FI74458B

FI74458B - Ett nytt tritiokarbonat och malmflotationsfoerfarandet, daer tritiokarbonatet anvaendes som flotationsmedel.

Info

Publication number: FI74458B
Application number: FI813078A
Authority: FI
Inventors: Robert Myles Parlman; James Bailey Kimble
Original assignee: Phillips Petroleum Co
Priority date: 1980-10-06
Filing date: 1981-10-05
Publication date: 1987-10-30
Also published as: US4341715A; NO152131B; ZA816716B; BR8106400A; FI74458C; BE890634A; AU7590481A; CA1167860A; PH18351A; NO813373L; MX159760A; AU545321B2; NO152131C; AR225971A1; FI813078L

Description

1 74458

Uusi tritiokarbonaatti ja malmin vaahdotusmenetelmä, jossa vaahdotusaineena käytetään tritiokarbonaattia Tämä keksintö koskee uutta kemiallista yhdistettä ja malmin vaahdotusmenetelmää, jossa vaahdotusaineena käytetään tritiokarbonaattia .

Vaahdotus on menetelmä mineraalien talteenottamiseksi ja rikastamiseksi malmeista. Vaahdotusmenetelmässä malmi murskataan ja märkä jauhetaan lietteen saamiseksi. Lisäaineita, kuten mineraalien vaahdotus™ tai kokooja-aineita, vaahdotteita, painajia, stabilisaattoreita jne. lisätään lietteeseen auttamaan arvokkaiden mineraalien erottamista malmin ei-halutuista osista tai sivukiviosista seuraavissa vaahdotusvaiheissa. Lietettä ilmastetaan sitten vaahdon muodostamiseksi pinnalle. Mineraalit, jotka tarttuvat kupliin tai vaahtoon, kuoritaan tai poistetaan muulla tavoin ja mineraalipitoinen vaahto kerätään talteen ja jatkojalostetaan haluttujen mineraalien saamiseksi. Tyypillisiä mineraalien vaahdotuskokooja-aineita ovat ksantaatit, amiinit, alkyylisulfaatit, areenisulfonaatLt, ditiokarbamaatit, ditiofosfaatit ja tiolit.

Alalla tiedetään myös, että tritiohiilihapon jotkut orgaaniset johdannaiset ovat hyödyllisiä vaahdotusaineina. Esimerkiksi US-patantissa 1 659 396 kuvataan dietyylitritiokarbo-naattia ja sen valmistusta. US-patentissa 3 166 580 kuvataan disyklopentyylitritiokarbonaatteja ja niiden valmistusta sekä näiden yhdisteiden käyttökelpoisuutta vaahdotusaineina.

Malmien talteenottoteollisuudessa on jatkuvana pyrkimyksenä parantaa malmin vaahdotusprosessien tuottavuutta ja ennen kaikkea saada aikaan spesifisiä prosesseja, jotka ovat selektiivisiä yhdelle malmille tai metallille muihin käsiteltävässä materiaalissa oleviin malmeihin tai metalleihin nähden.

2 74458 Näin ollen tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan uusia tritiokarbonaatteja.

Tämän keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on saada aikaan malmin vaahdotusmenetelmä, jossa vaahdotusaineena käytetään tritiokarbonaattia.

Nämä ja muut tämän keksinnön tarkoitukset, edut, yksityiskohdat, piirteet ja toteutusmuodot ilmenevät seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta ja oheisista patenttivaatimuksista .

Tämän keksinnön mukaisesti on nyt havaittu, että S-allyyli-S'-n-butyylitritiokarbonaatti ja S-bentsyyli-S'-n-butyyli-tritiokarbonaatti ovat molemmat hyvin tehokkaita ja selektiivisiä malmin vaahdotusaineita.

