FI76448C - Anod- och katodsystem i fluorescerande lampa. - Google Patents

Description

76448

Loistelampun anodi- ja katodi järjestely -Anod- och katodsystem i fluorescerande lampa (Jakamalla erotettu hakemuksesta 811868 (kuulutus julkaisu 72 835))

Keksintö liittyy valaistusjärjestelmiin ja täsmällisemmin loistevalotyyppisiin järjestelmiin. Erikoisesti keksinnön kohteena on loistelampun anodi- ja katodi järjestely, joka voi toimia tavallisesta 110 V tai 117 V liitäntäjohdosta. Keksinnön kohteena on lisäksi sellainen loistelampun anodi-ja katodi järjestely, jossa ei tarvita sytytintä ja kuristinta tai virranrajoitintyyppistä laitetta koko valaistusjärjestelmän rakenteessa järjestelmän voidessa toimia tavallisesta 110 V tai 117 V liitäntäjohdosta.

Tunnetut valaistusjärjestelmät jakautuvat kahteen päätyyppiin, hehkulamppu- ja loistevalojärjestelmiin. Tunnetuissa hehkulankajärjestelmissä sähkövirta saatetaan kulkemaan johtavan langan läpi. Langan molekyylit virittyvät ja lanka alkaa kuumentuessaan hehkua sähkömagneettisen säteilyn spektrin näkyvällä osalla. Näkyvässä muodossa oleva energia säteilee lampun rakenteen ulkopuolelle. Tämän tyyppinen tunnettu lamppu on kuitenkin erittäin epätehokas ja sähkömagneettisen spektrin näkyvällä alueella olevan valon aikaansaamiseksi tarvitaan paljon energiaa. Tämä suurentaa kustannuksia ja merkitsee energiavarojen tuhlausta.

Loisteputket tai loistevalojärjestelmät sisältävät yleensä jalokaasun, kuten neonin tai argonin ja sekundäärikaasun, kuten elohopean seosta. Loisteputken sisälle on tavallisesti sijoitettu kaksi hehkulankatyyppistä elektrodia, jotka on päällystetty aineella, joka kuumennettaessa emittoi helposti elektroneja. Kun hehkulankoihin syötetään sähkövirtaa, hehkulangat kuumenevat ja emittoivat elektroneja toisen toimiessa määrätyllä hetkellä anodina ja toisen katodina. Tämän kaltaisissa tunnetuissa loisteputkissa tarvitaan erittäin korkea jännite elektrodien välillä jalokaasupurkauksen sytyttämiseksi.

Tällainen loisteputki on siten varustettava sytyttimellä ja 2 76448 kuristimella tai virtaarajoittavalla järjestelmällä. Sytytintä käytetään piirin avaamiseksi automaattisesti hehkulankojen lämmettyä, mikä tällöin aikaansaa kuristimen, jona tavallisesti on induktiokela, synnyttämään suur jännitteisen sähkö-pulssin. Tämä suurjännitepulssi sytyttää jalokaasupurkauksen ja sen jälkeen elohopean tai muun metallin purkauksen. Viimeksi mainittu on itsensä ylläpitävä ja elektrodien välille muodostuu jatkuva elektronivirta. Elohopeahöyry tai muu kaasumainen metalli ionisoituu ja tuloksena syntyy sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueella olevaa säteilyä. Säteily törmää loistemateriaaliin, joka on kerrostettu putken sisäpintoihin ja joka loistaa absorboimalla näkymätöntä ultraviolettisäteilyä ja säteilemällä takaisin sen näkyvänä valona. Loistelamppujen on havaittu toimivan kylmempinä kuin hehkulamput ja lisäksi suurempi osa sähköenergiasta kuluu näkyvän valon lähettämiseen ja vähemmän lämmönkehitykseen kuin hehkulampuissa. Tällaisten loisteputkien hyötysuhde on havaittu suhteellisen hyväksi, jopa viisi kertaa paremmaksi hehkulamppuihin verrattuna. Tällaiset loistevalaistusjärjestelmät tarvitsevat kuitenkin alussa runsaasti syötettyä sähköenergiaa ja lisäksi sytyttimen ja virranrajoituslaitteiden käyttämistä itsensä ylläpitävän purkauksen sytyttämiseksi. Tämä monimutkaistaa järjestelmiä ja lisää kustannuksia.

