FI79426C - Kaapeliliitossuoja. - Google Patents

Description

, 79426

Kaapein iitoeeuo ja Tämä keksintö koskee koteloa, joka on tarkoitettu pitkänomaisten alustojen, kuten kaapeliliitosten suojaamiseen mekaani-sesti ja ympäristöä vastaan, joilla alustoilla on epäyhtenäinen poikkileikkaus. Erityisesti keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista kokoonpanoa.

Tietyt kaapelit saattavat vaatia 1isäsuojausta mekaanisesti ja ympäristöä vastaan, erityisesti liitosalueille, mikäli niiden on määrä olla luotettavia pitkiä ajanjaksoja. Laitosalueilta suojakerrokset on saatettu kuoria pois liitoksen tekemiseksi ja tavallisesti ne on korvattava yhtä hyvällä suojalla. Tämä pätee yleisesti olivatpa kaapelit virtaa kuljettavia (te. te-honeiirto-, viesti- tai kaapelitelevisiokaapeleita), optisia kuitukaapeleita tai muita. Tämä selostus koskee kaikentyyppisten kaapelien liittämistä, vaikka se selvyyden vuoksi keskittyy virtaa kuljettaviin kaapeleihin.

Virtaa kuljettavat kaapelit sisältävät yleensä yhden tai useampia johtimia, jotka voivat olla umpimetallia tai kerrat-tua rakennetta ja jotka ovat tyypillisesti kuparia tai alumiinia. Ne on eristetty toisistaan sellaisilla materiaaleilla kuin öljykyllästeisellä paperilla tai polymeereillä, jotka voivat olla silloitettuja parempien ominaisuuksien antamiseksi niille. Erikseen eristetyt johtimet tunnetaan nimellä kaapeli-sydän. Eristyksen tyypin ja määrän määräävät suurelta osin kaapelin jänniteluokka voimakaapeleiden kyseessä ollen tai mekaanisen lujuuden tarve viestikaapeleiden kyseessä ollen.

· Kaapelisydämen eristystä voi ympäröidä yksi tai useampia vaip- P°ja· Ö1jykyllästeistä paperieristystä, jota käytetään joihin-kin voimakaapeleihin, ympäröi tyypillisesti metallivaippa, joka on yleensä lyijyä tai alumiinia, eristyksen suojaamiseksi kosteudelta. Polymeerieristeiset voimakaapelit saattavat vaatia lisäeristyksen, joka aikaansaadaan yhdellä tai useam malla polymeerivaipalla, joka on levitetty suulakepurosta malla .

2 79426

Sydän tai sydämet voi olla ympäröity kerroksella metalliar-meerausta, verkkoa ja/tai -suojajohdinta, joka on langan, levyn, verkon, seulan tai nauhan muodossa, joka on yleensä terästä tai alumiinia ja joka voi aikaansaada reitin maahan ja johtaa vuotovirtoja. Armeeraus aikaansaa lisäksi pituus-suuntaista lujuutta ja mekaanista suojaa, jotka ovät erityisen toivottavia maakaapelille. Joihinkin sovellutuksiin nämä metallikomponentit voidaan päällystää seoksella tai upottaa siihen kosteuden tunkeutumisen estämiseksi. Suurjännitekaape-leissa voi jokainen sydän olla ympäröity omalla verkolla tai suojajohtimella, mutta tavallisesti vain yksi metalliarmee-rauskerros on sijoitettu lähelle ulompaa suojavaippaa.

Ulompi suojavaippa aikaansaa tyypillisesti sähköisen, mekaanisen ja ympäristön lisäsuojan ja yleisesti käytetään poly-meerikerroksia, kuten polyvinyylikloridia.

Edullinen liitoskotelo viestikaapeleihin on ennalleen palautettava polymeeriletku, edullisesti lämmöllä kutistettava polymeeriletku. Polymeerisiä lämmön avulla ennalleen palautuvia materiaaleja ja niistä muodostettuja tuotteita selostetaan US-patenteissa n:ot 2 027 962 ja 3 086 242. Ennalleen palautuvia tuotteita, jotka ovat palutettavissa ennalleen ilman lämpöä, selostetaan US-patenteissa n:ot 4 070 746, 4 135 553 ja 4 179 320.

Nämä letkut voivat olla putkimaisia, jolloin ne vaativat asettamista toisen kaapelinpään ympärille ennen liittämistä ja sen jälkeen uudelleenasettamista liitoksen ympärille tai ne voivat olla ympärille käärittävää mallia, jollaisia on selostettu US-patenteissa n:ot 3 455 336 ja 4 200 676. Kerros kittiä tai liimaa voi olla sijoitettu liitettyjen kaapeleiden ja letkun väliin vesitiiviin ympäristösulun aikaan- saamiseksi, joka on erityisen toivottava maakaapeiissa.

Käärittävät letkukotelot ovat edullisia maakaapeleille kaivannon pituuden ja kaivuukustannusten minimoimiseksi.

3 79426

Sisäsuojaverhous on toivottavaa sijoittaa kaapeliliitoksen ympärille ennen letkun asentamista mekaanisen lisäsuojauksen aikaansaamiseksi. Nämä verhoukset yleensä peittävät liitoksen ja aikaansaavat tuen ennalleen palautuneelle letkulle. Näin aikaansaadaan parannettu iskunkestoisuus, joka on erityisen tarpeen maakaapeleille kivitäytettä käytettäessä. Tunnetut verhoukset voivat olla putkimaista mallia tai ne voivat olla ympärille käärittyjä halkaistuja putkia, puoli-koteloita tai levyä. Ympärille käärittävää verhousta, joka on sopiva viestikaapelin jatkoskoteloon ja joka sisältää kuitumaisen levytuen ja vesihöyryä läpäisemättömän metalli-kerroksen, selostetaan brittiläisessä patenttihakemuksessa 2 059 873. Kestomuovista tukikerrosta, jossa on vaahdotettu polymeerinen lämpösuojauskerros, selostetaan brittiläisessä patenttihakemuksessa 2 069 773. Levyverhouksissa voi olla taivutusviivat käärimisen helpottamiseksi ja kuperat päät kaulan muodostamisen helpottamiseksi kaapelien päälle, kuten neuvotaan esimerkiksi brittiläisissä patenttihakemuksissa n:ot 2 059 873 ja 2 069 773.

Voimakaapelien liitoksiin tarkoitetut kotelot ovat samantapaisia kuin käytetään viestikappaleiden liitoksille jne., vaikka tiettyjä eroja esiintyy. Alunperin käytettiin bitumi-täytteisiä metalli- tai betonimuotteja liitoskoteloihin, jotka myöhemmin korvattiin hartsitäytteisillä teräs-, valurauta-, lyijy- tai tinatuilla kuparikoteloilla ja nykyään käytetään ennalleen palautuvia polymeeriletkuja ja verhouksia, kuten niitä, joita on selostettu US-patenteissä n:ot 4 142 592 ja 4 282 397. Kaapeleissa on yleensä metallivaippa-, -verkko-, -suojajohdin tai -armeeraus, joka on liitettävä liitoksen yli sähköisen tai mekaanisen suojauksen jatkuvuuden aikaansaamiseksi ja vikavirtatien aikaansaamiseksi. Me-tallikotelo, metalliverhous, metallisukka tai metallinauha voi aikaansaada halutun sähköisen jatkuvuuden.

