FI78172C - Saett att tillsaetta luktaemne till oxygengas. - Google Patents

Description

1 78172

Menetelmä hajusteiden lisäämiseksi happikaasuun Tämän esillä olevan keksinnön kohteena on tuottaa tapa, jonka avulla parannetaan menetelmää hajusteiden lisäämiseksi käyttöpaikalle jaettavaan happikaasuun ympäristön huomion kiinnittämiseksi suureen palo- tai räjähdysvaaraan, mikäli ilmassa tapahtuu tahaton hapen rikastuminen; tämä saadaan aikaan siten, että myrkyllisten aineiden käsittely käyttöpaikalla eliminoidaan ja poistetaan räjähdysvaara, jonka hajusteiden lisääminen tuo mukanaan.

Hapen käytön aiheuttamiin vaaroihin on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota. Ensisijaisesti kyseessä on palovaara, joka johtuu vaatteiden tai ilman hapen rikastumisesta suljetuissa tiloissa. Useita pahoja onnettomuuksia on myöskin sattunut vuoden kuluessa esim. työskenneltäessä vuotavien hitsaus- ja leikkauspoltinten kanssa ja kaasujohtojen parissa ahtaissa tai huonosti ilmastoiduissa tiloissa. Ilman kasvava happipitoisuus helpottaa syttymistä ja tekee palamisen nopeammaksi ja kuumemmaksi.

Fysikaalinen selitys on se, että kun ilman normaali happipitoisuus 21 % nousee 25 56:iin, ovat monien materiaalien sytty-misriskit kasvaneet huomattavasti, ja palaminen tapahtuu hyvin voimakkaasti. Kun ilman happipitoisuus nousee 30 %:iin, tapahtuu syttyminen erittäin helposti, ja siinä voi olla riittävästi induktiivisesti muodostuneita sähköisiä kipinöitä. Monien materiaalien, esim. kankaan palaminen on lähinnä räjähdysmäistä. Tämä johtuu siitä, että happea esiintyy useimmiten koko kangastilavuudessa niin, että palaminen tapahtuu samanaikaisesti kaikkialla. Tämä ilmiö saa myös aikaan sen, että paloa on hyvin vaikea sammuttaa.

Esimerkiksi joillakin telakoilla on yritetty vähentää hapen rikastumisen vaaraa hapen hajustamisen avulla. Erityiset 2 78172 annostelulaitteet liitetään telakan putkistoon, ja happeen johdetaan pahanhajuista rikkiyhdistettä. Tätä tekniikkaa on käytetty jo kauan propaanin, maakaasun ja kaupunkikaasun hajus-tamisessa.

Kuitenkin hapen hajustamisen eduista ja haitoista on väitelty. Hapen hajustamisen puolestapuhujina voidaan mainita ne yritysten ammatilliset edustajat, jotka ajavat asiaa aktiivisesti eteenpäin tarkoituksenaan lisätä työpaikan turvallisuutta. Haitoista voidaan mainita huoli käytettävissä olevien annos-teluvarusteiden käyttöturvallisuudesta. Nämä toimivat annostelemalla väkevöityä hajustetta, joka on erittäin myrkyllistä, ja kysytäänkin, voidaanko luottaa siihen, ettei annos pääse kasvamaan liian suureksi. Toisena haittana on se, että hajuste-happiseos on tietyissä väkevyyksissä räjähtävää.

Itse hajusteelle on myös asetettava tiettyjä vaatimuksia.

Siinä on oltava voimakas ja ilmeinen haju. Sen on pysyttävä muuttumattomana pitkiä aikoja ja sen on oltava palavaa. Palamisen jälkeen on palamistuotteen oltava hajutonta. Se ei saa reagoida hapen kanssa eikä se saa vaikuttaa negatiivisesti hitsi- ja leikkausprosesseihin. Sitä on luonnollisesti oltava : käytettävissä riittävästi.

Sopivana hajusteena on tähän asti käytetty dimetyylisulfidia.

