FI78722B - Foerfarande foer regenerering av asfaltbetong med anvaend motorolja. - Google Patents

Description

1 78722

Menetelmä asfalttibetonin regeneroimiseksi käytetyllä moottoriöljyllä

Keksintö kohdistuu tienrakennusmateriaaleihin 5 ja tarkemmin sanottuna menetelmään asfalttibetonin regeneroimiseksi, jolla menetelmällä on laaja sovellutusalue rakennettaessa ja erikoisesti korjattaessa teiden asfalt-tibetonipäällysteitä.

Käytännössä asfalttibetoniset tienpäällysteet 10 pyrkivät vaurioitumaan, jolloin muodostuu pehmeitä valumia, murtumia ja kuoppia.

Asfalttibetoniteiden päällysteiden korjaamiseksi käytetään regenerointimenetelmiä, kuten "korjausta", "uu-delleenpäällystystä" ja "uudelleensekoittamista", jotka me-15 netelmät sallivat päällysteen tasaisuuden ja yhtenäisyyden palauttamisen.

"Korjaus" on tehokkain ja yksinkertaisin menetelmä. Sitä käytetään mikäli tienpäällysteen runsas tasoitus ei ole tarpeen (esimerkiksi ei ole 2 cm syvempiä ajouria). 20 Kokemus on osoittanut, että tämä menetelmä ei aina toimi hyvin vanhentuneen asfalttibetonin ohuen kerroksen tehokkaaksi tiivistämiseksi, ja lisäksi vanhentuneen bitumin haurautta ei voida poistaa.

"Uudelleenpäällystys"- ja "uudelleensekoitus"-mene-25 telmissä lisätään uutta asfalttibetoniseosta vanhaan; ensimmäisessä tapauksessa sitä lisätään vanhan asfalttibeto-niseoksen tasoitetulle päällysteelle ja toisessa tapauksessa sitä sekoitetaan vanhan asfalttibetoniseoksen kanssa. "Uudelleenpäällystys"-menetelmässä vanhan asfalttibetoni-30 seoksen ominaisuuksia ei palauteta ennalleen, vaikka levitettäessä uusi pintakerros on mahdollista pidentää regeneroidun päällysteen käyttöikää verrattuna päällysteeseen, joka on korjattu "korjaus"-menetelmän avulla.

"Uudelleensekoitus"-menetelmässä voidaan tehdä as-35 falttibetonin regenerointi, nimittäin kiviaineksen lajittelu, ja osittain vanhan bitumin ominaisuudet paranevat. Kuitenkin vanhan bitumin ominaisuuksien parantamiseksi on edullista lisätä suuri määrä uutta seosta (vähintään 40 -50 paino-% vanhan asfalttibetonin seoksesta).

2 78722 Käsiteltäessä asfalttibetonia sen regeneroimiseksi käsittelyasemilla pyritään lisäämään erilaisia pelkistimiä vanhaan seokseen, jolloin saadaan korkealaatuista regeneroitua asfalttibetonia. Mainittu menetelmä on kuitenkin 5 työteliäämpi ja kalliimpi kuin asfalttibetonin regeneroin-timenetelmät in situ, ts. teillä.

Alalla tunnetaan menetelmiä asfalttibetonipäällys-teiden regeneroimiseksi in situ, jotka menetelmät suoritetaan lisäämällä pelkistintä sekä kuumaan että kylmään seok-10 seen; ja tämä antaa mahdollisuuden saada korkealaatuinen päällyste käytettäessä pienempää määrää uutta seosta.

Pelkistinten päätarkoituksena on vähentää vanhan bitumin haurautta ja siten vähentää asfalttibetonin haurautta matalissa lämpötiloissa. Tämän lisäksi pelkistimet 15 säännöllisesti sekä pienentävät vanhan bitumin viskositeettia että alentavat asfalttibetonin lujuutta positiivisissa lämpötiloissa, mikä voi aiheuttaa jälkimmäisen leikkauslujuuden alenemisen. Lisäksi eräät pelkistimet voivat heikentää asfalttibetonin korroosionkestoa (säänkestoa), ts. sen 20 kestokykyä veden ja roudan suhteen.

