FI77579C - Mikrodoserande utdelningsanordning foer vaetskeprov. - Google Patents

Description

1 77579

Mikroannostava nestenäytteen jakelulaite Tämä keksintö koskee mitattujen nestemäärien jakelu-laitetta ja erityisesti nestenäytteiden mikroannostusjake-5 lijaa. Keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää kemial lisissa, biokemiallisissa, molekyylibiologisissa, mikrobiologisissa, valikoivissa ja lääketieteellisissä tutkimuksissa sekä kliinisten tutkimusten suorituksessa. Lisäksi sitä voi käyttää avuksi kemian, lääke-, radiokemian ja mik-10 ribiologisessa teollisuudessa monikomponenttiseosten valmistuksessa liuoksista, jotka koostuvat hyvin puhtaista aineista, mikrolitraerissä.

Uusien ja hyvin lupaavien kemiallisten ja biokemiallisten analyysimenetelmien käyttö, joka on levinnyt viime 15 vuosina lääketieteen alalla ja teollisuudessa tutkimustarkoituksessa sovellettuna, vaatii sellaisen laitteen käyttöä, joka voi sisältää useiden nestenäytteiden hyvin pienet, mitatut määrät, jotka jaetaan yksittäisiin koeputkiin. Nämä menetelmät sisältävät biokemiallisissa ja geenitekno-20 logiset, immunologiset, entsymologiset ja bioluminesens- siin liittyvät menetelmät sekä kineettiset menetelmät kliinisissä analyyseissä. Menetelmät perustuvat näytteen valmistukselle hyvin puhtaiden liuosten monikomponenttiseoksesta. Tätä varten jaetaan nestenäytteiden hyvin pienet, 25 mitatut määrät samanaikaisesti sekoittaen yhteen koeputkeen. Täten kunkin annostetun liuosnäytteen volyymit, riippuen tutkimuksen määrätyistä tavoitteista, vaihtelevat kahden näytteen kesken, kun taas liuosten mitatut tilavuudet jaetaan ja sekoitetaan joko yhtä aikaa tai säädetyllä vii-30 vytyksellä niiden yhden tai useamman aineosan jakelussa. Jälkimmäisellä keinolla parannetaan analyysin tarkkuutta ja toistettavuutta, minkä lisäksi saadaan enemmän tietoja menetelmän reaktioiden luonteesta, minkä tuloksena saadaan uutta tietoa analysoitavista aineista.

35 Esim. entsymologisissa ja biokemiallisissa, biolu- minesenssiin liittyvissä ja geeniteknologisissa menetelmissä mahdollistaa analyyttisten reaktioiden kineettisten 2 77579 parametrien määritys ei vain biomolekyylien määrän arvioinnin, vaan lisäksi molekyylien ja niiden aktivointikeskus-ten toimintaomihaisuuksien määrittelyn. Toisaalta jokaisessa mainitussa analyyttisessä menetelmässä jokaisella koe-5 putkeen jaetulla aineella on oltava väkevyys, joka ylittää reaktion tapahtumisen edellyttämän arvon, koska väkevyys alenee normaaliarvoon näytteen muiden aineosien lisäyksen aikana. Siksi näytteen kaikkien aineosien nopea ja samanaikainen sekoittaminen voi osoittautua ratkaisevaksi tekijäk-10 si useimpien analyyttisten reaktioiden tapahtumisen kannalta. Tämä voi johtua siitä, että monilla biologisesti aktiivisilla molekyyleillä, joita tutkitaan, on taipumus muuttua peruuttamattomasti rakenteeltaan ja menettää toiminnallinen aktiivisuutensa eräiden suolojen suurissa väkevyyksissä, 15 vaikka näiden suolojen väkevyydet ovat tärkeä edellytys reaktion alkamiselle.

Siksi on yhteen koeputkeen jaettavien useiden neste-näytteiden mikroannostuslaitteella saatava aikaan ohjelmoitavan analyysin mukaisesti kutakin kanavaa pitkin jaetun - 20 nestenäytteen tilavuuden ja ajan automaattiset muutokset sekä jakelun hyvä toistettavuus ja tarkkuus.

Kun jaetaan mikrolitroina mitattavia nestenäyttei-tä, on tärkeää, että voidaan erottaa nestenäytteen siirto-putken päästä nestemäärä, jonka tilavuus on paljon pienem-’ ’ 25 pi kuin ko. nesteen pisara. Nestenäytteen riittämätön ir toaminen siirtoputken päästä voi alentaa annostuksen tarkkuutta moninkertaisesti. Siksi on samalla, kun kehitetään hyvin tarkka näytteenannostin, yhtä tärkeää kehittää nestenäytteen jakelulaite, joka täyttää mainitun ehdon.

30 Mainittujen menetelmien eräänä etuna on niiden suu ri herkkyys, joka riippuu suuressa määrin analyysissä käytettyjen reagenssien puhtaudesta. Esim. bioluminesenssime- -13 netelmä tekee mahdolliseksi aineen 10 g:n havaitsemisen, mutta jos tutkittavassa näytteessä on jopa mitättömän 35 pienet määrät (yhden prosentin kymmenesosan suuruusluokkaa) lisäseoksia, jotka sisältävät analyysissä käytettyjä liuoksia, tämä vähentää menetelmän herkkyyttä moninkertaisesti.

3 77579

Liuosten puhtautta koskeva ehto tarkoittaa yhtä paljon sekä mitattuja näytteitä että alkuperäisiä nestenäytteitä, mikä asettaa lisärajoituksia näytteen siirtolaitteen rakenteelle.

5 Kuten edellä on mainittu, käytetään monien aineosien reaktioissa liuoksia, joissa aineen väkevyys on suuri. Tämä johtuu paitsi siitä, että liuosta on laimennettava monikom-ponenttiseoksen valmistuksen aikana, myöskin siitä, että on saatava aikaan hyvin raktiokykyinen seos. Viimeinen ehto 10 koskee erityisesti biomolekyylien analyysiä. Siksi ei yleensä pitäisi laimentaa liuosnäytettä lisäämällä vettä tai huuhtelunestettä, joilla huuhdellaan putket ja annostusas-tiat nestenäytteiden vaihdon yhteydessä.

Hyvin puhtaiden ja kalliiden reagenssien käyttö mai-15 nituissa menetelmissä asettaa toisen vaatimuksen nestenäytteiden mikroannostuslaitteille, so. nestenäytteet on jätettävä putkien, käsiruiskujen ja säiliöiden sisälle, kun nestenäyte on mitattu.

Aikaisemmin tunnetaan mikroannostava näytteenotto-20 laite (ks. SU-keksijäntodistusta nro 463 027, IPC G 01 N