Esillä oleva keksintö kohdistuu sitä vastoin sellaiseen loistelampun anodi- ja katodi järjestelyyn, johon liittyy sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueella olevan energian kehittäminen metalliatomien ionisoitumisen seurauksena, jossa ei tarvita kuristinta tai virranrajoitusjärjestelmää. Lisäksi ehdotettu järjestely voi toimia tavanomaisesta asunto-tai laitosjohdosta syötettynä.

Keksintö kohdistuu loistelampun anodi- ja katodi järjestelyyn, joka lamppu käsittää ulkopuolisen läpikuultavan kupuelimen, joka on päällystetty sisäpuolelta ultraviolettivalon alaisena fluoresoivalla aineella ja jonka sisällä on oleellisesti inerttiä kaasua, joka kykenee ionisoitumaan ulkopuolisen ku- il 7 64 4 8 vun sisälle suljetun katodi- ja anodi- järjestelmän emittoi-mien elektronien törmäyksien vaikutuksesta, jolle järjestelylle on tunnusomaista, että se käsittää katodin, jonka ulkopinnassa on useita aukkoja tai syvennyksiä, joita rajoittaa vastakkaisilla puolilla kaksi vastakkaista pintaa, jotka sisältävät tai jotka on päällystetty metallilla tai metalli-koostumuksella, jolla mainittujen pintojen työfunktio on pienempi kuin 3 elektronivolttia ja joka sisältää sellaisen metallin atomeja, joka kykenee emittoimaan säteilyä spektrin ultraviolettialueella seurauksena kaasutaasissa olevien metalliatomien ionisoitumisesta ja tällaisten atomien muodostumisesta kaasufaasiin ionien törmättyä kaasufaasista mainittuun päällysteeseen, ja jossa inertin kaasun paine kuvussa on rajoissa 2,0 < £jd < 3,0 1,33 jossa p = kaasun paine millibar'eissa ja d on etäisyys cm:nä mainittujen vastakkaisten pintojen välillä (tai 2,0 < p**d < 3,0, jos p* on paine mmHg:nä).

Esillä olevaa keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin seu-raavassa oheistettuun piirustukseen liittyen, jossa: kuvio 1 on perspektiivinen kuvanto anodi- ja katodi järjestelyn eräästä toteutusmuodosta, kuvio 2 on sivuleikkauskuvanto kuvion 1 toteutusmuodosta, jossa on esitetty sekä toteutusmuodon anodi että katodi asennettuina ulkoiseen kupuelimeen, kuvio 3 on osiin hajoitettu kuvanto kuvion 1 toteutusmuodosta, joka esittää perspektiivisesti katodi- ja anodielement-te jä, kuvio 4 on perspektiivinen osiin hajoitettu kuvanto kuvion 1 toteutusmuodon anodirakenteesta, kuvio 5 on perspektiivisenä osiin hajoitettuna kuvantona esi- 4 76448 tetty vielä eräs toteutusmuoto, jossa on raoilla varustettu katodirakenne ja sisäpuolelle sijoitettu anodi, kuvio 6 on leikkauskuvanto anodi- ja katodirakenteesta pitkin kuvion 5 leikkausviivaa 9-9 ja kuvio 7 on katodi- ja anodirakenteen vielä eräs toteutusmuoto, jossa katodi on anodin rakenne-elinten sisäpuolella.

Kuvioissa 1-4 on esitetty valaistusjärjestelmä 10', johon sisältyy katodi 60, joka on sovitettu tuottamaan energiaa sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueella seurauksena metalliatomien ionisoitumisesta. Katodissa 60 on useita aukkoja 62 kuten kuviosta 3 ilmenee. Katodin aukkoja 62 rajoittaa katodin 60 rakennekokonaisuus kuten seuraavissa kappaleissa on esitetty.

Katodi 60 sisältää kaksi dielektristä levyelintä 64 ja 66, jotka ovat pituussuunnassa 68 välimatkan päässä toisistaan. Kummassakin levyelimessä 64 ja 66 on useita levyelimien 64 ja 66 kehäpinnoille muodostettuja korvake-elimiä 70, jotka ulkonevat levyelimistä säteensuuntaisesti kuten kuvioista 3 ja 4 ilmenee.

