FI74729C - Braennbara sammansaettningar och foerfaranden foer deras tillverkning. - Google Patents

Description

«aate*· I KUULUTUSJULKAISU η/ΠΛΛ ·®Γβ CBJ (11) utläqgn|nqsskr,ft Η c (45) - ’ -ι - / ^ ·- ··~y ^ (51) Kv.lk.Vlnt.CI.4 C 10 L 11/0**

SUOMI-FI N LAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 802396 (22) Hakemispäivä-Ansökningsdag 31.07.80

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giltighetsdag 31 .0 7.80

Patent- och registerstyrelsen {41, Tullut julktseksi _ Bllvit offentlig 03^02^81 (44) Nähtöväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - o g o 7

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad -5 * *0/ (86) Kv. hakemus - Int ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-Begärd prioritet 02.08.79 I so-Br i tann ia-Storbr i tann ien (GB) 792691*» (71) Reckitt and Colman Products Limited, P.O. Box 26, 1/11 Burlington Lane, London, Iso-Britannia-Storbritannien(GB) (72) Rodney Thomas Fox, Cottingham, North Humberside, Iso-Britannia-Storbr i tann i en(GB) (7**) Berggren Oy Ab (5**) Palavat seokset ja niiden valmistusmenetelmät -

Brännbara sammansättningar och förfaranden för deras tillverkning Tämä keksintö kohdistuu palavaan seokseen, joka sisältää kiinteän hartsimatriisin, johon on jakautunut palavaa nestettä ja vettä.

Paljon käytetty sytytintyyppi on ns. "valkoinen sytytin", jota ensimmäisenä ehdotettiin GB-patenttijui kaisussa 589 594 ja joka tavallisesti on vesipitoisen, kovettuvan hartsin ja palavan nesteen kovettuneesta emulsiosta muodostuva harkko. Kovettuva hartsikomponentti muodostaa kovetusmatriisin, joka sisältää vettä ja palavan nesteen. Tavallisesti palava neste on palo-öljyä, ja hartsi on happokovetettua karbamidi formaldehydi-hartsia. Tämäntyyppisiä seoksia kuvataan GB-patenttijui kai -suissa 1 544 635 ja 1 438 944, jotka erityisesti kohdistuvat palavien hiukkasmaiSten aineiden lisäykseen sytytinseoksiin .

FR-patenttijui kai su 1 480 979 esittää seoksia, joita käytetään tulen sytytystuotteina tai lämmittiminä esim. pakkasen torjuntaan hedelmätarhoissa. Seokset ovat kiinteässä muodossa olevaa vahaa tai vahaseoksia, jotka on valmistettu sulattamalla vaha(t) ja uittamalla sulan vahan pinnalla kelluvaa ainetta kuten paisunutta perliittiä, vermikuliittia tai lasi-mikropalloja kuoren muodostamiseksi, kun vaha(t) on/ovat jäh- 2 74729 mettyneet, joka aine rajoittaa pinta-alaa, jolta haihtuvia aineita voi haihtua ja palaa vahan/vahojen palaessa, kun vahan pinta on nesteytynyt. Näitä seoksia ei voida sytyttää tulitikulla, ja ne on sytytettävä erityiskeinoin, kuten kaatamalla paljaalle pintakuorelle tietty määrä helposti syttyvää nestettä, kuten iso-oktaanin ja paloöljyn seosta, joka voidaan sen jälkeen sytyttää esim. kynttilällä.

