FI75381C - Foerfarande vid avvattning av en bana. - Google Patents

Description

75381 ^ Menetelmä veden poistamiseksi rainasta Förfarande vid awattning av en bana 5

Keksinnön kohteena on menetelmä veden poistamiseksi paperi- tai kartonki-rainasta mekaanisesti puristamalla, jossa menetelmässä käytetään tela-parinipin alueeseen verrattuna laajaa puristusvyöhykettä, joka muodostetaan puristustelan ja sitä vastaan toimivan purlstuskengän välille, 10 joka puristuskenkä sijoitetaan läpäisemättömän nauhasilmukan sisälle ja jossa puristuskengässä käytetään palnevälialneella kuormitettavaa paine-kammlojärjestelyä, joka rajoittuu toisaalta purlstuskenkään ja puristettavan rainan puolelta mainittuun läpäisemättömään nauhaan ja jonka purls tusvyöhykke en kautta puristettava raina johdetaan puristuskudoksen 15 yhteydessä, sopivimmin kahden puristuskudoksen välissä, jotka toimivat ralnaa eteenpäin kuljettavana elimenä sekä rainasta poispuristettua vettä edelleen kuljettavina eliminä, ja joka puristusvyöhyke on rainan kulkusuunnassa jaettu vähintään kolmeen toisistaan ja ulkoilmasta tiivistyselimillä eristettyihin painekammiolhln, jotka ulottuvat rainan 20 poikkisuunnassa sen koko leveydelle.

Ennestään tunnettu yleisin tapa poistaa kulturainoista, etenkin paperi ja kartonkirainolsta vettä on johtaa raina kahden vastakkain olevan telan muodostaman purlstusnlpin läpi. Tunnetusti vedenpoistonipeissä 25 käytetään yhtä tai kahta puristuskudosta, jotka kuljettavat rainasta poistuneen veden edelleen ja toimivat ralnaa eteenpäin kuljettavana kudoksena.

Paperikoneiden tuotantonopeuksien kasvaessa on nipplpuristuksena suo-30 ritettava vedenpoisto muodostunut nopeuden nostamista rajoittavaksi pullonkaulaksi. Tämä johtuu siitä, että telaparin muodostamat puris-tinniplt ovat purlstusalueeltaan lyhyitä, joten suurilla nopeuksilla rainan viipymäaika näissä puristinnipelssä jää lyhyiksi. Etenkin rainan kuitustruktuurin virtausvastuksen takia vesi kuitenkin tarvitsee 35 tietyn ajan poistuakseen rainasta telan onsiplntaan tai puristinkudok-seen. Ennestään tunnetusti on käytetty useita peräkkäisiä puristinnip-pejä, joko ns. kompakteja puristinosla, josta on esimerkkinä hakijan 2 75381 1 "Sym-Press"^tavaramerkki) purlstlnosa tai useita erillisiä peräkkäisiä purlstlnnlppejä. Nippipuristimet ottavat kuitenkin verraten suuren tilan, etenkin jos käytetään erillisiä peräkkäisiä purlstlnnlppejä. Pu-rlstinoslen kompakti rakenne puolestaan aiheuttaa vaikeuksia eri osien 5 optimaalisessa sijoittelussa sekä käytän kannalta esim. paperlhylyn polsjohtamisessa. Nlppipuristimissa käytetään yleisesti imuteloja, jotka ovat verraten kalliita komponentteja ja jotka kuluttavat imuenergiaa. Imuteloisea on käytettävä rel'ltettyä vaippaa, mikä aikaansaa ongelmia imutelojen mekaanisessa kestävyydessä.

10

Jos nlppipuristimissa vedenpoietotehoa yritetään kasvattaa nippipainetta lisäämällä, tullaan tietyllä vlivapalneella sille rajalle, jossa nlppl-paineen lisääminen ei enää auta, sillä ralnan struktuuri ja puristin-kudokset eivät enää kestä purlstuspainetta.