Valaistusjärjestelmän 10' katodin 60 rakenteeseen sisältyy metallinauha, joka on sijoitettu asemaltaan vuorottelevasti levyjen korvake-elimien 70 ympäri muodostamaan pitkittäissuuntainen sivuseinämän sisäpinta 74, joka on vastapäätä vierekkäistä sivuseinämän pintaa 74. Metallinauha 72 voidaan muodostaa monista metallikoostumuksista kuten esim. nikkelistä, alumiinista, wolfrämistä, zirkonista tai vastaavasta metallikoostumuksesta. Kuten havaitaan vuorotteleva metalli-nauha 72 rajoittaa katodin aukkoja 62.

Sivuseinämien sisäpinnat 74 on päällystetty määrätyllä metallisella koostumuksella metallisen sivuseinämän työfunkti-on saamiseksi pienemmäksi kuin noin 3,0 eV. Yleensä sivuseinämän metallikoostumus voi olla seoskoostumusta, joka muo 5 76448 dostuu oleellisesti kalsiumkarbonaatista ja strontiumkarbonaatista. Seoskoostumus poltetaan yleensä hyvässä tyhjössä muodostamaan metallisten sivuseinämien sisäpinnoille 74 muodostettu lopullinen seoskoostumus ja se voi sisältää lopullisena seoskoostumuksena kalsiumoksidia metallisten sivuseinämien kokonaistyöfunktion pienentämiseksi. On huomattava, että metallinauhan 72 muodostamat metalliset sivuseinämät voivat sisältää lisäksi lantaaniheksaboridia.

Valaistusjärjestelmän 10' katodi 60 sisältää lisäksi kaksi johdinta 76 ja 78, jotka on kytketty sähköisesti kupuelimen 80 ulkopuolelle ja tavalliseen verkkoliitäntään kuten lamppu järjestelmien yhteydessä on tavanomaista.

Kupuelin 80, joka ympäröi katodia 60, sisältää sisäisen kammion 82, jonka sisällä on määrättyä kaasukoostumusta määrätyssä paineessa. Kupuelimen 80 sisäisen kammion 82 kaasu-koostumus voi muodostua useista eri tyyppisistä yleensä ja-lokaasukoostumuksiksi luonnehdittavista kaasuista ja niiden seoksista. Sisäisessä kammiossa 82 oleva kaasutäyte voi olla muodostettu ryhmästä, johon kuuluvat argon, neon, krypton, xenon, vety ja helium.

Kupuelimen 80 sisäisen kammion 82 sisällä vaikuttava paine on seuraavan yleisen lausekkeen rajoissa 2,0 < £jd < 3,0 , 1,33 missä: p = kaasun paine sisäisen kammion 82 sisällä milli-baareina, ja d = on välimatka yksikkönä cm vastakkaisten pintojen 74 välillä (Vaihtoehtoisesti = 2,0 < p**d < 3,0 jossa p* on paine mmHg:na) 7 64 4 8 6

Valaistusjärjestelmään 10' sisältyy lisäksi anodi 86, joka on muodostettu sähköäjohtavasta metallista kuten alumiinista, nikkelistä tai vastaavasta koostumuksesta. Anodissa 86 voi olla yläliuskat 84 ja alaliuskat 88, jotka ulkonevat anodin 86 pääasiallisesti sylinterimäisestä muodosta pituussuunnassa 68. Yläliuskat 84 voidaan asettaa kuviossa 4 esitettyjen ylälevyn aukkojen 90 läpi ja alaliuskat 88 voidaan asettaa alalevyn aukkojen 92 läpi oleellisesti jäykän rakenteen muodostamiseksi anodin 86 ja katodin ja katodin die-lektristen levyelinten 64 ja 66 välille. Kuten kuviosta 2 ilmenee alaliuskat 88 voidaan taivuttaa dielektrisen levye-limen 64 alapinnan ympärille ja koko rakenne voidaan asentaa kupuelimen 80 sisällä olevalle kannattimelle 94. Kannatin 94 voi olla muodostettu lasista tai vastaavasta materiaalista kuten on tavanomaista kaupallisessa lampputuotannossa. Ala-liuskoihin 88 sisältyy johdin 96, joka on kytketty tavalliseen verkkoliitäntään samoin kuin edellä on selitetty katodin 60 johtimien 76 ja 78 yhteydessä.