"Valkoinen sytytin", joka on kova rakenne, jossa kovuuden saa aikaan hartsimatriisi, toimii öljy-vedessä-emulsiopisaroiden muodossa olevan nestemäisen polttoaineen säiliönä ja on täysin erilainen kuin edellä mainitut vahaseokset kemialliselta rakenteeltaan, valmistusmenetelmältään ja erityisesti fysikaaliselta rakenteeltaan, joka johtaa eroon polttoaineen pala-mismekanismissa. Aiemmissa ehdotuksissa koostumus on pelkästään sydämetön kynttilä, jossa on leveä pohjaliekki, jolloin kelluvan aineen paikallista kuorta käytetään sydämen korvikkeena. Valkoisissa sytytinseoksissa ei ole sydäntä, ja polttoaine haihtuu niiden emulsiosta palaakseen. Valkoinen sytytin valmistetaan käyttäen emulsiotekniikkaa. Emulsion tiedetään olevan herkkää sellaisten hiukkasten lisäykselle, joiden pinnalla on aktiivisia kohtia, joissa emulsion hajoaminen alkaa.

Talkin lisäyksen valkoisiin sytytinseoksiin tiedetään johtavan vakiopainoisen harkon palamisajan pidennykseen, mutta paloöljyn kulutuksessa ei samanaikaisesti synny säästöä. Lisäksi talkin lisäys yli tietyn pitoisuuden johtaa sytytysemulsion hajoamiseen ennen hartsin kovettumista, mikä estää kovan harkon valmistuksen.

Nyt on havaittu, että paisuneen perliitin lisäys valkoiseen sytyttimeen pidentää palamisaikaa seoksen ti 1avuusyksikköä kohti, jolloin käytetty paloöljymäärä samalla pienenee.

Esillä oleva keksintö saa siis aikaan syttyvän, palavan seoksen, joka sisältää kiinteän hartsimatriisin, johon on jakautunut palavaa nestettä, vettä ja enintään 25 paino-ϊ paisunutta perliittiä, joka on jakautunut seokseen, ja mahdollisesti hiukkasmaista, palavaa ainetta sekä toista hiukkasmaista • 2 ainetta, jonka ominaispinta on yli 8 m /g.

3 74729 o

Paisuneen perliitin ominaispinta on 1-3 m /g ja riippuu jossakin määrin perliitin paisunta-asteesta.

Edullisesti paisuneen perliitin ominaispinta on suhteellisen pieni esim. 1-2 m2/g. Paisuneen perliitin lisäksi on edullista käyttää toista hiukkasmaista ainetta, joka voi olla ainetta, jonka ominaispinta on yli 8 m2/g, esim. enintään 1,2 paino-% ja edullisesti n. 0,6 paino-%, esim. 0,5-0,7 paino-% talkkia n (ominaispinta n. 11 mvg). Jos talkkia tai muita aineita, joilla on suuri ominaispinta, käytetään suurempina määrinä kuin 0,6 paino-%, esim. yli 1,2 paino-%, saadaan tulokseksi pehmeä seos, josta siis vuotaa paloöljyä ja joka voi olla käyttökelpoinen joissakin suhteissa, mutta ei täysin sovi sytyttimeksi.

Palavat seokset voivat paisuneen perliitin lisäksi sisältää tietyn määrän palavaa, hiukkasmaista ainetta, esim. hienoksi jauhettua tai rakeistettua turvetta tai puuta, kuten GB-paten-tissa 1 544 635 kuvataan, hiilipölyä, kuten GB-patentissa 1 438 944 kuvataan, siemeniä, kuten pellavansiemeniä, rapsin-siemeniä ja hirssiä, joita voidaan käyttää kokonaisina tai rouhittuina, tai siemenen kuoria kuten kookospähkinän kuorta ja per-sinkansiemenen kiviä, jotka on edullisesti jauhettu hienoksi, tai näiden seoksia.

Ominaispinnat voidaan sopivasti mitata tunnetulla, typpikaasua (B.E.T.) käyttävällä kaasuadsorptiomenetelmällä, jonka ovat kehittäneet Brunauer, Emmett ja Teller.

Keksinnön seokset voidaan valmistaa sekoittamalla paisunut per-liitti ja mahdolliset muut hiukkasmaiset aineet palavan, nesteessä kovettuvan hartsin ja emulgaattorin vesiemulsioon, lisäämällä katalyyttiä hartsin kovetusta varten ja antamalla seoksen kovettua.