15

Telanlpplen aluetta voidaan pyrkiä pidentämään käyttämällä suuremman halkaisijan omaavla teloja ja pehmeitä purlstlnkudoksia, mutta näissäkin keinoissa tulee nopeasti taloudellisen toteutuksen raja vastaan.

20 Edellä esitettyjen ongelmien takia ja muista syistä on viimeaikoina keksitty ns. pitkänlpplpuristimla. Näiden osalta viitataan esimerkkeinä US-patentteihin 3 808 092, 3 808 096, 3 840 429, 3 970 515, 4 201 624 ja 4 229 253 ja GB-patenttihakemukseen 20 57 027.

25 Lisäksi tekniikan tason osalta viitataan FI-patenttihakemukseen 3554/72 (Beloit Corporation, USA) ja US-patenttlin 3 783 097 (Beloit Corporation, USA). Ensin mainitusta julkaisusta on ennestään tunnettu sellainen paperikoneen purlstinrakenne veden puristamiseksi paperlrainasta, joka rakenne perustuu taipuisien hihnojen käyttSön, joiden hihnojen kiristyk- 30 sen avulla saadaan aikaan pitkä puristusvyShyke. Epäkohtana tässä tunnetussa pltkänipplpurlstlmesea on kuitenkin se, että puristushihno-jen ja niiden johtotelojen mekaaninen lujuus asettaa rajoituksen tehokkaan vedenpoiston kannalta riittävän suuren puristuksen aikaansaamiselle.

35 Em. US-patenttljulkalsussa on esitetty sellainen pitkänlppipuristln, jossa käytetään useita peräkkäisiä painekenklä, joita puristetaan vastassa olevaa hihnaa ja puristintelaa kohti. Epäkohtana tälle ratkal- 1 sulle on se, että painekenkien ja sitä vastassa olevan hihnan välinen kitka aiheuttaa huomattavaa energian kulutusta. Lisäksi mainittu hihna ja palnekengät ovat hankauksen takia alttiita voimakkaalle kulumiselle.

3 75381 5 Lählten esillä olevaa keksintöä sivuaa edellä mainituista julkaisuista US-patenttl 3 840 429. Tässä viitteessä on esitetty sellainen pitkä-nippipuristin, jossa puristettava ralna kulkee kahden huovan välissä suoraviivaisesti kahden vastakkaisen purlstinkengän muodostaman paine-väliaineella aikaansaadun purlstusvyöhykkeen kautta. Mainittujen huopien 10 silmukoiden sisällä on vielä erityiset nauhat, jotka rajoittavat puris-tusvyöhykkeitä ja välittävät ralnaan väliaineen paineen. Tässä pitkä-nlppipuristime8sa esiintyy purlstusvyöhykkeen tiivlstysvalkeuksla, joihin em. US-patentti el esitä mitään ratkaisua. Toisena epäkohtana on se, että ralna joutuu heti täyden ja pakostakin verraten suuren purlstus-15 paineen alaiseksi. Ralna el kuitenkaan pienen kuiva-ainepitoisuuden omaavana kestä rikkoutumatta tiettyä rajaa suurempaa purlstuspalnetta. Täten joudutaan puristuspalne pitämään verraten alhaisena. Muutenkaan rainan kuitustruktuurln kannalta ei ole edullista käyttää puristuksen alkupalneessa heti yht'äkkiä nousevia suuria purlstuspalneita.

20

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jossa suurelta osin vältetään edellä esitetyt epäkohdat ja saadaan aikaan uusi ja useissa suhteissa entistä käyttökelpoisempi kulturainan puristus-menetelmä.

25

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainituista palnekammiolsta keskimmäiseen tai keskimmäisiin johdetaan täysi tai lähes täysi puristusvyöhykkeen käslttelypalne kun sen sijaan reunim-30 maisiin painekammloihin johdetaan täyttä käsittelypainetta olennaisesti pienempi painevälialneen paine.