4 79426

Voimakaapelit synnyttävät käytössä huomattavan määrän lämpöä ja esimerkiksi polymeerieristetyn voimakaapelin johdin voi o saavuttaa normaalikäytössä 70 C:n lämpötilan, olla luokiteltu o o maksimi 90 C:n jatkuvaan käyttöön ja sillä voi olla 130 C:n lyhytaikainen luokitus. Lämmönsiirto kaapelista ympäristöön voi käydä kriittiseksi, koska eristyksen hajoaminen on yleensä lämpötilan eksponentiaalinen funktio. Verhouksella, joka käsittää yleensä umpiseinäisen astian, voi tämän vuoksi tietyissä olosuhteissa olla se kaksoishaitta, että se on tarpeettoman massiivinen ja sillä on huono lämmönsiirto, joka johtuu eristävän ilmakerroksen sulkeutumisesta sen sisään. Ainoa tyydyttävä tapa välttää seurauksena oleva ylikuumeneminen on täyttää astia lämpöä johtavalla valuseoksella.

Tämän keksinnön tarkoituksena on voittaa edellä esitetyt haitat pienentämällä liitoskotelon kokonaiekokoa ja parantamalla sen lämmönsiirto-ominaisuuksia samalla kun aikaansaadaan riittävä mekaaninen tuki, sähköiset ominaisuudet tai haluttu suojaus ympäristöä vastaan.

Tämän keksinnön erään toteutusmuodon mukaisesti aikaansaadaan haluttu kokoonpano siten, että pitkänomaiset metallielementit ovat poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakaiteen muotoisia, niiden leveyden ollessa vähintään 5 mm ja paksuuden vähintään 0,5 mm ja että pitkänomaiset metallielementit pidetään yhdessä jäykillä liitoselimillä niin, että ainakin elementtien päät ovat toisiinsa nähden poikkisuunnassa liikkuvia niin, että verhous on liitoksen poikkileikkauksen muutosta vastaavaksi mukautuva.

Letku voidaan palauttaa ennalleen vain eräältä osalta tai yli koko pintansa, esimerkiksi lämmöllä.

5 79426

Pitkänomaiset elementit voivat olla metallia.

Verhouksen muodostavat elementit voidaanpitää yhdessä levyai-neella, joka yhdistää elementit ja joka on kiinnitetty viereisiin elementteihin.

Elementit voivat olla samaa kappaletta välineen kanssa, joka pitää ne yhdessä.

Letkun ollessa muodostettu lämmöllä palautettavasta aineesta voi siinä olla lämpötilaa ilmaiseva päällyste sen ulkopinnalla ja sisäpuolella voi olla lämmössä sulava liima-aine.

Joko verhous tai letku tai molemmat voivat olla putkimaisia tai ympärille käärittäviä.

On huomattava, että on toivottavaa, että elementit pidetään yhdessä siten, että verhous voi olla käärittynä alustan ympärille ilman että elementit ovat kierrettyinä niin, että saadaan olennaisesti tasainen profiili, jonka päälle letku voidaan palauttaa.

Keksinnön mukaan menetelmä poikkileikkaukseltaan epäyhtenäisen pitkänomaisen alustan koteloimieeksi käsittää sen, että kääritään pituussuunnassa alustan ympärille verhous, joka koostuu useista vieri vieressä olevista pitkänomaisista elementeistä, joilla on olennaisesti suorakaiteen muotoinen poikkileikkaus, ja välineestä, joka pitää elementit yhdessä ja tekee mahdolliseksi niiden välisen raon vaihtelun alustan poikkileikkauksen muuttuessa asennuksen aikana, että asete 6 79426 taan verhouksen ympärille ennalleen palautuva letku ja että palautetaan letku ennalleen verhouksen ja alustan ympärille.

Tämän keksinnön toisen kohdan mukaisesti aikaansaadaan menetelmä poikkileikkaukseltaan epäyhtenäisen pitkänomaisen alustan koteloimiseksi, jossa menetelmässä: kääritään pituussuunnassa alustan ympärille verhous, joka käsittää useita vieri vieressä olevia pitkänomaisia elementtejä ja välineen, joka pitää elementit yhdessä ja joka tekee mahdolliseksi niiden välisen raon vaihtelun alustan poikkileikkauskoon vaihdellessa asennuksen aikana; asetetaan verhouksen ympärille ennalleen palautuva letku; ja palautetaan letku ennalleen verhouksen ja alustan ympärille.

Keksinnön kokoonpanon verhous voi sopia tarkasti kaapelilii-tokseen tai muuhun pitkänomaiseen alustaan, jolloin vältetään tarpeeton massivisuus ja vähennetään eristävän ilman määrää verhouksen sisällä. Tämä jälkimmäinen piirre on erityisen edullinen, kun kokoonpano sulkee sisäänsä sähkökaapeli-liitoksen, erityisesti suurjänniteliitoksen, jossa kehittynyt lämpö on johdettava pois. Tämä voidaan vaivattomasti saavuttaa kyseessä olevalla kokoonpanolla järjestämällä esimerkiksi verhoukselle hyvä lämmönjohtokyky. Myöhempi sulkeminen ennalleen palautuvalla letkulla aikaansaa siten hyvin tiiviin koteloidun alustan. Kun alustan poikkileikkauskoon muutos ei ole liian terävä, on odotettavissa, että välitön verhous kykenee mukautumaan alustaan tarkasti ja muilla alustoilla voidaan saavuttaa oleellinen verhouksen ja alustan yhteensopivuus. Mainittu koon muutos on pääasiassa ulkokehän koon muutos eikä poikkipinta-alan muutos, joka johtuisi pysyvästä ulkokehän kokoa muuttavasta muodosta. Tämä tarkka sopivuus ei ole normaalisti mahdollinen jäykillä umpiseinäisil-lä koteloilla, joita aikaisemmin on käytetty.

Kokoonpano käsittää kaksi pääosaa: verhouksen, joka voidaan esimuotoilla sopimaan yhteen alustan kanssa tai joka on tasomainen vielä helpompaa varastointia varten ja jolla on riit 7 79426 tävä taipuisuus niin, että se voidaan taivuttaa paikan päällä vaadittuun muotoon; ja ennalleen palautuvan letkun. Verhous voidaan taivuttaa tai muulla tavoin vääntää muotoonsa ja sitten soluttaa alustan päälle tai kääriä sen ympärille tai se voidaan asentaa oleellisesti sylinterimäisessä muodossa ja antaa letkun palautusvoimien muuttaa sen muotoa sopimaan yhteen alustan kanssa. Kun verhouksen ensisijainen tehtävä on mekaaninen lujuus esimerkiksi aksiaalista kuormaa vastaan, saattaa olla toivottavaa, että verhous muodostetaan materiaalista, joka on liian vahva muutettavaksi muodoltaan letkun palautusvoimalla; tällaisissa tapauksissa verhous on edullista esimuotoilla jossakin valmistuksen vaiheessa tai asennuksen aikana keinolla, joka on riippumaton letkun vaikutuksesta tai jopa olemassaolosta. Kun verhous on valittu sen sähköisten ominaisuuksien, esimerkiksi sähköisen suojauksen tai vianilmauksen mukaan, heikompi materiaali saattaa olla riittävä, missä tapauksessa muodon muuttaminen asennuksen aikana saattaa olla edullista.

