FI75707B - Kretsarrangemang foer foerbaettrande av kantskaerpa vid videosignaler. - Google Patents

Description

1 75707

Piirijärjestely videosignaalin reunaterävyyden lisäämiseksi

Esillä oleva keksintö kohdistuu piirijärjeste-5 lyyn reunaterävyyden lisäämiseksi videosignaalissa, erityisesti värikkyyssignaalissa tai värierosignaalissa, jossa järjestelmässä piirijärjestelyn otto on kytketty piirijärjestelyn antoon ainakin yhden kytkimen avulla ja jossa otto on kytketty kytkentäsignaalin generaatto-10 riin kytkentäsignaalin kehittämiseksi kytkimen käyttä miseksi niin, että reunojen esiintymisen aikana oton ja annon välinen kytkentä katkaistaan kytkimen avulla, piirijärjestelyn käsittäessä muistin videosignaalin reunan alussa esiintyvää amplitudia varten.

15 Kun signaali, joka omaa askelmaisen siirtymän kahden amplitudiarvon välillä, syötetään värisignaalin siirtokanavaan, aiheuttaa rajoittunut kaistanleveys tietyn luiskan omaavan siirtymän syntymisen. Tämä johtaa siirtymäjaksoon alkuperäisen arvon ja lopullisen arvon 20 välillä, jolla jaksolla on sille ominainen leveys, joka paljolti riippuu amplitudiaskeleen suuruudesta. Tämä leveys riippuu värisignaalin siirtokanavan taajuuden kaistanleveydestä ja sillä voi siten olla eri arvoja esimerkiksi eri tyyppisissä televisiovastaanottimissa.

25 Ensimmäisessä kapppaleessa mainitun tyyppisessä piirijärjestelyssä, kuten saksalaisessa kuulutusjulkaisussa DE-AS 15 62 170 on esitetty, johdetaan videosignaalin reunoista kytkentäsignaali, jonka avulla aikaansaadaan se, että kahden videosignaalin arvon välisen 30 luiskallisen siirtymän esiintyessä se signaalin arvo, joka esiintyy ennen siirtymäjaksoa talletetaan suoraan, ja siirtymäjakson leveyden puolikkaan suuruisen viiveen jälkeen siirretään se signaalin arvo, joka esiintyy siirtymäjakson jälkeen, muistiin ja ennen antonapaa ole-35 van kytkentäjärjestelyn kautta antoon. Tunnetussa piiri-järjestelyssä jyrkkiä siirtymiä omaavien signaaliarvojen 2 75707 asetus alueella, jossa tulevilla signaaleilla on vain äärellinen luiska rajoitetusta taajuuden kaistanleveydestä johtuen, aloitetaan pulssisignaalilla, joka esiintyy siirtymäjakson alussa ja jota ohjataan viivelinjojen 5 avulla.

Tunnettu piirijärjestely vaatii usean kytkimen ja erityisesti viivelinjojen käytön, jotka täytyy suhteuttaa siirtymäjakson leveyden mukaisiksi. Koska siirtymäjakson leveys riippuu taajuuden kaistanleveydestä, 10 joka puolestaan riippuu koko signaalin siirtokanavan rakenteesta, täytyy käytetyn viivelaitteen viiveiden olla muuttuvia tai säädettäviä. Siksi tunnettu piirijärjestely on joko monimutkainen tai kompromissin tulos, mikä ei voi johtaa optimitulokseen.

15 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on yksinker taistaa piirijärjestelyä ja erityisesti tehdä se sopivaksi integroidussa piiritekniikassa käytettäväksi.

Keksinnön mukaisesti tämä saavutetaan siten, että muisti kytketään pysyvästi antoon.

20 Keksinnön lisäsuoritusmuodossa kytkentäsignaali saadaan siten, että videosignaali derivoidaan derivoin-tiasteessa ja sen jälkeen tasasuunnataan, minkä jälkeen tuloksena saatava modifioiva signaali syötetään leikkaus-asteeseen, joka siirtää vain suunnilleen maksimiarvot 25 ja joka kehittää kytkentäsignaalin. Siten varmistetaan, että kytkentäsignaali esiintyy vain silloin, kun vähintään suunnilleen maksimiluiskan omaava amplitudivaihte-lu esiintyy videosignaalissa, kuten alkuperäisessä signaalissa olevan askeleen tapauksessa.

