslaodan foer en pappersmaskin. - Google Patents

Description

1 79872

Menetelmä ja laite paperikoneen perälaa tikossa olevan paperimassan purkausaukon muodonmuutoksen havaitsemiseksi ja siihen vaikuttamiseksi.- Sätt och anordning att pävisa och motverka deformation av en mäldutloppsspalt i inlopps-ladan för en pappersmaskin.

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite paperikoneen perä-laatikossa olevan paperimassan purkausaukon muodonmuutoksen havaitsemiseksi ja siihen vaikuttamiseksi paperikoneen toiminnan aikana. Perälaatikkoon kuuluu kattoelin ja rinta-palkkielin, jotka toimivat yhteistoiminnassa määrittäen väliinsä paperimassan purkausaukon.

Perälaatikot liittyvät paperikoneen märkään päähän ja niitä käytetään paperimassan jakamiseksi tasaisesti viiran leveydelle ja säätämään purkauksen määrää siten, että paperimassa tulee viiralle tasaisella nopeudella ja samasta suunnasta pitkin koko viiran leveyttä. Vaatimukset paperikoneiden suuremmista valmistusnopeuksista lisäävät ongelmia tyydyttävän laadun omaavan paperirainan valmistuksessa mm. tasaisen neliöpainon suhteen. Sen vuoksi on erittäin tärkeää pitää huuliaukon muoto vakiona ja tarkasti säädettynä, jotta purkautuva paperimassasuihku olisi tasainen nopeudeltaan ja paksuudeltaan ja jotta sen seurauksena saavutettaisiin paperirainan optimaalinen kuivapaino ja kosteusprofiilit.

Lukuisa määrä parametrejä voi vaikuttaa purkausaukon muotoon, tsimerkiksi paperimassan paine perälaatikossa voi aiheuttaa huulten keskiosan taipuman ja sen seurauksena on lisääntynyt neliöpaino tässä osassa. US-patentin 3,460,756 (Villa) tällainen taipuma on eliminoitavissa lämmittämällä tukipalkkia suoraan alahuulen alapuolelta ja/tai jäädyttämällä rinta-palkkiin kuuluvaa rungon alaosaa siten, että alahuulen taipuma eliminoituu. Tämä korjaus perustuu taipuman teoreettiseen laskemiseen eikä patentissa ole esitetty mitään laitetta tai menetelmää, jonka avulla huulen todellinen 2 79872 taipuma voitaisiin määrittää koneen ollessa toiminnassa. US-patentissa 3,994,773 (Wolf et ai.) on esitetty laite perälaatikon ylähuulen taipuman havaitsemiseksi epäsuorasti mittaamalla siirtymä huulen päälle asennettujen mittaus-elementtien välillä. Tässä patentissa esitetty mittausmenetelmä tarjoaa taipuman keskimääräisen arvon, joka sen jälkeen korjataan säätämällä huulen yläsivua kannattavia karoja. Vastaavasti US-patentissa 4,342,619 (Gladh) on esitetty laite pro fii1itangon taipuman havaitsemiseksi, joka tanko on asennettu huuliaukon päälle. Kuitenkaan ei Wolf et ai. eikä Gladh tarjoa laitetta molempien huulten suhteellisen siirtymän havaitsemista tai korjaamista varten.

Oheisen keksinnön tehtävänä on tarjota paperimassan purkausaukon muodossa tapahtuvan muodonmuutoksen tarkempi havaitseminen ja siihen vaikuttaminen kuin aiemmin on ollut saavutettavissa.

Oheisen keksinnön mukaisesti käytetään ultraäänimuuttajia mittaamaan suoraan paperimassan purkausaukon koko. Vähintään kahta tällaista muuttajaelintä käytetään, yhtä sopivimmin sijoitettuna purkausaukon toiseen päähän ja toista sopivimmin : sijoitettuna aukon keskelle. Muut tajaelimistä saadaan ero kahdesta kohdasta saatujen mittaustulosten välillä, mikä ero edustaa todellista paperimassan purkausaukon määrittävien rintapalkin ja kattoelimen taipumaa. Tämä ero ohjaa kattoelimen tai rintapalkkielimen tai molempien lämmitystä tai jäähdytystä siten, että muodonmuutos eliminoituu.