Itse verhouksen kahtena pääkomponenttina on useita pitkänomaisia elementtejä, jotka on järjestetty vieri viereen, jotka aikaansaavat mekaanisen lujuuden tai sähköisen jatkuvuuden ominaisuudet, ja jonkinmuotoinen liitos niiden välillä, joka tekee verhoukselle mahdolliseksi noudattaa alustaa halutulla tarkkuudella. Pitkänomaiset elementit ovat edullisesti riittävän pitkiä, kun alusta on kaapelijatkos täyden rasitushelpotuksen aikaansaamiseksi jatkoksen yli.

Pitkänomaiset elementit on järjestetty vieri viereen häkki-mäisen rakenteen muodostamiseksi alustan ympärille. Kun alustan koko kasvaa, verhous kasvaa myös ja tämä toteutuu seuraavasti: jokaisella pitkänomaisella elementillä on, tai se voi vaivattomasti omaksua muodon, joka vastaa sen alla olevan alustan osan profiilia ja tämän seurauksena alustan sylinte-rimäisiä osia ympäröi olennaisesti yhdensuuntaisten pitkänomaisten elementtien rivi; ja kun alusta paksunee tai kape-nee, pitkänomaiset elementit vastaavasti hajaantuvat tai 8 79426 suppenevat. Juuri koska elementtien on kyettävä hajaantumaan tai suppenemaan alustan koon vaihdellessa elementtejä yhdessä pitävän välineen malli on rajoitettu.

Kun verhous on valmistettu putkimaiseen muotoon sen profiilin ollessa esimuotoiltu sopimaan yhteen alustan kanssa, jokainen vierekkäisten elementtien välinen liitos voi olla kokoa ja muotoa, joka on valittu sopimaan yhteen elementtien staattisesti vaihtelevan raon kanssa pitkin verhouksen pituutta. Edullinen väline elementtien yhdessä pitämiseen on levymateriaali, joka liittää elementit yhteen ja joka on sidottu niihin, edullisesti kitin tai paineherkän liiman avulla. Nyt tarkasteltavassa valmistustekniikassa tämä levymateriaali voitaisiin yksinkertaisesti levittää pitkänomaisten elementtien rivin ympärille (jota voitaisiin pitää tarkoitusta varten paikallaan kiristyslaitteessa) ja selittäisi täten automaattisesti elementtien välisen raon vaihtelun.

Kun kuitenkin verhous on valmistettu yleisesti tasomaisena rakenteena käärittäväksi alustan ympärille paikan päällä tai kun verhouksen keko poikkileikkauksen koko muuttuu asennuksen aikana, elementtejä yhdessä pitävän välineen on sallittava elementtien välinen liike raon staattisen vaihtelun sijasta pitkin verhouksen pituutta.

Tämä elementtien välinen liike on edullista ottaa huomioon jollakin kolmesta tavasta. Ensiksi levymateriaali, joka liittää elementit yhteen, tai muu väline elementtien pitämiseksi yhdessä on sijoitettu elementtien poikki vain alueille, joilla on jonkin verran yhtenäistä poikkileikkauskokoa. Erillisiä levymateriaalin palasia voidaan tietysti käyttää, jokaista poikkileikkauksen koolta erilaisella, mutta yhtenäisellä alueella.

Toinen tekniikka on käyttää kiinnitysvälineenä materiaalia, joka voi venyä niissä kohdissa, joissa pitkänomaisten element tien on liikuttava kauemmaksi erilleen. Tätä käytettäisiin 9 79426 pääasiassa ympärille käärittävälle verhoukselle, sillä se tekisi mahdolliseksi käyttää seuraavaa valmistusprosessia.

Sarja pitkänomaisia elementtejä järjestetään vieri viereen ja edullisesti koskettamaan toisiaan. Tämä elementtien rivi on varustettu levymateriaalia olevalla vahvikkeella ja ele-menttirivin ynnä vahvikkeen muotoa muutetaan sitten niin, että jokainen pitkänomainen elementti saa ei-lineaarisen muodon, joka vastaa koteloitavan alustan profiilia. Muodon muuttaminen voitaisiin tehdä ensin ja lisätä vahvike myöhemmin. Kun tämä elementtirivi kääritään alustan ympärille, osa elementeistä jää kosketukseen, mutta ne osat, joiden muotoa on muutettu alkuperäisestä rivin tasosta, liikkuvat erilleen toisistaan, mikä vaatii levymateriaalin venymistä ja muodostaa osan suuremmasta poikkileikkauskoosta, joka tämän keksinnön edullisessa käytössä ympäröi kaapelijatkoksen paksumpaa keskiosaa. Se määrä, jonka elementit liikkuvat erilleen, riippuu kaarevuussäteestä, jolla verhousta kääritään sekä kunkin elementin muodonmuutoksen määrästä. Tämä analyysi siitä, mitä tapahtuu kun verhous kääritään alustan ympärille, pätee kaikille kolmelle selostetulle tekniikalle, mutta kun levyma-teriaali on kova, se olisi jätettävä pois alueilta, joilla elementit hajaantuvat, tai vaihtoehtoisesti lisättävä erikseen ja ne aikaansaavat raon, joka voitaisiin kiristää asennettaessa .

Kolmas mahdollisuus on levittää levymateriaali elementeille, kun ne ovat täysin erillään - asennuksen saadessa ne tulemaan lähemmäksi toisiaan. Tämä järjestely on ehkä asianmukaisin, kun verhous asennetaan alustan ympärille sylintereinä ja sen muoto muutetaan kasaan alustan pienempien osien päälle palauttamalla ulompi letku ennalleen tai muulla tavoin. Tässä syntyy rako levymateriaaliin siellä, missä elementit liikkuvat yhteen. On edullista, että materiaaliin on aikaansaatu taivu-tusviivat sopiviin kohtiin jännittämättömän materiaalin hyvän sopivuuden takaamiseksi.

Vaikka näitä kolmea tekniikkaa, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia, on kuvattu käyttäen levymateriaalia välineenä 10 79426 elementtien pitämiseen yhdessä, samat seikat pätevät muille kiinnitysvälineille, kuten kankaille ja langalle. Näihin muihin välineisiin viitataan alla piirrosten yhteydessä.