Näin ollen tämä keksintö koskee uutta yhdistettä, eli S-allyyli-S'-n-butyylitritiokarbonaattia, jolla on kaava

S

I» CH = CHCH -S-C-S-CH 2 2 4 9 Tämä keksintö koskee lisäksi malmin vaahdotusmenetelmää, eli menetelmää arvokkaiden malmimateriaalien erottamiseksi sivu-kivimateriaaleista. Tämän keksinnön mukainen menetelmä eroaa tunnetuista menetelmistä käytetyn vaahdotusaineen suhteen. Muuten talteenottomenetelmä käsittää malmin murskauksen ja malmin jauhatuksen lietteen saamiseksi. Tähän lietteeseen lisätään vaahdotusainetta ja lietettä ilmastetaan vaahdon muodostamiseksi, jonka pinnalla on runsaasti arvokkaita malmima-teriaaleja, mutta niukasti sivukivimateriaaleja. Mahdollisten lisävaahdotus- ja vaahdonmuodostusvaiheiden jälkeen malmima-teriaalit otetaan talteen. Vaahdotteita, selektiivisiä painajia ja stabilisaattoreita, jotka ovat alalla hyvin tunneLtuja, voidaan käyttää eri vaiheissa.

3 74458 Tämän keksinnön mukaisessa malmin vaahdotusmenetelmässä käytetään vaahdotusaineena tritiokarbonaattia, jolla on kaava

S

R-S-C-S-CH (I) 4 9 jossa R on allyyli- tai bentsyyliryhmä.

Kaavan I mukaiset tritiokarbonaatit voidaan valmistaa siten, että a) annetaan alkalimetallihydroksidin, jolla on kaava M - OH (II) jossa M on Li, Na tai K, reagoida merkaptaanin kanssa, jolla on kaava R1 - S - H (III) jossa R on allyyli-, bentsyyli- tai butyyliryhmä, yhdisteen muodostamiseksi, jolla on kaava R - S - M (IV) b) annetaan kaavan IV mukaisen yhdisteen reagoida yhdisteen CS^ kanssa yhdisteen muodostamiseksi, jolla on kaava

S

R -S-C-S-M (V) c) annetaan kaavan V mukaisen yhdisteen reagoida hiilivety-halogenidin kanssa, jolla on kaava 2 R - X (VI) 2 1 jossa X on Cl, Br tai J ja R on butyyliryhmä, jos R on 2 bentsyyli- tai allyylxryhmä tai R on bentsyyli- tai allyy-liryhmä jos R on butyyliryhmä, kaavan I mukaisen tritio-karbonaatin muodostamiseksi, ja lopuksi d) otetaan kaavan I mukainen yhdiste talteen.

4 74458

Eri vaiheiden yksityiskohtaiset toimintaolosuhteet eivät ole kriittisiä ja vaiheiden spesifiset arvot voidaan nähdä seu- raavista esimerkeistä. Yleensä reaktion ensimmäinen vaihe, nimittäin merkaptaanin ja alkalimetallihydroksidin reaktio o suoritetaan vesipitoisessa ympäristössä ja n. 25-100 C:n lämpötilassa ja 0-2,5 MPa:n paineessa. Tämän ensimmäisen vaiheen reaktioaika riippuu jossain määrin muista reaktio-olosuhteista, mutta on yleensä 1-2 tunnin välillä.

Tämän menetelmän toisen vaiheen, nimittäin kaavan (IV) mukaisen yhdisteen reaktion rikkihiilen kanssa, olosuhteet ovat yleensä samoilla alueilla kuin ensimmäisessä vaiheessa.

Kaavan (V) mukaisen tuotteen reaktio hiilivetyhalogenidin kanssa suoritetaan yleensä lisäämällä hitaasti näitä kahta yhdistettä ja sekoittamalla. Eksoterminen reaktio suoritetaan o yleensä 25-100 C:n lämpötilassa ja 0-3,5 MPa:n paineessa Ι-ΙΟ tunnin aikana.

Kaavan (I) mukaisen tritiokarbonaatin erotus suoritetaan standarditekni ikalla.