• Näin ollen keksinnön eräs piirre tarjoaa menetelmän paperi koneen perälaatikossa olevan paperimassan purkausaukon, joka aukko on rintapalkkielimen ja sen kanssa yhdessä toimivan kattoelimen välissä, muodonmuutoksen havaitsemiseksi ja siihen vaikuttamiseksi, joka menetelmä on tunnettu: (a) rintapalkkielimen ja kattoelimen välissä olevan paperimassan purkausaukon ultraäänimittauksesta, joka tapahtuu li 5 79872 vähintään kahdessa paperimassan purkausaukon pitkittäis-kohdassa ; ib) mittaustulosten välisen eron saamisesta vähintään kahdesta paperimassan purkausaukon pitkittäiskohdasta; ja (c) vähintään yhden mainittujen rinta pa1kkie1imen ja katto-elimen lämpötilan säätämisestä saadun mittaustulosten eron mukaan paperimassan purkausaukossa olevan muodonmuutoksen määrän pienentämiseksi.

Oheinen keksintö tarjoaa myös laitteen paperikoneen perä-laatikossa olevan paperimassan purkausaukon muodonmuutoksen havaitsemiseksi ja siihen vaikuttamiseksi, jolloin mainitussa perä1 aatikossa on paperimassan syöttöelimet, joihin kuuluu rintapalkkielin ja kattoelin, jotka on sijoitettu toimimaan yhteistoiminnassa välin päässä toisistaan määrittäen väliinsä paperimassan purkausaukon, tunnettu siitä, että laitteessa on : (a) vähintään kaksi uitraäänimuuttajaelintä asennettuna rintapa Ikkiel imeen ja kattoelimeen eri kohtiin paperimassan purkausaukon pituudella, jolloin kukin muuttajaelin on sijoitettu lähettämään ultraäänipulsseja vastapäiseen perälaatikon elimeen ja näin mittaamaan paperimassan purkausaukko näissä kohdissa; (b) ohjauselin, joka on yhdistetty kuhunkin mainituista muuttaja e 1 imistä ja joka saa mittaustulosten välisen eron vähintään kahdesta paperimassan purkausaukon pitkät-täiskohdasta; ja (c) lämpötilan säätöelin, joka on toiminnallisesti yhdistetty mainitun ohjau sei imen kanssa ja joka reagoi saatuun mittaustulosten eroon lämpötilan säätämiseksi ainakin yhdessä mainituista rintapalkkielimesta ja kattoelimestä paperimassan purkausaukossa olevan mahdollisen muodonmuutoksen α 79872 määrän pienentämiseksi.

Verrattaessa aiemmin käytettävissä olevia menetelmiä on oheisen keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella huomattavia etuja. Mittaamalla paperimassan purkausaukon koko suoraan, saadaan tarkempia mittaustuloksia kuin mittaamalla epäsuorasti elementtejä aukon ylä- tai alapuolella, koska tällaiset epäsuorat mittaukset eivät koskaan voi yhtä hyvin kuvata huulten keskinäistä liikettä eli siirtymää. Keksinnön lisäetu on havaittavissa siinä, että mittaustuloksissa saavutettua eroa voidaan käyttää ohjaamaan suoraan niiden toimenpiteiden luonnetta ja määrää, jotka suoritetaan purkausaukon muodonmuutoksen eliminoimiseksi. Vielä eräs etu on siinä, että keksinnön mukainen sovellutus toimii riippumatta kulloinkin vallitsevasta huuliaukolle asetetusta koosta .

Eräät keksinnön piirteet ja edut on lueteltu toisten ilmetessä seuraavana esitettävästä yksityiskohtaisesta selostuksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää perälaatikon poikkileikkauksen osaa, jossa on keksinnön erään sove1lutusmuodon mukaiset rinta-palkkielimen ja kattoelimen huuliosat.

: Kuvio 2 esittää kuvion 1 kaltaista poikkileikkauksen osaa : esittäen keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaisia rintapalkkielimen ja kattoelimen huuliosia.

Kuvio 3 esittää perälaatikon etukuvannon osaa, jossa on keksinnön sovellutusmuodon mukaiset ultraääni-- mittauslaitteet.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 perälaatikon täydellisempää sivu- poikkileikkausta pitkin oleellisesti kuvion 3 viivaa 4-4 ja esittäen tukirunkoa, joka liittyy perälaatikossa oleviin rintapalkkiin ja kattoelimeen.