Pitkänomaiset elementit tekevät mahdolliseksi kotelon muodostamisen, joka myötäilee tarkasti epäsäännöllistä alustaa kaikkine etuineen, joita se tarjoaa. Lisäksi tämä tarkka myötäily saavutetaan huomattavan helposti vahingoittamatta verhouksen yhtenäisyyttä, sillä pitkänomaisten elementtien väliset liitokset on siten koottu tai siten sijoitettu, että elementit voivat hajaantua tai supistua oikeassa kohdassa ilman elementtien kiertymistä. Niinpä asennettaessa verhous voi automaattisesti omaksua halutun muodon ja edullisessa toteutusmuodossa se automaattisesti omaksuu halutun muodon yksinkertaisesti silloin, kun sitä valssataan putkimaiseen muotoon.

Seuraava selostus koskee tarkemmin keksinnön edullista toteutusmuotoa, jossa koteloitava alusta on voimakaapelissa oleva liitos. Alustassa on tämän vuoksi kaksi päätyaluetta, joilla on pienempi poikkileikkauskoko, ja keskiosa, jolla on suurempi poikkileikkauskoko. Samanlainen profiili saadaan, kun yksittäinen vahingoittunut kaapeli on määrä korjata ja kun kaapelin ja laitteen osan välinen liitos on koteloitava.

Verhouksella on edullisesti pinnanmuoto, jossa on väliosa ja päätyosat, jotka yhdessä mukautuvat käytössä tarkasti lii-tosvyöhykkeen muotoon, väliosan ollessa yleensä kaareva so-piakseen itse liitokseen ja päätyosien koskettaessa kaapelia yleensä siinä, missä ne on kuorittu paljaaksi ulkovaipois-taan. Väliosa voi omaksua jonkin monista muodoista (esim. pyöreän, litistyneen, kulmikkaan, segmentteihin jaetun jne.), mutta jokainen kulmikas osa, joka koskettaa ennalleen palautuvaa polymeeriletkua, on edullisesti vastassa yli n. 90°:n edullisemmin yli n. 120°:n ja edullisimmin yli n. 135°:n kulmaa. Haluttu muoto voidaan antaa verhouksen pitkänomaisille elementeille joko ennen asennusta tai sen jälkeen 11 79426 useilla eri menetelmillä, kuten veistämällä tai valamalla tai jos käytetään ohutseinäistä materiaalia, pelkkä käsin-taivutus saattaa olla riittävä. Kun alustan poikkileikkaus ei ole pyöreä, eri pitkänomaiset elementit muuttavat eri määrät muotoaan.

Verhouksen väliosan, joka on yleensä kaareva, ei tarvitse olla puolivälissä päistä mitaten. Epäsymmetrinen sijoitus voi toisinaan olla edullinen. On esimerkiksi havaittu edulliseksi käyttää symmetristä rakennetta, kun verhouksen on määrä ympäröidä jatkosta matalajännitteisten sähkökaapelien (alle n. 1 kV) välillä, ja epäsymmetristä rakennetta suurjännitteiselle tai haaraliitoksen jatkoskotelolle. Muuna erikoisesi-merkkinä monijohtimisten maavoimakaapeleiden sydämet voidaan eristää erikseen lämpökutistuvilla ptitkimaisilla letkuilla jatkamisen jälkeen ja ennen liitoskotelon asentamista. Tällaiset letkut pujotetaan toisen päälle jokaisesta liitettävästä kaapeliparista, tehdään liitos ja letku pujotetaan liitoksen yli ja palautetaan sitten ennalleen. Tämän seurauksena se pituus kutakin kaapeliparia pitkin, johon luoksepääsy on saavutettava, on epäsymmetrinen liitoksen suhteen. Koska vähemmän luoksepääsyä tarvitaan liitoksen toisella puolella kuin toisella primääristen putkimaisten letkujen asentamiseksi, kaivanto, joka on kaivettava, voi olla pienempi, jos liitos tehdään kohti kaivannon toista puolta. Tuloksena olevalle jatkokselle tarkoitetun verhouksen tulee tämän vuoksi olla epäsymmetrisesti rakennettu. Tämä edellyttää, että sekä verhous että ulompi ennalleen palautuva letku ovat ympärille käärittäviä, sillä jos ne ovat putkimaisia, myös ne on pujotettava pitkin kaapeleita, mikä vaatii vielä suurempaa kaivantoa. Kun kaivuukustannukset ovat merkittävät tai kun hoidettava kaapeli on monisydämisen kaapelin yksittäinen sydän, jonka kaapelin muut sydämet eivät vaadi huomiota, täysin ympärille käärittävä systeemi saattaa olla edullinen. Muissa tilanteissa putkimaiset tuotteet saattavat olla edullisia.

Verhouksen ympärille käärittävä malli sallii minkä tahansa i2 79426 verhouksen käytön laajalla kaapeliliitosten kokoalueella, sillä limityksen määrää voidaan vaihdella. Tämä pienentää varastokustannuksia ja tekee mahdolliseksi käyttää kaksinkertaista tai suurempaa verhouksen paksuutta, kun vaaditaan suurempaa lujuutta tai sähköistä suojausta. Kun verhous on ympärille käärittävä, saattaa olla toivottavaa aikaansaada jokin väline verhouksen pitämiseksi paikallaan sillä aikaa, kun letkua asennetaan. Teipit ovat ihanteellisia tähän tarkoitukseen .

On huomattava, että verhouksen tarkka koko ja malli riippuvat alustasta, jonka kanssa verhousta on määrä käyttää, ei esimerkiksi vain sen koosta, vaan sähkökaapelilla sen jännite-luokituksesta ja myös esimerkiksi siitä, onko alusta suora liitos vai haaraliitos.

Pitkänomaiset elementit voidaan valita kulloinkin koteloitavan kaapelin mukaisesti. Elementit voivat olla metalli- tai metallilejeerinkinauhoja, ja toimia täten armeerauksena staattisen ja iskukuormituskestoisuuden parantamiseksi antaen suurimman fysikaalisen tuen määrän kaapeliliitokselle, mikä on erityisen arvokasta maakaapeleille. Ne voivat myös toimia sähköisenä liitoksena liitettävien kaapeleiden metalliarmee-rauksen, -vaipan, -ristikon tai -suojauksen välillä.

Pitkänomaiset metallielementit ovat edullisia käytettäväksi voimakaapeleiden yhteydessä ja suorakulmaiset metallinauhat ovat edullisimpia armeerattujen voimakaapeleiden liittämiseen. Tällaisten pitkänomaisten elementtien leveys on edullisesti vähintään n. 5 mm, edullisesti vähintään n. 10 mm ja/tai paksuus on vähintään n. 0,5 mm, edullisesti vähintään n. 1 mm, erityisesti vähintään n. 3 mm. On ymmärrettävä, että näin paksu verhous kykenee johtamaan vikavirtaa ja aikaansaamaan maaton jatkuvuuden.

Elementit voivat ulottua verhouksen koko pituudelle.

Teräs on edullinen metalli, erityisesti galvanoitu teräs, 13 79426 vaikka muut metallit, kuten kupari tai alumiini ovat hyödyllisiä. Sinkkipäällysteet rautametallien, kuten galvanoidun teräksen pinnalla toimivat suojapäällysteinä korroosiota vastaan. Muita hyödyllisiä suojapäällysteitä muodostavat polymeerit, kuten kovettuvat epoksihartsit. Pitkänomaisille elementeille levitetyt päällysteet voivat myös parantaa minkä tahansa liimamateriaalin tarttuvuutta, jotka koskettavat pitkänomaisia elementtejä.