Keksinnön mukaisessa purlstuemenetelmäesä toteutuvat ne edut, jotka ovat ominaisia yleensäkin pitkänippipuristlmille, siis riittävän pitkä purls- 35 tusmatka ja purlstusalka.

4 75381 1 Keksinnön mukaisesti voidaan palnevälialneen vuotoja minimoida pienentämällä painekammioiden reunatiivlstelslln kohdistuvaa kuormitusta. Täten voidaan reunatilvlsteinä käyttää hyvin tiivistäviä sinänsä tunnettuja tlivlsterakenteita.

5

Keksintö tekee mahdolliseksi palneprofillin säädön sekä ralnan kulkusuunnassa että sen poiklttaissuunnassa. Purlstushuopien kehittyessä tulee todennäköisesti mahdolliseksi suorittaa paperin tai kartongin puristus pelkästään yhdessä keksinnön mukaisessa pitkänlpplpurlstlmessa, 10 jolloin paineprofiilin eäädettävyys on varsin oleellinen seikka.

Seuraavasea keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel-lutusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintö ei ole mitenkään 15 ahtaasti rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön menetelmää soveltavaa kuiturainan puristinta.

20 Kuvio 2 esittää pystylelkkauksena keksinnön menetelmää soveltavan puristimen purlstlnvyöhykettä tiivistyselimineen. Kuvio 2 on samalla leikkaus II-II kuviossa 4.

Kuvio 3 esittää graafisesti paineen jakautumaa keksinnön menetelmää 25 soveltavan puristimen purlstusvyöhykkeellä.

Kuvio 4 esittää puristlntelan radiaalisuunnasta nähtynä purlstuevyöhykkeen tiivisteitä ja niiden rajoittamia painekemmloita.

30 Kuvio 5 esittää kuviota 2 vastaavalla tavalla erästä toista keksinnön menetelmää toteuttavaa purlstusvyöhykettä. Kuvio 5 on samalla leikkaus V-V kuviossa 7.

Kuvio 6 esittää graafisesti paineen jakautumaa kuvion 5 mukaisella 35 purlstusvyöhykkeellä.

1 Kuvio 7 esittää kuviota A vastaavalla tavalla puristusvyöhykkeen tii- vistysellmiä ja niiden rajoittamia palnekammioita.

5 75381

Kuviossa 1 esitettyyn puristimeen paperiraina tuodaan puristinhuo-5 valla 10. Furistuskenkä 20 ja sitä vastassa oleva tela 16 muodostavat puristintelan 16 sektorille <* vyöhykkeen, jolla ralnasta W poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. Raina WQut seuraa huopaa 10 esimerkiksi sen pintaominaisuuksien johdosta. Puristettu raina WQU£ johdetaan sinänsä tunnetusti paperikoneen kulvatusosalle (ei esitetty) halhdutus-10 kuivatusta varten.

Ylähuovan 10 silmukan juoksua ohjaavat johtotelat 11 ja vastaavasti ala-huovan 12 silmukan juoksua ohjaavat johtotelat 13. Huopien 11 ja 12 silmukoiden yhteydessä vaikuttavat sinänsä tunnetut huovankunnostuslait-15 teet 19, jotka on esitetty vain kaaviollisestl. Huopien 10 ja 12 tehtävänä on samoinkuin telaparipuristimlssa kuljettaa puristusvyöhykkeellä ralnasta W niihin poistunutta vettä edelleen ja toimia ralnaa W eteenpäin kuljettavina eliminä.

20 Purlstustela 16 on onslpinnalla 17, esim. ura- tai sokeaporatulla pinnalla varustettu tela, mieluimmin taipumakompensoitu tela. Ralnasta W puristusvyöhykkeellä oi poistuneesta vedestä osa siirtyy huovan 10 läpi telan 16 onslplntaan 17, josta se irtoaa keskipakovoimien vaikutuksesta ja sinkoutuu vedenkeräyskaukaloon 18, mistä vesi johdetaan edelleen si-25 nänsä tunnetusti.

