FI75508C - Flotationsmedelkombination och foerfarande foer flotation av malm. - Google Patents

Description

75508

Vaahdotusaineyhdistelmä ja menetelmä malmin vaahdottamiseksi Tämä keksintö kohdistuu menetelmään mineraalien ottamiseksi talteen vaahdottamalla. Erityisesti tämä keksintö kohdistuu uuteen seokseen, jossa on kaksi tai useampia vaahdotusaines-osia. Toinen piirre tästä keksinnöstä kohdistuu malmin vaah-dotusprosessiin, erityisesti sellaiseen malmin vaahdotuspro-sessiin, jossa otetaan talteen rautaa, kuparia, lyijyä tai sinkkiä.

Vaahdotusprosessit ovat tunnettuja ja niitä käytetään mineraalien talteenottamiseksi ja rikastamiseksi malmeista. Vaahdotusrikastusprosesseissa malmi murskataan ja märkä-jauhetaan lietteen aikaansaamiseksi. Lietteeseen lisätään sellaisia lisäaineita kuin mineraalin kokooja-aineita, vaahdotusaineita, painajia, stabilointiaineita jne. arvo-aineiden erotuksen helpottamiseksi malmin ei-toivotuista sivukiviosista jälkeenpäin seuraavissa vaahdotusvaiheissa. Liete ilmastetaan sen jälkeen vaahdon aikaansaamiseksi pinnalle. Kupliin tai vaahtoon tarttuvat mineraalit kuoritaan tai poistetaan muulla tavoin ja mineraalipitoinen vaahto otetaan talteen ja jatkokäsitellään haluttujen mineraalien saamiseksi talteen. Tyypillisiä mineraalin vaah-dostuskokoojia ovat ksantaatit, amiinit, alkyylisulfaatit, areenisulfonaatit, ditiokarbamaatit, ditiofosfaatit ja tiolit.

Joskin malmin vaahdotustekniikka on jo saavuttanut merkittävän kehitysasteen on malmin talteenottoteollisuuden jatkuvana päämääränä lisätä malmin vaahdotusprosessien tuottavuutta ja ennen kaikkea aikaansaada erityisprosesseja, jotka ovat selektiivisiä yhden malmin tai yhden metallin suhteen ja muihin malmeihin tai metalleihin verrattuna, jotka ovat läsnä käsiteltävässä aineessa.

Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on siten aikaansaada uusi seos, joka on käyttökelpoinen malmin vaahdotuksessa.

I.

2 75508 Tämän keksinnön toisena tarkoituksena on aikaansaada vaahdo-tusprosessi.

Tämän keksinnön lisätarkoituksena on aikaansaada parempi vaahdotusprosessi käyttäen uutta seosta raudan ja/tai kuparin sekä lyijyn ja/tai sinkin ottamiseksi talteen metallipitoi-sista malmeista; erityisesti sulfidimalmeista.

Nämä ja muut keksinnön tarkoitusperät, edut, yksityiskohdat, piirteet ja suoritusmuodot ovat ilmeisiä alan ammattimiehelle keksinnön alla olevan yksityiskohtaisen selostuksen ja oheisten patenttivaatimusten perusteella.

Tämän keksinnön mukaisesti on nyt havaittu, että seos, joka sisältää määriteltävän n-butyylialkalimetallitritiokarbonaa-tin ja alemman alkyylialkalimetallitritiokarbonaatin yhdessä muodostavat uuden seoksen, joka on käyttökelpoinen erityisesti vaahdotus- ja kokooja-aineena otettaessa talteen rautaa ja/tai kuparia kuten myös lyijyä ja/tai sinkkiä.

Keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti aikaansaadaan siten uusi aineseos, joka sisältää ja edullisesti muodostuu olennaisesta määrästä kutakin alla olevaa yhdistettä: (a) ensimmäinen yhdiste on alkalimetalli-n-butyylitritio-karbonaatti, jolla on kaava

S

II

M-S-C-S-CH2-CH2-CH2-CH3 jossa M on natrium tai kalium, tai näiden yhdisteiden seos, (b) toinen yhdiste on alkalimetallialkyylitritiokarbonaatti, jolla on kaava

S

II

M-S-C-S-R

jossa M on natrium tai kalium ja R on etyyli, n-propyyli tai isopropyyli tai joka on kahden tai useamman tällaisen yhdisteen seos.