Useita hiilivetykoostumuksia on käytetty pelkisti-minä pääasiassa emulsioina, esimerkiksi "reklamaattia", "syklogeeniä" ja muita. Useimpien pelkistinten epäkohtana on niiden myrkyllisyys ja korkea hinta.

25 Alalla tunnetaan asfalttibetonipäällysteiden kor jausmenetelmiä, jotka antavat asfalttibetonin parantumisen öljyemulsioita käytettäessä. Tunnetussa menetelmässä käytetään vuoriöljyemulsiota pelkistimenä, jota lisätään murskattuun asfalttibetoniin (US-patenttijulkaisu 3 162 101).

30 Emulsion vesipitoisuus rajoittaa kuitenkin mainitun pelkis-timen käytön kylmiin seoksiin, joita levitetään toisen luokan teille tai päällysteiden alaperusteisiin.

Alalla tunnetaan menetelmä asfalttibetonin regeneroimiseksi jauhamalla asfalttibetonijätteitä, kuumentamal-35 la ne ja sekoittamalla niihin pelkistintä, nimittäin nestemäistä mustaa sideainetta, joka on jäteöljytuote, jonka ti-heys on pienempi kuin 1 t/m , jonka sideaineen määrä on 15 - 20 paino-% asfalttibetonijätteistä (vrt. SU-keksijän- 3 78722 todistus n:o 894 034). Mainittujan öljytuotejätteitä saadaan jalostamon jäteveden käsittelylaitoksista. Tälle menetelmällä on tunnusomaista suuri vaihtelu öljytuotejättei-den viskositeetissa (5 x 10 - 100 x 10 m /s), ja tämä 5 aiheuttaa erilaisia lujuus- ja virtausominaisuuksia regeneroituun asfalttibetoniin ja sen tuloksena rajoittaa päällysteiden yksittäisten osuuksien käyttöikää, tällöin havaitaan suurta haurautta ja heikkoa korroosionkestävyyttä. Lisäksi regeneroidun asfalttibetonin lujuus pienenee 10 50°C:n lämpötilassa, ts. sen lämmönkesto heikkenee alkupe räiseen päällystykseen verrattuna.

Keksinnön kohteena on menetelmän kehittäminen asfalttibetonin regeneroimiseksi käyttäen uutta pelkistinta, joka antaa mahdollisuuden vähentää asfalttibetonin hauraut-15 ta ja saada se korroosiota kestäväksi ja lämpöä kestäväksi.

Edellä mainittu tavoite saavutetaan käyttämällä menetelmää asfalttibetonin regeneroimiseksi jauhamalla sitä ja lisäämällä pelkistintä asfalttibetoniseokseen, jolloin käytetään keksinnön mukaisesti käytettyä moottoriöljyä pel-20 kistimenä 0,1 - 1 paino-%:n suuruinen määrä asfalttibetonista.

On edullista käyttää edellä mainittua käytettyä moottoriöljyä, jonka kinemaattinen viskositeetti on 25 x 10-6 - 70 x 10 6 m2/s lämpötilassa 50°C. Mainittu 25 alue on valittu siksi, että pieni viskositeetti vastaa haihtuvan aineosan kasvanutta pitoisuutta ja kevyet jäännökset jäteöljyssä aiheuttavat äkillisen syttymisen vaaran, kun taas suuri viskositeetti aiheuttaa vaikeuksia sen lisäämisessä asfalttibetoniseokseen.

30 Edullisesti pelkistimen tasaisempaa jakautumista varten asfalttibetoniseokseen kuumennetaan asfalttibetoni-seos 50 - 130°C:n lämpötilaan ennen jauhatusta ja/tai jauhatuksen jälkeen ja pelkistimen lisäys tehdään sekoittaen asfalttibetoniseosta.

35 Esillä olevan keksinnön mukainen asfalttibetonin regenroimismenetelmä suoritetaan seuraavalla tavalla: asfalttibetoni jauhetaan ja pelkistin, moottorijäteöljy, lisätään seoksen saamiseksi, joka sisältää sitä 0,1-1 4 78722 paino-%:n suuruisen määrän asfalttibetonista. Jäteöljy on ryhmä öljytuotteita, joita muodostuu käytettäessä mootto-riöljyä moottorissa, ja ne ovat pääasiassa tisleiden ja jäännöskomponenttien seoksia organometallisen kompleksin 5 kanssa.