30 Videosignaali syötetään edullisesti suoraan ja integrointipiirin kautta erotusvahvistimen ottoihin, jonka kumpikin kaksi vastakkain suuntautunutta antosig-naalia syötetään tasasuuntaajaan, joka yhdistää niiden ne osat, jotka ovat samalla tavoin suuntautuneet, esi-35 merkiksi positiivissuuntaiset niin, että muutoksen suunnasta riippumatta saadaan signaali, joka on verrannol-

II

3 75707 linen muutoksen suuruuteen, integrointivakion ollessa pienempi kuin siirtymäjakson leveys ja edullisesti pieni siihen verrattuna.

Mainitussa erotusvahvistimessa integrointipiiri 5 muodostaa hetkellisen signaaliarvon ja hieman ennen sitä esiintyvän signaaliarvon välisen erotuksen niin, että aikaansaadaan antosignaali, joka vastaa värikkyyssig-naalin luiskaa tai differentiaalista suhdetta. Tasasuun-taus varmistaa sen, että antosignaalista tulee merkistä 10 riippumaton ja vastaa kyseistä arvoa ilman merkkiä. Tämän videosignaalin tuloksena askeleet kohti suurempia ja pienempiä amplitudiarvoja käsitellään samalla tavalla.

Keksinnön edelleen edullisessa suoritusmuodossa syötetään kytkentäsignaali erotusvahvistimen ottoihin 15 sekä suoraan että integrointipiirin kautta, mainitun erotusvahvistimen antosignaalin ohjatessa kytkintä ja integrointivakion ollessa siirtymäjakson leveyden suuruusluokkaa. Tämä varmistaa sen, että kytkentäsignaalin takareunan ilmaantuessa erotusvahvistimen vaihtokytken-20 tään vaikuttaa jyrkempi reuna niin, että tuloksena saatavalla kytkentäsignaalilla on terävät reunat kummallakin sivulla.

Keksinnön suoritusmuotoja selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla piirustuksiin vii-25 täten, joissa

Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen järjestelyn lohkokaaviota, kuva 2 esittää keksinnön mukaisessa piirijärjes-telyssä esiintyvien signaalin aaltomuotojen kaaviota, 30 kuva 3 esittää keksinnön mukaisen järjestelyn yksityiskohtaisempaa piirikaaviota.

Kuvan 1 piirissä tuleva videosignaali, esimerkiksi värierosignaali (R - Y) tai (B - Y), joka on demoduloitu värikkyyskantoaallosta televisiovastaanottimes-35 sa, syötetään ottonavasta 1 piiripisteeseen 3 konden- 4 75707 saattorin 2 kautta ja sen jälkeen edullisesti elektronisen kytkimen 5 kautta vahvistimeen 4. Tämä kytkin 5 on tavallisesti suljettu niin, että tuleva väriero-signaali syötetään muistiin 6, jonka toinen puoli on 5 kytketty maahan, ja antonapaan 7. Muisti voi olla pieni kaondensaattori, jonka varaa vahvistimen 4 syöttämä vä-rierosignaali ja jota navan 7 kautta kuormittaa suuri impedanssi 8, esimerkiksi erotusvahvistimen ottoimpe-danssi.

10 Lisäksi pisteestä 3 saatava ottosignaali syöte tään derivointivahvistimeen 11, joka sisältää kaksi anto-napaa 12 ja 13, joihin ottosignaalista johdetut derivoidut signaalit ilmaantuvat muutoksen vastakkaisissa suunnissa. Nämä signaalit syötetään kokoaaltotasasuuntaajaan 15 14 siten, että ne derivoidut signaaliosat, joilla on sama muutoksen suunta keskimääräiseen arvoon nähden ilmaantuvat sen antoon 15.

