FI74821B - Floedesmaetare. - Google Patents

Description

74821

Vi rtausmi ttari Tämä keksintö liittyy virtausmittareihi n , tarkemmin sanottuna mittarin putken läpi virtaavan nesteen virtausnopeuden mittaamiseksi, käsittäen nesteen tuloaukon ja poistoaukon nestettä varten, lämpösillan, jolla on ensimmäinen lämpöä johtava pinta tuloaukon ja poistoaukon välillä, jonka yli neste virtaa ja toinen lämpöä johtava pinta etäällä ensimmäisestä lämpöä johtavasta pinnasta ja putkijohto tämän toisen pinnan yhteydessä, minkä kautta nesteen toisiovirtaus voi kulkea lämpötilaeron ylläpitämiseksi ensimmäisen ja toisen lämpöä johtavan pinnan välillä, jolloin lämpösilta koostuu kahdesta eri aineesta ja jolloin nesteen, toisen lämpöä johtavan pinnan ja lämpösi 11assa olevan kohdan lämpötila mitataan virtausnopeuden määrittämiseksi, ja keksintö tunnetaan siitä, että ensimmäisen lämpöä johtavan pinnan päällä on rajakerros, että lämpösilta käsittää lämpöä johtavan aineen, joka on yhteydessä ensimmäiseen lämpöä johtavaan pintaan ja eristävän aineen, joka on yhteydessä toiseen lämpöä johtavaan pintaan, että lämpösillan pinnat, jotka eivät muodosta ensimmäistä ja toista lämpöä johtavaa pintaa, on eristetty lämmön virtauksen rajoittamiseksi kahden lämpöä johtavan pinnan väliselle alueelle, että toiseen lämpöä johtavaan pintaan yhdistetty putki-johto lämpötilaeron ylläpitämiseksi kahden lämpöä johtavan pinnan välillä, pitää toista lämpöä johtavaa pintaa määrätyssä lämpötilassa riippumatta tämän rajakerrosolosuhteista, ja että 1ämpöti 1anmittauslai te on sijoitettu lämpötilaa mittaamaan lämpösillan väliosuuden kohdassa lämpöä johtavassa aineessa.

Kun neste virtaa ensimmäisen pinnan yli, nesteen ja pinnan välinen viskoosiliike luo rajakerroksen. Tämän rajakerroksen paksuus riippuu nesteen nopeudesta, jolloin rajakerros ohenee, kun nesteen nopeus kasvaa. Tämä rajapinta toimii lämpöä eristävänä kerroksena pinnan ja nesteen pääosan välillä, jolloin eristyskyky riippuu rajakerroksen paksuudesta ja täten nesteen nopeudesta. Tämä muuttuva vastus lämpövir-ralle ensimmäisen pinnan yli vaikuttaa lämpövirtaan lämpö-sillan yli ja täten lämpösillan välipisteen lämpötilaan. Piirros lämpötilaeron välipisteen (Tm) ja toisen pinnan (Te) välillä ja lämpötilaeron ensimmäisen pinnan yli virtaavan nesteen (Th) ja välipisteen välillä (Tm) suhteesta (siis 2 74821

Tm-Tc/Th-Tm) funktiona nesteen virtausnopeudesta antaa sopivan käyrän mittarin kalibroimiseksi. Kuitenkin muitakin suhteita,esimerkiksi Tm-Tc/Th-Tc, voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen.

Lämpösillan verraten hyvin johtavalla osalla on johtokyky, joka mieluimmin on vähintään kymmenen kertaa verraten huonosti johtavan osan lämmönjohtokyky. Tämä voidaan aikaansaada valitsemalla sopivan johtokyvyn omaavia materiaaleja ja/tai sovittamalla osien ulkomitat. Esimerkiksi voidaan verraten huonosti johtava osa valmistaa verraten ohuesta kerroksesta lämmöneristysmateriaalia tai vaihtoehtoisesti voi silta olla homogeenista rakennetta, jolloin verraten huonosti johtava osa on kapeampi.