Kun moottoriöljy suorittaa tehtävänsä moottorissa, kohdistuu hiilivetyihin hapetus, hapettava polymeroituminen, kondensoituminen ja hajaantumista. Tuotteet kuluneista osista tunkeutuvat öljyyn ja polttoaineeseen ja or-10 ganometallinen kompleksi modifioituu.

Käytettyjen moottoriöljyjen ryhmä käsittää autojen, diesel- ja lentokonemoottorien jäteöljyt, joita käytetään voimansiirroisssa ja hydraulisissa järjestelmissä. Käytettyjen moottoriöljyjen muodostaman ryhmän erilaisuus 15 on syynä niiden ominaisuuksien laajaan vaihteluun. Käytet tyjen moottoriöljyjen fysiko-mekaaniset ominaisuudet ovat seuraavat: kinemaattinen viskositeetti, m2/s 50°C:ssa 25 x 10-6 - 70 x 10-6

20 leimahduspiste avoimessa kupissa 100 - 180°C

mekaanisia epäpuhtauksia, enintään 2 paino-% vettä, enintään 4 paino-% polttoainepitoisuus (bensiiniä tai dieselpolttoainetta), enintään 6 paino-% 25 hiilivetypitoisuus, jäteöljyssä: paraffiini- nafteeneja 50 - 70 paino-% aromaattisia aineita 25 - 40 paino-% hartseja 3-8 paino-% asfalteeneja, karbeeneja, karboideja 2-6 paino-% 30 Edellä mainittujen hiilivetyaineosien lisäksi jä- temoottoriöljy sisältää organometallista kompleksia; hii-limustaa; lakka- ja koksiosasia, jne.

Jäteöljyn organometallikompleksi muodostuu metal-lisuolojen, pääasiassa maa-alkalimetallisuolojen, yhdis-35 teistä polaarisia ryhmiä sisältävien pitkien alifaattisten hiilivetyketjujen kanssa. Maa-alkalimetallisuolat muodostuvat pääasiassa sulfonihapon kalsium- ja bariumsuoloista.

5 78722

Moottoriöljystä poiketen käytetty moottorisijy sisältää misellejä, joiden sydän on Sljyyn liukenematon osanen (sisäinen hapettumis- ja kondensaatiotuote) ja kuori organometallikompleksia.

5 Pelkistimeksi asfalttibetoniseokseen lisättävän pelkistimen määrä riippuu regeneroidun asfalttibetoniseok-sen huokoisuudesta ja bitumin vanhenemisasteesta, ja se on 0,1-1 paino-% asfalttibetonista.

Pelkistimen pienin määrä lisätään asfalttibeto-10 niin, jonka huokoisuus on pieni (2 - 3 %) ja päällysteen käyttSikä lyhyt (4-7 vuotta) ja suurin määrä lisätään asfalttibetoniin, jonka huokoisuus on suuri (suurempi kuin 5 %) ja päällysteen käyttSikä pitkä (enemmän kuin 10 vuotta) .

15 Mainittu jäteSljy pelkistimenä ei vain vähennä asfalttibetonin haurautta negatiivisissa lämpötiloissa, vaan muodostaa siihen myös riittävän hyvän korroosionkeston ja lämmönkeston.

Jäteöljyn tämä vaikutus liittyy edellämainittu-20 jen yhdisteiden läsnäoloon, joita muodostuu hapetuksen vaikutuksesta metalliorgaanisen kompleksin läsnäollessa. Lisäksi nämä yhdisteet adsorboituneina bitumikalvoihin sallivat kitkan alentamisen vanhan asfalttibetoniseoksen kiviainesten välillä niitä tiivistettäessä, jolloin saadaan tiiviim-25 pi seos. Polttoaineen (bensiinin tai dieselpolttoaineen) määrätyn määrän läsnäolo käytetyssä moottorisijyssä suurentaa pelkistimen tunkeutumiskykyä vanhan asfalttibetoniker-roksen kiviaineosiin.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä sovel-30 tuu sekä "kylmään" että "kuumaan" regenerointiin. On edullista, jos ennen jauhatusta ja/tai jauhatuksen jälkeen asfalttibetoni esikuumennetaan 50 - 130°C:n lämpötilaan regeneroidun asfalttibetonin saamiseksi, jonka tiheys on kasvanut, mikä pidentää sen käyttöikää. Yläraja määräytyy jäte-35 öljyn voimakkaan haihtumisen perusteella lisättäessä sitä seokseen.