Kuvassa 1 vahvistimeen 11 syötetty signaali voi olla kuvassa 2a esitetty signaali, esimerkiksi väriero-20 signaali, joka muuttuu ajan suhteen pienestä arvosta M suurempaan arvoon N, minkä jälkeen se jälleen muuttuu arvoon M. Siirtymä arvojen M ja N välillä on yleensä askelmainen alkuperäisessä kuvassa. Kuitenkin signaalin siirtokanavan rajoittuneesta taajuuskaistasta johtuen 25 rajoittuneen äärellisen luiskan omaavat siirtymät P ja : Q esiintyvät amplituditasojen M ja N välillä. Tämän luis kan johdosta siirtymät P ja Q tarvitsevat aikajakson t*. Alkujaan terävä värisiitymä on siten asteittaisempi ja johtaa epäterävään osaan toistetussa kuvassa.

30 Derivointiasteessa 11 kuvassa 2a esitettyä sig naalin muutosta modifioidaan niin että saadaan kuvassa 2b esitetty derivoitu signaali. Alueella, jossa signaali-arvot M ja N pysyvät vakioina tällä derivoidulla signaalilla on arvo nolla tai jokin muu piirin määräämä kiin-35 teä arvo. Alueella, jossa amplitudi muuttuu hitaasti 5 75707 kuvasisällön tuloksena - esitetty katkoviivalla G kuvassa 2a - pienet amplitudimuutokset esiintyvät derivoidussa signaalissa. Amplitudimuutosten P ja Q aikana suurin pulssimainen amplitudiaskel Pl ja Q1 esiintyy vastaavas-5 ti derivoidussa signaalissa, signaalin Pl ollessa posi-tiivisuuntainen ja signaalin Q1 ollessa negatiivissuun-tainen keskimääräiseen arvoon nähden, värierosignaalin muutoksen mukaisesti. Koska terävyyden lisäämiseksi tarvittavan vaihtokytkennän täytyy olla amplitudin muutok-10 sen merkistä riippumaton, tasasuunnataan derivointias-teen 11 antoihin 12 ja 13 ilmestyvät vastakkaiset amplitudimuutokset omaava signaali tasasuuntaajassa 14 siten, että kuvassa 2c esitetty siirtymäsignaali ilmaantuu antoon 15. Siten siirtymiä vastaavat pulssimaiset signaalit 15 P2 ja Q2 muuttuvat samaan suuntaan neutraaliarvoon nähden, kumpikin jakson leveyden t' mukaisesti. Koska vain alkujaan askelmaisen jyrkät siirtymät tulee käsitellä, seuraa asteessa 14 olevia tasasuuntaajia kynnyslaite, joka estää sellaisen signaalin kulun, joka vastaa pientä 20 muutosta, kuten Gl kuvassa 2b.

Näin asteen 14 antoon 15 aikaansaatu signaali syötetään kytkentäsignaaligeneraattoriin 16, joka kuten on osoitettu kuvassa 1 katkoviivalla 17 syöttää kytken-täsignaalin, joka aukaisee kytkimen 5 silloin kun siir-25 tymäsignaali P2 tai Q2 ilmestyy.

Esillä olevassa piirijärjestelyssä napaan 1 syötetty signaali, vahvistuksen jälkeisessä tilassa, syötetään tavallisesti antonapaan 7 ja siten sen jälkeen seu-raavan piirin ottoimpedanssiin 9. Pienen sisäisen resis-30 tanssin omaavan vahvistimen 4 kautta se syötetään samanaikaisesti muistiin, joka on kytketty antonapaan, muistin 6 yli olevan signaalin muuttuessa tavallisesti jatkuvasti tulevan signaalin mukaisesti.

Kun siirtymä P tai Q (kuva 2a) esiintyy tulevassa 35 signaalissa, avaa edellä selostettu piiri 11 - 16 kytkimen 6 75707 5 kytkentäsignaalin 17 avulla. Antonavassa 7 oleva signaali ei siten enää muutu jatkuvasti nousevan tai laskevan käyrän osan P mukaisesti, mutta ennen tätä siir-tymäjaksoa esiintyvä amplitudiarvo M pidetään muistissa 5 6 ja syötetään antonapaan 7. Kytkentäsignaalia 17 ei pää tetä ennen kuin siirtymäjakso t' on loppunut, ja annossa 7 oleva signaali muuttuu silloin melkein välittömästi ottosignaalin arvoon N kytkimen 5 lyhyen kytkentäajan mukaisesti. Siten antonavassa 7 oleva signaalin muutos 10 on sellainen kuin on estetty kuvassa 2d, värisiirtymän reunalla P3 tai Q3 ollessa selvästi jyrkempi kuin kuvassa 2a estetyssä alkyperäisessä signaalissa.