- Tämä hajuste johdetaan happeen käyttöpaikalla. Happi jaetaan tavallisesti käyttäjälle kahdella tavalla, joko suurpainesäi-liöissä tai suoraan pienpaineputkistojen kautta. Ainoastaan pienpaineista happea on tähän mennessä voitu hajustaa. Hapen hajustamisen aikana on hajusteen käsittelyssä olemassa myrkky-vaara, ja tämän lisäksi hajusteen sekoittaminen happeen saa aikaan prosessin, joka voi aiheuttaa räjähdysvaaran. Siten on olemassa kaksi vaarallista tilannetta: myrkkyvaara hajustetta käsiteltäessä ja räjähdysvaara happea hajustettaessa. Tämä on johtanut keksinnön mukaiseen käänteiseen hajustusmenetel-mään, jonka tarkoituksena on vähentää sitä palo- ja räjähdysvaaraa, joka on olemassa vuodon sattuessa ilman tahattoman hapen rikastumisen muodossa.

3 78172

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa hajusteen käsittely käyttöpaikalla ja mahdollistaa sekä pien- että suurpaineisen hapen hajustus. Keksintö tunnetaan siitä, että tarkoitukseen erityisesti soveltuvissa tiloissa valmistetaan väkevöity kaasu, nk. mallikaasu siten, että puhtaaseen happi-kaasuun lisätään väkevyydeltään 1000-10000 ppm oleva hajuste, ja muodostunut mallikaasu lisätään edellä mainituista tiloista erillään olevassa tilassa happikaasuun, joka jaetaan käyttäjälle siten, että käyttökaasun hajustemäärä on väkevyydeltään 5-50 ppm.

Keksintö tunnetaan edelleen siitä, että jaettaessa happea käyttäjälle suoran pienpaineisen putkiston lävitse mallikaasu lisätään happeen ennen sen johtamista putkeen, jolloin putkessa oleva tuote sisältää hapen ja hajusteen muodostaman kaasuseoksen. Lisäksi keksintö tunnetaan siitä, että jaettaessa happikaasua käyttäjälle suurpainesäiliöissä mallikaasu johdetaan säiliöön ennen kuin säiliö täytetään puristetulla happikaasulla, jolloin säiliössä on hapen ja hajusteen muodostama kaasuseos.

Keksintöä kuvataan seuraavassa tarkemmin viitaten liitteenä oleviin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen jakelujärjestelmän periaate-kaavion ja kuvio 2 esittää laitosta, jossa hajuste lisätään happeen.

Laitokseen kuuluu rakennuksen ulkopuolella sijaitseva säiliö 1, joka sisältää happipaineeltaan n. 8 baaria olevaa nestemäistä happea. Säiliöstä happi johdetaan pienpainehöyrystimen 2 kautta täyttörakennuksessa sijaitsevaan kaasusekoittimeen 5. Kaasunpaine on nyt n. 12 baaria. Kaasusekoittimeen on myös liitetty säiliö 7, joka sisältää nk. mallikaasua, ja paineen-tasaussäiliö 6. Säiliössä 7 oleva mallikaasu on valmistettu erityisessä laitoksessa, joka on erityisesti rakennettu myrkyllisten ja räjähtävien aineiden käsittelyä varten. Mallikaasu on väkevöity kaasuseos, jossa väkevyydeltään 1000-10000 ppm 4 78172 oleva hajuste lisätään happikaasuun. Kaasusekoittimessa 5 lisätään happikaasuun niin paljon mallikaasua, että putkijohtoa 10 pitkin käyttäjälle johdettavassa käyttökaasussa on väkevyydeltään n. 5-50 ppm olevaa hajustetta.

Nestemäistä happea sisältävästä säiliöstä 1 happi johdetaan putken kautta suurpainepumppuun 3. Täältä kaasu johdetaan lämmityslaitoksen 4 kautta sekoituspaneeliin 8. Kaasun paine on nyt n. 200 baaria. Sekoitinpaneeliin on lisäksi liitetty paineastia 9 ja mallikaasusäiliö 7. Sekoitinpaneelin jälkeen kaasu on puristettua kaasua, joka sisältää väkevyydeltään 5-50 ppm olevaa hajustetta. Puristettu kaasu johdetaan täyttöramppien 11 ja liitinten 12 kautta happisäiliöihin. Suurpainesäiliöt kuljetetaan tämän jälkeen käyttäjälle.