On olemassa pieni vaara, että hiukkasmaisen aineen, erityisesti talkin kaltaisen, suuren ominaispinnan omaavien aineiden lisäys saattaa aiheuttaa emulsion osittaisen tai täydellisen hajoamisen, joten aineen laatu ja määrä olisi valittava siten, että tältä vältytään tai että varmistetaan, ettei emulsion hajoaminen ole liiallista.

4 74729

Paisuneen perliitin määrä seoksessa voi olla 0,1-20 paino-%, mutta edullisesti se on 1-3 paino-%, erityisesti ainakin 1,5 paino-%.

Edullisesti palava neste on hiilivetyöljy, kuten paloöljy.

Muita palavia nesteitä, joita voidaan käyttää, ovat mm. palavat, mineraalialkuperää olevat öljyt, kuten raskasbensiini ja tisle, kasvisalkuperää olevat öljyt, kuten maissiöljy ja maapähkinäöljy, tai eläinalkuperää olevat öljyt, kuten kalanöljy ja sorkkaöljy. Näitä voidaan myös käyttää yhdessä paloöljyn kanssa. Palava seos voi myös sisältää palavia, puolikiinteitä aineita, kuten vahoja, esim. puristettua parafiinia, ja nämä voidaan dispergoida tai liuottaa palavaan nesteeseen.

Vaikka valkoisen sytyttimen valmistus voidaan suorittaa hieman kohotetuissa lämpötiloissa, tulipalon vaara ja muut seikat tekevät prose sista tällöin vaarallisen. Sen tähden palavaan nesteeseen lisätyn kiinteän vahan tai vahamaisen aineen määrä ei edullisesti ylitä tasoa, jossa palavan nesteen juoksevuus huononee.

Tällaista vahaa tai vahamaista ainetta voidaan lisätä suunnilleen enintään 60 paino-% laskettuna käytetyn palavan nesteen painosta. Edullisesti lisätään 20-50 paino-% laskettuna käytetyn palavan nesteen painosta.

Palava neste voi olla enintään 93 paino-% lopullisesta palavasta seoksesta, ja edullisesti se on enintään 86 paino-% lopullisesta seoksesta. Arvokkaita seoksia voidaan kuitenkin valmistaa käyttämällä 58-75 paino-% palavaa nestettä, kun paisunut perliitti ja veden määrä seoksessa valitaan huolella.

Palava seos voidaan valmistaa pieninä paloina valamalla tai valun ja leikkauksen yhdistelmänä, jolloin nämä palat sopivat käytettäviksi sytyttiminä. Vaihtoehtoisesti seos voi olla suurempina paloina tai olla osana suuremmassa, polttoaineena käytettävässä sekarakenteessa, esim. keinotekoisessa takkapuussa.

Esillä olevan keksinnön seokset voidaan yleensä sytyttää tulitikulla, vaikka seokset, joissa vesipitoisuus on suuri, ovat 5 74729 huonommin näin sytytettävissä. Säätämällä sekoitustekniikkaa, jolla vesi ja paisunut perliitti aluksi esisekoitetaan, voidaan pidennetty palamisaika yhdistää täydelliseen palamiseen ja tulitikulla sytytettävyys paranee.

Paisuneen perliitin ja veden suhde voi olla 1:84 - 1:3, edullisesti 1:30 - 1:7.

Takkapuun ollessa kysymyksessä ei koko puun tarvitse olla tulitikulla syttyvä, vaan riittää, kun saadaan takkapuu, joka on suurimmaksi osaksi tulitikulla syttymätön tai vaikeasti tulitikulla sytytettävissä, mutta jonka osa on sytytettävissä tulitikulla ja voi toimia loppuosan sytyttimenä. Tällainen takka-puu voidaan valmistaa valamalla ja kovettamalla edellä kuvattua seosta, joka sisältää liian paljon vettä syttyäkseen tulitikulla, mutta jolla on toivotun pitkä palamisaika, minkä jälkeen takkapuun syvennykseen valetaan tietty määrä tämän keksinnön mukaista seosta.