Elementit voidaan valmistaa laajasta materiaalien valikoimasta yksin tai yhdistelmänä, edellyttäen että elementit voidaan saada mukautumaan alustan muotoon. Esimerkkejä sopivista materiaaleista ovat: levymäinen metalli, valettu muovi, jäykkä kuitulevy ja kyllästetyt kudotut kankaat, joita voidaan käyttää erikseen tai laminaatteina. Materiaalien valinta riippuu luonnollisesti liitettävistä kaapeleista.

Kuten yllä mainittiin väline elementtien pitämiseksi yhdessä on edullisesti yksi tai useampia kappaleita levymateriaalia, jotka liittävät elementit yhteen ja joihin elementit on sidottu. Jokainen levymateriaalin kappale voi koostua yhdestä tai useammasta nauhasuikaleesta, jotka on edullisesti sijoitettu joko yksinomaan pitkänomaisten elementtien päätyosiin tai yksinomaan väliosaan.

On kuitenkin edullista, että levymateriaali peittää oleellisen täydellisesti ainakin elementtirivin päätyosat tai väli-osan. On kuitenkin myös harkittu, että levymateriaali voi ulottua päätyosien yli ja väliosan yli, jolloin niiden väliin jäävät paljaat osat.

Edullisimmin se peittää oleellisesti koko levyrivin sen toiselta puolelta ja koostuu höyryä läpäisemättömästä materiaalista, kuten metallifoliosta. Tämä antaa liitoskotelolle lisäkosteudensulkusuojan, mutta lämmönsiirtokyvyn kustannuksella. Toisin kuin voimakaapeleilla kuitupitoisilla, kaapelitelevisio- ja viestikaapeleilla ei yleensä ole ylikuumenemis- i4 79426 ongelmaa ja tämä keksinnön toteutusmuoto on tämän vuoksi erityisen hyödyllinen tämän tyyppisillä kaapeleilla. Viesti-kaapelit täytetään usein vettä hylkivällä täyttöseoksella.

Tämä keksinnön toteutusmuoto soveltuu erityisen hyvin täytetyn liitoskotelon sovellutuksiin verhouksen toimiessa täyttö-seoksen säiliönä poistaen edullisesti erillisen sisäverhouksen tai -letkun tarpeen. Kun verhous toimii täyttöseoksen muottina, ulompi letku saattaa olla tarpeeton.

Metallifolion sijasta levymateriaali voi olla polymeerimateriaalia, kuten polyesteriä, esimerkiksi kauppanimellä Mylar markkinoitua. Edullisessa toteutusmuodossa käytetään metallia ja muovia olevaa laminaattia, esimerkiksi Mylar-alumiinifolio-Mylar-laminaattia. Vaihtoehtona yksinkertaiselle levymateriaalille voidaan käyttää levykangasta, kuten kudottua lasikuitua. Levymateriaali asetetaan edullisesti verhouksen sisäpuolelle seuraavasta syystä: pitkänomaiset elementit voidaan leikata galvanoidusta levystä tai muusta pintakäsitellystä materiaalista ja tämän seurauksena niiden leikkausreunoista puuttuu suojapäällyste ja edullinen järjestely sallii ulkoletkun päällä olevan tiivistysainepäällysteen tunkeutumisen vierekkäisten elementtien väliin, mikä tiivistää nämä leikkuureunat ja aikaansaa vahvan kiilatun tuotteen.

Väline pitkänomaisten elementtien pitämiseksi yhdessä on edullisesti erittäin joustava. Kun verhous on ympärille käärittävä verhous, joustavuus sallii luonnollisesti sen käärimisen helposti alustan ympärille. Tällainen joustavuus on kuitenkin hyödyllinen myös putkimaisessa verhouksessa, sillä se tekee verhoukselle mahdolliseksi omaksua minkä tahansa poikkileikkauksen muodon, jolla on tietty poikkileikkauskoko.

Ellei väline, joka pitää elementit yhdessä, toimi myös esimerkiksi höyrysulkuna, tämä väline saattaa vain väliaikaisesti pitää pitkänomaiset elementit yhdessä, sillä kun liitos-kotelo on kerran asennettu, väline ei yleensä enää ole välttämätön. Näin ollen esimerkiksi levymateriaalin ei tarvitse kestää kaapelin käytössä eikä ennalleen palautuvan ulkolet- is 7 9426 kun asennuksen aikana esiintyviä lämpötiloja, ellei uudelleen-toiminnan mahdollisuus ole toivottava. Kun levymateriaali sisältää lämpöä kestävän kerroksen, se tarjoaa lämpösulkuker-roksen aikaansaamisen lisätoiminnan. Lämpösulkukerros on todennäköisesti hyödyllinen, kun ulkoletku palautetaan ennalleen lämmön avulla tai kun tiivistämiseen liittyy sulate- tai muun lämmöllä aktivoitavan liiman aktivointi. Viestikaapeli-jatkokset, joihin liittyy hyvin pienten ja herkkien johtojen välisiä liitoksia, on edullista varustaa lämpösulkukerrok-sella.

Nyt mainitaan lyhyesti eräitä vaihtoehtoisia välineitä pitkänomaisten elementtien pitämiseksi yhdessä. Useita taottavia juotosmetallipisteitä voidaan käyttää vierekkäisten me-talliliitoselementtien yhdistämiseen tai useita materiaalin säikeitä (kuten lasikuitulankaa tai metallilankaa) voidaan kutoa liitoselementtien ympärille sillä tavoin, kuin aurinkosuojia pidetään yhdessä. Voidaan käyttää yhtä tai useampia kankaan tai muun materiaalin taipuisia nauhoja, joissa jokaisessa on useita parillisia aukkoja, joiden läpi pitkänomaiset elementit voidaan pujottaa, mikä pitää ne halutussa avaruusrivissä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää yhtä tai useampia taipuisia nauhoja tai putkia, joissa on useita si-vuaukkoja, joiden läpi liitoselementit voidaan puristussovittaa, jokaisen aukon koon ollessa sellainen, että pitkänomainen elementti on välisovite sen läpi. Taipuisat nauhat voidaan muodostaa ruiskuvalamalla polymeeriä, kuten polypropeenia ja taipuisa putki voidaan muodostaa suulakepuristamalla polymeeriä, kuten polyeteeniä.

Kun pitkänomaiset elementit ovat rei'itettyjä, useita materiaalin säikeitä (kuten lasikuitulankaa) voidaan pauloittaa yksin tai yhdessä tai ommella rei'itysten läpi. Rei'itettyjä elementtejä voidaan myös pitää yhdessä liittimillä, kuten koukuilla, jotka yhdistävät vierekkäisiä elementtejä. Vaihtoehtoisesti liittimet voivat koostua kahdesta tai useammasta materiaalin nauhasta (kuten valetuista polymeereistä), joiden i6 79426 toisella pinnalla on erillään olevia kohoumia, jotka ovat välisovite pitkänomaisissa elementeissä oleviin reikiin. Reiät voitaisiin luonnollisesti aikaansaada liittimiin ja kohoumat pitkänomaisiin elementteihin.