3 79872

Kuvioissa 1 ja 2 on ka avio 11isesti esitetty perälaatikon suutin yksikerroksisen kuiturainan valmistamiseksi. Perälaa-tikko muodostuu kahdesta vastakkaisesta, oleellisesti vaakasuorasta seinämästä, jotka on muodostettu kattoelimen 1 pohjaseinämän la ja rin tapa 1 kkie li men 2 pääliseinämän 2a avulla. Kattoelimen pöhjaseinämään ja rintapalkkielimen pääliseinämään kuuluu osia, jotka muodostavat ylähuulen 3 ja alahuulen 4 ja nämä seinämät la ja 2a määrittävät myös välissään tilan 3, joka suppenee virtauksen suuntaan ja päättyy huulten kohdalla huuliaukon muotoiseen paperimassan purkausaukkoon 6. Kattoelin 1 tai sen ylähuuli 3 on säädettävissä huuliaukon 6 koon asettamiseksi. Ylähuuleen 3 lähelle paperimassan purkausaukkoa 6 on asennettu ultraäänimuuttajaelin 7, joka on järjestetty antamaan mittaustuloksen, joka vastaa etäisyyttä alahuulesta 4. Ultraäänimuuttajaelin on sopivimmin sellainen, että se käsittää pietsosähköisen kiteen ja toimii ultraäänen lähettimenä sekä vastaanottimena. Ultraääniaalto heijastetaan vasten vastakkaista huulta ja se havaitaan sen palatessa muuttajaan. Tämän seurauksena ultraääniaallon kulkuaika on mitta kaksinkertaiselle pintojen väliselle etäisyydelle, ja kun tiedetään äänen nopeus väliaineessa, joka tieto on saavutettavissa esimerkiksi vertailumi11auk si 11 a, voidaan haluttaessa huulten todellinen etäisyys laskea.

Jotta uitraäänimu11aja n signaali muutettaisiin absoluuttiseksi etäisyydeksi, on välttämätöntä tietää ultraääniaallon nopeus väliaineessa, ts. paperimassassa. Paperimassan lämpötila vaihtelee ja sen seurauksena myös äänen nopeus paperimassassa. Tämän vuoksi vaaditaan vertailumittauksia samoissa olosuhteissa ja ne voidaan myös järjestää. Tällainen mittaus on kohteena hakijan ruotsalaisessa patentissa 8107155-7, julkaisunumero 428,809. Kuitenkaan oheisen keksinnön yhteydessä tietoa absoluuttisesta etäisyydestä huulielinten välillä ei tarvita. Sen sijaan mitataan eroja kahden mittaustuloksen välillä, jotka on saatu kahdesta eri pisteestä purkausaukossa. Tämän seurauksena yksi mittaus muodostaa vertailukohdan toiselle, mutta virheet, joita tavallisesti voi syntyä mitattaessa eri vertailuelementtejä, eliminoituvat tällä eron määrittävällä 6 79872 menetelmällä. Ultraäänimuuttaja on yhdistetty koaksiaalikaapelilla 8 ohjauselimiin, esim. tavanomaiseen elektroniseen mittausyksikköön, joka on suunniteltu käytettäväksi ultraääni-muuttajan kanssa.

U11 r a ä an imu u.t ta j a voidaan vaihtoehtoisesti asentaa kuviossa 1 esitetyn kattoelimen 1 asemesta rintapalkkielimeen 2, jos sen rakenne on sopivampi. Kuten kuviossa 2 on esitetty, keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaan, ultraäänimuuttaja voi olla varustettu erillisillä lähetin- ja vastaanotin-toiminnoilla. Kuten kuviossa 2 on esitetty, lähetinkide 9 on asennettu kattoelimeen 1 ja vastaanotinkide 10 on sijoitettu aivan vastapäätä lähetintä 9 rintapalkkielimeen 2. UItraääniaa1to kulkee tällöin ainoastaan yhteen suuntaan ja ilmaisee suoraan mittaustuloksen, joka vastaa huulten välistä etäisyyttä.

Keksintöä voidaan soveltaa myös monikerroksisen paperimassan perä1 a atikkoon , missä yksi tai useampia väliseiniä suppenevassa tilassa erottaa kaksi tai useampia paperimassakerroksia toisistaan ennenkuin ne saattavat koneen muotoiluviiraan.