Alkuperäisessä signaalissa väriaskel sijaitsee suunnilleen reunan P alussa ja on siten levinnyt taakse-15 päin ajan suhteen. Jos värikkyyssignaalin amplitudiaske-leen lisäksi esiintyy valotiheysaskel, sijaitsee jälkimmäinen suunnilleen luiskaosan P alussa kuvassa 2a, kun taas väriaskel on siirtynyt kohti siirtymäreunan P loppua kuvassa 2d. Väriaskeleen tuomiseksi valotiheysaske-20 leen mukana viivästetään keksinnön mukaisesti valotiheys-signaalia vastaavasti. Eri syistä sisältää tavanomainen televisiovastaanotin ennestään elementin, joka tuottaa esimerkiksi 400 ns:n suuruisen viiveen valotiheyskana-vaan. Keksinnön mukaisessa piirijärjestelyssä tarvitaan 25 suunnilleen 400 ns:n suuruinen lisäviive, mikä tekee yhteensä esimerkiksi 400 ns.

Valotiheyskanavassa olevat kyseinen normaali viive ja kyseinen lisäviive riippuvat koko piiristön rakenteesta ja ne täytyy valita vastaanottimen tyypin mukai-30 sesti. Tämä voidaan saavuttaa myös integroidulla piiritekniikalla, jos valotiheyden viivelinja muodostetaan gyraattoripiirin avulla ja viive säädetään haluttuun arvoon integroidun piirin ulkopuolisen vastuksen avulla.

Aikajaksojen lisäsäätö ei ole tarpeen esillä ole-35 van keksinnön mukaisessa piirijärjestelyssä. Kuvassa

II

7 75707 2c esitettyjen kytkentäpulssien kytkentäreunat johdetaan suoraan tulevasta signaalista ja ne siirtyvät siten automaattisesti kohti pitempiä tai lyhyempiä jaksoja, jos esillä olevan keksinnön mukainen piirijärjestely 5 rakennetaan väritelevisiovastaanottimeen tai vastaavaan.

Tavallisesti lähetetään ainakin kaksi värisignaa-lia, edullisesti värierosignaalia. Kytkintä 5 varten täytyy sopivasti myös lähettää kytkentäsignaali, kun jyrkkä värisiitymä esiintyy ainakin yhdessä muussa väri-10 signaalissa. Siksi on hyödyllistä lukita yhteen eri kyt-kentäsignaaligeneraattoreista 16 tulevat kytkentäsignaa-lit, kuten on esitetty katkoviivalla 18. Tämä varmistaa sen että kaikkai värireunat esiintyvät samassa paikassa, mikä antaa parantuneen väriterävyyden vaikutelman.

15 Kuva 3 esittää yksityiskohtaisemmin kuvassa 1 esitetyn piirijärjestelyn.

Kuvan 3 järjestelyssä ottonavasta 1 saatava punainen värierosignaali syötetään erotuskondensaattorin 2 kautta katkoviivalla 19 osoitetun integroidun piirin 20 ottoon 3. Tämä otto 3 on kytketty npn-transistorin 21 ensimmäiseen kantaottoon erotusvahvistimessa 22, joka käsittää myös toisen npn-transistorin 23. Transistorien 21 ja 23 emitterit on kytketty maahan vastaavasti 3,3 kilo-ohmin suuruisen vastuksen 24 ja 3,6 kilo-ohmin 25 suuruisen vastuksen 25 kautta ja virtalähteen 26 kautta, joka syöttää 0,67 mikroampeerin suuruista virtaa. Teholähteen +U ja maan välille on sovitettu jännitteenjakaja, joka käsittää impedanssit 27 ja 28, joista ensimmäinen ja/tai toinen impedanssi voi ainakin osaksi muodostua 30 transistorista, joka on sovitettu esimerkiksi virtaläh teeksi.