Alahuopasllmukan 12 sisällä on johtotelojen 15 ohjaama nauhasllmukka IA. Nauha IA on pinnaltaan sileä ja rakenteeltaan läpäisemätön esim. hapon-kestävää terästä oleva nauha, kudosvahvlstelnen muovi- tai kuminauha 30 tai muu vastaava riittävän lujuuden omaava läpäisemätön nauha. Purls- tuepaine vaikuttaa kengän 20 palnekammiolden palnevälialneesta nauhaa IA vasten, joka välittää puristuspalneen alahuovan 12 kautta paperirainaan W telan 16 toimiessa vasteosana kengän 20 aikaansaamalle puristukselle. Puristuskengän 20 kannatuspalkki 21 on edullista järjestää taipumakom-30 pensolduksi. Kannatuspalkin 21 yhteyteen voidaan edullisesti järjestää toimilaitteet (el esitetty), joiden avulla kannatuspalkki 21 ja pu- 1 ristuskenkä 20 voidaan siirtää pois toimipaikaltaan puristusvyöhykkeeu o(. avaamista varten.

6 75381

Kuvion 2 mukaisesti puristuskengässä 20 on ralnan V kulkusuunnassa 5 useita palnekammlolta 31,32,33,34,35,36 ja 37, jotka rajoittuvat pu-rlstuekenkään 20 tehtyihin uriin. Palnekammlolta 31-37 rajoittavat kengän 20 päätyselnämät 41 ja 48 sekä vällselnämät 42,43,44,45,46 ja 47. Näissä seinämissä 41-48 ralnan W kulkusuuntaan nähden poikklsuuntaleissa urissa on palnekammlolta 31-37 rajoittavat tiivisteet 51,52,53,54,55,56, 10 57 ja 58. Reunatiivietelnä 51 ja 58 käytetään esim. joustavia huuli- tiivisteitä, joiden avulla saadaan hyvä tiiveys. Välitiivisteet 52-57 ovat kovia kulutusta kestäviä tiivistyslistoja, joiden sopiva muotoilu saa aikaan niiden itsevoltelun kammioiden 31-37 palnevälialneella. Tiivisteet 51-58 ovat sekä jousien 60 että kammioista 31-37 kanavien 61 15 kautta johdetun painevällaineen avulla kudossllmukan 17 sisäpintaa vasten painettuja ja täten riittävän tiiveyden omaavla.

Kuviosta 4 selviää kokonaisuudessaan tiivisteiden 51-58 rajoittamien palnekammloiden 31-37 järjestely. Reunatiivisteltä 51 ja 58 yhdistävät 20 kuviosta 4 näkyvällä tavalla päätytiivisteet 51' niin, että muodostuu yhtenäinen suorakaiteen muotoinen suljettu tllvietysrengas. Vastaavasti sisemmät tiivisteet 52 ja 57, 53 ja 56 sekä 54 ja 55 muodostavat pääty-osien 52',53' ja 54' kanssa pareittain suljettuja suorakaiteen muotoisia tlivietysrenkaita. Päätytiivisteiden 51'-54' keskikohtia yhdistää keski-25 tiiviste 59 telan 16 molempien päätyjen alueella. Keekitllvlste 59 eristää toisletaan painevyöhykkeiden 31-37 päätyalueet 31'-37'. Keskltil-viste 59 on keskimmäisen painekammlon 34 keskikohdalla telan 16 aksl-aallsuuntaleena.

30 Tiivisteiden 54 ja 55 sekä päätytllvistelden 54' muodostama tiivistys-rengas on kuvion 4 alaosan mukaisesti jaettu välitiivisteillä 60 osa-renkaiksi, jotka rajoittavat keskikammion 34 useisiin peräkkäisiin osa-kammioihin 34'.

