FI74193B - Foerfarande foer uppfoedning av fjaederna eller andra djur. - Google Patents

Description

1 74193

Menetelmä siipikarjan tai muiden eläinten kasvattaviseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä erityisesti siipikarjan, kuten broilerikananpoikien, nuorten kanojen ja 5 kalkkunoiden kasvattamiseksi, menetelmä sopii myös muiden eläinten hoitoon.

Alusainetta, jota tavallisesti käytetään siipikarjaa ja muita pieniä eläimiä varten, voidaan käyttää eri muodoissa, jolloin puulastut ovat suosittu ja halpa mate-10 riaali. Tällaisilla tunnetuilla alusaineksilla on useita käytännön haittoja, joista vakavin on se, että jokin infektio saattaa levitä tällaisen aineksen kautta ko. eläimiin. Siten oljenkorsiin aktiivisiksi jääneillä kasvinsuojeluaine jäämillä tai bakteereilla voi olla myrkyllinen 15 vaikutus eläimiin, joita makuutetaan oljilla. Puulastuis- sa voi puolestaan olla jäljellä kaadetun tai pystyssäole-van puutavaran suihkuttamiseen käytettyjä tuholais- tai sienimyrkkyjä ja tämä voi aiheuttaa ongelmia, kuten dield-riinimyrkytyksen siipikarjalle, jota makuutetaan tällai-20 sella aineksella.

Hakijat ovat kehitelleet edelleen erikokoisista, revityistä paperinpalasista valmistettua alusainesta siipikarjaa ja muita eläimiä varten, joka on kuvattu haki-joitten GB-patenttijulkaisun nro A-2063043 selitysosassa. 25 Tämän hakemuksen mukainen keksintö tarjoaa mene telmän siipikarjan ja muiden pienten eläinten makuuttamiseksi käyttäen paperialusainesta, joka on pääasiallisesti myrkytön eikä yleensä elätä bakteerikasvustoa.

Tehokasvatuksen perinnäisessä menetelmässä kana-30 loissa käytetään alusaineksina puulastuja, sahajauhoa, murskattuja olkia sekä näiden seoksia. Tämän seurauksena ilma kanaloissa, erityisesti broilerikanaloissa, tulee paksuksi pölyhiukkasten ja ammoniakkikaasun vaikutuksesta. Vaarallisten pöly- ja ammoniakkiväkevyyksien synty-35 misen estämiseksi on tarpeen avata kanalan sivulle ja 2 74193 yläosaan ilma-aukkoja, joiden läpi puhdasta ilmaa imeytyy sisään seurauksena saastuneen ilman pakotetusta imusta.

Perinnäisen pakkotuuletusjärjestelmän käyttö kanaloissa on osoittautunut erittäin kalliiksi talvikuukausi-5 na tai märkinä kausina ja lisäksi se lisää siipikarjan sairastumisvaaraa. Suuret kustannukset aiheutuvat siitä, että lämmin, saastunut ilma imetään kanalasta ja korvataan puhtaalla, kylmällä ilmalla, joka on lämmitettävä, joten kanalan halutun tasaisen lämpötilan ylläpitämisek-10 si on jatkuva energian syöttö tarpeen. Lisäksi, jos kana laan ilmetty kylmä ilma on kosteaa, kostean ilman ja kanalassa olevan lämpimän ilman sekoittumisen seurauksena vesipisarat tiivistyvät ja laskeutuvat pehkulle eli alus-ainekselle. Tämän johdosta tarvitaan lisälämmittämistä 15 alusaineksen kuivaamiseksi. Eräs lisäongelma on se, että märkä alusaines lisää siipikarjan sairastumisvaaraa, koska se altistaa linnut vakavan rintarakkuloitumisen ja kär-ventymisen vaaralle.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle siipikarjan tai 20 muiden eläinten kasvattamiseksi on ominaista patenttivaa timuksen 1 tunnusmerkkiosassa mainitut seikat.