Mikäli ensimmäisen pinnan yli virtaavan nesteen lämpötila vaihtelee, on tarkoituksenmukaista järjestää myös toisen pinnan lämpötila vaihtelemaan, vaikka toisen pinnan lämpötila voidaankin pitää vakiolämpötilassa, joka on ulkopuolella nesteen käyttölämpötila-aluetta.

Toisen pinnan lämpötila voidaan pitää eri lämpötilassa kuin ensimmäinen pinta käyttämällä toisionestevirtausta.

Tämä mittarin muoto on erityisen sopiva käytettäväksi suljetuissa järjestelmissä, esimerkiksi lämmitysjärjestelmissä, joissa neste tuodaan yhdessä lämpötilassa ja palautetaan eri lämpötilassa. Tällaisissa olosuhteissa voidaan mittaria käyttää mittaamaan nesteen virtausnopeutta järjestelmän läpi, jolloin tuleva neste järjestetään virtaamaan ensimmäisen pinnan yli, kun taas palautuva neste virtaa toisen pinnan yli, jotta se aikaansaisi tarvittavan lämpötilaeron. Tällaisin järjestelyin voidaan virtausmittaria sovittaa toimimaan lämpömittarina, kun järjestelmässä käytetty lämpö on virtausnopeuden ja järjestelmän tulo- ja paluulämpötilojen eron funktio, joka voidaan laskea sopivan prosessorin avulla. Siellä, missä nesteen toisiovirtausta käytetään pitämään toista pintaa toisessa lämpötilassa kuin ensimmäistä, täytyy suorittaa järjestelyjä, jotta voitettai- 3 74821 siin tällä pinnalla olevan rajakerroksen eristävä vaikutus. Lisäämällä termisesti johtava kappale, jolla on suuri pinta-ala, jonka yli toisioneste virtaa, ja joka on termisesti kosketuksessa toisen pinnan kanssa, voidaan toinen pinta pitää käytännöllisesti katsoen samassa lämpötilassa toisio-nestevirtauksen kanssa, eikä oleellista toisionestevirtauk-sen nopeudesta johtuvaa lämpötilanvaihtelua esiinny.

Keksintöä selostetaan seuraavassa, vain esimerkein, viitaten oheisiin piirustuksiin joissa:

Kuvio 1 esittää virtausmittaria joka on muotoiltu esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Kuvio 2 esittää kuviossa 1 esitetyn virtausmittarin kalib-rointikäyrää.

Kuvio 3 esittää kuviossa 1 esitetyn suoritusesimerkissä käytetyn lämpösillan muunnosta; ja kuvio 4 esittää lämpösillan vaihtoehtoista muotoa, jota voi käyttää esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Virtausmittari, joka kaaviokuvan muodossa on esitetty kuviossa 1, käsittää tuloaukon 10 ja lähtöaukon 11, jotka on yhdistetty kulkuväylällä 12, joka kulkuväylä on muodostettu vuorottaisten nailonisten ja kuparisten renkaiden ryhmän 13 ja vastaavasti 14 sisäkehästä, jotka renkaat on puristettu yhteen nailonpesässä 15. Nailonsuojus 16 ympäröi renkaat 13, 14 ulomman kehän päällä ja kuparinen suojus 17 ympäröi nailonsuojuksen 16. Rengasryhmä 13, 14 on ympäröity nestetiiviillä ontelolla 18, joka on varustettu tuloaukol-la 19 ja lähtöaukolla 20. Ontelo 18 on jaettu kahtia kuparisella väliseinällä 21, reikä 22 on sovitettu väliseinään 21 pisteessä, joka on kaukana tuloaukosta ja lähtöaukosta 19, 20, niin että neste, joka kulkee ontelon 18 kautta tulo-aukosta 19 lähtöaukkoon 20, virtaa rengasryhmän 13, 14 ulomman kehän ympäri.