Esillä oleva keksintö käsittää siis palavan sekakoostumuksen, joka sisältää tulitikulla syttymättömän osan, johon liittyy läheisesti tulitikulla syttyvä, edellä kuvattu seos.

Paisuneen perliitin ja mahdollisesti käytetyn ylimääräisen veden ansiosta voidaan seoksen painoyksikön sisältämän paloöljyn tai muun palavan nesteen määrää pienentää ilman palamisajan täyttä odotettua lyhennystä (verrannollinen paloöljypitoisuuden vähennykseen) ja jopa pidentää palamisaikaa paloöljypitoisuuden pienennyksestä huolimatta.

Edullisesti seos sisältää 14-20 paino-% vettä, edullisimmin n. 20 paino-%. Yleensä on suotavaa käyttää mahdollisimman paljon vettä, kunhan seos vain voidaan kätevästi sytyttää tulitikulla.

Hartsimatriisi voi olla karbamidiformaldehydihartsi, melamiini-formaldehydihartsi, fenoliformaldehydihartsi tai fenolifurfu-raalidehydihartsi. Yleisemmin valkoisten sytyttimien valmistukseen käytetty hartsi on happokovetettu karbamidiformaldehydihartsi, jota käytetään sekoitettuna esikondensaattina, joka 6 74729 on dispergoitu tai liuotettu vesiväliaineeseen ja joka valinnaisesti sisältää ylimääräistä karbamidia tai formaldehydi-monomeeria ja/tai muita tunnettuja lisäaineita tai jota käytetään näiden kanssa.

Yleensä voidaan käyttää mitä tahansa sopivia, kuumassa kovettuvia, edellä mainittuja hartseja, jotka ovat tunnettuja valkoisten sytytinemulsioiden valmistuksesta. Raakafenoleja, kuten kresoleja, voidaan käyttää edellyttäen, ettei puhtaan valkoinen tuote ole tärkeä.

Kulloinkin valitulle hartsijärjestelmälle sopivat katalyytit ovat myös tunnettuja, ja niitä käsitellään edellä mainituissa julkaisuissa.

Keksinnön mukaisissa palavissa seoksissa käytettyjen hartsikiin-toaineiden määrä on yleensä 3-8 paino-% laskettuna lopullisen seoksen painosta.

Jos käytetään suurta kiintoainemäärää, voi olla toivottavaa käyttää suhteellisen suurta hartsipitoisuutta.

Keksinnön mukaiset palavat seokset valmistetaan tyypillisesti valmistamalla palavan nesteen emulsio hartsidispersiossa käyttäen sopivan emulgointiaineen sopivaa määrää. Tällainen emulsio voidaan sitten nopeasti sekoittaa toivottuun määrään paisunutta perliittiä ja mahdollista muuta, hiukkasmaista, palamatonta tai palavaa kiintoainetta esim. ruuvisekoittimessa. Katalyyttiä voidaan sen jälkeen lisätä ja seos kaataa nopeasti sopivaan muottiin geeliytymään. Muotit voivat olla kooltaan ja muodoltaan sellaiset, että saadaan pieni, sytyttimenä käytettävä harkko ilman lisäkäsittelyä. Vaihtoehtoisesti voidaan valaa suurempia, takkapuina käytettäviä harkkoja tai voidaan valmistaa vielä suurempia harkkoja, jotka sen jälkeen leikataan veitsillä tai langoilla, niin että saadaan sytyttimiksi sopivan-kokoisia harkkoja tai vielä suurempia, polttoaineeksi sopivia harkkoja.

Mikäli paisuneella perliitillä on suuri hiukkaskoko, saattaa harkkojen leikkuu langoilla olla vaikeaa lastuja samalla välttäen. Veitset voivat myös tylsyä nopeasti, joten tällaiset 7 74729 seokset on parempi valaa haluttuun kokoon käyttöä varten.