Ennalleen palautuva letku sijoitetaan verhouksen ympärille ja se ulottuu edullisesti verhouksen yli niin, että se voidaan palauttaa ennalleen verhouksen ympärille ja kosketukseen kaapelin kanssa, jolloin se tiivistää kaapeliliitoksen ympäristöltä. Joissakin tilanteissa ympäristöltä tiivistäminen ei ehkä ole välttämätön, missä tapauksessa letkua ei ehkä tarvita tai se voi yksinkertaisesti olla tarpeen yhdistää verhoukseen sen pakottamiseksi kaapelijatkosta vasten sen pitämiseksi paikallaan. Muissa tilanteissa letkun tarvitsee olla ennalleen palautuva vain päästään tai päistään.

Polymeeriset lämmöllä ennalleen palautuvat materiaalit ja tuotteet, joita on selostettu esimerkiksi yllä mainituissa US-patenteissa n:ot 2 027 962 ja 2 086 242, ovat sopivia käytettäväksi tämän keksinnön kokoonpanossa. Ennalleen palautuva materiaali voi olla esimerkiksi polyeteeniä, polyvinyyliklo-ridia, polyvinylideenifluoridia tms. Silloitettu polyeteeni on edullinen. Ennalleen palautuvat polymeeriset tuotteet palautuvat yleensä ennalleen kutistumalla takaisin alkuperäiseen lämpästabiiliin muotoonsa tai kohti sitä, kun ne lämmitetään niiden kiteiden sulamispisteen yläpuolelle, esimerkiksi n. 115°C:een polyeteenin kyseessä ollen.

Tunnetaan myös ennalleen palautuvia letkuja, jotka eivät vaadi lämmön käyttöä ja niitä voidaan myös käyttää tässä keksinnössä. Tällaisia tuotteita selostetaan esimerkiksi yllä mainituissa US-patenteissa n:ot 4 070 746, 4 135 553 ja 4 179 320.

Tämän keksinnön mukainen kokoonpano voi käsittää edelleen välineen ainakin letkun päätyosien tiivistämiseksi kaapelei hin kaapeliliitoksen molemmin puolin. Tiivistysväline voi 17 79426 koostua kitistä, liimasta tai yksinkertaisesti tiivistysväli-neestä, jolla ei ole tahmeutta tai tarttuvuutta. Kun tiivis-tysväline koostuu liimasta, se voi olla esimerkiksi paineherk-kä liima, sulateliima tai epoksi- tai muu reaktiivien systeemi. Kun letkun ennalleenpalauttaminen suoritetaan lämmittämällä, kiinnitysväline koostuu edullisesti sulate- tai muusta lämmöllä aktivoitavasta liimasta, erityisesti sulateliimasta, jonka tahmeuslämpötila ei ylitä letkun ennalleenpalautusmis-lämpötilaa. Jotta taattaisiin, että oikea sidoslinjan lämpötila saavutetaan ja liiallisen lämmityksen välittämiseksi, letkun ulkopinta voi sisältää lämpötilan ilmaisevaa maalia tai muuta seosta.

Kun liitettävä kaapelit ovat voima- tai muita virtaa kulketta-via kaapeleita, joissa on metalliarmeeraus tai -verkko ja/tai suojajohdin, joka voi johtaa vikavirtaa, sähköinen liitos liitoksen yli voidaan aikaansaada verhouksen pitkänomaisilla elementeillä, jotka voivat tällöin täydentää maattoreitin tai vikavirtareitin. Kun pitkänomaisten elementtien on määrä suorittaa tämä tehtävä, ne on välttämätöntä liittää sähköisesti kaapeliarmeeraukseen. Tällainen sähköinen liitos voidaan tehdä esimerkiksi juotosaineella, letkunkiristimellä tai rullajousikiristimellä.

Tämän keksinnön verhouksen joissakin edullisissa toteutusmuodoissa pitkänomaiset elementit muodostavat päissä erillisiä ulokkeita tai puikkoja, jotka voidaan vaivattomasti taivuttaa toisiaan kohti peittämään tarvittaessa limittäin toisiaan sen alustan pienemmän halkaisijan yli, jonka ympärille verhous on sijoitettu.

On huomattava, että järjestämällä niin, että verhouksen pitkänomaisten elementtien väli voi vaihdella elementtien kiertymättä, verhoukselle saadaan erityisen tiivis profiili, jonka verhouksen on, vaikka se on yleensä muodoltaan esimerkiksi suorakulmainen, suljettava sisäänsä poikkileikkaukseltaan vaihteleva alusta. Niinpä kun elementtien vaaditaan is 79426 tulevan yhteen esimerkiksi siinä, missä verhouksen vaaditaan noudattavan poikkileikkauksen muutosta kahden kaapelin väliseltä suhteellisen suurelta jatkoksen alueelta suhteellisen pienelle alueelle itse kunkin kaapelin päälle, ne eivät kierry tai nurjahda, vaan omaksuvat litteän profiilin. Tämä on erityisen edullista, kun verhous sen jälkeen peitetään suhteellisen pehmeällä materiaalilla, joka voisi repeytyä tai haljeta kierretyn verhousliuskan ylöskääntyneen reunan vaikutuksesta. Niinpä keksinnön kokoonpanolla on se erikoisetu, että ennalleen palautuva letku, joka on esimerkiksi polymeerimateriaalia, ei ole altis halkeamaan verhousliuskan vaikutuksesta, kun se palautuu ennalleen verhouksen päälle.

Keksintöä kuvataan nyt edelleen viitaten ympärille käärittäviin verhouksiin. Ympärille käärittävät verhoukset ovat yleensä edullisia, sillä ne vaativat vähemmän asennustilaa, eivät vaadi alustojen täydellistä katkaisua ja voidaan toimittaa ja varastoida tasomaisina, mikä tekee mahdolliseksi pinoamisen tilan säästämiseksi. Tämä viimeinen tilaa säästävä piirre tarjoaa edun muuntyyppisiin ympärille käärittäviin verhouksiin, kuten metallikanistereihin tai puolivaippoihin nähden, joita ei voida pinota tasomaisina.

Tämä keksintö kohdistuu myös edellä selostettuihin verhouksiin, jotka soveltuvat tämän keksinnön mukaiseen kokoonpanoon ja menetelmään.