Tämä keksintö tarjoaa menetelmän siipikarjan tai muiden eläinten makuuttamiseksi, jonka menetelmän mukaisesti nuoria eläimiä makuutetaan suojassa, jossa on sul-25 jettavat tuuletusaukot, alustalla, joka koostuu kerrok sesta imukykyisen myrkyttömän paperiarkin erillisiä, pieniä paloja, joilla on määrätty kokojakauma ja joiden annetaan tahriintua eläinten ulosteilla, paperinpalasten kokojakauman ollessa sellainen, että palaset jähmettyvät 30 ja muodostavat pintakuoren tai kokkaroituvat aikaisessa käyttövaiheessa ja sen jälkeen hajoavat murenevaksi ainekseksi vähintään alkukasvukauden aikana, jolloin tuuletusaukot ovat suljettuina ja ne avataan alkukasvukauden jälkeen.

35 Sanomalehtipaperi sopii ihanteellisesti alusainek sen paperiarkiksi, koska se on painettu pääasiallisesti 3 74193 myrkyttömällä hiilipainovärillä ja koska se on myös erityisen imukykyistä.

Kun eläimiä aletaan makuuttaa tämän keksinnön menetelmän mukaisesti, jaetaan kerros alusainesta tyypilli- 2 5 sesti tasaisesti suojan lattialle tiheyteen 0,4-1 kg/m .

Käytetty tarkka levitystiheys riippuu makuutettavien eläinten laadusta, niiden määrästä suojassa ja ilmastollisista olosuhteista suojan sekä sisä- että ulkopuolella. Alusai-nes voi olla paloiteltua paperia, liuskoiksi revittyä pa-10 periä tai näiden seosta.

Hienonnetun, imukykyisen paperialusaineksen systemaattinen käyttö tämän keksinnön menetelmän mukaisesti tarjoaa useita käytännön etuja, mm: a) hyvät lämpöeristysominaisuudet, 15 b) suuri imukyky, c) myrkyttömyys, d) alusaines ei elätä bakteerikasvustoa, e) suhteellinen taloudellisuus käytössä verrattuna perinnäisiin alusaineksiin, 20 f) suhteellinen pölyttömyys käytössä verrattuna pe rinnäisiin alusaineksiin, ja g) käsittelyn helppous.

Alusaineksen käsittelyn helppous johtuu mm. siitä, että se on erittäin imukykyistä ja kevyttä käsitellä. Se, 25 että tahriintunut alusaines murenee käytön jälkeen, helpottaa sen poistamista joko palasista koostuvana jauhona tai möhkäleenä ja sen korvaamista uudella alusaineksella tarpeen mukaan. Tahriintuneen alusen murenevat paperinpalaset hajoavat helposti eikä ole mitään tarvetta kom-30 postoida saatua karjanlannalla kyllästettyä alustaa. Näin ollen tahriintunut alusaines voidaan levittää suoraan maaperään lannoitteeksi tai lisätä se muihin kompostoi-tuihin aineksiin sen edullisten ominaisuuksien hyödyntämiseksi.

35 Merkittävästi vähentyneeseen paperialusaineksen kulutukseen voidaan päästä, jos eläimiä makuutetaan ole- 4 74193 massaolevalla alustalla, joka koostuu irtonaisesta, myrkyttömästä, imukykyisestä aineksesta, kuten paperinpalasista, lastuista, oljista tai sahajauhosta. Tässä tapauksessa olemassaoleva alusta peitetään tahriintumisen jäl-5 keen "pintapeitteellä", joka koostuu imukykyisen, myrkyt tömän paperiarkin osasista tai erillisistä pienistä palasista. Sanomalehtipaperi sopii tähän tarkoitukseen ihanteellisesti, kuten edellä todettiin.

Käytettäessä pintapeitekerrosta tämän keksinnön 10 mukaisesti eläinalustan käyttöikää voidaan merkittävästi pidentää ja kustannukset käytettävää puhdasta alustaa kohti ovat pienet, koska alustan "pintapeitettä" normaalisti levitetään paljon ohuemmin kuin alkuperäistä alustaa.