Lämpötilanmittauselin, esimerkiksi termopari 27 on sovitettu rengasryhmän 13, 14 keskimmäisen kuparisen renkaan 23 si- 4 74821 semmän ja ulomman kehän väliseen pisteeseen. Edelleen on sovitettu lämpötilanmittauselimiä (ei esitetty) tuloauk-koihin 10 ja 19 niin, että lämpötilaero kuparisen renkaan 23 (Tm) välipisteen ja tuloaukon 19 (Te) välillä sekä lämpötilaero tuloaukon 10 (Th) ja välipisteen (Tm) välillä voidaan määritellä.

Yllä selostettu mittari on kytketty suljettuun järjestelmään, esimerkiksi lämmitysjärjestelmään jossa kuuma neste virtaa järjestelmään ja verraten kylmä neste palautetaan järjestelmästä. Järjestelmän tuloputki 25 on kytketty mittarin tulo-aukkoon 10 ja lähtöaukkoon 11, jolloin tuloputken 25 ja tulo-aukon 10 ja lähtöaukon 11 välinen liitäntä on tehty lämpöä eristävästä materiaalista kuten nailon niin, että lämpöä ei johdu putkea 25 pitkin nailonisten ja kuparisten renkaiden ryhmään 13, 14. Järjestelmän paluuputki 26 on kytketty ontelon 18 tuloaukkoon 19 ja lähtöaukkoon 20. Tällä tavoin kuuma neste, joka tulee suljettuun järjesteinään virtaa kulkuväylän 12 kautta nailonisten ja kuparisten renkaiden ryhmän 13, 14 ja kuparisen renkaan 23 sisäpintojen yli, ja verraten kylmä neste, joka poistuu suljetusta järjestelmästä, virtaa ontelon 18 kautta renkaiden 13, 14 ja kuparisen renkaan 23 ulomman kehän ympäri. Koska järjestelmä on suljettu, on tulevan nesteen virtausnopeus sama kuin palautuvan nesteen virtausnopeus.

Käytössä renkaiden 13, 14 sisemmät pinnat kuumenevat kuumasta nesteestä ja ulommat pinnat jäähtyvät verraten kylmästä nesteestä, jolloin rengasryhmän 13, 14 ja kuparirenkaan 23 vastakkaiset pinnat pidetään eri lämpötiloissa. Kupari-renkaat 14 kuparirenkaan 23 kummallakin puolella pidetään vastaavien lämpötilagradienttien vaikutuksen alla kuin keskimmäinen kuparirengas 23 ja toimivat suojarenkaina, varmistaen että lämpövirta kuparirenkaan 23 läpi on säteittäinen ja tästä johtuen sen sisemmän pinnan ja ulomman pinnan välinen lämpötilagradientti on tasainen. Lämpötila (Tm), joka on renkaan 23 sisemmän ja ulomman pinnan välillä, on täten funktio lämpötilasta sisemmällä ja ulommalla pinnalla ja 5 74821 ja lämpötilagradientista renkaan 23 yli.

Kun neste virtaa renkaiden 13, 14 ja kuparirenkaan 23 sisäpintojen yli muodostuu rajakerros, jonka paksuus on nesteen nopeuden funktio. Tämä rajakerros muodostaa eristävän kerroksen nesteen pääosan ja renkaan 23 sisäpinnan välillä, ja tästä johtuen renkaan 23 tämän pinnan lämpötila tulee olemaan alempi kuin nesteen pääosan (Th). Nesteen ja renkaan 23 pinnan välinen lämpötilaero tulee näin antamaan rajakerroksen paksuudelle mitan ja näin nesteen nopeudelle. Koska lämpötila (Tm) renkaan 23 sisemmän ja ulomman pinnan välillä vaihtelee renkaan 23 sisemmän pinnan mukana, se myös vaihtelee nesteen nopeuden mukaan sisemmän pinnan yli. Piirros Tm-Tc/Th-Tm verrattuna nesteen nopeuteen tuottaa käyrän kuten kuviossa 2 on esitetty, jota voidaan käyttää virtausmittarin kalibroimiseen.