35 Kuvioiden 2 ja 4 mukaisesti on puristuskenkä 20 jaettu väliseinin 42-47 ja tiivistein 52-57 sekä päätytllvlsteln seitsemään palnekammloon, jotka parittaln rajoittuvat toisiinsa telan 16 päätyjen avulla keski- 7 75381 1 tiivisteen 59 toisistaan parittaln erottamina. Mainittuihin palnekam-mioihin 31-37 syötetään palnevällainetta hydrauliikkapumpun tai paine-ilmakompressorin avulla. Eri kammioiden paine p^p^iP^tP^tP^fPg ja Py säädetään siten, että reunimmaisissa kammioissa 31,37 pidetään tiivis-5 teiden keston ja vuotojen kannalta huomattavasti pienempää painetta kuin keksiminä isissä kammioissa 32-36.

Kuvioissa 5 ja 7 esitetty porrastettu palnekenkä eroaa kuvioissa 2 ja 4 esitetystä siinä, että painekammloiden 31-37 laajuus ja jako on kuviossa 10 5 esitetystä tasaisesta jaosta poikkeava. Kuvion 5 mukaisesti painevyö- hykkeen c>4 tulopuolen neljä ensimmäistä kammiota 31,32,33 ja 34 ovat tasalevyisiä ja tasajaolla, minkä jälkeen seuraa leveämpi kesklkammio 35 ja sen jälkeen kaksi kapeaa jättöpuolen kammiota 36 ja 37. Kuviosta 7 selviää kuvion 5 mukaisen painekengän painekammloiden päätykammioiden 15 31^32^33^361 ja 37' järjestely, joka poikkeaa hieman kuviossa 4 esi tetystä. Kuvio 7 on tältä osin niin valaiseva, että kuvion 4 yhteydessä selostettua el ole tarpeen toistaa. Keskltllviste 59 on leveimmän kes-kikammlon 35 kohdalla. Kuvion 7 alaosassa esitetyn mukaisesti voidaan kesklkammio 35 jakaa välitiivisteellä 60 useisiin peräkkäisiin osakam-20 miolhln 35', johon kuhunkin voidaan johtaa säädettävä paine ρ,-^,ρ,.^, p^c»p^^ jne. myöhemmin tarkemmin selostettavassa tarkoituksessa.

Kuvioista 3 ja 6 selviää paineiden Pj-Py jakautuma eri kammioissa 31-37 sekä niiden yhteydessä olevissa päätykammiolssa 31'-37'. Kuvion 3 mu-25 kaisesti ensimmäisen kammion 31 paine p^ on verraten pieni esim. vain n. 5 bar. Tämän jälkeen seuraavlssa kammioissa vallitsevat paineet p£, p^ ja p^ nousevat portain ΔΡ2>ΔΡ3 jaAp^. Seuraavlssa kammioissa 35,36 ja 37 paine alenee portaittain Ap^tdpg jaApy. Viimeisessä kammiossa vallitseva paine Py on olennaisesti yhtä suuri kuin ensimmäisessä kam-30 miossa 31 vallitseva paine p^. Paine Py on soplvlmmin olennaisesti pienempi kuin sitä edeltävät portaat Λρ^ ja Apy

Kuvion 3 esityksen mukaisesti reunatlivlsteille 51 ja 58 sekä niitä yhdistäville päätytiivisteille 51' jää painekuormitukseksl verraten 35 kohtuullinen eropaine Ap^ on olennaisesti yhtä suuri kuin Apg “ Py. Täten joustavat huulltiivisteetkin reunatilvlstelnä 51,58 ja 15' ovat 8 75381 1 kestäviä. Välitiivisteille 52-57 jää kestettäväksi palnekammloiden 31-37 eropalneet Δρ2~ Ap^.

Kuviossa 3 on painevyöhykkeiden alueita merkitty vaaka-akselilla S sek-5 torin viittein a^,a2»a3>a^,a^,ag ja a^. Alueet a^-a^ ovat tasalevyisiä. Kesklkammion 34 paine p^ on suurin paine ja seuraavan kammion 35 paine p,. on vain pienen portaan Δρ,. pienempi suurinta painetta p^.