Kun esimerkiksi kananpoikia kasvatetaan kanaloissa, alku-15 peräinen puhdas alusaines kestäisi normaalisti lintujen "sadon" koko kasvusyklin ajan päivän ikäisistä kananpojista alkaen (tyypillisesti 49-56 päivää). "Sato"-jakson lopulla alusaines voidaan poistaa ja kanala puhdistaa ja steriloida ennen uuden "sadon" tuomista tuoreelle alus-20 talle. Vaikka alusaineksen täydellinen uudelleentäyttö jo kaisen "sadon" tultua valmiiksi on suositeltava käytäntö, saattaisi joskus olla toivottavaa tuottaa enemmän kuin yksi "sato” ilman alusaineksen täydellistä uusimista. On havaittu, että tähän voidaan päästä tyydyttävästi, jos 25 "pintapeite"-kerros puhtaita, imukykyisiä paperinpalasia levitetään käytetylle alusainekselle siipikarja-"sadon" tultua valmiiksi ja ennen uuden "sadon" tuomista. Edullinen aines "pintapeitettä" varten on revitty, imukykyinen paperi, joka on vielä jaettu pieniksi palasiksi umpimäh-30 kään jakautunein pituuksin.

Paperinpalaset, jotka muodostavat tässä keksinnössä käytetyn alustan, käsittävät edullisesti paperiliuskoja, joilla on erilaiset, umpimähkään jakaantuneet pituudet. Liuskojen leveyden tulisi olla suuruusluokkaa 5-40 35 mm ja pituuden väliltä 5-120 mm.

h 5 74193

Paperinpalojen kokojakauman tulisi ihanteellisesti 2 olla alueella 3-16 cm (0,5-2,5 neliötuumaa). Parhaita tuloksia varten paperinpalasten tulisi käsittää liuskoja, joiden leveys on väliltä 5-40 mm ja kokojakauma sellai-5 nen, että ainakin 5 %:lla liuskoista on pituudet jokaisen seuraavan kolmen alueen sisällä: a) 0,1-20 mm, b) 20-60 mm ja c) 60 mm ja enemmän.

Pienimmät osaset, kokoalueella a), auttavat alkuperäisen kuoren tai kokkaroituneen aineksen, joka muodos-10 tuu aluskerroksen pinnalle, varhaisessa heikkenemisessä ja hajoamisessa. Välikokoalueen b) osaset auttavat alus-aineksen levittämisessä ja peittävyydessä edistäen ilma-taskujen muodostumista, jotka muodostavat lämpöeristyksen ja antavat joustavuutta ja kimmoisuutta aluskerrokselle.

15 Koko materiaalin suurimmat osaset c) takaavat alusainek-sen kestävyyden käytössä. Näillä kaistaleen muotoisilla osasilla on sitova vaikutus, ne kestävät alusaineksen odottamatonta liikkumista ja parantavat edelleen aineksen antamaa lämpöeristystä.

20 Aluskerroksen muodostavien paperinpalojen edellä mainittu kokojakauma sopii hyvin useimpien siipikarjalajien kasvattamiseen. Jollekin siipikarjalle ja muille te-hokasvatetuille eläimille pieni poikkeaminen annetusta kokojakaumasta saattaa olla toivottavaa. Esimerkiksi pa-25 perialusta voi käsittää enimmäkseen liuskoja, joiden pi tuus on alueelta a) väliltä 0,1-20 mm, kun taas muita käyttöjä varten pituusalue väliltä 20-120 mm voi olla vallitseva. Sellaisten paperinpalojen käyttö, joilla on edellä mainitut kokojakaumat, on havaittu tyydyttäväksi eri-30 tyisesti kanaloissa, koska osaset säilyttävät absorptio- kykynsä kautta koko käyttösyklin samalla kun niillä on esitetyt käyttöominaisuudet.

Käytettäessä hienonnettua paperia eläinalusainek-sena aineksen tavallinen jakautumistiheys eläinsuojan 35 lattialla on normaalisti väliltä 0,4-1,0 kg/m . "Pinta- peitteeksi" levitettynä sama aines levitetään tiheyteen 2 6 74193 0/2-0,6 kg/m , jolloin käytetyn "pintapeitteen" todellinen syvyys riippuu paikallisista ilmasto-olosuhteista.