Valitut, kiinteät, palavat aineet voidaan lisätä emulsioon ennen paisuneen perliitin lisäystä, yhtä aikaa sen kanssa tai sen jälkeen. Sopiviin valittuihin kiinteisiin, palaviin aineisiin kuuluu valkoinen jätesytytin, joka valinnaisesti sisältää palamattomia, rakeisia vahoja palavan nesteen osittaisena korvikkeena yms.

Katsotaan, että paisuneen perliitin käyttö voi parantaa seoksia, koska sen mukana seokseen joutuu ilmaa.

Paisunut perliitti voi myös toimia sydänaineena, joka parantaa tuotteen palavuutta ja niin ollen mahdollistaa suuremman vesimäärän käytön menettämättä seoksen tulitikulla syttyvyyttä, niin että ylimääräinen vesi voi pidentää palamisaikaa.

Keksintöä havainnollistetaan seuraavilla esimerkeillä.

Esimerkit

Seuraavissa esimerkeissä käytetty hartsi, emulgaattori, katalyytti ja sekoitusmenetelmä ja -järjestys oli kussakin tapauksessa sama lukuunottamatta esimerkkiä 21. Käytetty hartsi oli karbamidiformaldehydihartsidispersio vedessä, joka sisälsi 68 % kiintoainetta ja jota toimittaa Ciba-Geigy nimellä Resin Aerolite FL2, ja emulgaattori oli Lankro Chemicals Limitedin nimellä Arylan SBC25 markkinoima emulgaattori. Katalyytti oli 1,3 N laimea kloorivetyhappo, jota käytettiin 0,5 osaa/100 osaa lopullista seosta. Esimerkissä 21 käytetty karbamidiformalde-hydihartsi oli 53 % kiintoaineita sisältävä vesidispersio, jota toimittaa Ciba-Geigy nimellä "XDF 4024". Katalyyttiä käytettiin 0,6 osaa/100 osaa lopullista seosta. Yksinkertaisuuden vuoksi happo on sisällytetty kokonaisvesipitoisuuteen taulukossa .

Sopiva määrä hartsidispersiota laimennettiin vedellä, joka sisälsi siihen liuotetun emulgaattorin, ja koko liuosta sekoitettiin paloöljyä lisättäessä, niin että tunnetulla tavalla muodostui öljy-vedessä-emulsio. Taulukossa esitetty sopiva määrä paisunutta perliittiä ja mahdollista muuta kiinteää ainetta 8 74729 sekoitettiin varovasti emulsioon. Kun seos oli tasainen, katalyyttiä lisättiin voimakkaasti sekoittaen ja vakiomuotissa valettiin välittömästi harkko, josta leikattiin sytytyspuikkoja jakamalla harkko 12 yhtä suureen osaan.

9 74729 .H vo m οο ο λ o cm ID LO rH rH VO O VO rH T* k ^ w ^ ^ w " | "

CP rH VO O O CM ^ rH rH rH

vo cm ^ ro ro r—1 rH Γ0 O 00 O (N O Γ' VOVDr-lrHvOOr-1 CM O 00 VO -.*-»··*· (¾ *. | ^ ro CTv Ln O O cm p 00 00 o

Γ" rH ω CM r—I

rH

00 VO 00 CN O ^ co ro rH H vo o rH vor-H r~~ UO - - - - - -(¾ - | - m lo o o m p roro o

Γ~· i—I H CM rH

oo vo oo oo iH m ·*τ oo ro σ> rH vo o cm voro vo ^ ·. « · · r ,—| *- I *· co ^ ro o o cn Cu -¾1 r~ o

Γ- rH p 00 -H

H

00 00 00 00 O O o o rH

00 CO O Ή VO o C P' ro P- ro « v ». ^ CJ k | ·*

OTCOOOO-H CM VO O

Γ-- Γ—t ιΗ £ ro rH

I (t3 _ ov^rvoooroo-HQ) r- rH O rH rH VO ΟΟ^ΛίΓ'. ^ P' CM » - - ~· - 01 P * I - m 'a* o o in (D n) ι/i ^ o