1/10, G 01 F 11/06, julkaistu 5.3.1975), joka käsittää mäntä- ja sylinteriruiskut, jotka on kiinnitetty kannattimel-le, niin että niiden männänvarret ulottuvat ylöspäin yhteistoimintaan yhteisen käyttölaitteen kanssa. Kannattimelle 25 on myös asennettu säätöruuvit, joilla esisäädetään neste-näytteen tilavuus. Kun ruiskujen männät ovat alimmassa asennossa, suoritetaan kannattimen laskeminen alas käsin, niin että ruiskujen neulat menevät astioihin, joissa on näytenesteitä. Sitten käyttölaite nostetaan ylös nestenäyt-30 teiden imemiseksi ruiskuihin, minkä jälkeen kannatin nostetaan ylös ja näytesäiliöiden tilalle vaihdetaan tyhjät koeputket, joihin pannaan näin saatu nestenäyte. Sitten kannatin lasketaan taas alas ja koeputket täytetään annostetulla nestenäytteellä painamalla käyttölaitetta. Koska tä-35 män laitteen automatisointi on riittämätön, tapahtuu useiden nestenäytteiden pano koeputkeen alhaisella tehokkuudella. Tämän laitteen toinen haitta on se, että nesteen annos- 4 77579 tus on epätarkka, koska ruiskut sijoitetaan niin, että niiden männänvarret suuntautuvat ylöspäin, mikä estää ilman poistoa ruiskujen sisältä, kun nestenäyte imetään sisälle. Ruiskujen sisätilan huuhtelu jokaisen jakelun jälkeen alen-5 taa edelleen laitteen tehokkuutta, kun taas huuhteluneste, joka jää niiden sisälle ja seinille sekä neuloihin, aiheuttaa nestenäytteen laimenemisen. Silloin kun laimennusta ei saa tapahtua, ei neuloja huuhdella, mikä taas johtaa neste-näytteen ja sen mitattujen näytteiden väliseen saastumiseen. 10 Lisäksi tunnetaan ennestään mikroannostava neste- näytteenottolaite (ks. US-patentti nro 3 991 616, lk B 01 L 3/02, julkaistu 16.11.1976), joka käsittää ruiskun, jonka männänvarsi suuntautuu ylöspäin ja jossa on useita aukkoja, joihin sijoitetaan putket. Jokainen putki koostuu 15 kolmesta osasta, jotka on tehty vastaavasti polyamidista, plastisoidusta polyvinyylikloridista ja ruostumattomasta teräksestä, jolloin polyamidiosat on kiinnitetty kiinteästi ruiskun aukkoihin. Plastisoidun polyvinyylikloridin muodostamat osat muodostavat yhdessä solenoidin ohjaaman put-20 ken lävistimen kanssa sulkulaitteen kutakin putkea varten. Teräsosat upotetaan astioihin, jotka sisältävät nestenäytteen. Huuhtelunesteelle on säiliö ja lisäksi on koeputki, joka vastaanottaa nestenäytteiden mitatut määrät. Männänvarsi on kytketty asteittaiskäyttölaitteeseen, niin että se 25 saa edestakaisin liikkeen. Männän liikkuessa ylöspäin sulkeutuvat kaikki putket paitsi yksi, joka on tarkoitettu siirtämään jokin nestenäytteistä tai huuhteluneste. Neste-näyte virtaa tätä putkea pitkin ruiskun sisään. Männän liikkuessa alaspäin ovat kaikki putket kiinni paitsi yksi, jo-30 ka on tarkoitettu jakamaan nestenäyte koeputkeen. Viimei-seksi siirretään huuhteluneste ruiskun sisätilan huuhtomi-seksi.

:.· Tämän laitteen eräs huono puoli on se, että ilman- poisto ruiskun sisältä vaikeutuu, koska männänvarret si-35 jaitsevat niin, että ne suuntautuvat ylöspäin; männänvarsien tällainen järjestely johtaa siihen, että kuluu enemmän aikaa laitteen saattamiseksi toimintakuntoon, ja siihen, että analyysiin tulee huomattavia virheitä, jotka johtuvat 5 77579 kaasua sisältävien viskoosisten nesteiden imun aikana muodostuneista ilmakuplista, jotka jäävät ruiskun sisään. Nes-tenäytteiden siirto perätysten yhden ruiskun kautta pakottaa huuhtomaan ruiskun jokaisen näytteen valmistuksen jäl-5 keen, kun taas ruiskun puhdistamiseksi kokonaan sisältä se on huuhdottava vähintään 10 kertaa, mitä kuvataan lähemmin julkaisussa "Analytical Biochemistry", nidos 86, 1978, s. 1-20, Christian Stahly'n, John H. Wharton'in ja Hans Noll'in artikkelissa "A Computer Controlled Multichannel Micropipet-10 ter". Toisaalta tämä rajoittaa mikroannostavan näytteenotto-laitteen tehokkuutta ja toisaalta se aiheuttaa ristikonta-minaatiota, koska kokeilla todettu ehto näytteenottolait-teen huuhtomiseksi 10 kertaa ei aina ole riittävä näytteen-ottolaitteen puhdistamiseksi kokonaan. Kuvatulla laitteella 15 ei saada näytteitä, joissa ei olisi huuhtelunestettä, mikä puolestaan johtaa näytteen aineosien pienempiin väkevyyksiin ja niiden huonompaan raktiokykyyn. Laitteen käytön tekee vielä hankalammaksi se, että kaikki monikomponentti-näytteen liuokset on jaettava vuoron perään yhdellä näyt-20 teenottoruiskulla ja on otettava huomioon putkessa olevan nestenäytteen tilavuus sekä suoritettava korjauksia välyksen takia, joka esiintyy männänvarren edestakaiset liikkeet aikaansaavissa käyttölaitteen kytkennöissä.

Lisäksi tunnetaan nestenäytteenotin, joka käsittää 25 ruiskut, joiden lukumäärä on sama kuin annostettavien nes- tenäytteiden ja jotka on varustettu putkilla nesteiden siirtämiseksi ja jakamiseksi lautasella olevaan koeputkeen, jolloin ruiskut on kiinnitetty telineeseen, joka on kytketty kinemaattisesti näytetilavuuden säätimeen, joka on käyt-30 tölaite, joka liikuttaa ruiskujen mäntiä edestakaisin suhteessa niiden sylintereihin ja joka on sähkökytkennässä näytetilavuuden ja ajoituksen säätimeen, joka on osa ohjauslaitteesta, joka on yhdistetty sähköjohtimilla toisen käyttölaitteen kanssa, joka antaa edestakaiset liikkeet 35 näytteen siirtoputkien päille (ks. Kone-yhtiön, Suomi, esitettä "Näytteenkäsittelylaite"). Ruiskujen ulsmenoaukot on liitetty putkilla vastaaviin sondeihin, jotka on 6 77579 kiinnitetty kannattimelle, joka on kytketty käyttölaitteeseen, joka antaa sille asteittaisen pysty-ja vaakasuoran liikkeen. Jokaisen sondin asema on sellainen, että se vastaa vastaavan koeputken asemaa kolmessa putkirivissä, 5 joissa putkien lukumäärä on sama kuin näytenesteiden. Vaa-kasuorasti kannattimen alle on sijoitettu sen liiketielle putket kantava lautanen, astiat, jotka sisältävät annostettavat nestenäytteet, ja huuhtelunesteen säiliö, joka on varustettu sondien mekaanisella puhdistusvälineellä.

10 Laitetta ohjaa pienoistietokone. Kun painetaan ko.

nappuloita, saadaan kannatin liikkumaan vaakasuorasti kohti huuhtelunesteen säiliötä, joka lasketaan alimpaan asentoonsa, jolloin ruiskut, putket ja sondit täytetään huuhtelunesteellä ruiskun mäntien useiden edestakaisten liik-15 keiden avulla. Alimmasta asennostaan männät siirretään ylöspäin matka, joka vastaa ensimmäisen nestenäytteen en-naltamäärättyä tilavuutta. Tällöin kannatin liikkuu ylöspäin ja siirtyy vaakasuorasti kohti ensimmäistä nestenäy-tettä, minkä jälkeen se lasketaan alas astiaan, joka sisäl-20 tää nesteen. Sitten männät siirretään alimpaan asentoonsa nestenäytteen imemiseksi, minkä jälkeen kannatin taas nostetaan ylös ja siirretään kohti ensimmäistä koeputkiriviä ja lasketaan alas sondien viemiseksi koeputkiin. Sitten liikutetaan mäntiä ylöspäin, niin että ensimmäinen nestenäyte 25 täyttää koeputket, minkä jälkeen kannatin nostetaan ylös, siirretään kohti huuhtelunesteen säiliötä ja lasketaan taas alas. Mäntien liike ylöspäin pakottaa osan huuhtelunesteestä ulos sondeista. Sitten nostetaan kannatin ylös, minkä myötä sondit kulkevat mekaanisen puhdistimensa läpi, minkä 30 jälkeen toistetaan näytteenoton jakelujakso toisen neste-näytteen osalta jne., riippuen käytettyjen nestenäytteiden lukumäärästä.