Nämä väliseinät voivat estää huulten välisen etäisyyden mittauksen, mutta tämä ongelma voidaan ratkaista järjestämällä väliseiniin reiät u11raääniaa 1lon kulkureitin kohdalle.

Vaadittavien u1traäänimuuttajien lukumäärän on oltava keksinnön mukaisesti vähintään kaksi, jotta mitattaisiin ero, joka vastaa mitä tahansa olemassa olevaa muodonmuutosta, ja ne on myös sijoitettava eri kohtiin pitkin paperimassan ^ purkausaukon pituutta. Kuten kuviossa 3 on esitetty, paperi massan purkausaukon 6 määrittää kattoelimen ylempi huuliosa 3, rintapalkkielimen alempi huuliosa 4 ja vastakkaiset sivuseinät 23 ja 24. U1traäänimuuttajat 20, 21 ja 22 on yhdistetty sopivilla kaapeleilla sähköisen mittausyksikön 23 muodossa olevaan ohjauselimeen. Jos, kuten kuviossa 3 on esitetty, yksi muuttaja 20 on sijoitettu lähelle purkausaukon toista sivuseinää 23 ja toinen muuttaja 21 on 1 79872 sijoitettu likimain purkausaukon keskelle, saadaan mittaustulos, jonka tulisi vastata suurinta hetkellistä muodonmuutosta, jos oletetaan, että symmetrinen rakenne antaa myös symmetrisen muodonmuutoksen. Jos käyttäjä haluaa ottaa huomioon sen mahdollisuuden, että purkausaukko ei ole täysin suorakulmainen, kolmas muuttaja 22 voidaan sijoittaa lähelle toista sivuseinää 2k samalle etäisyydelle tästä seinästä kuin ensimmäinen muuttaja 20 on sijoitettu purkausaukon sivuseinästä 23. Tällöin mittausyksikkö 25 voi ensiksi määrittää muuttajista 20, 22 saatavien mittaustulosten keskiarvon sivuseinien kohdalla ja tämän jälkeen saadaan ero keskiarvon ja keskellä olevan muuttajan 21 mittaustuloksen välillä. On mahdollista suorittaa lisävaihe tarkkuuden varmistamiseksi määritettäessä muodonmuutoksen suuruutta, mikä tulee kysymykseen silloin, kun on mahdollista, että muodonmuutos ei ole symmetrinen purkausaukon pystysuoran symmetria-akselin suhteen. Tällöin asennetaan joukko muuttajia ulommaisten muuttajien väliin ja mittausyksikkö suunnitellaan määrittämään puolestaan ero kunkin muuttajan mittaustulosten ja kahdesta ulommaisesta muuttajasta saatujen mittaustulosten keskiarvon välillä.

JoDivimmin muuttaja tulee myös sijoittaa yhtä suurille etäisyyksille paperimassan purkausaukosta, mutta jos tämä ei ole mahdollista, huulikammion suppenemisesta aiheutuva korjaus voidaan ottaa mukaan esimerkiksi mittausyksikön 25 ohjelmaan tai prosessi tietokoneen ohjelmaan tai se voidaan ottaa millä tahansa muulla sopivalla tavalla huomioon määritettäessä eron suuruutta.

Perälaatikon toiminnan aikana paperimassan purkausaukko voi deformoitua sillä tavoin, että aukko on suurempi keskikohdalta kuin päistä. Tämä aiheuttaa sen, että paperirainan neliöpaino on suurempi keskellä kuin reunoissa. Tällaisen muodonmuutoksen syy voi olla se, että paperimassan korkealla paineella on laajentava vaikutus huuliin. Mitattua eroa u 79872 voidaan tällaisessa tapauksessa kutsua esimerkiksi positiiviseksi, koska keskellä olevan muuttajan mittaamaa mittaustulosta pienentää sivuseinän kohdalla olevan muuttajan mittaustulos. Jos kuitenkin paperimassan paine ei ole niin suuri, että aukon keskellä tapahtuisi pullistumista, tilanne voi sen sija.an olla se, että paperimassan korkea lämpötila, usein 50 - 60°C, ensin lämmittää huulten sisäänpäin olevat osat, jotka sen jälkeen laajentuvat huulten vastakkaisten sivujen suhteen tai kattoelintä tai rintapalkkielintä kannattavan rungon suhteen, ja tällainen kehitys voi johtaa huulten pullistumiseen toisiaan kohti. Tässä tapauksessa saavutetaan negatiivinen ero, kun yllä mainittuja laskutoimituksia suoritetaan. Elektroninen mittausyksikkö 25 voi olla suunniteltu erottamaan eron laatu (positiivinen tai negatiivinen) ja lähettämään erilaiset signaalit eri korjaavien vaiheiden aikaansaamiseksi muodonmuutoksen vähentämiseksi.