Kuviossa 2 on nähtävissä luonnos laitoksesta, jossa mallikaasu lisätään osaksi pienpaineiseen (n. 12 baaria) ja osaksi suur-paineiseen (n. 200 baaria) happeen. Merkit ovat samat kuin kuvion 1 kaaviossa. Nestemäistä happea sisältävä säiliö 1, pienpainehöyrytin 2, pumppu 3 ja lämmityslaite 4 sijaitsevat kaikki sen rakennuksen ulkopuolella, johon mallikaasu johdetaan. Mallikaasusäiliöt 7 on sijoitettu rakennuksessa erityiseen huoneeseen. Samoin on paineentasaussäiliöt 6 ja paineastiat 9 sijoitettu erityiseen huoneeseen. Kaasusekoitin 5 ja sekoitinpaneeli 8 on sijoitettu siihen huoneeseen, jossa happisäiliöiden suurpainetäyttö tapahtuu täyttöramppien 11 ja liitinten 12 avulla. Kaasusekoittimesta 5 on vedetty johto 10 hajustetun pienpaineisen hapen jakamiseksi käyttäjälle. Kaasusekoitin 5 ja valvontataulu 8 mallikaasun sekoittamiseksi ovat tyypiltään jo aiemmin tunnettuja.

Edellä kuvatun menetelmän avulla on merkittävästi lisätty käyttöpaikan turvallisuutta ja myrkyllisten ja räjähtävien hajusteiden käsittely käyttöpaikalla on saatu eliminoiduksi. Säiliöistä saadaan taatun hajustepitoisuuden sisältävää sekä pien- että suurpaineistettua hajustettua happikaasua. Siten voidaan hajustaa kaikkia painetyyppejä olevia happikaasuja.

5 78172

Sopivana happikaasuun lisättävänä hajusteena voidaan mainita orgaaninen rikkiyhdiste. Näistä sopii jo edellä mainittu dimetyylisulfidi parhaiten hapen hajustamiseen. Tämä johtuu siitä, että dimetyylisulfidillä on alhainen hajukynnys, korkea höyrynpaine, se ei reagoi 200 baarisen hapen kanssa normaalissa lämpötilassa, se ei alhaisissa pitoisuuksissa ole myrkyllistä ja sen palamistuote on hajutonta. Dimetyylisulfidin väkevyys 5-50 ppm on pahanhajuista, mutta se ei aiheuta sairaustilan kaltaisia haittoja tai muita vahinkoja, se ei räjähdä hapen kanssa yhteyteen joutuessaan, ja pitkäaikaiskokeiden mukaan se pysyy sekä laadullisesti että määrällisesti muuttumattomana eikä se aiheuta kaasusäiliöiden korroosiota. Dimetyylisulfi-dia onkin käytetty hajusteena jo aiemminkin, mutta ei niissä väkevyysasteissa eikä sitä ole johdettu niillä tavoilla, jotka on kuvattu edellä olevassa keksinnön kuvauksessa.

Claims (5)

6 78172 Patenttivaatimukset.

1. Menetelmä hajusteiden lisäämiseksi käyttöpaikalle jaettavaan happikaasuun ympäristön huomion kiinnittämiseksi räjähdysvaaraan ilman hapen rikastuttua siten, että käyttöpaikalla eliminoidaan myrkyllisten aineiden käsittely ja minimoidaan hajusteiden lisäämisestä aiheutuva räjähdysvaara, tunnettu siitä, että tähän tarkoitukseen tarkoitetussa tilassa <7) valmistetaan väkevöity kaasu, nk. mallikaasu siten, että puhtaaseen happikaasuun lisätään väkevyydeltään 1000-1000 0 ppm oleva hajuste; muodostunut mallikaasu lisätään edellä mainitusta tilasta (7) erillään olevassa tilassa <5, 8) käyttäjälle jaettavaan happikaasuun niin, että käyttökaasussa olevan hajusteen väkevyys on 5-50 ppm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa happi-kaasu jaetaan käyttäjälle pienpaineisen putkijohdon <10> kautta, tunnettu siitä, että mallikaasu lisätään happikaasuun ennenkuin se johdetaan putkijohtoon <10), jolloin johdossa on kaasun ja hajusteen sisältävä kaasuseos.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa happi-kaasu jaetaan <11, 12) käyttäjälle suurpaineeäiliössä, tunnettu siitä, että mallikaasu lisätään säiliöön <8) ennenkuin säiliö täytetään <1, 3, 4) puristetulla happikaasulla siten, että säiliössä <8> on happikaasun ja hajusteen sisältävä kaa-sueeos.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hajuste koostuu orgaanisesta rikkiyhdisteestä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaaninen rikkiyhdiste on dimetyylisulfidi.