3 75508

Edullinen seos sisältää edellä määriteltyjä aineita natrium-suoloina, toisin sanoen M on natrium edullisessa vaahdotus-aineessa.

Tämän keksinnön mukainen malmin vaahdotusaine sisältää yllä olevia ainesosia, edullisesti seuraavissa suhteellisissa määrissä: (a) 50-98 paino-% ensimmäistä yhdistettä tai seosta, (b) 50-2 paino-% toista yhdistettä tai seosta, jolloin painoprosentit on lasKettu ensimmäisen ja toisen seoksen kokonaispainosta, jotka yhdistettynä tekevät 100 paino-%.

Tämän keksinnön vaahdotusainetta käytetään yleensä vesiliuoksena. Vaahdotusaineen tällaisen vesiliuoksen edullinen koostumus on seuraava: 60 paino-osaa vettä 20-39,2 paino-osaa ensimmäistä yhdistettä tai seosta, 20-0,8 paino-osaa toista yhdistettä tai seosta.

Keksinnön mukaista malmin vaahdotusainetta voidaan lisäksi sekoittaa vaahdotusaineiden, painajien ja stabilointiaineiden kanssa, kuten yllä on esitetty. Näitä lisäaineita käytetään alalla tavallisesti käytetyissä määrissä. Esimerkkeinä vaah-dotusaineista, joita voidaan käyttää yllä määriteltyjen kokoo-jaseosten lisäksi, ovat polyoksialkyleeniglykolit ja -eetterit, joilla on hyvin laaja molekyylipaino, joka on välillä 400 ja noin 1000, ja edullisesti välillä noin 420 - 780. Erityisesti voidaan käyttää polypropyleeniglykoleja, joiden molekyylipainot ovat esimerkiksi 400, 425, 750 tai 900, Myös polybutyleeniglykoli ja polypentyleeniglykoli ovat käyttökelpoisia aineita. Esimerkkejä muista vaahdotusaineista, joita voidaan käyttää, ovat metyyli, isobutyylikarbinoli, mänty-öljy, alkoholit, fenolit, rasvahapot ja kresyylihappo.

Painajia joita voidaan käyttää yhdessä yllä määriteltyjen kokoojaseosten kanssa ovat natriumsyanidi, natriumsulfidi, 75508 4 kalkki, sinkkisulfaatti, tärkkelys, liima ja rikkihappo muiden lisäksi.

Sekä n-butyylitritiokarbonaattiseosta että alempaa alkyyli-tritiokarbonaattiseosta on läsnä tämän keksinnön malmin vaahdotusaineessa olennaisissa määrin. Joskin edulliset painoalueet on annettu yllä, tarkoitetaan termillä "olennainen" tässä yhteydessä käytettynä kunkin seoksen määrää, joka tosin on niin laaja, että se muuttaa tai modifioi vähintään yhtä vaahdotusprosessiparametria verrattuna siihen, että käytetään ainoastaan vaahdotusaineen toista seosta. "Olennainen" määrä kutakin seosta on läsnä erityisesti, jos aineyhdistelmän avulla aikaansaatu määrätyn malmin talteenotto on suurempi kuin talteenottoaktiviteetti tai -tehokkuus ainoastaan toisella aineella.

Ensimmäinen seos on alkalimetalli-n-butyylitritiokabonaatti, kuten on määritelty. Kaikkein edullisimmin se on natrium-metalli-n-butyylitritiokabonaatti. Mainittu ensimmäinen ainesosa voi myös olla natrium- ja kalium-n-butyylitritiokarbonaatin seos.

Tämän keksinnön vaahdotusaineessa läsnä oleva toinen seos on alkalimetalli-C2_3-alkyylitritiokarbonaatti. Keksinnön vaahdotusaineessa on natriumsuola edullisin. Raudan ja/tai kuparin vaahdottamiseksi käytetään erityisen edullisesti iso-propyylialkalitritiokarbonaattia. n-propyylialkalimetalli-tritiokarbonaatti ja etyylialkalimetallitritiokarbonaatti kuten myös näiden kahden ainesosan seokset ovat erityisen soveltuvia lyijy- ja/tai sinkkimalmin vaahdotukseen.