Mittaustulosten elektroninen aikaansaaminen ja niiden jatkuva käsittely voidaan suorittaa lukuisilla eri tavoilla tunnetuilla tekniikoilla. Mittausyksikön 25 ulostulot voidaan varustaa ohjaussignaaleilla, jotka arvostelevat mittauserojen suuruudet ja jotka myös erottavat positiivisen ja negatiivisen eron.

Nämä ulostulot on liitetty lämpötilansäätöelimiin, jotka puolestaan suorittavat korjaustoimenpiteet, jotka tarvitaan muodonmuutokseen vaikuttamiseksi.

Siinä tapauksessa, että on mitattu positiivinen ero, ts. kun huulielimet pullistuvat ulospäin siten, että aukko tulee suuremmaksi keskeltä kuin päistä, on sopivaa suorittaa lähinnä paperimassaa olevien huulielinten tai rintapalkkielimen tai kattoelimen jäähdytys. Tällä tavoin saadaan aikaan vastavaikutus paperimassan lämpötilaa kohottavalle vaikutukselle. Siinä tapauksessa, että on mitattu negatiivinen ero, muodonmuutosta voidaan pienentää lämmittämällä huuliau-kosta etäämpänä olevia rintapalkkielimen tai kattoelimen osia. Jäähdytys- tai lämmitysvä1 iaine johdetaan sopivimmin 9 79872 putkia pitkin huuliosien, rinta pa 1 kkie 1imen tai kattoelimen sisä- tai ulkopuolella. Joissakin tapauksissa yhdistelmä, johon kuuluu kattoelimen tai rintapalkkielimen osan lämmittäminen sekä toisen osan jäähdyttäminen, voi olla kaikkein sopi vin.

Kuvio 4 esittää edelleen, kuinka muodonmuutoksen vastavai-kutustoimenpiteitä voidaan soveltaa perälaatikossa. Kuten kuviossa on esitetty, kattoelimeen 1 kuuluu tukirunko, jota yleisesti on merkitty viitenumerolla 30 ja johon on liitetty voiman välittävä laite huuliaukon suuruuden säätämiseksi. Runko 30 muodostaa suljetun tilan pitkin ylähuulen koko leveyttä. Keksinnön tässä soveilutusmuodossa aukko 36 on yhteydessä tähän tilaan 32 lämmitys- tai jäähdytys-väliaineen kierrättämiseksi tämän tilan lävitse. Jos lämmi-tysväliameen lämpötila pidetään samalla tasolla kuin paperimassan lämpötila, vähenee tai eliminoituu paperimassan lämpötilan aikaansaama kattoelimen 1 ylähuuliosan muodonmuutos. Lämmitysväliai ne en lämpötilaa voidaan ohjata automaattisesti esimerkiksi kote1otyyppisten lämmittimien avulla. Tässä sove 1 lutusmuodossa alempi huuli 4 ulottuu rintalevystä 33, joka yhdessä tukirungon 34 kanssa muodostaa rintapalkki-elimen. Tämän rungon pohjalle on sijoitettu putket 35, jotka tässä tapauksessa ovat lämmitys väliainetta varten. Vaihtoehtoisesti on haluttaessa mahdollista jättää putket 35 pois ja sen sijaan käyttää koko tilaa, jonka määrittää runko 34, minne putket on sijoitettu, virtausputkena samalla tavoin kuin kattoelimessä olevaa johtoa 32. Lämmitysväliaine aikaansaa rungon alaosan pitenemisen yhtä suurella määrällä kuin mitä on rintalevyn 33 ja alahuulen 4 piteneminen.

Nesteen virtausta ohjaa venttiilien 28, 29 toiminta, mikä on mittausyksikön 25 ohjaama.