Täten saadaan tavallaan kahden alueen a^ ja a,. levyinen suurimman paineen vyöhyke, minkä jälkeen paine alenee paineesta p^ verraten suurin 10 portain Apg ja ΔPy» viimeisen portaan Apg ollessa varsin pieni reuna-tiivisteiden 51' ja 58 kuormitettavuuden takia.

Kuvion 3 mukaisesti saadaan aikaan vedenpoiston ja ralnan formaation sekä palnekammloiden tiivistyksen kannalta edullinen painejakautuma, 15 jossa paine aluksi nousee verraten pienin portain, minkä jälkeen on suuren paineen ja suuren vedenpolstokapasiteetln omaava keskialue a^,a^. Tämän jälkeen paine jälleen alenee verraten jyrkästi.

Kuvion 6 mukaisesti edellä esitettyä vaikutusta on vielä tehostettu si-20 ten, että paine aluksi nousee esim. noin 10 bar:n kahdessa verraten pienessä portaassa Δρ^ ja Δρ2* Tämän jälkeen paineen nousu on olennaisesti jyrkempää portaissa Apg, Δρ^ ja Δρ^. Palnekammloiden 31-34 alueet aj-a^ ovat tasalevyisiä, minkä jälkeen seuraa suurimman paineen kammio 35 (paine p^), jonka alue a^ on noin kaksi kertaa leveämpi kuin edeltävät 25 alueet a^-a^. Kammion 35 ja alueen a^ jälkeen seuraa kaksi kapeampaa painekammlota 36 ja 37, joiden alueet a^ ja a^ ovat vain noin puolet alueiden 8j-a^ leveydestä ja joiden alueella paine aluksi laskee verraten suurin portain Apg ja Δ p? viimeisen portaan Apg, jonka paineen reu-natliviste 58 ottaa vastaan. Kuvion 6 mukaisesti saadaan aikaan tasai-30 sestl ja verraten loivasti nouseva sekä verraten jyrkästi laskeva paine-profiili.

Keskimmäisen kammion 35 tai kammioiden suurin käsittelypaine p^,p^ (täysi paine) määrää suurimmaksi osaksi puristimella rainaan aikaansaatavan 35 kuiva-ainepitoisuuden. Edellä kuvioissa 3 ja 6 esitetyt palneprofiilit ovat vain erältä esimerkkejä keksinnön mukaisella pitkänipplpuristlmella aikaansaatavista palneproflileista. On ymmärrettävä, että paineita » 75381 1 Pj-p^ sopivasti säätämällä voidaan toteuttaa mikä tahansa tiivisteiden rakenteiden sallima palneprofilli. Täten palneprof1111, luonnollisesti tiivisteiden rakenteiden sallimissa rajoissa, voidaan valita juuri vedenpolstokapaslteetln ja formaation kannalta sekä valmistetta-5 van laadun kannalta edullisimmaksi.

Kuvioiden 4 ja 7 alaosien mukaisesti keskimmäinen suurimman paineen omaava kammio 34 on jaettu pituussuunnassa tiivisteillä 62 useisiin osakammioihin 34'. Johtamalla näihin osakammloihin 34' eri suuruisia 10 paineita voidaan rainan poikittaissuuntaista kosteusproflilia säätää. Tämän säädön periaatteena on se, että jos rainan W tietyllä kohtaa on suurempi kosteuspitoisuus, säädetään tällä kohdalla olevan osakammlon 34' paine suuremmaksi, jolloin vedenpoisto paikallisesti tehostuu ja kos-teusprofiili täten tasaantuu.

15

Kammioihin 31-37 syötettävänä paineväliaineena voidaan käyttää esimerkiksi vettä, vesiöljyemulelota, jossa on öljyä esim. noin 3 Z, hydrau-liikkaöljyä, puolijuoksevaa rasvaa, ilmaa tai ilmaa johon on tehty voltelualnelisäys.