Jäljempänä nimistössä merkintä S ja S' jätetään pois mukavuussyistä, mutta on ymmärrettävää, että tässä esitetyt tri-tiokarbonaatit ovat niitä, joissa on S- ja S'-substituointi.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetyn tritiokarbonaatin määrä ei ole kriittinen. Määrä riippuu muista proses-siparametreistä. Yleensä käytetty tritiokabonaatin määrä on välillä n. 0,45-454 g tritiokarbonaattia tonnia kohti malmia. Mieluummin kokooja- tai vaahdotusainetta käytetään n. 4,54- 45,4 g/t.

5 74458

Metallipitoiset malmit

Yleisesti uskotaan, että tässä esitetyt tritiokarbonaatit ovat hyödyllisiä minkä tahansa arvokkaan metallin erottamiseen sitä vastaavasta sivukivimateriaalista. Ymmärretään myös, että tritiokarbonaatit voivat erottaa sellaisten metallien seoksen, jotka sisältyvät tiettyyn kaivosesiintymään tai malmiin, joka seos erotetaan edelleen osiinsa myöhemmillä vaahdotuksilla ja joillakin muilla tavanomaisilla 6 74458 erotusmenetelmillä. Tässä esitetyt tritiokarbonaatit ovat erityisen hyödyllisiä molybdeenimineraalien erotukseen koko malmista. Tällaisia molybdeenipj.toisia malmeja ovat esimerkiksi, mutta ne eivät rajoitu näihin, sellaiset materiaalit kuin:

Molybdeenipitoiset malmit:

Molybdeniitti MoS2

Wulfeniitti PbMoO^

Powelliitti Ca(Mo,W)04

Ferrimolybdiitti Fe2Mo3012 H20

Muita tämän keksinnön suojapiiriin kuuluvia malmeja ovat esimerkiksi, mutta ne eivät rajoitu näihin, sellaiset materiaalit kuin

Kuparipitoiset malmit:

Kovalliitti CuS

Kalkosiitti Cu2S

Kalkopyriitti CuFeS2

Borniitti Cu5FeS4

Kubaniitti Cu2SFe4S,-

Valeriitti Cu2Fe4S7 tai Cu3Fe4S7

Enargiitti Cu3(As, Sb)S4

Tetrahedriitti Cu3SbS2

Tennaniitti Cu12As4S13

Kupriitti Cu2°

Tenoriitti CuO

Malakiitti Cu2(OH)2C03

Atsuriitti Cu3(0H)2C03

Antleriitti Cu3S04(0H)4

Brokantiitti Cu4(0H)gS04

Atakamiitti Cu2Cl(OH)3

Krysokolla CuSiOQ

Famatiniitti Cu3(Sb,As)S4

Bournoniitti PbCuSbS3 7 74458

Lyijypitoinen malmi:

Lyijykiille PbS

Antimonipitoinen malmi:

Stilniitti Sb^^

Sinkkipitoiset malmit:

Sfaleriitti ZnS

Sinkiitti ZnO

Smithsoniitti ZnCO^

Hopeapitoiset malmit:

Argentiitti Ag2S

Stefaniitti Ag^SbS^

Hessiitti AgTe2

Kromipitoiset malmit:

Daubreeliitti FeSCrS^

Kromiitti FeO · Cr2Og

Kultapitoiset malmit:

Sylvaniitti AuAgTe2 .

Kalaveriitti AuTe

Platinapitoiset malmit:

Cooperiitti Pt(AsS)2

Sperryliitti PtAs2

Uraanipitoiset malmit:

Uraanipikivälke U2°5^U3°8^

Gummiitti UO^ * nH2° Tässä suositeltavat malmit, joiden yhteydessä tämän keksinnön menetelmää sovelletaan, ovat molybdeeni-, kupari- ja rautamalmit tai -mineraalit.

Erotusolosuhteet

Mitä tahansa vaahdotuslaitteistoa voidaan käyttää tässä keksinnössä. Yleisimmin käytettyjä kaupallisia vaahdotuskonei-ta ovat Agitar (Galigher Co.), Denver Sub-A (Denver Equipment Co.) ja Fagergren (Western Machinery Co.). Pienempiä labo- 8 74458 ratoriomittakaavan laitteita, kuten Hallimond-kennoa voidaan myös käyttää.