Verhouksen, kokoonpanon ja menetelmän toteutusmuotoja poikkileikkaukseltaan epäyhtenäisen pitkänomaisen alustan kote-loimiseksi, kaikki tämän keksinnön mukaisesti kuvataan nyt esimerkin avulla viitaten liitteenä oleviin piirroksiin, joissa: kuvio 1 on sivukuva verhouksen eräästä toteutusmuodosta; kuviot 2A, 2B ja 2C ovat yläkuvantoja verhousten toteutusmuodoista, joissa niiden pitkänomaiset elementit on aikaansaatu metallinauhoista, joita liimateippi pitää vieri vieressä: kuvion 2A vastatessa kuvion 1 verhousta; i9 79426 kuvio 3 on sivukuvanto suorasta liitoksesta kolmisydämisessä voimakaapelissa, joka on tehty sen jälkeen, kun kaapelivaippaa, armeerausta ja eristystä on kuorittu taaksepäin, kaapelin päistä ja sen jälkeen, kun ennalleen palautuva letku on asetettu toisen kaapelinpään päälle; kuvio 4 on sivukuvanto kuvion 3 voimakaapeliliitoksesta, jonka ympärille on kääritty kuvioiden 1 ja 2A verhous; kuvio 5 on sivukuvanto kuvion 4 kaapeliliitoksesta ennalleen palautuvan letkun asennuksen jälkeen; kuvio 6 on sivukuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, joka koostuu revitetystä levystä; kuvio 7 on yläkuvanto kuvion 6 verhouksesta, joka esittää selvemmin sen yksityiskohtia; kuvio 8 on osoittainen yläkuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, joka esittää sen pitkänomaisia elementtejä nauhoina, joita taottavat pistejuotokset pitävät yhdessä; kuvio 9 on osittainen yläkuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, jossa sen pitkänomaisia elementtejä pitää yhdessä pari materiaalin säikeitä, jotka on kudottu jokaisen elementin ympärille; kuvio 10A on yläkuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, joka koostuu materiaalin taipuisasta nauhasta, jossa on parittai-sia rakoja, joiden läpi sen pitkänomaiset elementit voidaan pujottaa niiden pitämiseksi vieri vieressä; kuvio 10B on yläkuvanto kuvion 10A verhouksesta; kuvio 11 on osittainen yläkuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, jonka pitkänomaisia elementtejä pitää yhdessä taipuisa putki, jossa on sivuaukot, joiden läpi elementit on asennettu; kuvio 12A on päätykuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, joka käsittää taipuisan nauhan, jossa on useita sivuaukkoja, joiden läpi sen pitkänomaiset elementit voidaan asentaa; kuvio 12B on osittainen yläkuvanto kuvion 12A verhouksesta; kuvio 13 on osittainen yläkuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, jonka pitkänomaiset elementit ovat revitettyjä nauhoja, joita pitää yhdessä pari materiaalin säikeitä, jotka on neulottu rei'itysten läpi; 20 79426 kuvio 14 on osittainen yläkuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, jonka pitkänomaiset elementit ovat revitettyjä nauhoja, joita pitää yhdessä koukku, joka yhdistää vierekkäisiä nauhoja; kuvio 15A on päätykuvanto verhouksen lisätoteutusmuodosta, jonka pitkänomaiset elementit ovat revitettyjä nauhoja, joita pitää yhdessä nauhasuikale, jonka toisella puolella on erillisiä ulokkeita, jotka sopivat sanottuihin reikiin; ja kuvio 15B on osittainen yläkuvanto kuvion 15A verhouksesta, joka esittää nauhan ulokkeita liitettynä reikiin.

Viitaten kuvioihin 1 ja 2A esimuotoiltu ympärille käärittävä verhous 20 esitetään sivukuvantona ja yläkuvantona samassa järjestyksessä. Pitkänomaiset elementit 22 on esitetty metal-linauhoina, joita pitää yhdessä levyjärjestyksessä 24 sarja taipuisia Mylar -nauhoja 26, jotka on sidottu rinnakkaisiin elementteihin 22 paineherkällä liimalla 28.

Verhouksessa 20 on välialue 30, joka sijaitsee epäsymmetrisesti keskiviivaan A nähden ja joka on muotoiltu mukautumaan tarkasti kaapeliliitokseen.

Kuviot 2B ja 2C ovat yläkuvantoja verhouksista, jotka esittävät nauhojen 26 vaihtoehtoista sijoitusta, jotka kuten edellä ovat liimapäällysteisiä Mylar-kalvoja. Nauhat tai muut välineet elementtien pitämiseksi yhdessä voidaan sijoittaa joko yksinomaan pitkänomaisten elementtien päätyosiin (kuvio 2B) tai yksinomaan väliosaan (kuvio 2C). Nauhat voivat kuitenkin peittää kaikkia kolmea aluetta jättäen paljaaksi ne välialueet, joiden on määrä ulottua alustan halkaisijan muutoksen yli.

Kuvio 3 esittää liitosta 32 kolmisydämisessä voimakaapelissa. Kaapeleiden sydämet 34, 34' on liitetty yhteen alueella 36. Ennen sydänten liittämistä eristävät vaipat 38, 38', armee-raus 40, 40' ja ulkovaipat 42, 42' kuorittiin ja lämmöllä 2i 79426 ennalleen palautuva letku 44, jonka sisäpinnalla oli sulate-liimakerros 46, asetettiin toisen kaapelipään ylle.

Kuvio 4 esittää ympärille käärittävää verhousta 20, joka on asennettu kaapeliliitoksen 32 ympärille. Rinnakkaiset elementit 22 on sitten liitetty fysikaalisesti ja sähköisesti kaapelin armeeraukseen 40, 40' letkunkiristimien 48 avulla, joista vain yksi on esitetty piirroksessa.

Kuvio 5 esittää valmista liitoskoteloa sen jälkeen, kun poly-meeriletku 44 on asetettu liitosalueen 36 päälle ja palautettu ennalleen kosketukseen kaapelinvaippojen 42, 42' kanssa sauman muodostamiseksi ympäristöä vastaan.

Kuvio 6 on sivukuvanto käärittävästä verhouksesta, joka on muodostettu rakolevystä 62. Kuviossa 7, joka on yläkuvanto samasta verhouksesta kuin kuviossa 6, esitetään pitkänomaiset elementit 64, joiden välissä on yhdistävät osat 66. Kaksi yhdistävää osaa 66 liittää yhteen kunkin parin vierekkäisiä elementtejä 64, mutta elementtejä ei ole liitetty yhteen äärimmäisellä vasemmalla ja oikealla sivulla piirroksen esittämällä tavalla, mikä tekee verhoukselle mahdolliseksi mukautua alustaan vaaditulla tavalla. Poikittaiset katkoviivat osoittavat verhouksen niitä osia, jotka ulottuvat alustan sä-teittäisten muutosten päälle.

Kuviot 8-15A ja B esittävät osakuvantoina (lukuunottamatta täyskuvantoa 10B), vaihtoehtoista välinettä elementtien 68 pitämiseksi levyjärjestyksessä. Kuviossa 8 useita taottavia pistejuotoksia 70 on käytetty vierekkäisten metallielementtien 68 yhdistämiseen. Kuviossa 9 pari lankasäikeitä 72 on kudottu elementtien 68 ympärille.

Kuviossa 1QA esitetään yläkuvantona materiaalin taipuisa nauha 76, jossa on useita parittaisia rakoja 78, joiden läpi elementit 68 voidaan pujottaa, jolloin elementit pysyvät halutussa levyjärjestyksessä. Kuvio 10B esittää yläkuvantona 22 79426 paria tällaisia taipuisia nauhoja 76 sen jälkeen, kun elementit 68 on pujotettu sen läpi. Poikittaiset katkoviivat osoittavat jälleen verhouksen niitä osia, jotka ulottuvat alustan säteittäisten muutosten päälle.