20

Kuten sanottu välitiivistelden 52-57 sopivalla muotoilulla saadaan pal-neportalden Δρ vaikutuksesta tiivisteiden ja nauhan 14 välille hallittu vuoto, mikä aikaansaa volteluainekalvon, mikä vähentää välitiivistelden 52-57 kulumista. Joka tapauksessa paineiden porrastuksen ansiosta saa- 25 daan hyvä tiiviys, mutta tlivistekuormltukeet, niiden lämpeneminen ja tiivisteiden kuluminen jäävät kuitenkin pieneksi. Mainittu vuoto aiheuttaa luonnollisesti jatkuvaa hydraullllkkatehon tarvetta, mutta tämä teho on suhteellisesti pieni.

30 Kuvioiden 2 ja 5 mukaisesti purlstuskengän 20 sekä tulopuolelle että jättöpuolelle on järjestetty kourut 22, joihin kerätään tiivisteiden kautta mahdollisesti vuotanutta palnevälialnetta ja johdetaan tämä pai-nevälialne poistoon tai takaisin käyttöön. Vastaavat kourut 22 voidaan järjestää myös kengän 20 molempiin päätyihin.

Kuvioihin 4 ja 7 on merkitty rainan reunoja viitteellä V ja telan 16 päätyjä viitteellä 16'. Kuten näistä kuvioista ilmenee, ovat rainan 35 ίο 75381 1 reunat W poikittaisten kaomlolden 31-37 alueella, jossa vallitsee kuvioista 3 ja 6 näkyvä paineiden porrastus. Pitkittäiset palnekammiot 31'-37’ jäävät telan päätyjen 16' ja rainan reunojen W väliselle alueelle, jossa paineporrastuksella on merkitystä vain tilvistekuormltus-5 ten kannalta.

Kuvioiden 4 ja 7 mukaisesti suurimman paineen p^ kammio 34 on jaettu osakammloihln 34', joissa vallitsee toisistaan riippumattomasti säädettävä paine välltilvlstelden 62 sallimissa rajoissa. Em. kuvioissa näitä 10 paineita on merkitty viitteellä P4a»P4b»P4c»P4d sekä p5a,p5b,p5c’p5d*

Kuvioissa el ole esitetty hydraullikkapumppuja tai palneilmakompreseo-reja eikä johdotusta, jolla eri paineet tuodaan kammioihin 31-37, koska nämä laitteet ovat alan ammattimiehelle kuitenkin tunnettuja. Kuvioissa 15 ei myöskään ole esitetty säätölaitteita, joilla, soplvlmmln keskitetysti, eri paineita säädetään sopivan pitkittäisen ja/tai poikittaisen paine-profiilin aikaansaamiseksi eri kammioihin. Luonnollisesti nämä säätölaitteet järjestetään siten, että ainoastaan sellaiset palneprofiillt ovat mahdollisia, jotka ovat tiivisteiden kestävyyden ja mahdollisesti myös 20 kulumisen kannalta järkeviä ja toteuttamiskelpoisia.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti painevyöhykkeen sektori oL 20°. Käytännössä sektorin oi suuruus voi vaihdella hyvinkin laajoissa rajoissa esim. välillä c* Ä 10°...60°. Mitä laajempi sektori oi- on, sitä pitempi puristus-25 matka ja puristusalka saadaan tietyn suuruista purlstustelaa käytettäessä.

Yleisesti ottaen keksinnön menetelmää sovellettaessa laajan purlstusvyöhyk-keen omaavassa puristimessa on vähintäin kolme peräkkäistä palnevyöhykettä, joista keskimmäisessä painevyöhykkeessä vallitsee suurempi paine kuin 30 reunimmaisissa vyöhykkeissä. Kun keksinnössä sovelletaan riittävän suuren vedenkuljetuskapaslteetln omaavla huopia 10 ja 12, on mahdollista suorittaa paperin tai kartongin puristamalla tapahtuva vedenpoisto käyttäen pelkästään yhtä keksinnön menetelmää soveltavaa pltkänlppipuristinta. Tällöin paineproflllin säädettävyys on varsin tärkeätä.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