Tätä keksintöä esitettiin kokeissa, jotka suoritettiin ympäristön lämpötilasta n. 38°C:en ja ympäristön paineessa. Kuitenkin mikä tahansa alaan perehtyneiden yleisesti käyttämä lämpötila tai paine on tämän keksinnön suojapiirin puitteissa.

Seuraavat esimerkit kuvaavat tätä keksintöä.

Esimerkki I

Tämä esimerkki kuvaa keksinnön yhdisteen, allyyli-n-butyy-litritiokarbonaatin valmistusta. 150 ml tislattua vettä ja 44 g (1,1 moolia) natriumhydroksidia lisättiin kolmikaulai-seen kolviin, joka oli varustettu lisäyssuppilolla, sekoit-timella ja palautusjäähdyttäjällä. Kun emäs oli liuennut ja liuos jäähtynyt suunnilleen ympäristön lämpötilaan, 90 g (1,0 moolia) n-butyylimerkaptaania lisättiin ja seosta sekoitettiin 1 tunti huoneenlämpötilassa, minkä jälkeen 100 g (1,33 moolia) rikkihiiltä lisättiin. Seosta sekoitettiin vielä tunnin ajan. Yhden tunnin kuluessa 85 g (1,1 moolia) al-lyylikloridia lisättiin hitaasti tähän sekoitettuun seokseen. Reaktio oli eksoterminen tässä vaiheessa. Seosta sekoitettiin kunnes lämpö oli hävinnyt, jolloin muodostui kaksi nes-tekerrosta. Alempi oranssin värinen öljymäinen kerros erotettiin, kuumennettiin 90-100°C/17 mm Hg:ssa kiertohaihdutti-mella reagoimattoman lähtöaineen poistamiseksi, jolloin saatiin 202 g tuotetta, joka analysoitiin massaspektroskooppi-sesti ja NMRrllä ja sen havaittiin olevan yhdenmukainen al-lyyli-n-butyylitritiokarbonaattirakenteen kanssa. Lisäksi alkuaineanalyysi kaavalle CgH^S^ oli:

Laskemalla Kokeellisesti C, % 46,55 46,20 H, % 6,83 6,80 S, % 46,61 49,0 9 74458

Esimerkki II

Tämä esimerkki kuvaa yhdisteen, bentsyyli-n-butyy-litritiokaTbonaatin valmistusta. Esimerkissä I kuvattu menettely toistettiin, paitsi, että 127 g (1 moolia) bentsyyli-kloridia käytettiin allyylikloridin sijasta. Saatiin 227,9 g tuotetta, joka analysoitiin massaspektroskooppisesti, NMRrllä ja hiili-14-NMR:11a.ja sen havaittiin olevan yhdenmukainen bentsyyli-n-butyylitritiokarbonaattituotteen kanssa. Lisäksi alkuaineanalyysi cp2H16S3:oli:

Laskemalla Kokeellisesti C, % 56,20 57,4 H, % 6,29 . 6,1 S, % 37,51 34,7

Massa-analyysillä todettiin, että tuote oli seos, jossa oli 82 paino-% bentsyyli-n-butyylitritiokarbonaattia, 11 paino-% bentsyylitioformiaattia ja 7 paino-% reagoitumatonta bentsyy-likloridia. Alkuaineanalyysi tälle 82/11/7 paino-%:selle seokselle oli laskelmien mukaan:

Laskemalla Kokeellisesti C, % 57,0 57,4 H, % 6,1 6,1 S, % 34,9 34,7

Cl, % 2,0

Esimerkki III

Tämä esimerkki kuvaa esimerkeissä I ja II valmistettujen yhdisteiden käyttöä malmin vaahdotusaineina käyttäen Hallimond-kennoa. Käytettiin kohtuullisen puhtaita mineraalisulfideja niin, että tarkempia mittauksia voitiin tehdä ilman muiden materiaalien, kuten sivukiven tai ei-sulfidimalmien jne. häirintää. Muita samantapaisia malmin vaahdotusaineita testataan myös tarkistuksina. Seuraavassa on tyypillinen menettely. 70 ml:n vetoiseen Hallimond-kennoon panostettiin 1 g rakeistettua kalkosiittia (CU2S) ja n. 69 ml mineraalitonta vettä (pH = 6,5, resistii-visyys > 1 M Ω cm), ja riittävästi 10 paino-%:sta NaOH:n 74458 10 vesiliuosta pH:n pitämiseksi arvossa 9,04. Mineraalia va-koioitiin kupissa 5 min samalla kun käytettiin magneettise-koitusta ja sitä pidettiin vakiona magneettikentän avulla, joka pyöri 800 kierr/min. Typpivirtaa mitattuna kalibroidulla kapillaarilla (F and P Co., Precision Bore Flowrator Tube n:o 08F-1/16-08-5/36) pidettiin myös vakiona arvossa 3 0,12 m /s. 100 ml:n tilavuus mineraalitonta vettä säädet tynä pH-arvoon 9,04 NaOHtn 10 paino-%: sella vesiliuoksella lisättiin sitten kennoon. Vaahdotusta ylläpidettiin 10 mi- 3 nuuttia käyttäen samaa typpivirtausarvoa 0,12 m /s, mutta 700 kierr/min:n sekoitusta; pH pysyi muuttumattomana. Vaahdotetut jakeet otettiin talteen, uunikuivattiin 82°C:ssa 24 tuntia ja punnittiin. Saatiin 0,04 g kalkosiittia (4 paino-%) , mikä kuvasi mineraalin kyvyttömyyttä kellua itsestään. Materiaalin, joka jäi Hallimond-kennoon ja josta käytetään nimitystä "upote" tai "hylky", oletettiin punnitsematta muodostavan loppuosan, nimittäin 0,96 g (96 paino-%). Ajo uusittiin sitten useita kertoja, paitsi että joka kerta eri vaahdotusaine lisättiin malmin mukana. Kaliumamyyliksantaatti, KAX on tunnettu kaupallinen vaahdotusaine kuparille ja sitä käytettiin vertailuna. Allyylitritiokarbonaatin ja butyyli-tritiokarbonaatin natriumsuolojen tiedetään myös toimivan vaahdotusaineina ja niitä käytettiin vertailuna. Taulukossa I luetellut tulokset osoittavat yhdisteiden, bent-syyli-n-butyylitritiokarbonaatin ja allyyli-n-butyylitritio-karbonaatin olevan hyödyllisiä malmin vaahdotusaineina kupa-ripitoisille malmeille, kuten kalkosiitille ja kalkopyrii-tille. Tulokset osoittavat, että keksinnön yhdisteet ovat hyödyllisiä sulfidimalmien, kuten lyijyhohteen ja sinkkivälk-keen vaahdotuksessa.

11 74458

G

O t O CO H" (N VD(N00r~ 3 H* Γ- O CO O

-ΓΗ OM i—I ΟΜΠ (N i—I LO LO ΓΟ Γ0

&p G I I >1 O G H

m

Dj 3 3 H -*r voocn vo oo <r oo n n ctm vo n o cm o ί—i omooo σν om h· r-- om oo om h· m vor~-

Φ *—I

2

3 ΓΟ CJM

K O O O i—I i—1 O OOOCO O O Γ—I ^ rH H

0. - ' - - - ' ' - ' ' - " ' ~ -

OM OM OM OM OM OM σι OM OM CO OM OM 00 00 OM OM

G

tn tn m ld m ® 3 * *· * - 0 \ l mmm mm immm m m r~ t-· r~- r-

S

c g

CD

E*i -H Ή -H -3 1 G +J 3 4-> 3 3

Ti rH -H 3 H (li -H O -H +> HO

3 O G 3 G 033G3G3G

O 3 h -P (5 G0 3G3G3G

£ G O G G cfiGGGGGGG

•ho) i3cdo i tn G o G O G O

>-ι c g en g 3 g ι ελ cjj 3^ H ^ 'H 21 03 23 03 03 03 G G G Λ G 2Λ3Λ3Λ3 officn G 2 3 Ai G 3 Ai 3 Ai 3 Ai X 3 -H 30 -3 G 30 30 30