c 78722 6

Asfalttibetonin regeneroinnin tehokkuus paranee, jos pelkistin lisätään sekoittaen seokseen, jolloin sen heterogeenisyys kasvaa ja regeneroidun asfalttibetonin fysiko-mekaaniset ominaisuudet paranevat.

5 Käytettäessä esillä olevan keksinnön mukaista kuu maa menetelmää asfalttibetonipäällysteiden korjaamiseen in situ, suoritetaan menettely seuraavana jaksona: päällyste esikuumennetaan 50 - 130°C:n lämpötilaan; sitten se murskataan 3 - 5 cm:n syvyydeltä irrottamalla 10 tai pyörökynnön avulla; jäteöljy lisätään jauhettuun seokseen; ja saatu seos tasataan ja tiivistetään.

Jos vaaditaan uuden asfalttibetoniseoksen lisäämistä tasaisen korjatun tienpäällysteen takaamiseksi tai 15 seoksen kokojakauman parantamiseksi, käytetään alalla tun nettuja menetelmiä.

Keksintöä kuvataan edelleen esimerkkien avulla, jotka esittelevät sen määrättyjä toteutuksia.

Asfalttibetonin korroosionkesto määritetään esimer- 20 keissä vedenkestokertoimen ja pitkäaikaisen vedenkestoker- toimen avulla.

Asfalttibetonin vedenkestokerroin lasketaan kaavasta: K _ w R20 25 jossa Rw ja R2q ovat asfalttibetonin lopullisia lujuusar-voja puristettaessa 20°C:n lämpötilassa kyllästämisen jälkeen näytteet vedellä tyhjössä ja kuivien näytteiden arvoja vastaavasti.

Asfalttibetonin pitkäaikainen vedenkestokerroin

30 lasketaan kaavasta: R T

K = wL WL" R20 jossa RwL on samanlainen kuin Rw pidettäessä vedellä kyllästettyjä näytteitä vedessä 15 vuorokautta.

Esimerkki 1 35 Asfalttibetonipäällystettä, joka sisälsi 40 paino-% 5/15 mm murskattua kiveä, ja jota oli käytetty 16 vuotta, kuumennettiin ja pyörökynnettiin. Saatuun seokseen lisättiin pelkistintä; ensimmäisessä tapauksessa se oli jäte- 7 78722 öljyä ja toisessa tapauksessa nestemäisiä öljytuotejätteitä, joita oli saatu jalostamon jäteveden käsittelylaitoksista (vrt. SU-keksijäntodistus n:o 894 034). Otettiin näytteet edellämainitulla tavalla valmistetuista seoksista.

5 Taulukossa I on esitetty esillä olevan keksinnön ja SU-keksijäntodistuksen n:o 894 034 mukaisen asfalttibetonin ominaisuudet.

Taulukko I

!--- ' 10 Asfalttibetonin ominaisuudet_ Lähtöaine- Esillä olevassa SU-keksijän- asfaltti- keksinnössä käy- todistuksen

Ominai- betoni tetty pelkistin n:o 894034 n:o suus mukainen 15 ________pelkistin

Pelkistimen määrä, paino-% ___0,1 0,5__1,0 1,0 1 2 3 4 5 6 7 lopullinen 20 puristus- lujuus, MPa °C:ssa 1 50 2,7+0,2 2,4+0,1 1,2+0,10,8+0,1 0,5+0,1 2 20 8,5 + 0,4 5,6 +0,2 4,1+0,2 3,7+0,2 3,2+0,2 25 3 0 13,4+0,5 10,2+0,4 7,0+0,36,6+0,2 6,3+0,2( vedenkesto- kerroin 0,68 0,75 1,00 0,86 0,78 M·· I ' ' I — * —11 —. II. ! 1 I . II» .......I I ..... — .l·.