Nailonsuojus 16, joka ympäröi rengasryhmän 13, 14, 23, pienentää lämpötilaeroa kuparirenkaan 23 yli, ja lisää täten renkaan 23 sisä- ja ulkokehien välillä olevan lämpötilan (Tm) herkkyyttä kuparirenkaan 23 sisäpinnan lämpötila-vaihtelujen suhteen ja lisää täten mittarin herkkyyttä.

Yllä selostetussa mittarissa on oletettu, että kuparisuo-juksen 17 ulkopinta, joka kuparisuojus ympäröi nailonsuo-juksen 16 ja renkaan 23, on sama kuin ontelon 18 kautta virtaavan nesteen lämpötila. Kuten renkaan 23 sisemmän pinnan yli virtaavan nesteen suhteen, tulee olemaan raja-kerros ontelon 18 kautta virtaavan nesteen ja kuparisuo-juksen 17 ulomman pinnan välillä. Kuitenkin lämmön siirtyminen kuparisen väliseinän 21, jonka pinta on verraten laaja ja joka on termisesti kytketty kuparisuojukseen 17, ja ontelon 18 kautta virtaavan nesteen välillä varmistaa, että kuparisuojus 17 pidetään käytännöllisesti katsoen samassa lämpötilassa kuin ontelon 18 kautta virtaava neste ja ettei ole merkittävää lämpötilan vaihtelua nesteen virtausnopeuden mukaan. Tätä toimintaa ei välttämättä tarvitse hoitaa väliseinällä 21, vaan voidaan hoitaa millä 6 74821 tahansa kappaleella, jolla on laaja pinta-ala ja hyvä terminen johtokyky ja on altistettu nesteen toisiovirtaukselle ja on termisessä kosketuksessa lämpösillan ulkopinnan kanssa. Esimerkiksi voitaisiin kuparisuojus 17 varustaa lämmön-vaihtoevillä.

Käyttäen kuviossa 2 esitettyä kalibrointikäyrää ja sopivia elektronisia käsittelypiirejä, voidaan sovittaa mittari antamaan nesteen virtausnopeuden lukema . Kun suljetulle piirille toimitettava lämpö on verrannollinen virtausnopeuteen ja järjestelmän tulon ja paluun väliseen lämpötilaeroon, voidaan vaihtoehtoisesti sovittaa elektroniset piirit antamaan järjestelmän kuluttamasta lämmöstä lukema.

Kuviossa 3 esitetyssä muunnoksessa käsittää lämpösilta kuparirenkaan 23, jonka sisäpinta on altistettu nesteelle, joka virtaa tuloaukosta 10 lähtöaukkoon 11. Ruostumaton teräsrengas 30 on puristussovite kuparirenkaan 23 ympärillä. Kupari/ruostumaton teräsrengaskokoonpano 23/30 on asennettu onteloon 18 siten, että väliseinä 21 on termisessä kosketuksessa ruostumattoman teräsrenkaan 30 ulkopinnan kanssa ja pitää sen pinnan ontelon 18 kautta virtaavan nesteen lämpötilan Te mukaisena, edellä esitetyllä tavalla. Kaksi eristemateriaalikappaletta 31 kuparirenkaan 23 reiän mukaisin rei'in on asetettu kupari/ruostumaton teräsrengas-kokoonpanon kummallekin puolelle, muodostaakseen tuloaukon 10 ja lähtöaukon 11 välille kulkutien ja myös varmistaakseen että lämpö virtaa säteen suuntaisesti kupari/ruostumaton teräsrengaskokoonpanon 23/30 läpi. Lämpötilanmittauselin 27 on kytketty kuparirenkaaseen 23, kuten selostettiin kuvioon 1 viitaten.