Ai 3 3 3 G λ; -3 3 ·3 x ·3 X -3 Ai -3 330 3-3 0 3 3-3 0-30-3 0-3 rH *3 *0 -H 3 -3 -3 -3 -3 3 3 -3 *3 -3 -3 -3 *3 3O.G D E 3 -33 -3 G 3 .33-33 -3 3 G "Ö G G -3 0 3 -3-3 G -3 0 3 -3 3-3 3 -3 3

Eh-33 3 3 Λ 3 3-3 3330 3-3 3-3 3-3 3> 3 330 3 H 3333 3333 33 G _ 3333 -3 >1 M3 3 3 -3 >i -3 >1 -3 >1 > G G G Ai 3 3 On E EM 3 3 On 3 Oh 3 On •3 3 303 >13 -3 3 O M On 3 On 3 On 3 G 5 3 W -3 X >i3 G tn -3 0 >i3 >iE >i3 -3 0 3 M 3 0 33 3 Ai 3 -3 3333 33 g Ai -3-3-3 G I -3-3 3 G I 3 1 3 1 3 o -H 333 3G -3 330 3G3G 33

G W d) Oh 3 -3 II O) On 3 -3 II II II

S >1-3 3 G -3 >1-3 3 G -3 G -3 G -3

gi—13 l<—1 £ i—13 I i—I I i—I 1'—I

G >1 -3 -3 Oh G Oh *3 -3 Oh -3 Oh *3 Oh

g 0n3 3 Oh g rH1—I 1—1 rH I—I »n 1—! rH

G 3 Oh Oh 01 3 3 Oh >iifl Om 01 >1 m •3G0h Oh 3 -3 G >1 On 3 >1 3 0h3

333 3 G 1—13'—1 3 G '—1G 3G

G I 3 30) G I 3 1—I 0) 1—1 0) 3Q)

«CC <EQ «CC < PQ CP3 -3 EQ

n)

CO

0)

Pn CO 3

CN O CO CO

G 3 3

U - Dj N

•3 - 3 - 3 3 0) -3 3 -3 rH 3 3 -3 rH 3 •H 3 -3 -3 •3 Oh -3 -3 •3 ω Oj X 3

3 0 0 Oh O

G Λί Ai -r-i 3

G 3 3 -3 G

3 G G OH 3

0) X X 3 CO

G

•H · ♦ * · S ·Η cm m 74458 12

Esimerkki IV

Tämä esimerkki kuvaa allyyli-n-butyylitritiokarbonaatin käyttöä malmin vaahdotusaineena, erityisesti molybdeenin talteen-ottamiseksi. Sulfidimalmia, joka koostui pääasiassa kalkosii-tista Cu2S ja molybdeniitistä, MoS2, kvartsi-, ortoklaasi- ja albiitti- ja alumiinioksidi-mineraalisivukivessä ja jonka analyysi oli suunnilleen 1,0 paino-% yhteensä Cu, 0,25 paino-% happoliukoista Cu, ja 0,015 paino-% Mo, käytettiin tässä esimerkkdssä. Suoritettiin standardi laboratoriopanoskellu-tuskoe jauhamalla 100 g:n näyte yllä mainittua malmia labo-ratorio-tankokuulamyllyssä yhdessä riittävän määrän kanssa vettä 75 paino-%:n lietteen muodostamiseksi ja riittävästi kalkkia pH-arvon 11,5 saavuttamiseksi. Tähän seokseen lisättiin 2,27 g/t natriumisopropyyliksantaattia ja 4,54 g/t amyy-liksantaatin allyyliesteriä (AC 3302, valm. American Cyanamid). Jauhatus oli sellainen, että hiukkaskoko oli 25 % + 65 mesh ja 49 % - 200 mesh mitattuna U.S. Standard-seulakoon mukaan. Jauhettu näyte siirrettiin sitten Denver-laboratoriovaahdotus-kennoon ja laimennettiin vedellä 35 paino-%:n kuiva-ainepitoisuuteen. Tähän seokseen lisättiiin 22,7 g/t vaahdotet-ta Dowfroth 250 (Dow Chemical Co:n polyoksipropyleeniglyko-lin monometyylieetteri, molekyylipaino 250) ja seosta vakioitiin yhden minuutin ajan. Seosta vaahdotettiin sitten 4 minuuttia nopeudella 800 kierr/min vetäen koko kennon ympäri kerran 10:ssä sekunnissa. Neljän minuutin vaahdotuksen jälkeen lisättiin 2,27 g/t vaahdotusainetta ja vaahdotusta jatkettiin vielä 4 minuuttia. Yhdistetyt kellutteet kuivattiin sitten ja analysoitiin. Taulukossa II luetellaan kahden ajon tulokset, toisen jossa standardi vaahdotusainetta, nimittäin amyy-liksantaatin allyyliesteriä (3302, valm. American Cyanamid) käytettiin vertailuna, ja toisen jossa käytettiin keksinnön yhdistettä, allyyli-n-butyylitritiokarbonaattia. Nämä tulokset osoittavat, että keksinnön yhdiste parantaa merkittävästi molybdeenin talteenottoa, muiden metallien, kuten kuparin ja raudan talteenotto paranee myös käytettäessä tämän keksinnön yhdisteitä verrattuna kemiallisesti lähisukua olevaan ksantaattiyhdisteeseen.