Tämän keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan aikaansaadaan vaahdotusmenetelmä. Tämä vaahdotusmenetelmä käsittää seuraavat vaiheet (a) mineraaliaineen sekoittamisen veden ja yllä määritellyn seoksen kanssa lietteen aikaansaamiseksi, (b) lietteen ilmastamisen vaahdon ja jäännöstuotteen aikaansaamiseksi,

II

5 75508 (c) vaahdon ja jäännöstuotteen erottamisen ja (d) mineraalien talteenottamisen siten erotetusta vaahdosta ja/tai jäännöstuotteesta.

Kyseiset prosessivaiheet ovat tavanomaisia lukuunottamatta kokoojana käytettyä uutta seosta yllä määriteltynä yhdistelmänä. Joskin molempia seoksia voidaan lisätä erikseen vaahdotuksen aikana ja lisätä joko mineraalien jauhatusvai-heeseen tai vaahdotukseen, on edullista että ainesosat on esisekoitettu, sekoitettu tai muulla tavoin yhdistetty ennen käyttöä.

Keksinnön seos on käyttökelpoinen lukuisille mineraaleille.

Seos on kuitenkin erityisen käyttökelpoinen arvomineraalien ottamiseksi talteen sulfidimalmeista.

Raudan ja/tai kuparin ottamiseksi talteen tällaisista mineraaleista on isopropyylitritiokarbonaattisuola erityisen käyttökelpoinen yhdessä n-butyylitritiokarbonaattisuolan kanssa.

Lyijyn ja/tai sinkin ottamiseksi talteen on etyyli- ja n-propyylitritiokarbonaattisuola (tai kumpikin) yhdessä n-bu-tyylitritiokarbonaattisuolan kanssa osoittautuneet edullisiksi.

Molempien edellä määriteltyjen kckoojayhdisteiden tai -seosten käytetty määrä on yleensä kokonaisuudessaan noin 2, - 230 g/malmitonnia kohti (tai tonnia rikastetta tai muuta kyseistä kaivosesiintymää kohti).

Esimerkkejä malmeista, joihin tämän keksinnön vaahdotusta ja tämän kekskinnön prosessia voidaan käyttää, on lueteltu alla:

Kuparipitoiset malmit:

Kovelliitti CuS Valeriitti Cu2Fe4S7 tai

Cu3Fe4S7

Kalkosiitti Cu2S Kupriitti Cu20

Kalkopyriitti CuFeS2 Tenoriitti CuO

Borniitti Cu,-FeS4 Krysokolla CuSiOg

Kubaniitti Cu2SFe4Sg Bournoniitti PbCuSbS^ 6 75508

Lyijypitoiset malmit:

Galeena PbS

Sinkkipitoiset malmit:

Sfaleriitti ZnS

Sinkiitti ZnO

Smitsoniitti ZnCO^

Rautapitoiset malmit;

Magnetiitti FeO, Fe2^3

Pyriitti FeS

Pyrrotiitti Fe5S6 “ Fe16S17*'* Tämän keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti on havaittu, että raudan ja kuparin saanto on hyvin korkea, kun käytetään vaahdotusainetta, joka sisältää olennaisen määrän kumpaakin seuraavaa ainesosaa: (a) ensimmäistä yhdistettä, jolla on kaava

S

II

M-S-C-S-CH2-CH2-CH2-CH3 jossa M on natrium tai kalium, tai näiden yhdisteiden seosta, (b) toista yhdistettä, jolla on kaava

S

m-s-H-o-c5hi;l jossa M on natrium tai kalium, tai näiden molempien yhdisteiden seosta.

Alkalimetalli-n-butyylitritiokarbonaattia ja alkalimetalli-amyyliksantaattia käytetään edullisesti alla olevissa paino-suhteissa : 16-24 paino-osaa ensimmäistä yhdistettä 84~76 paino-osaa toista yhdistettä

Ensimmäisen ja toisen yhdisteen yhdistetty kokonaispaino on 100 paino-osaa.

Tämän keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista vaahdotusainetta

II

7 4 75508 valmistetaan ja käytetään myös edullisesti vesiliuoksena. Sellaisenaan aine sisältää (a) 60 paino-osaa vettä, (b) 8 - 15,7 paino-osaa ensimmäistä yhdistettä (c) 32 - 24,3 paino-osaa toista yhdistettä joka on mainittu ksantaatti.