Kuvio 11 esittää osittaisena yläkuvantona materiaalin taipuisaa putkea 80, jossa on useita sivureikiä 82, joiden läpi elementit 68 voidaan puristamalla sovittaa.

Kuviossa 12A esitetään osoittaisena sivukuvantona materiaalin taipuisaa nauhaa 84, jossa on useita sivuaukkoja 86, joiden läpi elementit 68 voidaan puristamalla sovittaa. Kuvio 12B esittää osittaisena yläkuvantona taipuisaa nauhaa 84 sen jälkeen kun elementit 68 on työnnetty sen läpi.

Kuvioissa 13-15A ja B elementit 68 on rei1itetty niiden läpi tapahtuvan nauhoituksen, ompelemisen jne. sallimiseksi. Kuvio 13 esittää paria lankasäikeitä 88, jotka on nauhoitettu tai ommeltu reikien 90 läpi. Elementit 68 voi olla yhdistetty koukulla 92, kuten kuviossa 16 on esitetty. Kuviossa 15A esitetään nauha 94, jossa on erilliset ulokkeet 96, jotka on valettu osaksi sen toista pintaa ja jotka voidaan puristamalla sovittaa reikiin 90 kohdistamalla paine kohtiin B. Kuviossa 15B nauhaliitin 94 on esitetty asennuksen jälkeen.

Claims (16)

1. 23 79426
2. 1. Kokoonpano <20, 44) poikkileikkaukseltaan muuttuvan kaapeliliitokeen <32, 34, 34', 38, 38', 40, 40') koteloimi-eekei käsittäen <i) verhouksen <20), joka on sovitettu kiedottavaksi mukautuvasta kaapeliliitokeen ympärille, jolloin verhous käsittää useita vierekkäin olevia pitkänomaisia metallielementtejä <22, 64, 68), jotka ulottuvat oleellisesti sen koko pituudelle, ja <ii) ennalleen palautuvan letkun <44), joka on asetettavissa verhouksen <20) ympärille sen jälkeen kun verhous <20) on kiedottu liitoksen ympärille, ja jolloin kokoonpano on tunnettu siitä, että pitkänomaiset metallielementit <22, 64, 68) ovat poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakaiteen muotoisia, niiden leveyden ollessa vähintään 5 mm ja paksuuden vähintään 0,5 mm ja että pitkänomaiset metallielementit <22, 64, 68) pidetään yhdessä jäykillä liitoselimillä <66, 70, 94) niin, että ainakin elementtien <22, 64, 68) päät ovat toisiinsa nähden poikkisuunnassa liikkuvia niin, että verhous < 20) on liitoksen <32, 34, 34', 38, 38', 40, 40') poikkileikkauksen muutosta vastaavaksi mukautuva.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että verhouksen <20) pitkänomaisia metallielementtejä <22, 64, 68) pitää yhdessä levymateriaali <26) ainakin sen yhdellä pituussuunnassa ulottuvalla alueella, jolloin kukin mainituista alueista on järjestetty käytössä sulkemaan sisäänsä kaapeliliitokeen <32, 34, 34', 38, 38', 40, 40') osuuden, joka on poikkileikkaukseltaan oleellisesti tasainen verhouksen <20) pituussuunnassa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että tarrapäällystys kiinnittää elementit <22, 64, 68) levymateriaaliin <26). 79426
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että levymateriaali (26) käsittää nauhan tai metallikalvon.
6. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että pitkänomaiset elementit (64) ovat rakenteellisesti yhtä niitä liittävien välineiden (66) kanssa, jolloin viereisten elementtien (64) väliset liitynnät on siten sijoitettu, että elementtien (64) välinen välimatka voi muuttua.
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että pitkänomaiset elementit (64) ja niitä yhdessä pitävät välineet (66) koostuvat yhtenäisestä rakolevystä (62).
8. 7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että pitkänomaisilla elementeillä (22, 64, 6Θ) on leveys vähintään 10 mm ja paksuus vähintään 1,0 mm ja edullisesti ainakin 3 mm. Θ. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ko koonpano, tunnettu siitä, että verhouksessa (20) on pitkänomaiset välialueet (30), jotka on siten järjestetty sen pääty-alueisiin nähden, että kun se kiedotaan putkimaisen muodostelman päälle, se on poikkileikkaukseltaan muuttuva.
9. 9· Patenttivaatimuksen 8 mukainen kokoonpano, tunnettu tunnettu siitä, että mainittu putkimainen muodostelma käsittää keskellä suurempi läpimittaisen sylinterimäisen osuuden <30), joka kapenee kumpaankin päähän pienempiläpimittaisiksi sylinterimäisiksi osiksi.
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että ennen kietomista kaapeli1iitoksen ympärille verhous on tasomainen. 25 79426
11. 11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että verhous (20) on tehty teräksestä .
12. 12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että letku (44) on lämmöllä palautuva .
13. 13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että letku (44) on päällystetty yhdeltä pinnalta liimalla tai tiivietysaineella, edullisesti lämmöllä aktivoitavalla liimalla.
14. 14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kokoonpano, tunnettu siitä, että se ympäröi kaapeliliitosta <32, 34, 34', 38, 38', 40, 40').
15. 15. Menetelmä poikkileikkaukseltaan muuttuvan kaapelilii-toksen (32, 34, 34', 38, 38', 40, 40') koteloimiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella kokoonpanolla, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää (i) verhouksen (20) kietomisen kaapeliliitoksen (32, 34, 34', 38, 38', 40, 40') ympärille siten, että verhouksen koko pituus oleellisesti on kaapeliliitoksen muotoinen, jolloin verhous käsittää useita vierekkäin sijoitettuja pitkänomaisia metalli-elementtejä <22, 64, 68), jotka ulottuvat oleellisesti koko sen pituudelle, verhouksen (20) pitkänomaiset metallielementit <22, 64, 68) ovat poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakulmaisia niiden leveyden ollessa ainakin 5 mm ja paksuuden ainakin 0,5 mm, ja ne pidetään yhdessä jäykillä liitoselimillä (66, 70, 94), ja <ii) palautuvan letkun (44) sijoittamisen muotoa vastaavan verhouksen (20) ympärille ja letkun (44) palauttamisen ennalleen verhouksen (20) ja kaapeliliitoksen ympärille niin, että verhousta (20) kaapeliliitoksen muotoiseksi saatettaessa ainakin elementtien <22, 64, 68) päät liikkuvat poikkisuunnassa toisiinsa nähden niin, että verhous (20) tulee vastaamaan lii- 25 79426 toksen <32, 34, 34', 38, 38', 40, 40') poikkileikkauksen muutosta .
16. 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pitkänomaisilla metallielementeillä (22, 64, 68) ennen asennusta on ei-suoraviivainen muoto, joka vastaa oleellisesti kaapeliliitoksen profiilia, ja että verhouksen kietominen kaapeliliitoksen <32, 34, 34', 38, 38', 40, 40') ympärille saa aikaan näiden elementtien <22, 64, 68) välisen etäisyyden muuttumisen.