Anodin 86 ja katodin 60 asennus kupuelimen 80 sisällä olevalle kannattimelle 94 voidaan tehdä lasisulatetyyppisellä tiivistyksellä tai muulla vastaavalla menetelmällä, joka ei ole tärkeä tässä esitetyn keksinnöllisen ajatuksen kannalta. Johtimet 76 ja 78 voidaan lisäksi sijoittaa kannatinelimen 94 sisälle hehkulamppujen tuotannossa tavallisen kaupallisesti käytetyn menetelmän mukaisesti.

Anodiin 86 voi siten sisältyä metallia oleva putkimainen elin, joka on kiinnitetty kiinteästi vastakkaisiin levyeli-miin 64 ja 66 pitkittäissuunnassa vastakkaisista päistään. Kuten kuvioista 3 ja 4 ilmenee vastakkaiset levyelimet 64 ja 66 ovat aksiaalisesti kohdakkain pitkittäissuunnasa 68. Liuska- tai lukitusliuskaelimet 84 ja 88 voidaan siten lisäksi asettaa ylälevyn aukkojen 90 ja alalevyn aukkojen 92 läpi, jotka on muodostettu ylempään levyelimeen 64 ja vas-

II

7 76448 taavasti alempaan levyelimeen 66. Kun anodi 86 muodostuu metallia olevasta putkielimestä, sen sisäpinta on ainakin osittain päällystetty sähköisesti resistiivisellä koostumuksella. Sähköisesti resistiivinen koostumus, joka voi olla muodostettu hiilipäällystekerroksesta on kytketty anodin sähköjohtimeen 96.

Vaihtoehtoisesti anodi 86 voi olla tehty dielektrisestä materiaalista ja se voi muodostua lasikoostumuksesta valmistetusta putkielimestä, joka on kiinnitetty kiinteästi vastakkaisista pitkittäissuuntaisista päistään levyelimiin 64 ja 66. Tässä tapauksessa ylemmät liuskaelimet 84 ja alemmat liuskaelimet 88 puuttuvat ja anodi kokonaisuutena muodostaa sylinterimäisen putken tai sylinterin. Tällöin dielektrinen putkielin on varustettu sähköisesti johtavan päällysteen kerroksella, joka on muodostettu sen ulkopinnalle toimimaan rajapintana suoraan katodiin 60 päin. Anodin 86 muodostuessa lasityyppistä koostumusta olevasta putkimaisesta elimestä sisäpinta päällystetään ainakin osittain sähköisesti resistiivisellä päällysteellä, jotka kytketään sähköisesti anodin 86 ulkopinnalla olevaan sähköisesti johtavaan päällysteeseen .

Kupuelin 80 pitää siten sisällään oleellisesti ilmanpitäväs-ti tiivistettynä katodin 60 ja anodin 86. Kupuelimessä 80 käytetään oleellisesti samanlaista ilmanpitävää tiivistystä kuin tavanomaisia hehkulamppujen kupuja ilmanpitävästi tiivistettäessä. Kupuelimessä 80 on loisteaineella 98 päällystetty sisäpinta 96, joka pysäyttää energian syöttämisestä anodille 86 ja katodille 60 seuraavan metalli-ionien ioni-soitumisen aikaansaaman ultraviolettienergian. Loisteaineena 98 voi olla loistelampuissa tavallisesti käytetyn tyyppinen fosforikoostumus. Loisteaineeseen 98 kohdistuvan ultraviolettisäteilyn synnyttää kaasumainen plasma, joka on peräisin sivuseinämien sisäpintojen 74 välisiin katodiaukkoihin 76448 β jäävästä katodihohdosta. Syntynyt energia on lähtöisin ionisoituneista metalliatomeista, jotka ovat poistuneet katodin pinnoista 74 ja se muodostuu yleensä ionisoituneen metallin voimakkaimmista spektriviivoista, jotka sijaitsevat yleensä sähkömagneettisen säteilyn spektrin ultraviolettialueella.