Jännitteenjakajän 27, 28 väliotto on kytketty suoraan transistorin 23 kantaan ja transistorin 21 kantaan välillä olevan 12 kilo-ohmin suuruisen vastuksen 35 kautta.

8 75707

Transistorin 21 kollektori on kytketty suoraan jännitteeseen +U, jonka suuruus on 12 V. Transistorin 23 kollektoripiiriin on sovitettu 7,3 kilo-ohmin suuruinen kuormavastus 31, jonka yli esiintyy erotusvahvist.i-5 messa 32 vahvistettu ottosignaali. 8-kilo-ohmin suuruisen rinnakkaisen vastuksen 12 kautta tämä signaali syötetään npn-emitteriseuraajatransistorin 33 kantaan, jonka transistorin kollektori on kytketty jännitteeseen +U. Transistorin 33 emitteri ohjaa 4,8 kilo-ohmin suurui-10 sen vastuksen 34 kautta npn-transistorin 35 kantaa, jonka transistori on kytketty jännitteeseen +U ja jonka emitteri on kytketty npn-transistorin 36 emitteriin, jonka transistorin kollektori on maatettu. Transistorit 35 ja 36 on järjestetty vuorovaihevahvistimeksi, jonka 15 antosignaali esiintyy pisteessä 37. Transistorin 36 kantaa ohjataan signaalilla, joka syötetään transistorin 35 kantaan 160 ohmin suuruisen vastuksen 41 kautta, joka on järjestetty sarjaan diodien 42 ja 43 kanssa. Piiriele-mentit 41, 41 ja 43 varmistavat sen, että vahvistinta 20 35, 36 ohjataan jatkuvan annon aikaansaamiseksi.

Diodien 44 ja 45 ja 4,8 kilo-ohmin suuruisen vastuksen 46 sarjajärjestely on sovitettu transistorin 33 emitteripiirissä rinnan sarjaan kytkettyjen vastusten 34 ja 41 sekä diodien 42 ja 43 kanssa.

25 Transistorista 33 etäällä oleva kahden rinnakkai sen emitteripiirin liitoskohta ja vastuksen 41 ja diodin 42 liitoskohta ovat kumpikin kytketyt kahden npn-transistorin 51 ja 52 kollektoriin, joiden transistorien emitterit on kytketty maahan virtalähteen 53 kautta.

30 Kuten on osoitettu kytkennällä 17 kuvassa 1 syöttävät nämä transistorit ohjaussignaalin, jolla kytkimeen 5 kuvassa 1 vastaavat vuorovaihetransistorit 35 ja 36 saatetaan toimimattomaan tilaan.

Tämän kytkimen ohjaamiseksi syötetään pisteestä 35 3 saatava ottosignaali npn-transistorin 54 kantaan, jon

ka transistorin kollektori on kytketty jännitteeseen +U

9 75707 ja jonka emitteri on kytketty maahan virtalähteen 55 kautta, joka toimii kuormavastuksena. Siten transistori 54 toimii emitteriseuraajana, joka 100 ohmin suuruisten vastusten 56 ja 57 kautta ohjaa npn-transistorien 58 5 ja 59 kantoja, joiden transistorien emitterit on kytketty yhdessä maahan virtalähteen 60 kautta. Transistorit 58 ja 59 on järjestetty erotusvahvistimeksi, jonka kol-lektoripiireihin on sovitettu kuormavastukset 62 ja 63, jotka on kytketty teholähteeseen +U.