P- rH Λ! Λί CM rH

<0 O 00 'S’ 00 rH O 0) CM m rH m o rH vo m M cm ro oo rH ·· ·.·**** p «· I k cM'T'TOOoocO mm o

Γ' rH Λί CM rH

<#> <#> <#> dP <#> <#> n} m _ lii o — o

Dj -h MM

Cu U O) -H

(CO 01 3 M -P I Dj -P r- ti + (Ö CP Ή o — -h co —· e c 0 0) CP -rl

·· -rl +J rH O flJ

β 01 P β CcördDj

<U 05 e HMM

rl > Xl Q) -rl (0 Ή -H β .* >i 01 -P Dj(Ö(0>i M -ro -H :<ö :c0 +J 01 01 -ro

p rH itJ (U CU Ή Ή β *«Η Ή rH

Q) :0 β -P -P M -H o e ε :0 1 o o β β ή a: te 3 o

•H I—I ,ν *rl ·Η I—I M *rl I—I I—I I—I

oi rdO-H-HnJQ) β <e to <e W (¾ « « « Η Οι OjOjOjOj 10 74729 r-ι (N O 00 O p» LT) I'·' CN Γ0 pH \0 O Tj< O r-l ^ ^ s ^ ^ ^ | v rH^r'-inoocNro ^ n- ,-h

Γ" rH '—· n CN

σι n oo i-3 r» Γ'ίΝΟΟιΗ o 1-3 r- in ,—i ro » » » » »ro »I »

rH O 1—I Lf> O CN *—’ τ* σι rH

Γ' CN CN H

00 pH T}· 00 O in ro CN

oo C'- 10 pH m o cn oi cn m

CN ' »pH » I

pHOO^rrOOOCN» CN ro o Γ' pH o ro h

V

00 pH -cf 00 P-000 ro copHcnpHvcoiJoooo σι rH»»»»»»h0»»| — rHro^r^toocNroininoo o

tn rH CN ro pH

00 pH 'a* 00 o .-»o m 10 00i-HCNpHl0O|-3O00r0 σι O»»»»»»l“o»»| » rH^^rroorHroinopH o

in pH ^ CN Tf CN

pH m m 00 o ,— o L

pH r-» ro pH en o ij σιΐη Τ' .

σι ·»·*»» »l » jj σ pH uo o o cn ro roro cn T_ 7j

m ro - m ro ffiJ

* 1—H

pH (N 00 O — O

pH 00 ro rH vo o μ] σ> σ, CO ·> » » ·. *. » P) » 1 * j vrt Zj wo in in o o cn ro -3*H pH '2 2 h NO CN — (Nro _ > 4J Λί (#> c»P dP dP (#> t#> c#> Π3 01 01 T — o O -H Ai Ai a m ai -h a o 01 p co -p ia x: -p -»e + (0 tJi -h o

w -H CO w 6 G

0 M &l — -rl ·· -rt -P pH O (0 G m G 9 Gnjroa di aa ε ή a: a: •rl > Λ dl -H m -H H e Αί >1 01 -p a aa aa >1

Ai -n -H :(0 :oa -P 01 01 -ro

M pH Oi <D d) -pH -h e h H H

d):0G-P+)J4-H d) O 6 G :θ

6 O O G G Ai rH > Ai rt (3 O

H pH Ai -rl -H pH )H G -H pH pH pH

01 aa O H -rl aa d) 3 3 « cO (0 ω a u; us eh a eh a a a a n 74729 r> vo <n m η <τ ΓΙΟ σι (N Η (Ti HO m H ». ·. v s I ** ^ ^ **