Käyttölaite, joka liikuttaa edestakaisin ruiskujen männänvarsia, ei kuitenkaan salli vaihteluja imettyjen 35 nestenäytteiden määrissä, mikä rajoittaa suuresti laitteen sovellutusalaa. Koska kaikkia männänvarsia käyttää yhteinen käyttölaite, on mahdotonta muuttaa jakeluaikaa, mikä 7 77579 puolestaan vaikeuttaa laitteen käyttöä kineettisissä tutkimuksissa, joissa on yhtä aikaa jaettava ja sekoitettava nestenäytteen kaikki aineosat. Samasta syystä laitetta ei voi käyttää toiminnallisesti aktiivien biomolekyylien eräis-5 sä analyyseissä, joissa suolojen suurten väkevyyksien vaikutus ei ole sallittu, vaikka suoloja tarvitaan näytteen niiden aineosien reaktiota varten, joiden väkevyys on pieni. Toinen haitta on se, että laitetta ei voi käyttää sellaisissa analyyseissä, joissa näytteen muodostavat aine-10 osat on lisättävä vuoron perään, koska kahden nesteen näytteeseen tapahtuvan jakelun välistä aikaa ei voi tehdä lyhyemmäksi kuin yksi jakelujakso, mikä ylittää tässä laitteessa 10 sekuntia. Lisäksi voi esiintyä jonkin verran välystä käyttölaitteen ja männän välisissä liikkuvissa kyt-15 kennöissä edestakaisten liikkeiden aikana, mikä huonontaa näytteenoton tarkkuutta. Välyksen määrää käyttölaitteen rakenteellinen järjestely, jolla ruiskujen mäntiä liikutetaan, mikä rajoittaa toimintajaksoa otettavan nestenäytteen vain yhden annoksen verran.

20 Koska otetun nestenäytteen tilavuus on hyvin pieni, nestepisara ei ehkä putoa koeputkeen, minkä vuoksi sondin pää viedään suoraan jo mitattuun ja jaettuun nesteeseen. Tämän seurauksena osa nesteestä kantautuu sondin pään mukana, jolloin näin poistuneen nesteen tilavuus on 30-40yul, 25 mikä on oleellisesti sama kuin yhden nestepisaran tilavuus. Tämä ei ole sallittua useimmissa mainituissa analyyseissä, koska lopullisella näytteellä, joka sisältää kaikki annostetut nestenäytteet, voi olla sama tilavuus. Täten kuvatun laitteen tarkkuus on huono eikä sitä voi käyttää monissa 30 analyyseissä.

Huolimatta huuhtelunesteen ja sondien puhdistimen käytöstä, ovat nestenäytteet ja annostetut näytteet alttiit ristikontaminaatiolle. Lisäksi tätä aihauttavat juuri huuhteluneste ja sondien puhdistin. Jokaisen toiminta-35 jakson aikana ainakin osa annostetusta nestenäytteestä kantautuu sondin mukana koeputkesta, joka sisältää annostetun näytesoksen, huuhtelunesteeseen. Mitattaessa hyvin 8 77579 väkeäviä liuoksia, voi näyteaineiden väkevyys huuhtelunesteessä tämän seurauksena saavuttaa prosentin kymmenesosia vain muutamien jaksojen jälkeen. Jokaisen näytenesteen ja-kelujakson jälkeen tulee toiseksi pieni määrä annostettavaa 5 nestenäytettä lisätyksi huuhtelunesteeseen sondin avulla, mikä johtaa myös näytenesteissä laimennettujen aineiden asteittaiseen kerääntymiseen nesteeseen. Kolmanneksi sondien mekaaninen puhdistin ei saa aikaan sondin koko pinta-alan puhdistusta, mikä johtaa huuhtelunesteen siirtymiseen mi-10 tattuihin näytteisiin siinä olevien kaikkien aineiden mukana. Lisäksi sondien puhdistuslaite edellyttää sondien tarkkaa yhteensuuntausta sen kanssa.

Sondin ja putkien huuhtelunesteen kostuttamien sisätilojen täyttö annostettavalla näytenesteellä laimentaa 15 näytenestettä jokaisessa annostusjaksossa, mikä johtaa näytenesteen epätarkempaan annostukseen ja virheisiin seuraa-vissa analyyseissä. Lisäksi näytenesteen aineosien laimennus hidastaa reaktionopeutta, mikä estää kineettisten analyysien suorittamisen. Sondien ulkopintojen ja sisätilan 20 sekä näytenesteen siirtoputkien sisätilan huuhtelu useaan otteeseen johtaa mitattavien näytenesteiden menetyksiin, mikä on hyvin haitallista tutkittaessa hyvin puhtaita aineita. Kuitenkin huuhtelu on pakollinen, koska näytenesteen annostimen, sen käyttölaitteen ja nesteen edestakaisin liik-25 kuvien jakelusondien rakenne edellyttää eri näytenesteiden annostusta vuoron perään kunkin ruiskun avulla, mikä puolestaan edellyttää eri putkien huuhtelua kunkin näytteen annostusjakson aikana. Lisäksi huuhteluneste on taipuvainen tunkeutumaan näytenesteen läpi sondien riittämättömän 30 puhdistuksen takia. Siksi säiliöissä jäljellä olevat näy-tenesteet eivät sovellu jatkuvaan käyttöön, kun on suoritettu sarja analyysejä, mikä samoin johtaa näytenesteiden menetyksiin.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada mikroannos-35 tava nestenäytteiden jakelulaite, jossa näytteenottoruis-kun rakenne on sellainen, että muuttaa kunkin annostettavan näytenesteen tilavuutta voidaan vaihdella samoin kuin 9 77579 sen jakeluaikaa, niin että estetään näytenesteiden menetykset ja ristikontaminaatio ja vältetään tarve huuhdella näytteen annostusvälineet ja näytteen siirtoputkia näytteenoton aikana.

5 Tähän päästään siten, että mikroannostavassa neste- näytteiden jakelulaitteessa, joka sisältää näytteenotto-ruiskut, joiden lukumäärä on sama kuin annostettavien ja jaettavien näytenesteiden lukumäärä, ja jakeluputket, jotka siirtävät näytenesteet vastaavaan koeputkeen, joka on 10 kiinnitetty koeputkikautaselle, jolloin näytteenottoruis- kut sijaitsevat telineessä, joka on kytketty kinemaattises-ti näytetilavuuden säätimeen, joka on käyttölaite muodossa, joka liikuttaa suhteellisesti edestakaisin näytteenottoruis-kujen mäntiä ja sylintereitä ja on sähkökytkennässä näyte-15 tilavuuden ja ajoituksen asettimeen, joka on osa ohjausyksiköstä, jonka yksi ulostulo on kytketty johtimella käyttölaitteeseen, joka liikuttaa edestakaisin näytenesteen jake-luputkien päitä, ja jolle jakelulaitteelle on tunnusomaista, että se käsittää lisäksi männänvarren lukitusvälineet 20 nestenäytteen ohjelmoitavaa mittaamista ja jakamista varten, jolloin lukitusvälineiden lukumäärä on sama kuin näyt-teenottoruiskujen lukumäärä ja ne sijaitsevat läheisessä yhteydessä näytteenottoruiskujen männänvarsiin; lukitusvä-" lineiden ulostulot, jotka on kytketty näytetilavuuden ja 25 ajoituksen asettimen vastaaviin ulostuloihin; pidikkeen, joka pitää näytenesteiden jakeluputkien päät paikoillaan näytenesteiden ohjelmoiduksi jakamiseksi koeputkeen; sekä käyttölaitteen, joka pyörittää asteittain koeputkilautasta ja jonka ulostulo on kytketty ohjausyksikön ensimmäiseen 30 ulostuloon.