Taulukko II

74458

Malmin vaahdotus - Kokoojatyypin vaikutus molybdeenin talteenottoon__ (Kalkosiitti-molybdeniittimalmi)

Talteenotto3^ keskim. p-%

Kokooja (4,54 g/t)_ Cu Mo Fe

Vertailu-allyyliamyyliksantaatti 81,9 44,3 36,7

Keksintö - allyyli-n-butyyli- tritiokarbonaatti 82,5 52,6 38,3

Perustuen alkuperäisessä malmissa olevan metallin määrään.

Saatu sulfidina. Keskiarvo perustuen kolminkertaiseen ajoon.

Esimerkki V

Tämä esimerkki kuvaa allyyli-n-butyylitritiokarbonaatin käyttöä malmin vaahdotusaineena, erityisesti molybdeenin talteenotossa, käyttäen muuta malmi- ja vaahdotusmenetelmätyyppiä kuin esimerkissä IV kuvattua. Tässä esimerkissä käytetty malmi oli pääasiassa kalkopyriittiä, CuFeS2 ja molybdeniittiä, M0S2 ja se sisälsi 0,035 paino-% Mo. Suoritettiin standardilabora-toriopanosvaahdotuskoe jauhamalla 2000 g:n näyte yllä mainittua malmia (esijauhettu läpäisemään juuri 10 meshin seula) laboratoriokuulamyllyssä 860 ml:n kanssa kuumaa (38°C) vesijohtovettä ja riittävästi kalkkia (n. 2 g) pH:n saattamiseksi arvoon 10,2. Normaali jauhatusaika oli 13,5 min, joka antoi hiukkaskokojakautumaksi 10,9 % + 65 mesh ja 52,6 % - 200 mesh.

6,5 minuutin jauhatusajan kuluttua lisättiin 4,54 g/t primääristä kokoojaa, joko SM-8 (ksantogeeniformaatti, valm. the Minerec Co.) tai keksinnön yhdistettä, allyyli-n-butyyli-tritiokarbonaattia yhdessä 7,0 g/t kanssa natriumisopropyyli-ksantaattia (sekundäärinen kokooja Z-11, valm. Dow Chemical Co.) ja 13,16g/t kanssa vaahdotetta (Shell 1639).