10 Lisäksi transistorin 59 kanta on kytketty maahan 220 pikofaradin suuruisen kondensaattorin 64 kautta. Kokonsa vuoksi tämä kondensaattori on järjestetty edullisesti integroidun piirin ulkopuolelle, jota tarkoitusta varten käytetään napaa 65, joka napa on kytketty 15 transistorin 59 kantaan. Kondensaattorin 64 ja erityisesti sarjavastuksen 57 kanssa on muodostettu integroitu piiri, jonka avulla transistorista 54 saatava signaali siirretään transistorin 59 kantaan muutaman kuvaelementin suuruisella viiveellä. Erotusvahvistin 58, 59 20 vastaanottaa siten kaksi signaalia, joista transistorin 58 kannassa oleva signaali vastaa hetkellistä värisig-naalia ja transistorin 59 kannassa oleva signaali vastaa hieman aikaisemmin esiintyvää värisignaalia. Tällä tavoin muodostuu amplitudiarvojen välille aikaero, mikä 25 johtaa derivaatioon. Erotusvahvistimen 58, 59 antosig- naali on vastaavasti verrannollinen syötetyn värisignaa-lin luiskaan. Kuten aikaisemmin on esitetty, rajoittaa edeltävän siirtokanavan taajuuden kaistanleveys tätä luiskaa ja maksimiarvo esiintyy, jos lähetetty kuva alun 30 perin sisältää terävän värisiirtymän, jonka luiska on pienentynyt siirtokanavan vuoksi. Riippuen siitä, esiintyykö siirtymä suurempaan vai pienempään värarvoon päin (kuva 2a) ilmestyy suurempi jännite transistorin 58 kol-lektoriin tai transistorin 59 kollektoriin. Nämä kollek-35 torit on kytketty vastaavasti npn-transistorin 67 ja 68 10 75707 kantaan, joiden transistorien kollektorit on kytketty teholähteeseen +U ja joiden emitterit on liitetty yhteen ja kytketty maahan kahden myötäsuuntaan napaistetun diodin 69 ja 70 sekä virtalähteen 71 kautta. Kun transisto-5 rien 67 ja 68 kantojen vastakkaissuuntaiset ohjaukset ovat pieniä, esiintyy transistorien 67 ja 68 kantajän-nitteiden välillä ero, mutta eron itseisarvo tuskin muuttuu vain vähän niin, että transistorien 67 ja 68 emitterien jännite ja siten diodin 70 katodilla oleva 10 jännite muuttuu vain vähän. Siten ohjaus seuraavaan npn-emitteriseuraajatransistoriin 72, jonka kollektori on kytketty teholähteeseen +U ja jonka kanta on kytketty diodin 70 katodiin, ei muutu. Sen emitteripiiri on kytketty maahan kahden myötäsuuntaan napaistetun diodin 15 75 ja 76 ja virtalähteen 77 sarjajärjestelyn kantta.

Emitterijännite syötetään rinnakkaisten vastusten 78 ja 79 kautta vastaavasti transistorien 51 ja 52 kannoille. Transistorin 51 kannan ja maan välille on sovitettu 330 pikofaradin suuruinen kondensaattori 81, tarvittaessa 20 ulkoisen navan 80 kautta.

Niin kauan kuin muutokset tulevassa värisignaa-lissa ovat vain pieniä ei transistorien 67 ja 68 yhteisillä emittereillä ja vastaavasti transistorin 72 kannalla oleva jännite muutu. Transistorien 51 ja 52 kan-25 noilla olevat jännitteet ovat siten oleellisesti yhtä suuria, ja kyseisissä kahdessa transistorissa olevat virrat ovat kumpikin oleellisesti yhtä suuria kuin lähteestä 53 tulevan virran puolikas. Tämä merkitsee, että virrat virtaavat transistorin 33 emitteripiirissä ja 30 transistorin 33 kantaan syötetty värisignaali siirretään transistoreille 35 ja 36 näiden transistorien ohjaamiseksi.

Kuitenkin, jos värisignaalissa esiintyy jyrkempi siirtymä vastaten P:tä ja Q:ta kuvassa 2a, on asteessa 35 59 derivoidulla signaalilla maksimiarvo. Esiasetusarvo, 11 75707 erityisesti lähteen 71 asettama on sellainen, että toinen transistoreista 67 ja 68 kytketyy pois. Toinen transistori toimii silloin emitteriseuraajana ja sen kannalla oleva kasvava jännite syötetään transistoriin 5 72. Koska transistorit 67 ja 68 on järjestetty symmet risesti ilmestyy positiivinen jännitepulssi transistorin 72 kannalle riippuen siitä, onko värisignaalissa oleva siirtymä kohti suurempaa vai pienempää arvoa.

Siten transistorit toimivat kokoaaltotasasuuntaajana.

