FI76726C - Foerfarande foer styckning av runt saogstockar. - Google Patents

Description

76726 1 Menetelmä sahatukkien paloittelemiseksi Förfarande för styckning av sägstockar 5

Keksinnön kohteena on menetelmä sahatukkien paloittelemiseksi pitkänomaisiksi puutavarakappalelksl, jossa menetelmässä suoritetaan prosesslllnjassa tukin pituussuuntaisia sekä keskenään yhdensuuntaisia tasolelkkauksia että niihin nähden viistoja tasolelkkauksia.

10

Yleisin käytetty pyöreän puutavaran kuten tukkien tms. palolttelukone on saha, kuten kehäsaha, vannesaha tai pyörösaha.

Viime vuosina on myös yleistynyt tukkien jyrsintä erilaisilla kuttereilla, 15 joita käytetään yksin tai yhdessä sahausterlen kanssa pyöreän puutavaran paloitteluun. Kutterien käyttö on sikälikin edullista, että niillä syntyvä hake soveltuu sahajauhoja paremmin paperi- ja selluteollisuuden raaka-aineeksi.

20 Yleisimpiä pyöreän puutavaran tunnetuilla palolttelumenetelmillä saatavina loppu- tai välituotteita ovat poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoiset puutavarakappaleet, kuten parrut, laudat ja lankut.

Tuotettaessa muita kuin edellä mainittuja puutavaran polkklleikkausmuo-25 toja ne on tehty edellä esitetyllä tavalla paloitelluista sahatavara-kappaleista omana työvaiheena esim. höyläämällä.

Sahateollisuudessa tehdään voimakkaasti kehitystyötä raaka-aineen säästämiseksi, koska sen hinta on n. 50 X ja ylikin sahatun tuotteen hinnasta.

30 Lisäksi ennestään tunnetuilla menetelmillä raaka-alnehukka hakkeena ja sahajauhona on n. 50 Z. Toinen suuri kustannuserä on työvoimakustannukset. Mainittuja kustannuksia pyritään vähentämään automatisoinnilla ja erillisiä työvaiheita etenkin manuaallvalheita vähentämällä.

35 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi ja entistä taloudellisempi ja edullisempi menetelmä, jolla voidaan välttää edellä kosketeltuja epäkohtia, siis säästää raaka-ainetta ja työvoimakustannuksia ja valmistaa edullisesti vlistosivulsla puutavarakappaleita ja tar 2 76726 1 vittaessa lisäksi parruja, lautoja ja/tai lankkuja. Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada myös sellainen menetelmä, jonka laitetoteutus tulee edulliseksi ja yksinkertaiseksi sekä saadaan aikaan säästöjä laitoksen rakennuskustannuksissa.

5

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että sahatukista paloitellaan kaksi tai useampia vlistosivuisia kappaleita yhdellä suuntauksella, jonka suunta säilytetään alkuperäisenä koko 10 leikkausprosessln ajan, ja että tarvittaessa samalla paloitellaan lisäksi parruja, lankkuja ja/tal lautoja.

Keksinnön mukaiselle menetelmällä saavutetaan optimaalinen tukkirakka-aineen hyväksikäyttö ja työvolmasäästöjä, kuten seuraavasta tarkemmin 15 selviää keksintöä yksityiskohtaisesti selostettaessa ja vertailtaessa sitä tekniikan tasoa edustaviin tunnettuihin vastaaviin menetelmiin.

Oheisen piirustuksen kuviot A-K havainnollistavat keksintöön liittyvää tekniikan tasoa.

20

Kuvio A esittää poikkileikkauksena ennestään tunnetusti valmistettua vlnosivuista puutavarakappaletta ja kuvio B mainituista puutavarakappa-leista koottua hyllylevyä tai vastaavaa.

25 Kuviot C, D ja E havainnollistavat erästä ennestään tunnettua menetelmää puutavaran palolttelemiseksi ja viistosivuisten puutavarakappalelden valmistamiseksi.

Kuviot F, G, H, I, J ja K esittävät erästä toista menetelmää viisto-30 sivuisten puutavarakappalelden valmistamiseksi.

Kuviot 1-7 havainnollistavat tämän keksinnön erältä toteutusesimerkkejä.

Kuvio 1 esittää päältä nähtynä kuvantona keksinnön mukaista menetelmää 35 toteuttavaa tukkien paloittelulinjaa.

3 76726

Kuvio 2 esittää menetelmän mukaiseen prosessiin menevän tukin poikkileikkausta ja kuvio 3 esittää menetelmällä käsitellyn ja paloitellun tukin poikkileikkausta.