30 Esitetyt arvot osoittavat, että sellaisen asfalt tibetonin hauraus, joka on valmistettu esillä olevan keksinnön mukaisesti, ei yksinomaan ole alentunut, vaan myös sen korroosion- ja lämmönkesto ovat paremmat verrattuina SU-keksijäntodistuksen n:o 894 934 mukaiseen menetelmään.

i β 78722

Esimerkki 2

Valmistettiin asfalttibetoninäytteitä asfaltti-betoniseoksesta, joka oli otettu asfalttibetonipäällys-teen pinnalta sen kuumentamisen ja irrottamisen jälkeen.

5 Asfalttibetonipäällyste oli ollut käytössä 7 vuotta. Asfalttibetonin koostumus määrättynä bitumin uuttamisen jälkeen oli paino-%:eina: murskattua kiveä 5/15 38 hiekkaa 52 10 mineraalijauhetta 10 bitumia 6,3 (100-%:isen mineraaliseoksen lisäksi)

Eri öljyjä käytettyjen moottoriöljyjen ryhmästä, 15 joka käsitti moottori- ja potkurilentokoneen, dieselkoneen ja lentokoneen öljyjen seoksen, käytettiin pelkistimenä näytteiden valmistamiseksi.

öljyjen kinemaattiset viskositeetit olivat 25 x 10 43 x 10 ® ja 70 x 10~^ m^/s vastaavasti. Näyt- 20 teet valmistettiin kuumentamalla asfalttibetoniseos 110 + 10°C:n lämpötilaan, lisäämällä pelkistin siihen sekoittaen ja tiivistämällä sitten. Pelkistimen pitoisuus oli 0,3, 0,6 ja 0,9 paino-% asfalttibetonista.

Näytteiden valmistamiseen käytettyjen jäteöljyjen 25 fysikaaliset ominaisuudet on esitetty taulukossa II.

9 78722

Taulukko II öljyn tyyppi lentokone moottori ja öljyseos 5 traktori n:o Ominaisuus 34 5 1 tiheys, ~ 10 g/cm 0,85 0,86 0,86 2 kinemaattinen viskositeetti 50°C:ssa, m2/s 25 x 10-6 43 x 10-6 70 x 10-6 3 leimahduspis- 15 te avoimessa kupissa, °C 145 152 172 4 mekaanisia epäpuhtauksia, paino-% 0,01 0,03 0,27 20 5 vesipitoisuus paino-% 0,01 4,0 0,12 6 polttoaine- pitoisuus , i paino-% 2,4 3,2 3,2 1 25

Taulukossa III on esitetty käytetyn moottoriöl-jyn kemiallinen koostumus.

Taulukko III

30 n:o Hiilivedyt Hiilivetypitoisuus, paino-% __ öljytyyppi 1 Paraffiini-nafteeni- (1) (2) (3) hiilivedyt 70,0 53,2 53,2 2 Aromaattiset hiilivedyt 25,0 34,9 34,9 35 3 Hartsit 3,0 7,2 7,2 4 Asfalteenit, karbeenit ja karboidit 2,0 4,7 4,7 10 78722 Lähtöaineasfalttibetonin ja esillä olevan keksinnön mukaisen asfalttibetonin ominaisuudet on esitetty taulukossa IV; sekä asfalttibetoni, öljytyyppi ja pelkistimen määrä taulukossa IV a.