Tämä muunnettu lämpösilta toimii täsmällisesti samalla tavalla kuin silta, joka selostettiin viitaten kuvioon 1. Ruostumaton teräsrengas 30 muodostaa verraten huonosti termisesti johtavan osan, joka näin vähentää lämpötilaeroa kuparirenkaan 23 yli ja siten lisää välilämpötilan Tm herkkyyttä samalla tavoin kuin suojus 16, joka selostettiin 7 74821 viitaten kuvioon 1. Vielä seuraavassa vaihtoehdossa voi lämpösilta olla homogeenista rakennetta, jolloin verraten huonosti johtava ulompi osa on järjetetty vähentämällä tämän osan poikkipinta-alaa. Paksujen eristekappaleiden käyttö kuviossa 3 esitetyssä suoritusesimerkissä poistaa tarpeen käyttää suojarenkaita 14, jotka on selostettu viitaten kuvioon 1.

Mittarin herkkyyttä voidaan edelleen lisätä mittaamalla välilämpötila Tm ensimmäisen pinnan ja lämpösillan välisessä ohituspiirissä. Tämä voidaan tehdä kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Tässä suoritusesimerkissä lämpösilta käsittää päärenkaan 40, joka on messinkiä. Renkaalla 40 on sisäosa 41, jonka sisäpinta on altistettu nesteelle, joka virtaa tuloaukosta 10 lähtöaukkoon 11. Renkaan 40 sisäosa 41 on kytketty ulko-osaan 43 verraten ohuella keskiosalla 42, joka muodostaa sillan verraten huonosti johtavan osan. Pää-rengas 40 on sovitettu onteloon 18 siten, että väliseinä 21 on termisessä kosketuksessa ulko-osaan 43 yllä mainituista syistä.

Kuparinen toisiorengas 44 on asemoitu koaksiaalisesti päärenkaan 40 kanssa, mutta sijoitettu lähemmäksi lähtöaukkoa 11. Tämän toisiorenkaan 44 sisäpinta on myös altistettu tuloaukosta 10 lähtöaukkoon 11 virtaavalle nesteelle. Toisiorengas 44 on kytketty päärenkaan 40 sisäosaan 41 ohuella mes-sinkihylsyllä 45. Messinkihylsy 45 on eristetty tuloaukosta 10 lähtöaukkoon 11 virtaavasta nesteestä eristehylsyllä 46. Lämpötilanmittauselin 47 on sovitettu toisiorenkaan 44 erääseen pisteeseen. Pää- ja toisiorenkaat 40, 44 on ympäröity eristekappaleilla 48, jotka toimivat kulkutien muodostajina tuloaukon 10 ja lähtöaukon 11 välillä renkaiden 40, 44 sisäpintojen yli ja jotka myös varmistavat, että lämpö virtaa sisemmän ja ulomman pinnan välillä keskiosan 42 kautta ja toisiorenkaan 44 sisemmän pinnan ja päärenkaan 40 ulomman pinnan välillä hylsyn 45 ja keskiosan 42 kautta.

Tässä suoritusesimerkissä on päärenkaan 40 ja toisiorenkaan s 74821 44 sisäpinnat molemmat alttiina rajakerrosolosuhteille ja näin ollen lämpö, joka siirtyy näiden pintojen läpi on niiden pinta-alojen ja nesteen nopeuden funktio. Lämpövirta päärenkaan 40 sisäpinnan läpi muodostaa lämpötilagradientin päärenkaan 40 läpi samalla tavalla kuin silloissa, jotka selostettiin viitaten kuvioihin 1 ja 3. Lämmön siirtymisen vaihtelut pinnan läpi johtuen virtausnopeuden vaihteluista johtavat näin ollen lämpötilanvaihteluun päärenkaan 40 sisäosassa 41 pisteessä, joka on kytketty hylsyyn 45. Ohitus-piiri, jonka toisiorengas 44 ja hylsy 45 muodostavat toisio-renkaan 44 sisäpinnan ja päärenkaan 40 sisäosan 41 välillä, on näin ollen altistettu lämpötilaerolle joka vaihtelee kummassakin päässä, josta seuraa virtauksen vaihteluja. Seurauksena tästä tulee toisiorenkaassa 44 lämpötilanmit-tauselimellä 47 mitattu välilämpötila Tm olemaan toisen kertaluvun funktio renkaitten 40 ja 44 sisäpintojen yli virtaavan nesteen virtausnopeudesta. Näin saavutettu herkkyyden lisäys on säädettävissä vaihtelemalla päärenkaan 40 ja toisiorenkaan 44 niitä pinta-aloja, jotka on altistettu tuloaukosta 10 lähtöaukkoon 11 virtaavalle nesteelle.