Kaasua tai nestettä voidaan käyttää jäähdytysaineena. Jäähdy-tysaineita voidaan käyttää, mutta ilma tai kylmä vesi lienevät yksinkertaisimpia käyttää, viimeksi mainitun ollessa tehok- 10 79872 kaampi näistä kahdesta. Lämmitysaineena kuuma vesi tai höyry lienee sopivin, mutta muita kaasuja tai nesteitä voidaan myös käyttää. Myös ns. Peltier-elementit ovat mahdollisia, kuten myös lämmitys sähköisten vastuselementtien avulla.

Elektronisesta mittausyksiköstä 25 tulevaa ohjaussignaalia tai -pulssia voidaan tunnetulla tavalla käyttää herättämään lämmitys- tai jäähdytysvaiheet vastatoimenpiteiden aikaansaamiseksi muodonmuutokselle, esimerkiksi avaamalla venttiilit 28, 29 lämmitys- tai jäähdytysnesteen kierrättämiseksi.

Jos lämmityksen tai jäähdytyksen tulee olla verranollinen muodonmuutoksen määrään, ts. eron suuruuteen, tämä voidaan järjestää esimerkiksi portaallisesti tai jäähdytys- tai 1ämmitysnesteen syöttöpumpun jatkuvalla ohjauksella, jos kyseessä on neste, tai ohjaamalla tuuletinta tai kompressoria, jos kyseessä on kaasu, tai ohjaamalla virtausrajoittimia, esim. kuristusventtiileitä tai muulla tunnetulla tavalla.

Keksintöä ei ole rajattu yllä kuvattuun ja piirustuksissa esitettyyn suositeltavaan sove1lutusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten näkemyksen puitteissa.

Claims (13)

1. Menetelmä paperikoneen perälaatikossa olevan paperimassan purkausaukon (6), joka aukko on rintapalkkielimen (2) ja sen kanssa yhdessä toimivan kattoelimen (1) välissä, muodonmuutoksen havaitsemiseksi ja siihen vaikuttamiseksi, t unnet tu: (a) rinta pa 1 kkie 1 ime n (2) ja kattoelimen (1) välissä olevan paperimassan purkausaukon (6) ultraäänimittauksesta, joka tapahtuu vähintään kahdessa paperimassan purkausaukon pit- ki11äis k oh dassa (20, 21); (b) mittaustulosten välisen eron saamisesta vähintään kahdesta paperimassan purkausaukon (6) pitki11äis kohda st a (20, 21); ja (c) vähintään yhden mainittujen rintapalkkielimen (2) ja kattoelimen (1) lämpötilan säätämisestä saadun mittaustulosten eron mukaan paperimassan purkausaukossa (6) olevan muodonmuutoksen määrän pienentämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että u1 traäänimitta usvaihe (a) käsittää aukon mittaamisen ultraäänen avulla ensimmäisessä kohdassa (21) paperimassan purkausaukon (6) pitkittäissuunnan keskellä ja toisessa kohdassa (20) paperimassan purkausaukon (6) toisen pään vieressä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n n e t - t u siitä, että siihen edelleen kuuluu aukon (6) mittaaminen kolmannessa kohdassa (22) lähellä purkausaukon (6) mainitun toisen kohdan (20) vastakkaista päätä ja keskiarvon aikaansaaminen mittaustuloksista mainituissa toisessa ja kolmannessa kohdassa, ja jolloin mainittu mittaustulosten välisen eron aikaansaaminen käsittää mainitun keskiarvon ja mainitun ensimmäisen kohdan (21) mittaustulosten välisen eron aikaansaamisen . k. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, i2 79872 tunnettu siitä, että lämpötilan säätövaihe (c) käsittää lämmönsiirtonesteen kierrättämisen lämmön siirtämiseksi ainakin yhteen mainituista rintapalkkielimestä (2) tai katto-elimestä (1).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - A mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe (c) eron aikaansaamiseksi käsittää edelleen ohjaussignaalin tuottamisen, joka signaali on toiminnallisesti suhteessa mittaustulosten väliseen eroon ja jossa lämpötilan säätövaihe on mainitun ohjaussignaalin mukainen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, missä rintapalkkielimen (2) alapuolella on tukirunko (34) ja yhdessä toimivan kattoelimen (1) yläpuolella on tukirunko (30), tunnettu lämpötilan säätämisestä vähintään yhdessä mainituista tukirungoista (30, 34) saavutetun mittaustulosten eron mukaan paperimassan purkausaukossa (6) olevan muodonmuutoksen määrän pienentämiseksi.