Näytteenottoruiskun männänvarren jokainen lukitus-väline on edullisesti varustettu solenoidilla ja paksuudeltaan vaihtelevan levyn muotoisella varrella, jonka pää on kiinnitetty kiinteästi ulokkeeseen ja toinen pää on tarkoi-35 tettu toimimaan yhdessä solenoidin sydämen kanssa, joka on sähkökytkennässä näytetilavuuden ja ajoituksen asettimen vastaavan ulostulon kanssa, jolloin levyssä ja ulokkeessa 10 77579 on yhteenosuvat urat, jotka kytkeytyvät lukitsevasti yhteen männän varren kanssa ja joiden halkaisija on oleellisesti pienempi kuin männänvarren poikkileikkausmitta.

Edullisesti putkenpään pidike sisältää pohjan, jos-5 sa on keskiporaus ja rakoja, joiden lukumäärä on sama kuin annostettavien ja jaettavien näytenesteiden ja joihin kiinnitetään kiinteästi annostettavien näytenesteiden jakelu-putkien osat, joka pohja on kiinnitetty jäykästi käyttölaitteen kannattimeen, joka laite liikuttaa edestakaisin näyte-10 nesteen jakeluputkien päitä, paineilman syöttöputken, joka on kiinnitetty liukuvasti pohjan keskiporaukseen, kartio-maisen hoikin, joka on kiinnitetty paineilman syttöputken päähän ja jossa on kehäaukkoja, joihin näytenesteen jakelu-putkien päät sopivat löysästi, jolloin säteisetäisyys auk-15 kojen ja hoikin akselin välillä on oleellisesti suurempi kuin säteisetäisyys pohjan akselin ja rakojen välillä, ja kaarimaisen levyn, joka toimii pysäyttimenä tai vasteena ja jonka poraukseen on kiinnitetty paineilmaputki jäykästi, jolloin tämän putken pää on sijoitettu siten, että se muo-20 dostaa kulman pidikkeen geometriseen akseliin nähden, mikä helpotaa näytenesteen pisaroiden poistoimista näytenesteen jakeluputkien ulkopäistä.

On eduksi, että ainakin yhden nesteen jakeluputken osan sisäinen tilavuus on yhtä suuri kuin vastaavan näyt-25 teenottoruiskun suurin syrjäytystilavuus, joka on verrannollinen ruiskun männänvarren iskun pituuteen.

Nestenäytteen tilavuuden ja ajoituksen asetin sisältää edullisesti pyörivän käyttölaitteen, telan, jolla on ohjelmareikäkortti ja joka on kiinnitetty käyttölaitteen 30 akselille, säätöpulssien siirtolaitteen, tarkistuspulssien siirtolaitteen, joka on asennettu ohjaimelle liikkuakseen aksiaalisesti suhteessa telaan, säätöpulssien laskimet, kytkentälaitteen, jolla kytketään järjestyksessä säätöpulssien siirtolaitteen ja tarkistuspulssien siirtolaitteen ' 35 ulosmenot säätöpulssien laskimiin, vertailupiirin, jonka sisääntulot on kytketty vastaaviin säätöpulssien laskimiin, laskimen kierroksia varten, jotka käyttölaite tekee liikut- 11 77579 taakseen edestakaisin näytteenottoruiskujen mäntiä suhteessa niiden sylintereihin, jolloin kierroslaskimen ulostulo on kytketty vertailupiirin vastaaviin sisääntuloihin, jonka vertailupiirin ulostulot on kytketty sen laitteen sole-5 noideihin, joka lukitsee näytteenottoruiskujen männänvarret, ajanottolaitteen, jonka ulostulo on kytketty vertailupiirin sisääntuloihin, ja ajansäätimen nestenäytteen annostusta ja jakelua varten, jonka ulostulo on kytketty ajanottolaitteen sisääntuloon; jolloin ohjauslaite sisältää piirin näy-10 tetilavuuden säätimen ja laitteen käyttölaitteiden tahdistettua kytkentää varten, lukitusvälineiden sijoituspiirin ja anturit männänvarren lukitusvälineiden asentojen ohjaamiseksi, jotka anturit ovat sähkökytkennässä lukitusvälineiden sijoituspiirin vastaavien sisääntulojen kanssa, jon-15 ka piirin eräs ulostulo on kytketty sen piirin sisääntuloon, joka kytkee tahdistetusti laitteen käyttölaitteet.

Tämän laitteen avulla on mahdollista muuttaa jokaisen samanaikaisesti annostettavan näytenesteen tilavuutta ja sen ajoitusta sen ansiosta, että käytetään laitetta, jo-20 ka lukitsee näytteenottoruiskujen männänvarret ja joka on sähkökytkennässä nestenäytetilavuuden ja ajoituksen asetti-* * men vastaavien ulostulojen kanssa. Lisäksi laite mahdollis taa eri näytenesteiden mitattujen tilavuuksien samanaikaisen jakelun yhteen koeputkeen käyttämällä pidikettä, joka 25 pitää kiinni näytteensiirtoputkien päät. Näytenesteiden ristikontaminaatio estyy, kun käytetään paineilmasuihkua, joka poistaa näytenesteen pisarat näytteen jakeluputkien päistä, jolloin ei tarvitse upottaa näitä päitä koeputkissa oleviin, mitattuihin ja jaettuihin näytenesteisiin. Li-30 säksi ei laitteen rakenteen ansiosta tarvitse huuhdella näytteenottolaitteita eikä putkia jokaisen nestenäytteen annostuksen jälkeen. Paineilmasuihku helpottaa näytteen muodostavien nesteiden sekoittamista koeputkessa.

Keksintöä kuvataan nyt lähemmin viitaten sen määrät-35 tyihin toteutusmuotoihin ja oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaista kuvantoa keksinnön mukaisesta mikroannostustavasta nestenäytteiden jakelulait-teesta sekä lohkokytkentäkaaviota tämän ohjauslaitteesta; 12 77579 kuvio 2 esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 1 viivaa II-II näyttäen esimerkkinä vain kaksi lukitusväli-nettä (oikealla keskiviivasta) ja kuvantoa kuvion 1 nuolen P suunnassa (vasemmalla keskiviivasta); 5 kuvio 3 (af b) esittää kuvantoa näytenesteen siirto- putkien päiden pidäkkeestä ja paineilmaputkesta; kuvio 4 esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV? kuvio 5 esittää kuvantoa kanavista, joiden kautta 10 näyteneste virtaa näytteenottoruiskuista kolmitieventtiilin kautta koeputkeen; kuvio 6 esittää lohkokaaviokuvantoa keksinnön mukaisesta näytetilavuuden ja ajoituksen asettimesta; ja kuvio 7 esittää kuvantoa reikäkortista, jossa on 15 näytenesteiden siirto-ohjelma.