5 Kuviot 4, 5, 6 ja 7 esittävät erältä vaihtoehtoisia edullisia tukin paloittelumallej a.

Ennestään tunnetusti on valmistettu kuviossa A esitetyn kaltaisia, poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan muotoisia sahatavarakappalelta 10 10 kuvioissa C, D ja E esitetyllä tavalla. Näistä kappaleista 10 on valmistettu ennestään tunnetusti esimerkiksi kuviossa B esitetyn kaltaisia hyllylevyjä. Tällöin ennestään tunnetusti on kuvion C mukaisesti tukki 12 paloiteltu sahaus- jyrslntä-llnjassa suorakulmaisen särmlön muotoisiksi puutavarakappaleiksi 13, 14, 15 ja 16. Valmistettaessa 15 kuvion A mukaisia viistosivuisia kappaleita 10 on kuvion C esitetyllä tavalla sahatusta tukista 12 erotettu esimerkiksi kappaleet 15 ja/tai 16 (kuvio D), jotka kappaleet 15, 16 on johdettu omaan erilliseen käsitte-lylinjaansa, jolloin kappaleista 15, 16 on sahattu ja/tai höylätty pois osat 20 kuvion E mukaisesti.

20

On välittömästi havaittavissa, että selostetulla tunnetulla menetelmällä raaka- ainehukka tulee suureksi ja työvoimakustannukset korkeiksi, viimemainitut useiden erillisten työvaiheiden vuoksi. Lisäksi tukista 12 pintojen 17 ja 18 muodossa menee varsin suuri osa raaka-aineesta hukkaan 25 tai alempiarvoiseen käyttöön.

Kuvioissa F-K:n esitetty eräs toinen tunnettu tapa valmistaa vinosivui-sia puutavarakappaleita, minkä menetelmän mukaisesti raaka-alnetukki sorvataan ensin poikkileikkaukseltaan täysin pyöreäksi kappaleeksi 19, 30 josta sahauksella 21 halkaistaan puolikkaat 22 ja 23. Mainitut puolikkaat 22 ja 23 kuivataan erillisessä valheessa, minkä jälkeen jokainen puolikas 22, 23 erikseen sahataan ja/tai jyrsitään niin, että puolikkaista 22, 23 saadaan poikkileikkaukseltaan puolisuunnikkaan muotoisia, kuviossa H esitettyjä viistosivuisia puutavarakappaleita, joissa on 35 vastakkaiset yhdensuuntaiset sivut 25 ja viistot sivut 26.

* 76726

Kuvioiden I, J ja K mukaisesti otetaan tukista yhdensuuntaisin sahauksin 27 ja 28 keskiosa 29» josta valmistetaan parruja, lankkuja tai lautoja ja sivuosat 30 ja 31 erotetaan toistaan ja käsitellään kuvioiden J ja K mukaisesti vastaavalla tavalla kuin edellä kuvioiden G ja H yhteydessä 5 selostettiin niin, että saadaan aikaan vlistoslvuinen 33, 34 puutavara-kappale 32.

Kuvioiden F-K tunnetulla menetelmällä voidaan säästää raaka-ainetta, mutta työvoimakustannukset muodostuvat suhteellisen suuriksi, ennen 10 muuta useista puutavaran erottelu-, käsittely- ja siirtovaiheista johtuen.

Seuraavassa selostetaan kuvioihin 1-7 viitaten tämän keksinnön mukaisen uuden menetelmän eräs edullinen esimerkki. Keksinnön mukaisesti tuodaan 15 raaka-ainetukki 40 kuljettimella 50 keksinnön mukaiseen paloitteluvai- heeseen. Kuviossa 2 on esitetty tukin 40 poikkileikkaus, sen tyvipää 41a ja latvapää 41b. Tukki 40 syötetään takaa ja/tai sivulta syöttökuljetti-melle 50, jonka kääntöpyöriä on merkitty numeroin 51 ja 52. Syöttökuljet-timellä 50 tukki 40 keskitetään ja suunnataan kuviossa 1 esitettyyn kek-20 sinnön menetelmän toteuttavaan paloittelulinjaan, joka paloittelulinja voi muodostua esimerkiksi kuviossa 1 esitetyistä leikkauselimistä, jotka käsittävät sivutasoituselimet 53 ja 54, joihin voi olla yhdistettynä viistolelkkauselimet sekä ylä- ja alapuolen tasoituselimet 55, joihin voi olla myöskin yhdistettynä viistolelkkauselimet. Yhdellä keskityk-25 sellä saadaan tukista 40 jyrsimällä ja/tai sahoilla 58 puutavarakappalet 42, 43, 44 ja 45. Sahojen 58 tai jyrsimien yhteydessä voi olla myös viistolelkkauselimet 56 ja 57.