Yhteenvetona todetaan, että kuvioissa 1-4 esitetty valaistusjärjestelmä 10' sisältää siten katodin 60, joka on sovitettu synnyttämään energiaa sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueella seurauksena metalliatomien ionisoitumi-sesta. Kuten edellä on esitetty katodiin 60 sisältyy useita vuorottelevan metallinauhan 72 muodostamia katodiaukkoja 62. Jokaista katodiaukkoa 62 rajoittaa kaksi metallista sivusei-nämää, joissa on sisäpinnat 74, jotka ovat määrätyn etäisyyden päässä toisistaan. Sivuseinämien sisäpinnoilla 74 on määrättyä niihin muodostettua koostumusta, joka tekee metallisen sivuseinämän työfunktion pienemmäksi kuin noin 3,0 eV.

Tässä valaistusjärjestelmän toteutusmuodossa 10' anodi 86 on sijoitettu katodin 60 sisäpuolelle ja sen suhteen kiinteästi sovitetulle etäisyydelle atomien ionisoimiseksi seurauksena tavallisen 110-117 V 60 Hz vaihtojänniteliitännän tai vaihtoehtoisesti 110-117 V tasajänniteliitännän sähköisestä vaikutuksesta.

Kupuelin 80 sulkee sisäänsä katodin 60 ja anodin 86 oleellisesti ilmanpitävästi tiivistetysti. Kupuelimen 80 sisällä on määrättyä kaasukoostumusta määrätyssä paineessa. Kupuelimes-sä 80 on sisäpinta 96, joka on päällystetty loisteaineella 98, joka pysäyttää metalli-ionien ionisoitumisesta syntyvän ultraviolettienergian. Kuten edellä on selitetty kupuelimen 80 sisällä olevan kaasumaisen aineen ionisoi anodille 86 ja katodille 60 tuotu sähkökenttä. Metallinauhan 72 metallisen sivuseinämän koostumukseen törmäävät kaasuionit ionisoivat metalliatomeja ja synnyttävät ultraviolettienergiaa, joka

II

9 76448 törmää loisteaineeseen 98 tullakseen säteillyksi takaisin sähkömagneettisen spektrin näkyvällä alueella.

Kupuelimen 80 sisällä oleva kaasumainen aine on yleensä oleellisesti inerttistä kaasukoostumusta ja se voidaan muodostaa ryhmästä johon kuuluvat argon, neon, krypton, xenon, vety, helium ja näiden yhdistelmät. Metallinen sivuseinämä-koostumus, jolla metallinauha 72 on päällystetty, voidaan muodostaa seoskoostumuksesta, joka koostuu oleellisesti kal-siumkarbonaatista ja strontiumkarbonaatista. Metallisille sivuseinämille muodostettua lopullista seoskoostumusta valmistettaessa kalsiumkarbonaatin ja strontiumkarbonaatin seoskoostumusta voidaan polttaa oleellisesti tyhjössä lopullisen seoskoostumuksen muodostamiseksi, joka sisältää kalsiu-moksidia metallisten sivuseinämien työfunktion pienentämiseksi. Lisäksi lantaaniheksaboridia on käytetty hyvällä menestyksellä metallisena sivuseinämäkoostumuksena metalli-nauhan 72 päällystämiseen.

Lisäksi loisteaineen 98 sisäpinnalle voidaan muodostaa ultraviolettisäteilyn suhteen läpinäkyvä suojapäällystekerros-koostumus loisteaineen 98 suojaamiseksi ionien pommitukselta. Tähän voidaan käyttää useita kaupallisesti saatavia ultraviolettisäteilyn suhteen läpinäkyviä suojapäällystekerrok-sia, joista eräs onn tantaanipentoksidi.

Edellä on siten esitetty menetelmä energiasäteilyn aikaansaamiseksi sähkömagneettisen säteilyn spektrin näkyvällä osalla, joka sisältää ensimmäisenä vaiheena ainakin yhden katodin 60 aikaansaamisen, jossa on sen läpi muodostettuja aukkoja 62, joita rajoittaa ainakin kaksi metallista sivu-seinämää, joilla on sisäpinnat 74, jotka ovat määrätyn etäisyyden päässä toisistaan. Metallisten sivuseinämien sisäpinnat 74 on päällystetty määrätyllä koostumuksella metallisten sivuseinämien työfunktion saamiseksi pienemmäksi kuin noin ίο 7 6 4 4 8 3,0 eV. Anodi 86 on sijoitettu kiinteän välimatkan päähän katodista 60.