10 Transistori 52 kytketyy päälle tämän pulssin etureunalla, transistorin 51 kannalla olevaa jännitettä ylläpidettäessä hetken aikaa kondensaattorin 81 avulla. Virta transistorin 52 läpi kasvaa niin, että transistorin 35 kantajännite siirtyy kohti vähemmän positiivisia arvoja 15 ja transistorin 35 kanta-emitterijännitteestä tulee negatiivinen, aiheuttaen tämän transistorin kytkeytymisen pois. Erotusvahvistimena toimimisen tuloksena transistorin 51 kollektorivirta laskee, sen kollektorijännite kasvaa ja transistorin 36 kanta-emitterijännit-20 teestä tulee myös positiivinen. Vahvistin 35, 36 on siten kytkeytynyt pois.

Vahvistimen 35, 36 annossa oleva piiripiste 37 on myös kytketty ulkoiseen napaan 85, johon 1-nF varaus-kondensaattori 86 on kytketty. Normaalin toiminnan ai-25 kana vahvistimella 35, 36 on niin pieni antoimpedanssi, että kondensaattorilla 86 oleva varaus voidaan sovittaa hetkelliseen signaaliarvoon ilman, että vaikutetaan signaalin aaltomuotoon. Tämä signaali siirretään npn-emitteriseuraajatransistorin 87 kautta antonapaan 88, 30 virtalähteen 89 ollessa järjestetty transistorin 87 emitteripiiriin.

Kuitenkin, jos jyrkkä signaalisiirtymä ja sitä seuraava vastaava positiivinen pulssi ilmestyy transistorille kytketään transistorit 35 ja 36 pois kuten edel-35 lä on selostettu. Transistoria 87 ohjataan silloin täl löin vain kondensaattorin 86 yli olevalla jännitteellä 75707 12 ja antosignaali, kuten on esitetty kuvassa 2c, ylläpitää arvon, joka esiintyy ennen jakson alkua siirtymä-jakson (t' kuvassa 2a) keston ajan.

Jakson lopussa lakkaa transistoria 72 varten 5 tarkoitettu ohjauspulssi. Kun transistorin 51 kannalla oleva jännite on kasvanut hieman kondensaattorin 81 yli olevan varauksen johdosta, on yhtä suurien virtojen kynnystä transistoreissa 51 ja 52 joudutettu ja johdettu ja johdettu jyrkemmin kuin ohjauspulssin lopussa: 10 tällä tavoin vaihtokytkentää antoasteen 35 saattamiseksi toimivaksi on joudutettu. Aikavakion johdosta, joka on pieni esillä olevan piirijärjestelyn ominaisuuksista johtuen, kondensaattorin 86 yli oleva jännite melkein välittömästi omaa arvon, joka esiintyy siirtymäjakson 15 (N kuvassa 2a) lopussa, kuten on osoitettu jyrkillä reunoilla P3 ja Q3 kuvassa 2d.

Lähteestä +U transistorin 87 kollektorivirta virtaa npn-transistorin 91 ja 640 ohmin suuruisen vastuksen 92 kautta. Vastus 92 rajoittaa virtaa navan 88 20 oikosulun tapauksessa siitä aiheutuvan vahingon estämiseksi. Transistorin 91 kanta on kytketty.kaksois-pnp transistorin 93 kantaan, jonka transistorin emitteri on kytketty jännitteeseen +U. Transistorin 93 yksi kol-lektori on kytketty transistorin 91 kantaan ja syöttää 25 kantavirran transistorille 91. Transistorin 93 toinen kollektori syöttää myös virtaa transistorin 87 kannalle silloin kun transistorit 35 ja 36 on kytketty pois.

Koska transistorien 91 ja 87 kollektori-emitterivirrat ovat yhtä suuria, ovat niiden kantavirrat - siinä tapauk-30 sessa, kun transistorit ovat tyypiltään identtisiä -myös yhtä suuria ja transistori 93 ylläpitää ne yhtä suurina. Tämä varmistaa sen, että myös siinä tapauksessa, kun transistorit 35 ja 36 on kytketty pois vastaanottaa transistori 87 vaaditun kantavirran ja tätä virtaa ei 35 ole johdettu kondensaattorista 86. Kondensaattoriin 86 verrattuna piirillä on siten hyvin suuri impedanssi niin,

II

is 75707 että tämä kondensaattori voi olla hyvin pieni tietylle aikavakiolle.