Kuvion 1 mukaisesti keksinnön mukainen nestenäyttei-den mikroannostava jakelulaite käsittää yleisnumeron 1 osoittamat näytteenottoruiskut, joiden lukumäärä on sama kuin annostettavien näytenesteiden lukumäärä ja jotka on 20 varustettu putkilla tai letkuilla 2 nesteiden siirtämiseksi koeputkeen. Näytteenottoruiskut 1 on asennettu telineelle, joka on sylinterin muotoinen, josta ulkonee laippoja, joiden väliin on kiinnitetty näytteenottoruiskujen 1 sylinterit 4. Teline 3 on asennettu akselille tai pylväälle 5, jo-25 ka kuuluu näytetilavuuden säätimeen 6, joka on käyttölaite, **’ joka liikuttaa edestakaisin näytteenottoruiskujen mäntiä ja sylintereitä. Akseli tai pylväs 5 on kierteytetty kohdassa 7, niin että saadaan aikaan telineen 3 siirto siinä olevan sisäkierteen avulla. Teline 3 liikkuu ohjaustankoa 8 pitkin, 30 joka on tarkoitettu estämään telineen 3 pyöriminen.

Sylintereiden 4 sisällä ovat männät 9, jotka on kiinnitetty männänvarsiin 10. Laite käsittää lisäksi lukitusvä-lineet 11, jotka lukitsevat männänvarret näytteiden ohjel-moitavaa mittausta varten ja jotka ovat sähkökytkennässä 35 näytetilavuuden ja ajoituksen asettimen 12 vastaavien ulos-tulojen kanssa mitattavan näytenesteen tilavuuden säätämiseksi ja sen ajan säätämiseksi, minä se jaetaan koeputkeen, ja asetin 12 muodostaa osan ohjausyksiköstä 13. Lukitusvä- 13 77579 lineet 11 on kiinnitetty korokkeeseen 14, joka on kytketty jäykästi ohjaustankoon 8 ja näytetilavuuden säätimeen 6. Aukot 15 sallivat männänvarsien 10 vapaan liikkeen korokkeessa 14.

5 Laite sisältää lisäksi pidikkeen 16, joka pitää pai kallaan putkien päät, jotka putket sisältävät näytenestei-tä niiden jakamiseksi ohjelmoitavasti koeputkeen, ja pidi-ke 16 on kytketty putkilla 2 vastaavien kolmitieventtiilien 17 ja putkien 18 kautta näytteenottoruiskujen 1 ulostuloihin 10 19. Ohjauslaitteen 13 ulostulo 20 on kytketty käyttölait teeseen 21, joka antaa asteittaisen kiertoliikkeen koeput-kilautaselle 27, ja sen ulostulo 22 on kytketty käyttölaitteeseen 23, joka liikuttaa edestakaisin näytenesteiden ja-keluputkien päitä.

15 Säiliöihin 24 on pantu annostettavat ja jaettavat näytenesteet. Säiliöt 24 ovat yhteydessä kolmitieventtiilien 17 kanssa putkien 25 kautta. Mitatut nestenäytteet jaetaan koeputkiin 26, jotka ovat putkilautasella 27, jota pyörittää asteittainen käyttölaite 21.

20 Lukitusvälineet 11 ja ruiskut 1 (kuvio 2) on sijoi- tettu symmetrisesti korokkeelle 14. Lukitusväline 11, joka lukitsee näytteenottoruiskun 1 männänvarren, käsittää solenoidin 28, varren 29, joka on paksuudeltaan vaihteleva, taipuisa levy, jonka toinen pää on kiinnitetty ulokkeeseen 25 30 ruuvilla 31 ja jonka toinen pää on tarkoitettu toimimaan yhdessä solenoidin 28 sydämen 32 kanssa. Solenoidi 28 (kuvio 1) on sähkökytkennässä näytetilavuuden ja ajoituksen asettimen 12 vastaavan ulostulon kanssa. Taipuisassa levyssä 29 ja ulokkeessa 30 (kuvio 2) on yhteenosuvat urat 33 ja 30 vastaavasti 34, jotka ottavat vastaan männänvarren 10 (kuvio 1) ja joiden halkaisija on hieman pienempi kuin männänvarren 10 poikkileikkausmitta.

Putkenpään pidike 16 (kuvio 3a, b ja kuvio 4) käsittää pohjan 35, jossa on keskiporaus 36 ja rakoja 37, joi-35 den lukumäärä vastaa näytenesteiden määrää. Rakoihin 37 on kiinnitetty jäykästi jakeluputket 2, jotka siirtävät jaettavat nesteet. Pohja 35 on kiinnitetty kiinteästi käyttölaitteen 23 (kuvio 1) kannattimeen 38 putkien 2 päiden 14 77579 liikuttamiseksi edestakaisin. Pohjan 35 keskiporaukseen 36 on kiinnitetty liikkuvasti paineilmaputki 39, jonka päähän on kiinnitetty jäykästi kartiomainen holkki 40, jonka aukkoihin 41 on sovitettu putket 2 löysästi. Hoikin akselin ja 5 säteisaukkojen 41 välimatka on oleellisesti suurempi kuin pohjan 35 akselin ja rakojen 37 välimatka. Paineilmaputkel-le 39 on kiinnitetty jäykästi kaareva levy 42, joka toimii vasteena tai pysäyttimenä ja jonka poraukseen 43 on sijoitettu putki 39. Kätevyyden vuoksi on levyä 42 (kuviot 3a 10 ja 3b) käännetty 90°. Paineilmaputken 39 päätä 44 on taivutettu tai käännetty suhteessa sen akseliin, niin että näytenesteen pisarat saadaan poistumaan putkien 2 päistä ja putoamaan koeputkeen 26. Raot 37 on sijoitettu symmetrisesti pohjassa 35. Jaettavan nestenäytteen siirtoputken 2 15 osa 45 on muodoltaan kierukka, jonka sisätiiavuus on oleellisesti sama kuin vastaavan näytteenottoruiskun 1 syrjäytystilavuus.

Näytetilavuuden ja ajoituksen asetin 12 käsittää pyörittävän käyttölaitteen 47 (kuvio 6), joka on kiinnitet-20 ty pohjalevylle 46 ja jonka akselille 48 on kiinnitetty sylinteri tai tela 49 kiinteästi. Telassa 49 on näyteohjel-man reikäkortti 50. Pohjalevylle 46 on asennettu säätöpuls-sien siirtolaite 51 ja kierteitetty akseli 53, jolla on käyttölaite 52 sitä varten. Akselin 53 kanssa kytkeytyy 25 kierteiden avulla tarkistuspulssien siirtolaite 54, joka voi siirtyä ohjainta 55 pitkin. Säätölohko 12 käsittää li-säksi säätöpulssien laskimet 56, joiden lukumäärä on sama kuin ruiskujen 1 lukumäärä ja joita ohjataan siirtolaitteesta 54 saatujen näytetilavuuden tarkistuspulssien avulla; li-30 säksi lohko käsittää säätöpulssien laskimet 57, joiden lukumäärä on samoin sama kuin ruiskujen 1 ja joita voi ohjata näytteiden ajoituksen tarkistuspulssien avulla. Lisäksi • on kytkentälaite 58, joka kytkee järjestyksessä yhteen sää töpulssien siirtolaitteen 51 ja tarkistuspulssien siirto-35 laitteen 54 ulostulot säätöpulssien lakimien kanssa, ja vertailupiiri 59.

Säätöpulssien siirtolaite 51 on kytketty kytkentälaitteen 58 sisääntuloon 60, jonka laitteen 58 toinen il is 77579 sisääntulo 61 on kytketty tarkistuspulssien siirtolaitteee-seen 54. Kytkentälaitteen 58 ulosmeno 62 on kytketty käyttölaitteen 52 sisääntuloon, joka laite antaa pyörivän liikkeen akselille 53 tarkistuspulssien siirtolaitteen 54 as-5 teittaisen siirron aikaansaamiseksi. Kytkentälaitteen 58 ulostulot 63 on kytketty säätöpulssien laskimien 56 sisääntuloihin, kun taas jälkimmäisten ulostulot on kytketty ver-tailupiirin 59 sisääntuloihin 64. Piirin 59 muut sisääntulot 65 on kytketty sen käyttölaitteeseen kierroslaskimen 66 10 ulostuloihin, joka siirtää edestakaisin näytteenottoruisku-jen 1 mäntiä suhteessa sylintereihin. Kierroslaskimen 66 sisääntulo 67, joka on samalla säätölohkon 12 (kuvio 1) sisääntulo, on kytketty näytetilavuuden säätimen 6 ulostuloon.