Anodi 86 ja katodi 60 onn suljettu ilmanpitävästi kupuelimen 80 sisälle, joka sisältää määrättyä kaasumaisen aineen koostumusta, joka pidetään määrätyssä paineessa. Kupuelimen 80 sisäpinta 96 on päällystetty loisteaineella 98. Menetelmään säteilyn aikaansaamiseksi sisäältyy lisäksi jännitteen tuominen anodin 86 ja katodin 60 välille (1) kaasumaisen aineen ionisoimiseksi ja (2) metallisesti sivuseinämästä lähtöisin olevan atomin ionisoimiseksi ionisoidun metalliatomin sä-teillessä sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueella. Lopuksi ultraviolettisäteily saatetaan kohdistumaan loiste-aineeseen 98 sähkömagneettisen spektrin näkyvällä alueella tapahtuvaa takaisinsäteilyä varten.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty valaistusjärjestelmän 10' katodin 60 ja anodin 86 erityisrakenteen eräs toinen toteutus-esimerkki. Tässä toteutusmuodossa katodi 60' on muodostettu pitkittäissuuntaan 68 kulkevasta dielektrisestä putkielimes-tä, joka muodostaa sivuttaissuuntaisen sivuseinämäosan 100. Sivuseinämässä 100 on useita rakoja 102, jotka on muodostettu sivuttaissuuntaisen sivuseinämän 100 läpi. Kuten piirustuksesta ilmenee raot 102 muodostavat raon sisäiset sivusei-nämät 104. Sivuseinämät 104 on päällystetty sähköisesti johtavalla päällysteellä joka muodostaa metalliset sivuseinämät. Samoin kuin edellisessä tapauksessa metallinen sivusei-nämä voi olla seoskoostumusta, joka koostuu oleellisesti kalsiumkarbonaatista ja strontiumkarbonaatista. Lisäksi muodostettu koostumus voi muodostua lantaaniheksaboridista tai vastaavasta koostumuksesta.

Anodin 86' pituussuunnassa vastakkaisiin päihin on kiinnitetty kiinteästi kaksi dielektristä levyelintä 106 ja 108 kuten kuviossa 5 on esitetty. Anodi 86' kulkee pituussuun-

II

n 76448 nassa 68 oleellisesti katodin 60' keskiakselilla. Anodi 86' voi olla muodostettu metallisesta putkielimestä 110, joka ulottuu vastakkaisten levyjen 106 ja 108 välillä kuten piirustuksessa on esitetty. Kun anodi 86' on muodostettu metallisesta putkimaisesta elimestä 110, siihen sisältyyy sisäpuolinen läpikulkeva kanava 112, joka muodostaa anodin sisäpinnan 114. Anodin sisäpinnassa 114 on sähköisesti resistii-vinen päällystekerros kuten hiilikoostumustyyppinen muodostuma, joka on sovitettu sisäpinnalle 114 ja kytketty anodin sähköjohtimeen (ei esitetty), joka on tuotu ulos anodi/kato-dirakenteesta samalla tavalla kuin kuvioissa 1-4 esitetyissä aikaisemmissa toteutusmuodoissa on tehty.

Kuvio 7 liittyy valaistusjärjestelmän 10' kokonaisrakenteen vielä erääseen toteutusmuotoon. Tässä toteutusmuodossa katodi 60" on asennettu anodin 86" sisään ja sen ympäröimäksi. Tässä rakennemuodossa katodi 60" on asennettu pituussuunnassa vastakkaisista päistään kiinteästi vastakkaisiin keraamisiin levyelimiin 106' ja 108'. Kiinteä kiinnitys voi olla muodostettu lasin tiivistyksessä käytetyn tyyppisen adheesi-oliitoksen avulla tai muulla vastaavalla menetelmällä, joka ei ole tärkeä tässä selitetyn keksinnöllisen ajatuksen kannalta. Katodirakenne 60" voi olla muodostettu metallisesta putkimaiseksi muotoillusta elimestä kuten leikkausosasta ilmenee. Katodi 60" voi olla tehty alumiinista, nikkelistä tai muusta vastaavasta metallikoostumuksesta, joka ei ole tärkeä tässä selitetyn keksinnöllisen ajatuksen kannalta. Katodiin 60" voi lisäksi sisältyä useita rengasmaisia levy-osia 116, jotka on sijoitettu toisistaan välimatkan päähän määrätyn riippuvuuden mukaisesti, jonka määrittelevät edellä esitetyt Paschenin lakiin liittyvät yhtälöt. Rengasmaiset levyosat 116 muodostavat lisäksi rengasmaisen osan sisäiset seinämät 118, jotka on päällystetty metallisella päällyste-koostumuksella kuten edellä on esitetty ja kuten edellisissä kappaleissa on selitetty.