Piiripisteestä 96 vastaavasti muodostettu signaali syötetään piirissä olevien transistorien 67 ja 5 68 emittereihin ylimääräistä värisignaalia, esimerkiksi sinistä värierosignaalia (B-Y) varten, siten, että välittömästi saatava värimuutossignaali käsittää kytkentä-signaalin kytkien pois antovahvistimen 35, 36. Siten riippuen siitä, mikä värisignaali sisältää amplitudi-10 askeleen, ylläpidetään väriarvot molemmassa värisignaa-likanavassa ja tuotetaan jyrkempi siirtymä.

Värisignaalien kanssa rinnan syötetään valoti-heyssignaali tavallisella tavalla navasta 101 antoon 104 vahvistimen 102 ja viivelinjan 103 kautta, ja siir-15 retään sen jälkeen matriisipiiriin. Keksinnön mukaisessa piirijärjestelyssä kasvaa asteessa 103 oleva viive siirtymä jakson t' (kuva 2a) leveyden mukaisesti niin, että toistetussa kuvassa esiintyy oleellisesti samaan aikaan jyrkempi valotiheysaskel ja värikkyysamplitudiaskel, 20 joita on korostettu esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Claims (5)

14 75707

1. Piirijärjestely reunaterävyyden lisäämiseksi videosignaalissa, erityisesti värikkyyssignaalissa tai 5 värierosignaalissa, jossa järjestelyssä piirijärjeste lyn otto (3) on kytketty piirijärjestelyn antoon (7) ainakin yhden kytkimen (5) avulla ja jossa otto on kytketty kytkentäsignaalin generaattoriin (16) kytkentäsig-naalin kehittämiseksi kytkimen käyttämiseksi niin, että 10 reunojen esiintymisen aikana oton ja annon välinen kytkentä katkaistaan kytkimen avulla, piirijärjestelyn käsittäessä muistin (6) videosignaalin reunan alussa esiintyvää amplitudia varten, tunnettu siitä, että muisti (6) on kytketty pysyvästi antoon (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjeste ly, tunnettu siitä, että kytkentäsignaalin aikaansaamiseksi videosignaali derivoidaan derivointias-teessa (11) ja sen jälkeen tasasuunnataan tasasuuntaus-asteessä (14), minkä jälkeen tuloksena oleva modifioiva 20 signaali syötetään leikkausasteeseen (16), joka siirtää vain maksimiarvoa lähellä olevia arvoja ja joka kehittää kytkentäsignaalin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että modifioiva signaali 25 johdetaan ainakin yhdestä ylimääräisestä videosignaalista derivoimalla ja johdetaan leikkausasteen läpi, joka siirtää vain oleellisesti maksimiarvon suuruiset arvot, ja eri videosignaaleista johdetut leikatut modifioivat signaalit yhdistetään yhdistinasteessa (67, 68, 72), 30 joka syöttää kytkentäsignaalin silloin, kun ainakin yh dellä videosignaalilla esiintyy maksimijyrkkyinen siirtymä .

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen piiri-järjestely, tunnettu siitä, että videosignaali 35 syötetään erotusvahvistimen (58, 59) ottoihin sekä suo raan että integrointipiirin (57, 64) kautta, jonka kum- 15 75707 pikin kaksi vastakkain suuntautunutta antosignaalia syötetään tasasuuntaajaan (67, 68), joka yhdistää niiden samalla tavoin suuntautuneet osat, esimerkiksi positiivissuuntaiset, niin että muutoksen suunnasta 5 riippumatta aikaansaadaan signaali, joka on verrannollinen muutoksen suuruuteen, integrointiaikavakion ollessa pienempi kuin siirtymäjakson leveys ja edullisesti pieni siihen verrattuna.

5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaati-10 muksen mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että kytkentäsignaali syötetään erotusvahvistimen (51, 52) ottoihin sekä suoraan että integrointipiirin (78, 81) kautta, mainitun integrointipiirin antosignaa-lin ohjatessa kytkintä ja integrointiaikavakion ollessa 15 siirtymäjakson leveyden suuruusluokkaa. p , ,ν 75707