Panosta jauhettiin vielä 7 min. Kuulamylly avattiin, 1000 ml kuumaa vesijohtovettä lisättiin ja sisältöä jauhettiin 15 sek käsittelyn helpottamiseksi, minkä jälkeen panos siirrettiin Denver-vaahdotuskennoon. Lisää kuumaa vettä (38°C) lisättiin kiinteiden aineiden laimentamiseksi n. 20 paino-%: iin. Sekoitin kytkettiin päälle nopeudelle 1200 kierr/min ja lietteen annettiin vakioitua 2 min. Ilmaa syötettiin 14 74458 lietteeseen sekoittimen kautta 1,28 m^/s. Rikastetta kaavittiin pois raapalla 50 vetoa/min 2 minuutin vaahdotus-jakson ajan. Ilma ja sekoitin kytkettiin pois, minkä jälkeen 0,73 g/t sekundääristä kokoojaa (Z-11) lisättiin sekä 7,90 g/t vaahdotetta (Shell 1639) ja 250 g kuumaa vettä. Sekoitin kytkettiin päälle nopeudelle 1200 kierr/min, lietettä vakioitiin 1 min ja ilmaa syötettiin jälleen nopeudella 1,28 m /s ja rikastetta kaavittiin pois 50 vetoa minuutissa 2 minuutin kellumisjakson ajan. Ilma ja sekoitin kytkettiin jälleen pois, minkä jälkeen 0,36 g/t Z-ll-kokoojaa, 3,95 g/t Shell 1639-vaahdotetta ja 250 g kuumaa vettä lisättiin. Sekoitin kytkettiin päälle nopeudelle 1200 kierr/min ja lietettä vakioitiin jälleen 2 min. Ilmaa syötettiin sitten nopeudella 1,28 m3/s ja rikastetta kaavittiin 50 vetoa/min 2 minuutin kellutusjakson ajan.

Tällä tavoin saatiin kolme kellutetta, jotka yhdistettiin, kuivattiin ja analysoitiin. Taulukossa III luetellaan tulokset kahdesta ajosta, joissa kummassakin oli 3 kellutetta ja joissa kuulamyllyjauhatusvaiheiden aikana ennen ensimmäistä vaahdotusta lisättiin ensimmäisessä ajossa vertailu-kokoojaa, ksantogeeniformaattia (SM-8) ja toisessa ajossa keksinnön kokoojaa, allyyli-n-butyylitritiokarbo-naattia. Nämä tulokset osoittavat keksinnön yhdisteen allyy-li-n-butyylitritiokarbonaatin olevan hyvä malmin vaahdotus-aine, erityisesti kun sitä käytetään molybdeenin talteenottoon.

Taulukko III

Malmin vaahdotus - Kokoojatyypin vaikutus molybdeenin talteenottoon_ (Kalkopyriitti-molybdeniittimalmi) cl)

Paino-% keskimäärin

Primäärikokop ja_ Cu Mo

Vertailu-ksantogeeniformaatti 84,94 91,37

Keksintö-allyyli-n-butyylitri- tiokarbonaatti 85,08 93,20 15 74458 a) Laskettuna alkuperäisessä malmissa olevan metallin määrästä. Saatu sulfidina. Keskiarvo laskettuna kolminkertaisesta ajosta.

Edellä esitetyistä tuloksista ilmenee, että S-allyyli-S'-n-butyylitritiokarbonaatti ja S-bentsyyli-S'-n-butyylitritio-karbonaatti ovat käyttökelpoisia malmin vaahdotusaineina. Molemmat yhdisteet sopivat erityisesti kuparisulfidien vaahdo-tukseen ja S-allyyli-S'-n-butyylitritiokarbonaatti «opii erityisesti molybdeenisulfidin vaahdotukseen.

Claims

74458

1. S-allyyli-S'-n-butyylitritiokarbonaatti.

2. Malmin vaahdotusmenetelmä, jossa malmin ja veden lietettä ilmastetaan mineraaleja sisältävän vaahdon muodostamiseksi ja jossa mineraalit otetaan talteen vaahdosta, tunnettu siitä, että lisätään lietteeseen ennen ilmastusta vaahdotusainetta, joka käsittää tritiokarbonaatin, jolla on yleinen kaava I S II R-S-C-S-CH (I) 4 9 jossa R on allyyli- tai bentsyyliryhmä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että malmi on kuparimalmi, molybdeenimalmi tai niiden seos.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdotusaineena käytetään S-allyyli-S'-n-butyylitritiokarbonaattia.