Claims (5)

12 764 4 8 Anodielin 86" on muodostettu aaltoilevasta langasta, joka kulkee pituussuunnassa 68 levyelimien 106' ja 108' kehien ympäri. Lankaelimet 120 voi olla asennettu levyelimiin 160' ja 180' muodostettuihin loviin tai vaihtoehtoisesti ne voidaan kiinnittää vastakkaisiin levyelimiin jollain muulla tavallisella tavalla.

1. Loistelampun anodi- ja katodi järjestely, joka lamppu käsittää ulkopuolisen läpikuultavan kupuelimen (80), joka on päällystetty sisäpuolelta ultraviolettivalon alaisena fluoresoivalla aineella (98) ja jonka sisällä on oleellisesti inerttiä kaasua, joka kykenee ionisoitumaan ulkopuolisen kuvun sisälle suljetun katodi- ja anodijärjestelmän (60, 60', 60"; 86) emittoimien elektronien törmäyksien vaikutuksesta, tunnettu siitä, että se käsittää katodin (60, 60', 60"), jonka ulkopinnassa on useita aukkoja (62, 102) tai syvennyksiä (118), joita rajoittaa vastakkaisilla puolilla kaksi vastakkaista pintaa (74, 104), jotka sisältävät tai jotka on päällystetty metallilla tai metallikoostumuksella, jolla mainittujen pintojen työfunktio on pienempi kuin 3 elektro-nivolttia ja joka sisältää sellaisen metallin atomeja, joka kykenee emittoimaan säteilyä spektrin ultraviolettialueella seurauksena kaasufaasissa olevien metalliatomien ionisoitu-misesta ja tällaisten atomien muodostumisesta kaasufaasiin ionien törmättyä kaasufaasista mainittuun päällysteeseen, ja jossa inertin kaasun paine kuvussa on rajoissa 2,0 < p»d < 3,0 1 r 33 jossa p = kaasun paine millibar1eissa ja d on etäisyys cm:nä mainittujen vastakkaisten pintojen (74, 104) välillä (tai 2,0 < p**d < 3,0, jos p* on paine mmHgrnä). il 13 764 4 8

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että katodi (60) muodostuu metallinauhasta (72), joka on kierretty eristekannattimien (70) ympäri vastakkaisissa päissä muodostamaan oleellisesti sylinterimäinen katodi, jossa on pituussuuntaiset aukot (62) vierekkäisten nau-haosien välillä, ja jolloin mainittu anodi (86) muodostuu pituussuuntaisesta elimestä, joka on mainitun katodin sisäpuolella ja sen kanssa sama-akselinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että katodi (60') muodostuu useilla aukoilla (102) varustetusta sylinteristä (100), mainitun anodin (110) muodostuessa pituussuuntaisesta elimestä, joka on katodin sisäpuolella ja sen kanssa sama-akselinen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnet-t u siitä, että katodi (60") muodostuu sylinteristä, jonka ulkopinnalla on useita rengasmaisia syvennyksiä, ja anodi (120) muodostuu langasta, joka on kierretty eristekannattimien ympäri vastakkaisissa päissä muodostamaan oleellisesti sylinterimäinen avoin lanka-anodi, joka on sijoitettu sama-akselisesti välimatkan päähän mainitun katodin ympärille.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että vastakkaiset pinnat (74, 104), jotka muodostavat katodissa (60, 60', 60") olevien aukkojen tai syvennysten (62, 102) vastakkaiset puolet, on päällystetty aineella, joka on valittu joukosta kalsiumkarbonaatti, strontiumkarbonaatti, kalsiumoksidi tai lantaaniheksaboridi. 14 76448