ΓΝ H ΓΝ ΓΟ O H 1^- I—I O

t" H H CN i-H

• r- tn o es (N CN rH ΙΟ λ; OH Γ" O ---- >1 - I -

OH 00 ID N* O O *—( OOH O

I— H 00 en (N

VO

V

r- ro uo rs rs h id io —. r^· es r- o> ^ ^ ^ | · - | v

Hi'-lD'TOOCNinCQOOH o i h es >; ro es H >i m Γ" es es h vo h ^ m oo s v k i · io o vo H Γ" ID -rf O O (N O (/1 - I -

Γ- H O M ID 00 O

tn >i oo h t" O O 00 oshvd o r-* r- in oo - - - m · - | -

Hr-io^oorsicorso o r- h vo Λί oo es

H

n- „ O <T

es H IO vo Γ- H Γ' ΙΟ H - I - ΗΓ-ΙΟ^ΓΟΟΓΝίβ H o h cq oo es /\

H 'J* 00 HO

O O CN H VO O OOH O

LO ·. s k v v «, w | w

H C- ID Ν< O O ΓΗ 00 rs H

Γ" H es rs

ÖP dP OP dP dP dP

Λ 10

CO

— — O

OH MM

tX U 0) H

a o co 3 IB -P I Ot jc -p — ö + <B Cn H o

— H (0 '-'G G

O m (t —· h

·· H -P H O eO

C CO P 3 β id id &

as ra e H M M

•H > Λ (D H (0 H H c M >1 CO -P Q, Id ia >1 X ·η H Λ »d -P CO CO -n

Sh *—I IB O) Q) H H β *H H i—I

as :o c -p -p λ; h o e e ;o eooccxH ^ib!3o

H H ^ H H H Sh H H rH H

CO (B 0 H H (B Cl) 3 IB IB IB

M Oi « « « H 0< (¾¾¾¾ 12 74729

Perliitin hiukkaskokojaukauxna (luokka 3JL)

Hiukkaskoko (m^u) Pitoisuus > 1000 6,5 % 500 - 1000 42,1 % 125 - 500 45,8 % 75 - 125 3,7 % 63 - 75 0,93 % 45 - 63 0,93 % 000 - 45 0,00 %

Tietyn ominaispinnan omaavaa paisunutta perliittiä voidaan saada laadusta, jolla on määrätty paisunta-aste, hiukkaskoon sopivalla valinnalla. Paisunutta perliittinäytettä luokiteltaessa on todettu, että hiukkasilla, joiden hiukkaskoko on alle 63 ^um, on ominaispinta n. 1,6 m2/g ja että hiukkasilla, jotka jäivät BS16 seulalle, oli ominaispinta 1,4 m2/g, kun taas väli-kokoisilla hiukkasilla oli suurempi ominaispinta, esim. 2-3 m2/g.

Valmistettiin "valkoinen sytytin"-emulsio, jolla oli seuraava koostumus.

Paino-%

Karbamidi + formaldehydihartsi XDF 4024 (53 % kiintoainetta) 6,94

Emulgaattori natriumdodekyylibentseeni- sulfonaatti (25 % kiintoainetta) (ARYLAN SBC 25) 0,70

Vesi 10,45

Paloöljy 81,86

Saippuajauhe 0,05 700 g annoksiin tätä emulsiota lisättiin ensimmäisenä sarjana ainoastaan suurenevia vesimääriä ja toisena sarjana suurenevia vesimääriä ja 15 g paisunutta perliittiä, EUP 100/28.

Kukin seos katalysoitiin 4,2 g:11a 1,3 N kloorivetyhappoa ja valettiin yksikköharkoksi, joka leikattiin samankokoisiksi, yhtenäisiksi paloiksi, käärittiin PVC-kalvoon, varastoitiin 24 tuntia, ennen kuin niillä suoritettiin nelinkertaiset palamis-kokeet. Tulokset esitetään seuraavassa taulukossa.