5

Taulukko IV

Puristuslujuus MPa Veden- Pitkäaikai- j Lämpötila, °C kesto- nen vedenkest 10 n:o 20 50 0 kerroin tokerroin 1 2,4+0,2 5,2+0,3 10+0,4 0,91 _0,86_ 2 1,7+0,2 4,0+0,2 8,5+0,4 0,99 0,86 3 1,3+0,1 3,3+0,2 7,3+0,3 0,98 0,94 15 4 0,85+0,2 2,7±0,2 5,1+1,0__1,00__1,00 5 1,6+0,1 4,5+0,3 8,9±0,3 0,99 0,96 6 1,1+0,1 3,8+0,2 7,1+0,2 1,0 0,95 7 1,0+0,1 3,2+0,2 6,8±0,2__1^0__M)_ 8 1,3+0,1 4,2+0,3 8,7±0,3 1,0 0,98 20 9 1,1+0,2 3,3±0,1 7,1+0,3 1,0 1,0 10 0,95+0,1 1,9+0,3 6,6±0,2 1,0 0,97

Taulukko IV a 25 i------1 i Asfalttibetoni- ja öljy- Pelkistimen määrä,

In:o tyyppi^* paino-% / * * 1 lähtöaineasfalttibetoniv_____I_ 30 2 0,3 3 1 0,6 _4____0_j_9_ 5 0,3 6 2 0,6 35 _7_______0_t9__ 8 0,3 9 3 0,6 10___0#_9__ n 78722

Taulukko IV a:n viitteet: *) taulukossa II mainittu öljytyyppi **) lähtöaineasfalttibetonin veden kyllästys oli 1,9+0,4 tilavuus-%.

5 Esitetyt arvot osittavat, että "kuumassa" asfalt tibetonin regeneroinnissa jätemoottoriöljyjen ryhmän öljyjen ominaisuudet niiden arvojen (viskositeetti mukaan lukien) suosittelulla vaikuttavat vain vähän regeneroidun asfalttibetonin ominaisuuksiin.

10 Käsiteltyjen moottoriöljyjen ryhmän eri öljyjä käyttäen regeneroitujen asfalttibetonien kimmomoduli- ja leikkauslujuusarvojen tutkimus osoittaa myös edellä mainitun toteamuksen.

Asfalttibetonin muodonmuutosominaisuuksien tutki- 15 mus lämpö kovettumisen jälkeen, mikä vastaa tiepäällysteen vanhentumista sään ja ilmasto-olosuhteiden vaikutuksen alaisena osoittaa, että ne muuttuvat samalla tavalla riippumatta öljytyypistä suositellulla viskositeettialueella.

Esimerkki 3 20 Asfalttibetonipäällyste, joka sisälsi 35 paino-% 5/10 mm murskattua kiveä, ja jota oli käytetty 8 vuotta, pyöröaurattiin kylmämenetelmän avulla. Saatuun seokseen lisättiin sekoittaen 0,4 paino-% moottoriöljyä. Kaikki toimenpiteet, mukaan lukien pelkistimen lisäys, sekoitus ja näyt- 25 teiden valmistus, suoritettiin sekä ilman kuumennusta että kuumentaen 50°C:n ja 130°C:n lämpötilaan.

Annetuissa lämpötiloissa valmistetun asfalttibetonin ominaisuudet on esitetty taulukossa V.

Taulukko V

30 ___

n:o Ominaisuus___ Sekoitus lämpötila, °C

Puristuslujuus MPa, __lämpötilassa °C__20J__20__50__130 1 50 0,9+0,1 0,7+0,1 0,8+0,1 0,9+0,1 35 2 20 4,1+0,1 2,9+0,1 3,7+0,1 4,4+0,00 3 0 5,7+0,1 4,9+0,3 5,5+0,3 6,2+0,1 4 vedenkestokerroin__0,56_0,69 0,81_0,98 *) lähtöaineseos ilman pelkistintä 12 78722

Kuten taulukosta voidaan havaita, asfalttibetonin kuumennus lisättäessä pelkistintä parantaa sen fysiko-me-kaanisia ominaisuuksia.

Esimerkki 4 5 Asfalttibetoninäytteitä valmistettiin asfalttibe- toniseoksesta, joka oli saatu asfalttibetonipäällysteen pinnasta sen kuumentamisen ja irrottamisen jälkeen. Asfaltti-betonin koostumus määrättynä bitumin uuttamisen jälkeen oli paino-%:eina: 10 murskattua kiveä 34 hiekkaa 55 mineraalihiekkaa 11 bitumia, yli 100 % mineraaliseoksesta 5,8 15 Näytteet valmistettiin kuumentamalla asfalttibeto- niseos 110 + 10°C:n lämpötilaan, lisäämällä siihen käytettyä moottoriöljyä 0,4 paino-%:n suuruinen määrä ja tiivistämällä. Pelkistin lisättiin sekä sekoittaen että sekoittamatta .