7. Laite paperikoneen perälaatikossa olevan paperimassan purkausaukon (6) muodonmuutoksen havaitsemiseksi ja siihen vaikuttamiseksi, jolloin mainitussa perälaatikossa on paperimassan syöttöelimet, joihin kuuluu rintapalkkielin (2) ja kattoelin (1), jotka on sijoitettu toimimaan yhteistoiminnassa välin päässä toisistaan määrittäen väliinsä paperimassan purkausaukon (6), tunnettu siitä, että laitteesa on: (a) vähintään kaksi ultraäänimuuttajaelintä (7; 9, 10; 20-22) asennettuna rintapalkkielimeen (2) ja kattoelimeen (1) eri kohtiin paperimassan purkausaukon (6) pituudella, jolloin kukin muut-tajaelin on sijoitettu lähettämään ultraäänipulsseja vastapäiseen perälaatikon elimeen (2, 1) ja näin mittaamaan paperimassan purkausaukko (6) näissä kohdissa; (b) ohjauselin (25), joka on yhdistetty kuhunkin mainituista muuttajaelimistä (7; 9, 10; 20-22) ja joka saa mittaustulosten i3 79372 välisen eron vähintään kahdesta paperimassan purkausaukon (6) pitki11äiskohdast a ; ja (c) lämpötilan säätöelin (28, 29), joka on toiminnallisesti yhdistetty mainitun ohjauselimen (25) kanssa ja joka reagoi saatuun mittaustulosten eroon lämpötilan säätämiseksi ainakin yhdessä mainituista rintapalkkielimestä (2) ja kattoelimestä (1) paperimassan purkausaukossa (6) olevan mahdollinen muodonmuutoksen määrän pienentämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu uitraäänimuu11ajeli n (20, 21) on asennettu ensimmäiseen kohtaan (21) keskelle paperimassan purkausaukon (6) pitkittäispituutta ja toiseen kohtaan (20) paperimassan purkausaukon (6) toisen pään viereen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen edelleen kuuluu ultraäänimuuttajaelin (22), joka on asennettu kolmanteen kohtaan purkausaukon (6) mainittuun toiseen muuttajaelimeen (20) nähden vastakkaiseen päähän ja jolloin mainittu ohjauselin (25) toimii mainituista toisesta ja kolmannesta kohdasta (20 ja 22) saatujen mittaustulosten keskiarvon saamiseksi ja mainitun keskiarvon ja mittaustulosten mainitussa kolmannessa kohdassa (21) eron saamiseksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuun lämpötilan säätöelimeen (28, 29) kuuluu elin (28, 29) lämmönsiirtonesteen kierrättämiseksi lämmön siirtämiseksi rintapalkkielimeen (2) ja katto-elimeen (1 ) .

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu ohjauselin (25) on sovitettu ohjaussignaalin aikaansaamiseksi, joka ohjaussignaali on toiminnallisesti mittaustulosten välisen eron mukainen ja jolloin mainittu lämpötilan säätöelin (28, 79872 29. reagoi mainittuun ohjaussignaaliin.

12. Jonkin pa t en 11 i ua a t imuksen 7-11 mukainen laite, missä rintapalkkielimen (2) alapuolella on tukirunko (34) ja kattoelimen (1) yläpuolella on tukirunko (30), tunnettu siitä, että lämpötilan saätöelimet (28, 29, 32, 35) reagoivat saatuun mittaustulosten eroon lämpötilan säätämiseksi ainakin yhdessä mainituista tukirungoista (30, 34) paperimassan purkausaukossa (6) olevan mahdollisen muodonmuutoksen määrän pienentämiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että vähintään yhteen mainituista tukirungoista (30, 34) kuuluu elimet, jotka määrittävät nesteen kulkuväylän (32 ja 35) sen lävitse, ja mainittu lämpötilan säätöelin (28, 29) käsittää elimet lämmönsiirtonesteen kierrättämiseksi mainitun nesteen kulkuväylän kautta. i5 79872