13 74729

Lisätty vesi (ml) 60 240 300 0

Perliitti Läsnä Poissa Läsnä Poissa Läsnä Poissa Poissa paino^(g^Skl~ 43,31 41,03 43,50 47,65 34,88 40,70 40,98

Keskim. palamis- aika jaettuna pa- 0,46 0,46 1,90 1,20 3,55 1,63 0,42 loöljyn painolla (min) Näistä tuloksista havaitaan, että keksinnön mukaisilla seoksilla, joiden vesipitoisuus on yli 30 %, on yleensä yllättävästi ja selvästi pidempi palamisaika kuin samanlaisilla seoksilla, jotka eivät sisällä paisunutta perliittiä. Pienemmillä vesipitoisuuksilla palamisajan pidennyksessä saattaa olla vain vähän, jos lainkaan eroa, vaikkakin veden ja paisuneen perliitin lisäys johtaa paloöljyn kokonaispitoisuuden pienennykseen. On yllättävää, ettei palamisajan pidennykseen näissä tapauksissa vaikuteta. On huomattava, että harkkoja on entistä vaikeampi sytyttää tulitikulla vesipitoisuuden lähetessä 40 %:a.

Esimerkeissä palamisaika mitattiin sijoittamalla pitkänomainen puikko seosta ritilälle tai kolmijalalle ja sytyttämällä yksi kulma tulitikulla. Mitattu palamisaika oli kokonaisaika sytytyksestä itsestään tapahtuvaan sammumiseen.

On todettu, etteivät esillä olevan keksinnön sytytinharkot ole sen tehottomampia useimpien taloushiilien sytytyksessä tulentekoa varten uunissa kuin parhaat ennestään tunnetut sytyttimet ja useimmissa tapauksissa käytössä on selvä parannus.

Esillä oleva keksintö käsittää myös keksinnön mukaisen edullisen seoksen, joka on käyttökelpoinen sytyttimenä ja joka sisältää vähintään 5 osaa paisunutta perliittiä, 5-25 osaa vettä, 65-85 osaa paloöljyä ja enintään 1,2 osaa talkkia, jolloin osat ovat paino-osia.

Claims (8)

14 74729 Patentti vaatimukset

1. Syttyvä palava seos, joka sisältää kiinteän hartsi-matriisin, johon on jakautunut palavaa nestettä ja vettä, tunnettu siitä, että seos sisältää myös enintään 25 paino-% paisunutta perliittiä, joka on jakautunut seokseen, ja mahdollisesti hlukkasmaista, palavaa ainetta sekä teista hiuk-kasmaista ainetta, jonka ominaispinta on yli 8 m /g.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palava seos, tunnettu 2 siitä, että paisuneen perliitin ominaispinta on 1-2 m /g.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen palava seos, tunnettu siltä, että se sisältää 0,1-20 paino-% paisunutta perliittiä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen palava seos, tunnettu siitä, että se sisältää 10-20 paino-% vettä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen palava seos, tunnettu siltä, että palava neste on paloöljy ja valinnaisesti kiviöljyt1sle, jolla on korkeampi 1eimahduspiste kuin paloöljyllä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen syttyvä seos, tunnettu siitä, että se sisältää vähintään 5 paino-osaa paisunutta perliittiä, 5-25 paino-osaa vettä, 65-85 paino-osaa paloöljyä ja enintään 1,2 paino-osaa talkkia.

7. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen palavan seoksen valmistamiseksi, jossa menetelmässä palavan nesteen, kovettuvan hartsin ja emulgaattorin vesiemulsio sekä hartsin kovetukseen käytettävä katalyytti sekoitetaan ja seoksen annetaan kovettua, tunnettu siltä, että paisunut peri Iitti sekoitetaan vesiemulsioon ennen katalyyttiin sekoitusta. 15 74729

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukaisen, tulitikun avulla syttyvän seoksen käyttö siten, että se on läheisesti kiinnitettynä tulitikulla syttymättömään palavaan aineeseen ja muodostaa sen kanssa palavan seoksen.