Esillä oleva keksintö kohdistuu myös vaahdotusprosessiin, jossa käytetään tämän keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista vaahdotusainetta. Tälle suoritusmuodolle on vaahdotusai-neen edulliset olosuhteet ja vaiheet olennaisesti samat kuin yllä on selostettu, lukuunottamatta että käytetty vaahdotus-aine on tritiokarbonaattia ja ksantaattia sisältävä alla määritelty vaahdotusaine. Tämä prosessi on erityisen sovelias raudan ja/tai kuparin talteenottamiseksi näitä arvometalleja sisältävästä mineraalista, erityisesti sulfidimineraaleista.

Keksintöä selostetaan alla lähemmin esimerkkien avulla, jotka esittävät edullisia suoritusmuotoja keksinnöstä.

Esimerkki I

Tässä esimerkissä selostetaan tyypillistä menettelytapaa, jota tässä käytetään malmin vaahdotusaineiden arvioimiseksi. Esimerkki käsittää keksinnöllisen ajon, jossa tritiokarbonaattia käytetään yhdessä tunnetun ksantaattityyppi-sen mineraalikokoojän kanssa ja vertailua ajoon, jossa kahta tunnettua mineraalikokoojaa, ksantaattia ja ditiofosfaattia käytetään. Kuulamyllyyn lisättiin 1100 g rauta-, kupari-pitoista malmia (Disputada-malmia, Chile) yhdessä 1000 ml:n kanssa vesijohtovettä sekä 2,5 g:n kanssa kalkkia ja seosta jauhett.in 5,5 min. Liete siirrettiin 2,5 l:n vetoiseen Denver D-12-vaahdotuskennoon yhdessä veden kanssa, jota oli niin paljon, että kenno täyttyi 2,5 cm:n päähän huulesta (noin 35 paino-% vesipitoisia kiintoaineita). Kennoon lisättiin myös sekoittaen sisältöä 100 kierroksella/min 1 tippa vaahdotusainetta (metyyli-isobutyylikarbonolia), 32 g/t natriumdi-sek-butyyliditiofosfaattia (AC238, American 75508 8

Cyanamid) ja 26 g/t kaliumamyyliksantaattia (Z-6). Seosta valmennettiin minuutin ajan ja vaahdotettiin 10 min. Vaahdot-tunut rikaste suodatettiin, kuivattiin ja analysoitiin. Menettelytapa toistettiin paitsi että AC238 ja Z-6-kokooja-yhdistelmän sijasta käytettiin kokoojayhdistelmää 26 g/t kaliumamyyliksantaattia (Z-6) ja 32 g/t natrium-n-butyyli-tritiokarbonaattia. Taulukossa I esitetyt tulokset osoittavat, että keksinnön mukainen seos, kaliumamyyliksantaatti ja natrium-n-butyylitritiokarbonaatti, antavat lisäyksen raudan ja kuparin talteenotoissa.

Taulukko I

Kokoojaseosten vaikutus prosentuaaliseen _talteenottoon__ 1100 g malmia Prosentuaalinen

Ajo talteenotto n:o _Kokooja (58 g/t)_ Fe Cu

Vertailu: , 1 54,6% ditiofosfaattiaa + 45,4% ksantaattia 41,11 80,47 2 54,6% ditiofosfaattiaa + 45,4% ksantaattia^ 44,38 77,54

Keskiarvo = 42,75 79,01

Keksintö ; , 3 54,6% tritickarbcnaattiac + 45,4% ksantaattia0 43,39 79,91 4 54,6% tritiokarbonaattiac + 45,4% ksantaattia13 45,81 80,40

Keskiarvo = 44,60 80,16 aAC-238, natrium-di-sek-butyyliditiofosfaatti (1 %:nen vesi-liuos) .

°Z-6, kaliumamyyliksantaatti (1 %:nen vesiliuos).

C1 %:nen natrium-n-butyylitritiokarbonaatin vesiliuos.

Esimerkki II

Tämä esimerkki kuvaa kahden erilaisen tritiokarbonaatin yhdistämisen tehokkuuden kokoojana. Esimerkissä I selostettu menettelytapa toistettiin, paitsi että kokoojina käytettiin * natriumisopropyylitritiokarbonaattia ja natrium-n-butyyli-tritiokarbonaattia. Taulukossa II esitetyt tulokset osoittavat lisäyksen raudan ja kuparin prosentuaalisessa talteenotossa, kun natriumisorpropyylitritiokarbonaattia ja natrium-

II

75508 9 n-butyylitritiokarbonaattia käytetään yhdessä, verrattuna siihen, että kutakin kokoojaa käytetään erikseen. Arvot näyttävät osoittavan enemmän tai vähemmän vakio prosentuaalisen talteenoton kuparissa, kun isopropyylitritiokarbonaatin konsentraatiota vaihdellaan butyylitritiokarbonaatin pitoisuuden suhteen, mutta raudan prosentuaalinen talteenotto kohoaa isopropyylitritiokarbonaatin pitoisuuden kohotessa.