Tällä tavoin voidaan mittarin herkkyyttä toiminta-alueellaan parantaa ja erityisesti voidaan signaalin kyllästymistä korkeammilla virtausnopeuksilla vähentää lisäten mittarin toiminta-aluetta.

Yllä oleviin suoritusesimerkkeihin voidaan tehdä erilaisia muunnoksia poikkeamatta keksinnöstä. Esimerkiksi voidaan käyttää muunlaisia termisesti johtavia ja lämpöä eristäviä materiaaleja eri komponentteihin. Komponenttien neste-virtaukselle altistettuja pintoja voidaan päällystää ohuilla kerroksilla termisesti johtavilla korroosiota kestävillä materiaaleilla mikäli tarvitaan. Vaihtoehtoisesti voidaan valitsemalla sopivia materiaaliyhdistelmiä tehdä itse komponentit korroosiota kestävistä materiaaleista.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti tehtyjen mittareiden käyttöalue tai kapasiteetti on riippuvainen tuloaukosta 10 lähtöaukkoon 11 virtaavalle nesteelle altistetun pinnan pinta-alasta. Näin voidaan mittari suunnitella määrättyä

Claims (9)

10 74821

1. Mittari putken läpi virtaavan nesteen virtausnopeuden mittaamiseksi, käsittäen nesteen tuloaukon (10) ja poisto-aukon (11) nestettä varten, lämpösillan (16, 17, 23), jolla on ensimmäinen lämpöä johtava pinta tuloaukon (10) ja poisto-aukon (11) välillä, jonka yli neste virtaa ja toinen lämpöä johtava pinta etäällä ensimmäisestä lämpöä johtavasta pinnasta ja putkijohto (26) tämän toisen pinnan yhteydessä, minkä kautta nesteen toisiovirtaus voi kulkea lämpötilaeron ylläpitämiseksi ensimmäisen ja toisen lämpöä johtavan pinnan välillä, jolloin lämpösilta (16, 17, 23) koostuu kahdesta eri aineesta ja jolloin nesteen, toisen lämpöä johtavan pinnan ja 1ämpösi11assa (16, 17, 23) olevan kohdan lämpötila mitataan virtausnopeuden määrittämiseksi, tunnettu siitä, että ensimmäisen lämpöä johtavan pinnan päällä on rajakerros, että lämpösilta (16, 23) käsittää lämpöä johtavan aineen (23), joka on yhteydessä ensimmäiseen lämpöä johtavaan pintaan ja eristävän aineen (16), joka on yhteydessä toiseen lämpöä johtavaan pintaan, että lämpösillan pinnat, jotka eivät muodosta ensimmäistä ja toista lämpöä johtavaa pintaa, on eristetty (13 kohdalla) lämmön virtauksen rajoittamiseksi kahden lämpöä johtavan pinnan väliselle alueelle, että toiseen lämpöä johtavaan pintaan yhdistetty putkijohto (26) lämpötilaeron ylläpitämiseksi kahden lämpöä johtavan pinnan välillä, pitää toista lämpöä johtavaa pintaa määrätyssä lämpötilassa riippumatta tämän rajakerrosolosuhteista, ja että 1ämpöti1anmit-tauslaite (27) on sijoitettu lämpötilaa mittaamaan lämpösillan (16, 23) väliosuuden kohdassa lämpöä johtavassa aineessa (23).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittari, tunnettu siitä, että toinen pinta pidetään eri lämpötilassa kuin ensimmäinen pinta käyttäen toisiovirtausta, käyttäen tähän toiseen pintaan liittyviä järjestelyjä sen pitämiseksi käytännöllisesti katsoen samassa lämpötilassa nesteen toisiovir-tauksen kanssa. n 74821