Kytkentälaitteen 58 ulostulot 68 (kuvio 6) kytketty 15 säätöpulssien laskimien 57 sisääntuloihin, joiden laskimien ulostulot on puolestaan kytketty vertailupiirin 59 sisääntuloihin 69. Piirin 59 muut sisääntulot 70 on kytketty ajanottimen 71 ulostuloon, jonka sisääntulo 72 on kytketty johtimella ajoituksen säätimeen 73. Vertailupiirin 59 ulos-20 tulot 74 on kytketty lukitusvälineiden 11 solenoideihin 29; lukitusvälineet 11 kantavat asentojensa anturit 75, joiden ulostulot on kytketty lukitusvälineiden sijoituspiirin 77 sisääntuloihin 76.

Ohjausyksikkö 13 (kuvio 1) käsittää piirin 78, joka 25 tahdistaa näytetilavuuden säätimen 6 ja käyttölaitteiden 21 ja 23 kytkennän ja jonka sisäänmeno on kytketty lukitusvälineiden sijoituspiirin 77 ulostuloon 79. Piirin 78 ulostulot 80 ja 81 on kytketty vastaavasti sisäänmenoon asettimes-sa 12, joka tahdistaa akselia 53 pyörittävän käyttölaitteen 30 52 päälle- ja poiskytkennän, sekä sisäänmenon säätimessä 6, joka tahdistaa sen käyttölaitteen päälle- ja poiskytkennän, joka siirtää suhteellisesti ruiskujen mäntiä ja sylintereitä. Tahdistuspiirin 78 ulostulot on samalla tarkoitettu toimimaan ohjausyksikön 13 ulostuloina 20 ja 22. Tahdis-35 tuspiirin 78 ulostulo 82 on kytketty johtimella asettimen 12 sisääntuloon 83.

16 77579

Kuvion 7 mukaisesti reikäkortti 50 koostuu sarakkeista IA, IB ja 1C, jotka vastaavat näytteenottoruiskuja ja otettavia nestenäytteitä A, B ja C, kun taas rivit I ja II vastaavat ennaltasäädettyä näytteenottotapaa. Kukin rivi I 5 ja II on vuorostaan jaettu kahdeksi koodausviivaksi a ja b, jotka on tarkoitettu säätämään otettavan nestenäytteen mitattu tilavuus sekä ajoittamaan näytteenottohetki. Jokainen näin muodostettu suorakaide on vuorostaan jaettu 10 alasarakkeeksi, jotka on merkitty 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10 9, 0 ja kolmeksi alaviivaksi, jotka vastaavat joko näytteen enimmäistilavuutta tai näytteenoton pisintä viivytysaikaa. Alasarakkeiden ja alaviivojen leikkaus muodostaa verkon koodimerkkien sijoittamiseksi. Tässä kuvatussa muunnoksessa jokainen alaviiva vastaa kuvausjärjestelmän desimaali-15 numeroa. Reikäkortissa 50 on lisäksi viiva 84, jolla on koodausmerkit.

Keksinnön mukainen nestenäytteiden jakelulaite toimii seuraavalla tavalla. Reikäkorttiin 50 (kuvio 7) on pantu koodaus- tai tarkistusmerkkejä neliöiden muodossa, 20 mitkä vastaavat mitattavan näytteen tilavuutta, minkä jälkeen reikäkortti 50 kiinnitetään asettimen 12 telalle 49 (kuvio 1). Kuvion 1 parhaiten näyttämässä venttiilien 17 asennossa imetään näytenesteen mitattu tilavuus säiliöistä 24 näytteenottoruiskuihin 1. Tätä varten saadaan aikaan 25 näytteenottoruiskujen 1 männänvarsien lukitus panemalla varsi 29 (kuvio 2) painamaan uloketta 30 vasten sydämen 32 akulla käyttämällä solenoidia 28. Asennossa, jossa putket 18 ja 25 ovat yhteydessä keskenään, siirtyvät näytenesteet yhtä aikaa ruiskuihin 1. Venttiilit 17 käännetään asentoon, 30 jossa putket 2 ja 18 ovat yhteydessä keskenään, jolloin putket 2 täyttyvät näytenesteillä.

Kun laite käynnistetään, käynnistyy myös telan 49 käyttölaite 47 ja se pysyy toiminnassa laitteen koko toiminnan aikana. Telan 49 pyöriminen, jolle telalle on kiin-35 nitetty reikäkortti, saa siirtolaitteen 51 muuntamaan sää- 17 77579 tökoodimerkeistä 84 saadut valopulssit sähköpulsseiksi, kun taas siirtolaite 54 muuntaa samoin valopulssit tarkis-tuskoodimerkeistä.

Samalla nestenäytteiden jakelu tapahtuu seuraavasti.

5 Siirtolaitteiden 51 ja 54 kehittämät sähköpulssit ohjataan kytkentälaitteen 58 vastaaviin sisääntuloihin 60 ja 61, joka laite saa aikaan säätöpulssien siirtolaitteen 51 ja sen siirtolaitteen 54 kytkennän järjestyksessä, joka saa tarkistuspulssit viivan a merkeistä, jotka on tarkoitettu 10 säätämään mitattavan näytteen tilavuus, laskimien 56 sisääntuloihin kytkentälaitteen 58 ulostuloista 63. Täten jokainen laskin 56 tallentaa digitaalisesti ja desimaali-sesti niiden näytenesteiden A, B ja C mitattujen tilavuuksien arvot, jotka jaetaan ensimmäisessä jakelutavassa, mikä mää-15 rää jokaisen näytteen jakelujakson alkamisen.

Tahdistuspiirin 78 ulostulosta syötetään signaali ohjauslaitteen 13 ulostuloon 22 putkenpään pidikkeen 16 käyttölaitteen 23 käynnistämiseksi, joka pidike laskeutuu koeputkeen 26 vieden tähän putkien 2 päät. Kun levy 42 20 {kuvio 3b) lepää koeputken 26 reunaa vasten, pysähtyy putken 39 ja kartiomaisen hoikin liike alaspäin, mutta pohjan 35 sama liike alas jatkuu. Sen seurauksena, että pohjan 35 alaosa liikkuu kartiomaista hoikkia 40 kohti, ovat putkien 2 päät taipuvaiset koskettamaan koeputken 26 seinä-25 miin. Kun pohja 35 saavuttaa alimman asentonsa, tulee signaali syötetyksi tahdistuspiirin 78 ulosmenosta 82 säätimen 12 sisääntuloon 83 ja edelleen sen ulostuloihin 74 solenoidien 28 käynnistämiseksi. Tämä johtaa männänvarsien 10 lu-kituskytkentään. Anturit 75 reagoivat sitten lähettäen sig-30 naalit piirin 7 sisääntuloihin 76 lukitusvälineiden 11 asennon valvomiseksi. Piirin 77 ulostulo 79 antaa signaalin tahdistuspiirin 78 sisääntuloon ja sen ulostulo 81 lähettää signaalin, joka käynnistää käyttölaitteen, joka liikuttaa edestakaisin ruiskujen 1 männänvarsia.