Taulukko II

Tritiokarbonaattiseosten vaikutus prosentuaaliseen talteenottoon 1100 g malmia

Prosentuaalinen

Ajo talteenotto_ n:o __ Kokooja (58 g/t)_ Fe Cu

Ver tailu: 1 Isoprqpyyli TTC® pelkästään 34,72 64,84 2 Isopropyyli TTC® pelkästään 30,21 61,16

Keskiarvo = 32,47 63,0 3 n-butyyli TTC*3 pelkästään 38,71 76,85 n-butyyli TIU*3 pelkästään 36,85 73,69

Keskiarvo = 37,78 75,27

Keksin- töc: 5 5,9% isopropyyliä TTC + 94,1% n-butyyliä ITC 44,94 79,31 6 5,9% isopropyyliä TIC + 94,1% n-butyyliä TIC 40,86 78,76

Keskiarvo = 42,90 79,0 7 11,1% isopropyyliä TTC + 88,9% n-butyyliä ITC 48,37 82,63 8 11,1% isopropyyliä TTC + 88,9% n-butyyliä TTC 47,39 77,98

Keskiarvo = 47,88 80,31 9 20,0% isopropyyliä TTC + 80,0% n-butyyliä TTC 49,00 80,25 10 20,0% isopropyyliä TTC + 80,0% n-butyyliä TTC 46,24 75,86

Keskiarvo = 47,62 78,01 11 25% isopropyyliä TTC + 75% n-butyyliä TTC 53,37 82,94 12% 25 % isopropyyliä TTC + 75% n-butyyliä TTC 48,35 77,48

Keskiarvo = 50,85 80,21 ®Natr iumiscprcpyylitritiokarbonaatti (l%:nen vesiliuos), joka on valmistettu isopropyylimerkaptaanista, CS :sta, NaQHrsta, vedestä julkaisussa Ind. & Eng. Chem. Voi. 42, s. 5 selostetun yleisen menetelmän mukaisesti.

^atrium-n-butyylitritiokarbonaatti (l%:nen vesiliuos), joka on valmistettu n-bu tyy 1 imerkaptaanista, CS2:sta, NaOHssta» vedestä viite julkaisun a. mukaisesti.

CTritickarbonaattiseokset valmistettiin samalla tavoin kuin on selostettu käyttäen vastaavaa seosta, jossa on esimerkiksi 25% isopropyylimerkap-taania ja 75 % n-butyylimerkaptaania sekä CX^ta, NaOHita vedessä.

10

Esimerkki III 75508 Tämä esimerkki kuvaa natrium-n-butyylitritiokarbonaatin yhdistelemisen tehokkuutta toisentyyppisen alkyylitritiokarbo-naatin, kuten natriumetyylitritiokarbonaatin kanssa. Esimerkissä I selostettu yleismenettelytapa toistettiin, mutta käyttäen erityyppistä malmia (so. Pb-, Zn-,Fe-pitoista) ja erilaista kokoojasysteemiä (natriumetyylitritiokarbonaattia yhdessä n-butyylitritiokarbonaatin kanssa). Alla olevassa taulukossa III esitetyt tulokset osoittavat, että Pb-vaah-dotuksen aikana n-butyylitritiokarbonaatin yhdistely etyyli-tritiokarbonaatin kanssa (ajot 5, 6) lisää lyijyn talteenottoa siihen verrattuna, että kutakin kokoojaa olisi käytetty erikseen (ajot 1, 2 ja 3, 4). Arvot osoittavat myös, että etyyli-ja butyylitritiokarbonaattien esisekoitus (ajot 7, 8) on verrattavissa prosentuaalisten talteenottojen (Pb, Zn, Fe) suhteen siihen, että kokoojia lisättäisiin ainoastaan kennoon yhdessä (ajot 5, 6). Lisäksi arvot osoittavat, että butyyli-tritiokarbonaatti itsessään antaa ei-toivotun lisäyksen sinkissä ja raudassa ensimmäisen vaahdotuksen aikana (Pb).