20 Asfalttibetonin ominaisuudet on esitetty taulukos sa VI.

Taulukko VI

Ominaisuus__Asfalttibetonin ominaisuudet 25 Lähtöaine- pelkistävän aineen asfalttibetoni lisäys sekoitta- ___sekoittaen matta_ vedenkesto- kerroin 0,81 0,90 0,85 30 pitkäaikainen vedenkestokerroin 0,74__0,86_0,78

Esitetyt arvot osoittavat, että seoksen sekoitus pelkistimen kanssa parantaa asfalttibetonin korroosionkes-35 toa.

i3 78722

Esimerkki 5

Rakennettiin koetieosuus, jonka päällyste oli valmistettu keksinnön mukaisesti. Suoritettiin seuraavat toimenpiteet: 5 - regeneroidun päällysteen kuumennus 110 - 10°C:n keskimää räiseen lämpötilaan; - jauhatus, käytetyn moottori- ja traktorijäteöljyn lisäys pelkistimeksi 0,0 - 1,2 paino-%:n määrinä laskettuna asfalttibetonin määrästä, sekoittaen sitä jauhetun seoksen kanssa; 10 - saadun seoksen tasoitus ja tiivistys.

Testaustulokset näytteille, jotka otettiin tie-päällystettä valmistettaessa, on esitetty taulukossa VIII. Nämä ovat 5 näytteen keskiarvoja saatuina eri kohdista koe-tieosaa.

15 Taulukko VII

_Ominaisuudet_ massan ominais- vesikyllästys- turpoaminen 3 n:o paino, q/cm_tilavuus-%_tilavuus-% 20

Asfalttibetoni ilman pelkistintä 1 2,38+0,1 2,3+1,8 0,3+0,1

Asfalttibetoni pelkistimen kanssa 2 2,39+0,02 1,5+0,8 0,2+0,1 25________

Ominaisuus n:o puristuslujuus, lämpötila °C pitkäaikainen vedenkesto- _50_20_0_-10_kerroin_ 30 Asfalttibetoni ilman pelkistintä 1 0,8+0,4 5,4+1,2 10,5+2,3 3,11+0,1 10,93+0,13

Asfalttibetoni pelkistimen kanssa 2 0,7±0,4 4,2±1,0 9,1+1,1 9,7±1,6_0,99±0,07 78722 14

Kuten taulukosta voidaan havaita, useimmat arvot asfalttibetonille, joka oli valmistettu käyttäen pel-kistintä esillä olevan keksinnön mukaisesti, parantuivat ja valmistetun päällysteen heterogeenisyys oli huomattavas-5 ti kasvanut (eräiden fysiko-mekaanisten ominaisuuksien va riaatiokerroin pieneni).

Kahden vuoden kokemus tieosan kunnossapidon suhteen raskaissa liikenneolosuhteissa antoi seuraavat tulokset: 10 - tienpäällyste oli vaurioitumaton; - tieosan muutokset tasaisuuden suhteen olivat samat kuin osan, joka oli rakennettu ilman pelkistintä; - rasitusmurtumien lukumäärä oli puolet siitä lukumäärästä, joka esiintyi tieosalla, joka oli rakennettu ilman pelkis- 15 tintä.

Claims (4)

15 78722

1. Menetelmä asfalttibetonin regeneroimiseksi jauhamalla asfalttibetonia ja lisäämällä saatuun asfalttibeto- 5 niseokseen pelkistintä, tunnettu siitä, että pelkistimenä käytetään käytettyä moottoriöljyä 0,1 - 1 %:n määrä laskettuna asfalttibetonin painosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moottoriöljyn kinemaattinen 10 viskositeetti on 25 x 10 ^ - 70 x 10 ^ m2/s 50°C:n lämpötilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asfalttibetoni ennen jauhatusta ja/tai jauhatuksen jälkeen kuumennetaan 50 - 130°C:n 15 lämpötilaan.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistin lisätään asfalttibetoniseokseen sekoittamalla.