35 Akselin tai pylvään 5 pyöriminen saa telineen 3 liikkumaan alaspäin pitkin ohjaustankoa 8, mikä pakottaa mitatut näytenesteet ruiskujen 1 sylintereistä putkiin 18 ie 775 79 niiden siirtämiseksi venttiilien 17 ja putkien tai letkujen 2 kautta koeputkien 26 seinille, jolla hetkellä pulsseja alkaa tulla näytetilavuuden säätimeen 6 ja mennä laskimen 66 sisääntuloon lukumäärällä, joka vastaa ruiskujen 1 käyttö-5 laitteen tekemien kierrosten määrää. Kun signaalit, jotka syötetään vertailupiirin 59 sisääntuloihin 64, 65, osuvat yhteen, kehittyy ulostulossa 74 signaali, joka katkaisee vastaavan solenoidin 28, jolloin lukitusväline 11 vapauttaa vastaavan ruiskun 1 männänvarren. Tällöin toimiilukitusvälineen 10 11 varsi 29 ja siirtää sydämen 32 alkuasentoon levyn jous tavuuden ansiosta, mikä vapauttaa varren 10. Tämän tuloksena pysähtyy mitattavan näytenesteen syöttö, mikä määrää koeputkeen 26 siirretyn näytenesteen määrän. Kaikkien ruiskujen suorittama näytenesteiden mikroannostus tapahtuu sa-15 maila tavalla.

Kun on otettu kaikkien näytenesteiden A, B ja C mitatut määrät ruiskuilla 1, kehittyy signaali sen piirin 77 ulostulossa 79, joka valvoo lukitusvälineiden sitä asentoa, joka vastaa.niiden alkuasentoa. Tämä signaali katkaisee 20 ruiskujen käyttölaitteen ja käynnistää kompressorin (ei näytetty). Paineilmasuihkun avulla, joka purkautuu putken 39 päästä 44 (kuvio 3), poistetaan näytenesteen pisarat putkien 2 päistä. Samalla ilmasuihku hämmentää näytenestei-tä koeputkessa 26. Näytteenoton ja jakelun päättymisen mää-25 räävät tämä näytenesteiden viimeisten pisaroiden poisto putkien 2 päistä ja näytenesteiden täten koeputkeen saadut mitat. Tietyn, ennaltamäärätyn ajan, kuluttua kompressori pysäytetään ja ohjausyksikön 13 ulostulo 22 lähettää signaalin, joka käynnistää edestakaisin liikuttavan käyttö-30 laitteen 23. Sitten pidike 16 tulee nostetuksi ylös putkien 2 päiden vetämiseksi siten pois koeputkesta 26 alkuperäiseen, ylimpään asentoon. Tämän poiston alku tunnetaan siitä, että kartiomainen holkki 40 jää paikalleen, mutta pohja 35 liikkuu ylöspäin. Täten putkien 2 päät eroavat koske-35 tuksesta koeputken 26 seinien kanssa alkuasennon varmistamiseksi.

ι» 77579

Kun pidike 16 on saavuttanut ylimmän asentonsa, antaa tahdistuspiirin 78 ulostulo 20 signaalin koeputkilau-tasen asteittaisen käyttölaitteen 21 sisääntuloon lautasen 27 kääntämiseksi ja seuraavan, tyhjän ja puhtaan koeputken 5 siirtämiseksi suoraan pidikkeen 16 alle näytenesteiden toista mikroannostustapaa varten; tämän jälkeen signaali käynnistää asteittaisen käyttölaitteen 52, joka saa aikaan siirtolaitteen 54 asteittaisen liikkeen, ja tämä signaali menee tahdistuspiirin 78 ulosmenosta 80 säätimen 12 sisään-10 tuloon. Siirtolaite 54 liikkuu asentoon, joka vastaa tar-kistusmerkkien viivaa 84, näytenesteiden toisen mikroannos-tustavan aikaansaamiseksi. Sitten kuvattu jakso alkaa uudelleen toisen jaettavan nestenäytteen kohdalla.

Muutos syötettävien, mitattujen näytenesteiden ajoi-15 tuksessa saadaan aikaan seuraavasti. Nestenäytteen mittaus-jakson alussa siirtolaitteiden 51 ja 54 kehittämät sähkö-pulssit syötetään järjestyksessä kytkentälaitteen 58 kautta ulostuloista 68 laskimien 57 sisääntuloihin. Jokainen laskin 57 tallentaa digitaalisesti viivytysajan suhteessa 20 jokaisen näytenesteen annostuksen alkuun. Kun pohja 35 menee alimpaan asentoonsa, tulee signaali, joka käynnistää solenoidit 28 männänvarsien 10 lukitsemiseksi, syötetyksi vain niiden ruiskujen 1lukitusvälineiden 11 solenoideille 28, joille näytteenotto-ohjelmassa viivytysaika on nolla. Muiden ruis-25 kujen 1 männänvarsien lukitushetken, joka osoittaa vastaavien näytenesteiden mitatun syötön alkamista, määrää laskimien 57 ja 71 lukemien yhteenosuminen, ja vastaavat signaalit tulevat sisääntuloihin 69 ja vastaavasti 70 vertai-lupiirissä 59. Näin ollen piirin 59 ulostulot 74 saavat 30 signaalin, joka käynnistää vastaavat solenoidit 28, jotka lukitsevat männänvarret 10 paikalleen. Muut toimintavaiheet ovat samat kuin näytenesteiden samanaikaisessa syötössä .

Kuvion 5 näyttämän putken 2 muunnoksen osalta näyt-35 teiden annostus tapahtuu seuraavasti. Putken 2 pää erotetaan pidikkeestä 16 sen upottamiseksi näytenesteen astiaan 24 ja putken 2 täyttämiseksi tällä nesteellä ylös venttiilin 20 7 7 5 7 9 17 kohdalle. Täten venttiili 17 voi olla yhteydessä putkien 2 ja 81 kanssa. Sitten venttiili 17 käännetään alkuasentoon, minkä jälkeen ruiskun ja putken 18 sisätilat täytetään huuhtelunesteellä tämän astiasta (ei näytetty) liikutta-5 maila mäntää 9 useasti edestakaisin. Tämän jälkeen venttiili 17 kytketään asentoon, jossa se on yhteydessä putkien 2 ja 18 kanssa, mikä pakottaa tai jakaa näytenesteen putkesta 2.

Tämän jakelun aikana on olemassa ilmakupla näytelo nesteen ja huuhtelu- tai ponnenesteen välillä niiden sekoittumisen estämiseksi. Kun ponneneste pakotetaan pois ruiskun 1 sylinteristä, se saadaan virtaamaan putken 18 kautta ja venttiilin 17 kautta ja edelleen putken 2 kautta. Näin muodostuva voima tai paine vaikuttaa putkessa 2 15 olevaan näytenesteeseen. Putkesta 2 koeputkeen pakotetun näytenesteen tilavuus vastaa ruiskusta 1 pakotetun ponnenesteen tilavuutta. Samoin näytenesteen mitatun tilavuuden määrä on verrannollinen ruiskun männänvarren iskun pituuteen. Putken 2 edellä kuvatun järjestelyn avulla vältetään 20 näytenesteen menetykset kokonaan.