li 11 75508

Taulukko III

Tritickarbanaattiseoksen vaikutus lyijyn, sinkin, raudan prosentiaali-_ siin talteenottoihin__ (1000 g Ozark-nialmia, 350 ml vettä, 0,35 kg/t sinkkisulfaattia, 45 g/t NaCN, 13 g/t isobutyylikarbonoli-vakidatusainetta, jauhe laimennettu 35 %:iin vaahdotuskennossa, kokoojaa lisätty, vaahdotettu 5 min)

Prosentuaalinen

Ajo talteenotto n:o _Kckooja (4 g/t)______ pb_ Zn Fe

Vertailu: 1 n-butyy]i -TDCa pelkästään 74,9 53,3 6,32 2 n-butyy li- TTCa pelkästään 84,5 49,7 6,63

Keskiarvo = 79,7 51,5 6,5 3 Etyyli -TTC^ pelkästään 70,4 10,9 3,64 4 Etyyli - TIC*3 pelkästään 80,8 13,6 1,71

Keskiarvo = 75,6 12,3 2,7

Kek sintö: 5 50% n-butyy li- TIC + 50% etyyli -TIC 78,6 25,6 5,97 6 50% n-butyy li -TDC + 50% etyyli -TTC 84,9 19,3 4,66

Keskiarvo = 81,8 22,5 5,3

7 Esisekoitettu seos 50% n-butyyli- TTC

+ 50% etyyli- TTC 80,0 18,5 4,65 8 Sana kuin 7 84,5 26,4 5,09

Keskiarvo = 82,3 22,5 4,9 aNatrium-n-butyylitritiokarbonaatti 40 %:sena vesiliuoksena, ^iatriumetyylitritiokarbonaatti 40 %:sena vesiliuoksena.

Claims (10)

1. 75508
2. 1. Vaahdotusaineeeoe, tunnettu siitä, että se sisältää a) ainakin yhden alkalimetalli-n-butyylitritiokarbonaatin, jolla on kaava I S li M-S-C-S-CH2-CH2-CH2-CH3 (I) jossa M on natrium tai kalium, ja b) ainakin yhden alkalimetallialkyylitritiokarbonaatin, jolla on kaava 11 S II M-S-C-Y (II) jossa M on natrium tai kalium ja Y on SR, jolloin R on etyyli tai n-propyyli.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaahdotusaineeeoe, tunnettu siitä, että se sisältää 50-9Θ paino-X komponenttia a) ja 50-2 paino-X komponenttia b>, jolloin paino-X:t perustuvat komponenttien a) ja b) 100 paino-X:ksi yhdistettyyn kokonaispainoon, jolloin M edullisesti on natrium.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vaahtodusaine-seos, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää vettä, erityisesti 100 paino-osaa vettä, 20-39,2 paino-osaa komponenttia a), ja 20-0,6 paino-osaa komponenttia b).
5. 4. Vaahdotusmenetelmä, tunnettu siitä, että 1. sekoitetaan mineraaliainetta, joka edullisesti on murskattua malmia, vettä ja jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaista vaahdotusaineseosta lietteen aikaansaamiseksi, 2. ilmastetaan liete vaahdon ja jäännöstuotteen aikaansaamiseksi , II 13 75508 3. erotetaan vaahto ja jäännöetuote, ja 4. otetaan arvomineraalit talteen vaahdosta ja/tai jäännös-tuotteesta .
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mineraaliaine on sulfidimalmi tai sulfidimalmista johdettu tai talteenotettu mineraaliaine.
7. 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdotusainetta lisätään mineraaliaineen jauheeseen .
8. 7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua vaahdotusaineseosta lisätään vaahdotuk-seen. Θ. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään rautaa ja/tai kuparia sisältäviä mineraaleja .
9. 9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että natrium-n-butyylitritiokarbonaattia ja natriumiso-propyylitritiokarbonaattia käytetään yhdessä vaahdotukseen vaahdotusproseeeisea kuparin ottamiseksi talteen mainitusta mineraallaineesta.
10. 10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että natrium-n-butyylitritiokarbonaattia ja natrium-etyylitritiokarbonaattia ja/tai natrium-n-propyylitritiokarbo-naattia käytetään vaahdotusproseeeisea arvokkaan lyijyn ja/tai sinkin erottamiseksi ja ottamiseksi talteen lyijyä ja/tai sinkkiä sisältävistä mineraaleista. 75508