Edellä esitetyllä tavalla saadaan aikaan suorakulmaisen särmiön muotol-30 set puutavarakappaleet 42 ja 43 sekä puolisuunnikkaan muotoiset viisto-slvuiset kappaleet 44 ja 45.

Kuvioissa 4, 5, 6 ja 7 on esitetty eräitä vaihtoehtoisia tukkien leik-kausmalleja. Lelkkausmalll määrää leikkausellmlen ja kursojen lukumäärän 35 ja sijoituksen sekä viistoleikkausellmien tarpeen.

5 76726

Kuvion 4 mukaisesti otetaan tukista vain kaksi viistosivuista kappaletta 44 ja 45.

Kuvion 5 mukaisesti otetaan tukin keskiosasta lankku tai parru 49 ja 5 kaksi viistosivuista kappaletta 44, 45 parrun 49 molemmilta leveiltä sivuilta erotettuina.

Kuvion 6 mukaisesti otetaan tukin keskiosasta kaksi lankkua tai lautaa 42 ja 43 ja niiden leveiltä sivuilta erotettuina vlistosivuiset kappa-10 leet 44 ja 45.

Kuvion 7 mukaisesti otetaan tukin keskiosasta kaksi lankkua tai parrua 42 ja 43 ja näiden kaikilta sivuilta vlistosivuiset kappaleet 44, 45, 47 ja 48 niin, että pintakappaleiden 46 osuus tukin poikkileikkauksesta jää 15 varsin pieneksi.

Näiden esimerkkien lisäksi voidaan käyttää keksinnön puitteissa hyväksi monelaisia multakin lelkkausmalleja.

20 Jos linjassa paloitellaan hyvin eri kokoisia tukkeja, leikkauselimiä mukaanlukien viistoleikkauselimet on verraten runsaasti kuitenkin niin järjestettynä, että näistä elimistä osa voi olla pois käytöstä pienempiä tukkeja paloilteltaessa.

25 Lelkkauselimet voivat olla mitä tunnettua tyyppiä tahansa ja niiden lukumäärä voi vaihdella. Leikkauselimien sijoitus prosessilinjassa on varsin vapaasti valittavissa ja niitä voidaan sijoittaa paloiteltavan tukin sivuille, ylä- ja/tai alapuolelle.

30 Kun keksinnön mukaisesti raaka-ainetuklsta otetaan ainakin kaksi viisto-sivuista kappaletta, voidaan tukin pyöreä poikkileikkauspinta-ala käyttää entistä tehokkaammin hyödyksi verrattuna siihen, että valmistettaisiin pelkästään suorakaidepoikkipintaisia kappaleita. Tämä tosiseikka on välittömästi havaittavissa vertailtaessa esim. hakemuksen kuvioiden C ja 35 6 mukaisia lelkkausmalleja.

6 76726

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

Claims (8)

7 76726 ^ Patenttivaatimukset

1. Menetelmä sahatukkien (40) palolttelemiseksi pitkänomaisiksi puuta-varakappaleiksi, jossa menetelmässä suoritetaan prosessilinjassa tukin 5 pituussuuntaisia sekä keskenään yhdensuuntaisia tasoleikkauksia että niihin nähden viistoja tasoleikkauksia, tunnettu siitä, että sahatukista (40) paloitellaan kaksi tai useampia vilstosivuisla kappaleita yhdellä suuntauksella, jonka suunta säilytetään alkuperäisenä koko leik-kausprosessin ajan, ja että tarvittaessa samalla paloitellaan lisäksi 10 parruja, lankkuja ja/tai lautoja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskenään yhdensuuntaiset leikkaukset ja viistoleikkaukset suoritetaan perättäln ja/tai rinnakkain sovitetuilla elimillä (53,54,55,56, 15 57,58).

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskenään yhdensuuntaisia leikkauksia ja niihin nähden viistoja leikkausta suoritetaan samanaikaisesti. 20

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että vilstosivuisla kappaleita paloitellaan tukin (40) kahdelta vastakkaiselta puolelta (kuviot 4,5,6).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että vilstosivuisla kappaleita paloitellaan tukin neljältä sivulta (kuvio 7).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siltä, että tukista (40) paloitellaan vain vilstosivuisla kappaleita (44,45) (kuvio 4).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukista (40) paloitellaan samanaikaisesti sekä viistosivui- 35 siä että suorakaidepoikkipintaisia kappaleita (kuviot 5,6,7).

8 76726