II

Claims (5)

21 77579

1. Mikroannostava nestenäytteen jakelulaite, joka käsittää ryhmän näytteenottoruiskuja (1), joiden lukumäärä 5 on sama kuin mitattavien ja jaettavien näytenesteiden lukumäärä ja joissa jokaisessa on sylinteri (4) ja mäntä (9), johon on kiinnitetty männänvarsi (10); jakeluputket (2) näytenesteiden siirtämiseksi koeputkeen (26), jolloin jakeluputkien (2) lukumäärä on sama kuin näytenesteiden 10 lukumäärä ja niistä jokainen on sovitettu liittymään vastaavan näytteenottoruiskun (1) ulostuloon (19); telineen (3) , johon näytteenottoruiskut (1) on kiinnitetty; käyttölaitteen (6) näytteenottoruiskujen (1) sylinterien (4) ja mäntien (9) suhteellisen sijainnin edestakaista muutta- 15 mistä varten, joka käyttölaite (6) toimii näytetilavuuden säätimenä ja on kinemaattisesti kytketty näytteenottoruiskujen (1) telineeseen (3); ohjausyksikön (13), joka käsittää ryhmän ulostuloja; näytetilavuuden ja ajoituksen aset-timen (12), joka käsittää ryhmän ulostuloja ja on sijoi-20 tettuna ohjausyksikköön (13); säiliöt (24) näytenesteille; putket (25) näytenesteiden siirtämiseksi näytteenottoruis-kuihin (1), joiden putkien lukumäärä on sama kuin mitattavien ja jaettavien näytenesteiden lukumäärä; ja kolmitie-venttiilit (17), joiden lukumäärä on sama kuin mitattavien 25 ja jaettavien näytenesteiden lukumäärä ja jotka on sovitettu hydraulisesti liittämään jakeluputket (2) vastaaviin näytteenottoruiskujen (1) ulostuloihin (19) näytenesteiden siirtämiseksi koeputkeen (26), tunnettu siitä, että jakelulaite käsittää lisäksi männänvarren (10) luki-30 tusvälineet (11) näytenesteiden ohjelmoitavaa mittaamista ja jakamista varten, jolloin lukitusvälineiden (11) lukumäärä on sama kuin näytteenottoruiskujen (1) lukumäärä ja ne sijaitsevat läheisessä yhteydessä näytteenottoruiskujen (1) männänvarsiin (10); lukitusvälineiden (11) ulostulot, 35 jotka on kytketty näytetilavuuden ja ajoituksen asettimen (12) vastaaviin ulostuloihin (74); pidikkeen (16), joka 22 77579 pitää näytenesteiden jakeluputkien (2) päät paikoillaan näytenesteiden ohjelmoiduksi jakamiseksi koeputkeen (26); sekä käyttölaitteen (21), joka pyörittää asteittain koe-putkilautasta (27) ja jonka ulostulo (20) on kytketty oh-5 jausyksikön (13) ensimmäiseen ulostuloon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jakelulaite, tunnettu siitä, että jokainen näytteenottoruiskun (1) männänvarren (10) lukituslaite (11) on varustettu solenoidilla (28), joka on kytketty näytetilavuuden ja ajoi-10 tuksen asettimen (12) vastaavaan ulostuloon (74) ja jossa on sydän (32); sekä joustavalla, paksuudeltaan vaihtele-van levyn muotoisella varrella (29), jonka toinen pää on kiinteästi kiinnitetty ulokkeeseen (30) ja toinen pää on sovitettu toimimaan yhdessä solenoidin (28) sydämen (32) 15 kanssa, jolloin levyn muotoisessa varressa (29) ja ulokkeessa (30) on yhteenosuvat urat (33 ja 34), jotka liittyvät lukitsevasta männänvarteen (10), jolloin yhteenosu-vien urien (33 ja 34) halkaisija on oleellisesti pienempi kuin männänvarren (10) halkaisija.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jakelulai te, tunnettu siitä, että jakeluputkien (2) päiden pidike (16) käsittää pohjan (35), jossa on keskiporaus (36) ja rakoja (37), joiden lukumäärä on sama kuin annostettavien ja jaettavien näytenesteiden lukumäärä ja joihin 25 on sijoitettu kiinteästi näytenesteiden jakeluputkien (2) osat, jolloin pohja (35) on kiinnitetty jäykästi kannatti-meen (38), joka kuuluu käyttölaitteeseen (23), joka liikuttaa edestakaisin näytenesteiden jakeluputkien (2) päitä; paineilman syöttöputken (39), joka on kiinnitetty liu-30 kuvasti pohjan (35) keskiporaukseen (36)? kartiomaisen hoikin (40), joka on kiinnitetty paineilman syöttöputken (39) päähän ja jossa on kehäaukkoja (41), joihin näytenesteiden jakeluputkien (2) päät sopivat löysästi, jolloin aukkojen (41) ja hoikin (40) akselin välimatka on oleelli-35 sesti suurempi kuin pohjan (35) akselin ja rakojen (37) välimatka; ja kaarevan levyn (42), joka toimii pysäytti- 23 7 7579 menä tai vasteena ja jossa on poraus (43), johon paineilma-putki (39) on kiinnitetty kiinteästi, jolloin putken (39) pää (44) on sijoitettu siten, että se muodostaa kulman pi-dikkeen (16) akseliin nähden, mikä helpottaa näyteneste-5 pisaroiden poistamista näytenesteiden jakeluputkien (2) päistä.

4. Patenttivaatimusten 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhden näytenesteiden jakeluputken (2) osan (45) sisäinen tilavuus on suunnitelle) tu samaksi kuin vastaavan näytteenottoruiskun (1) suurin syrjäytystilavuus, joka tilavuus on verrannollinen männän-varren (10) iskun pituuteen.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen jakelulaite, tunnettu siitä, että nestenäytetilavuuden ja ajoi- 15 tuksen asetin (12) käsittää pyörivän käyttölaitteen (47), telan (49), joka kantaa ohjelmareikäkortin (50) ja joka on kiinnitetty käyttölaitteen (47) akselille (48), säätöpuls-sien siirtolaitteen (51), tarkistuspulssien siirtolaitteen (54), joka on asennettu ohjaustangolle (55) liikkuakseen 20 aksiaalisesti suhteessa telaan (49), säätöpulssien laskimet (56 ja 57), kytkentälaitteen (58), joka kytkee järjestyksessä säätöpulssien siirtolaitteen (51) ja tarkistus-pulssien siirtolaitteen (54) ulostulot säätöpulssien laskimiin (56 ja 57), vertailupiirin (59), jonka sisääntulot 25 (64 ja 69) on kytketty yhteen vastaavien säätöpulssien laskimien (56 ja 57) kanssa, sen käyttölaitteen (6) kierrosten laskimen (66), joka liikuttaa edestakaisin ruiskujen (1) mäntiä suhteessa niiden sylintereihin, jolloin kierroslaskimen (66) ulostulo on kytketty vertailupiirin 30 (59) vastaaviin sisääntuloihin, jonka vertailupiirin ulos tulot (74) on kytketty sen lukitusvälineen (11) solenoi-deihin (28), joka lukitsee ruiskun (1) männänvarret (10), ajanottimen (71), jonka ulostulo on kytketty vertailupii-riin (59) sisääntuloihin (70), ja ajan säätimen (73) nes-35 tenäytteiden annostusta ja jakelua varten, jonka ulostulo on kytketty ajanottimen (71) sisääntuloon (72); ja ohjaus- 24 7 7 5 7 9 yksikkö (13) sisältää piirin (78), joka kytkee tahdistetusta laitteen näytetilavuuden säätimen ja käyttölaitteet, lukitusvälineiden sijoituspiirin (77) ja anturit (75), jotka valvovat männänvarsien (10) lukitusvälineiden asentoja 5 ja sijaitsevat lukitusvälineissä (11) kytkettyinä lukitus-välineiden sijoituspiirin (77) vastaavien sisääntulojen (76) kanssa, jonka piirin ulostulo (79) on kytketty sen piirin (78) sisääntuloon, joka kytkee tahdistetusti laitteen käyttölaitteet toimintaan. 25 77579