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen mittari, tunnettu siitä, että ensiönestevirtaus, joka kulkee ensimmäisen pinnan yli, ja toisionestevirtaus aikaansaadaan tulo- ja paluujoh-doilla (25, 26) suljettuun järjestelmään, johon tai josta lämpöä siirretään järjestelmässä virtaavasta nesteestä tai virtaavaan nesteeseen.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen mittari, tunnettu siitä, että verraten hyvin termisesti johtava kappale (21) on termisessä kosketuksessa toisen pinnan kanssa ja on sovitettu siten, että nesteen toisiovirtaus kulkee sen yli, jotta toinen pinta pidettäisiin käytännöllisesti katsoen samassa lämpötilassa kuin toisionestevirtaus.

5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen mittari, tunnettu siitä, että sillan verraten hyvin termisesti johtavalla osalla (23) on vähintään kymmenen kertaa niin hyvä 1ämmönjohtokyky kuin verraten huonosti johtavalla osalla (16 ).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen mittari, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen pinta ja lämpö-silta on aikaansaatu rengasmaisella levyllä, että tällä levyllä on verraten hyvin termisesti johtava sisäosa (23), joka on ympäröity verraten huonosti termisesti johtavalla osalla (16), että levy on sovitettu mittarin tuloaukon (10) ja läh-töaukon (11) välille niin, että mittarin läpi virtaava neste kulkee levyn verraten hyvin termisesti johtavan osan (23) syli nterimäi sen sisäpinnan yli, jolloin tämä pinta muodostaa ensimmäisen pinnan ja että levy on sovitettu ontelon (18) sisään, joka muodostaa toisionestevirtauksel1 e kulkutien, joka kulkee levyn ulomman sylinterimäisen pinnan yli, joka muodostaa toisen pinnan. 12 74821

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen mittari, tunnettu siitä, että toinen rengasmainen levy (44), joka on verraten hyvin termisesti johtava, on sijoitettu lähelle lämpösiltaa (40), mutta siitä erilleen, jolloin toisen levyn sylinteri-mäinen sisempi pinta on altistettu nesteen virtaukselle tu-loaukosta (10) lähtöaukkoon (11); että toinen rengasmainen levy (44) on kytketty sillan verraten hyvin johtavan osan (41) väl ipisteeseen verraten huonosti termisesti johtavalla yhdistäjällä, ja että 1ämpöti1anmittausel in (47) on sovitettu mittaamaan lämpötilaa (Tm) toisen levyn (44) pisteessä.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen mittari, tunnettu siitä, että yksi tai useampi suojarengas (14), vuorotellen eristerenkaiden kanssa (13) on sovitettu kummallekin puolelle lämpösiltaa, ja nämä suojarenkaat (14) on sisempien sylinterimäisten pintojen osalta altistettu tuloau-kosta (10) lähtöaukkoon (11) virtaavalle nestevirtauksel1 e ja on ulompien sylinterimäisten pintojen osalta termisesti kytketty yhteen suojalla (17), joka on verraten hyvin termisesti johtavaa materiaalia.

9. Mittari lämmön määrän mittaamiseksi, joka tuodaan tai viedään nesteellä, joka virtaa suljetun järjestelmän läpi, tunnettu siitä, että minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 1-8 mukainen mittari on sovitettu kytkettäväksi suljetun järjestelmän tulo- ja paluujohtoihi n (25, 26 ) niin että yhdessä lämpötilassa oleva neste virtaa ensimmäisen pinnan yli ja toisessa lämpötilassa oleva neste virtaa toisen pinnan yli, ja että käsittelylaitteet on sovitettu laskemaan järjestelmän kautta virtaavan nesteen vastaanottama tai luovuttama lämpö nesteen virtausnopeuden ja tulo- ja paluujohto-jen (25, 26) välisen lämpötilaeron mittaustuloksista. U 74821