35

Claims (5)

1. Menetelmä veden poistamiseksi paperi- tai kartonklrainasta mekaanisesti puristamalla, jossa menetelmässä käytetään telaparlnipin alueeseen 5 verrattuna laajaa puristusvyöhykettä (oi), joka muodostetaan puristus-telan (16) ja sitä vastaan toimivan purlstuskengän (20) välille, joka puristuskenkä (20) sijoitetaan läpäisemättömän nauhasllmukan (14) sisälle ja jossa purietuskengässä (20) käytetään painevällalneella kuormitettavaa painekammlojärjestelyä, joka rajoittuu toisaalta puristuskenkään 10 (20) ja puristettavan rainan (W) puolelta mainittuun läpäisemättömään nauhaan (14) ja jonka puristusvyöhykkeen (oi) kautta puristettava raina (W) johdetaan puristuskudoksen yhteydessä, soplvimmin kahden puristus-kudoksen (10,12) välissä, jotka toimivat ralnaa (W) eteenpäin kuljettavana elimenä sekä rainasta (W) polspuristettua vettä edelleen kuljetta-15 vlna eliminä, ja joka purlstusvyöhyke (oi) on rainan (V) kulkusuunnassa jaettu vähintään kolmeen toisistaan ja ulkoilmasta tlivlstyselimlllä (51-60) eristettyihin painekammlolhln (31-37), jotka ulottuvat rainan (W) polkkisuunnassa sen koko leveydelle, tunnettu siitä, että mainituista palnekammlolsta (31-37) keskimmäiseen (34,35) tai kesklmmäl-20 elin johdetaan täysi tai lähes täysi puristusvyöhykkeen käslttelypaine (p4,p5) kun sen sijaan reunimmaisiin painekammlolhln (31,37) johdetaan täyttä käsittelypalnetta olennaisesti pienempi palnevällaineen paine

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että purlstusvyöhyke (τ<) on jaettu useisiin, soplvimmin viidestä kymmeneen, tiivisteiden (51-60) toisistaan ja ulkoilmasta erottamiin paine-kammioihin (31-37), että mainittuihin painekammlolhln (31-37) johdetaan rainan (W) etenemissuunnassa portaittain (Δρ) kasvavat paineet (P|,P2> 30 Ρβ»Ρ4»Ρ^)» että keskimmäisen kammion (34,35) jälkeisissä kammioissa käytetään portaittain (Δρ^ρΔ Pg» Ap^pAPg) pienenevää painetta ja että mainittujen eri kammioiden (31-37) paineet (pj-p?) ja näiden paineiden porrastus (APj~Apg) säädetään sellaiseksi, että saadaan sekä vedenpoiston että tlivistyselementtien (51-58) keston ja kuormituksen kannalta 35 edullinen puristusvyöhykkeen (oi.) paineprofiili (kuviot 3 ja 6) . *2 75381

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että yksi tai useampi palnekammlolsta (35-37), soplvimmin suurimman vällalnepaineen omaava keskimmäinen kammio (35), jaetaan ralnan (W) poikklsuunnasea useisiin erillisiin osakammioihin (35'), että mal-5 nittuihin osakammioihin (35') johdetaan toisistaan riippumattomasti säädettävät paineet (p4a»P4b»p4c,p4d* · · ;p5e*p5b,p5c’p5d· · ·> Ja että viimemainittujen paineiden säädöllä vaikutetaan puristettavan ralnan (W) poikittaiseen kosteusproflillln.

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palnevällaineena käytetään vettä, vesiöljyemulsiota, hyd-raulilkkaöljyä, puolijuoksevaa rasvaa, ilmaa tai ilmaa johon on tehty volteluainellsäys.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää soveltavaa puristuslaitetta (10-21) käytetään paperi- tai kartonklkoneessa ainoana sellaisena vedenpolstolaltteena, jolla ralnaeta (W) poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla. 20 25 30 35 13 75 3 81