Imukykyisten paperiosasten "pintapeitteen" levittäminen voi pidentää olemassaolevan eläinalustan ja pahnan 5 tehokkuutta ja käyttöikää, olipa se sitten perinnäistä laatua (esimerkiksi olkia tai puulastuja) tai synteettistä laatua, kuten keinotekoista olkea tai paperipehkua. Paperiosasten alusaineksena käytön merkittäviä etuja ovat aineksen suhteellinen pölyttömyys ja hajuttomuus sekä sen 10 luontainen steriiliys, aineksen on havaittu olevan tehokas silloinkin, kun sitä käytetään ohuena "pintapeitteenä" kuvatulla tavalla.

Myrkyttömien, imukykyisten paperinpalasten käyttö alusaineksena tämän keksinnön mukaisesti siipikarjasuo-15 jissa vähentää edellä mainittujen ongelmien vakavuutta.

Paperialusaineksella, erityisesti tässä kuvatulla koko-jakaumalla, on hyvin pieni pölypitoisuus ja sen suuresta imukyvystä on seurauksena olennaisesti vähentynyt ammo-niakkikaasun vapautuminen, kun alusaines tahriintuu käy-20 tössä. Seurauksena tämän keksinnön paperialusaineksella varustetun kanalan ilmalla on paljon alemmat pölyn ja am-moniakkikaasun toimintatasot, ja tuuletus sekä ilman imeminen eivät ole niin kriittisen tärkeitä kuin silloin, kun käytetään perinnäisiä alusaineksia.

25 On havaittu, että käytännössä broilerikananpoikia, joita makuutetaan tämän keksinnön paperialusaineksella kanalassa, jonka lattiapinta-ala on 10 000 neliöjalkaa, voidaan tuulettaa riittävästi kahdella tai kolmella imu-tuulettimella, jotka on tasaisesti sijoitettu kanalaan, 30 tarvitsematta avata ilma-aukkoja ollenkaan, ainakaan kriittisen alkujakson aikana broilerikananpoikien kasvukaudella. Tällä on välittömiä etuja kanalan energian kulutuksen suhteen, erityisesti talvikuukausien aikana sekä kosteuden tiivistymisen suhteen kanalassa. On havaittu, että jo 35 kolmella toimivalla imutuulettimella voi raikasta ilmaa tulla kanalaan riittävästi ilmaaukkojen ympärillä olevien i 1 74193 luonnollisten rakojen ja ovien kautta korvaamaan poisime-tyn ilman, eikä koko kanalaa tarvitse tuulettaa.

Siipikarjan kasvattamismenetelmän erityisessä sovellutuksessa kananpoikia makuutetaan paperialustalla il-5 ma-aukot suljettuina neljän viikon alkukasvukauden aikana.

Tämä kausi on ratkaiseva laatulintujen taudittoman kasvatuksen takaamiseksi ja on havaittu, että on saavutettu paljon parempia painonlisäyksiä ja rehun konversioasteita. Alkukasvukauden jälkeen suojan ilmanvaihtoa normaalisti 10 lisätään asteettain.

Seuraavan selityksen kohteena on imukykyisten paperinpalasten käyttö, ihanteellisesti sanomalehtipaperin käyttö, alusaineksena erilaisten eläinten hoitoa varten, riippumatta siitä, käytetäänkö "pintapeite"-menetelmää 15 vai ei.

Käytettäessä revittyä tai paloiksi leikattua sanomalehtipaperia alustana siipikarjaa, erityisesti broile-reita tai paahdettavaksi sopivia kananpoikia varten, alusta levitetään ensin tasaisesti pesäkunnan alueen lattial-20 le, jolloin käytetään lämmitystä lämpötilan pitämiseksi noin 27-33°C:ssa (80-92°F) ja sitten tuodaan päivän ikäisiä kananpoikia. Noin 3-5, joskus jopa 7, päivän kuluttua tapahtuu kuorettumista tai kokkaroitumista alusaineksen pinnalla. Tämä alkukuorettuminen tai kokkaroituminen ei 25 itse asiassa ole vahingollista, koska on osoitettu, että lopulliset pehkuolosuhteet ja arvosteluluvut saaduille linnuille ovat merkittävästi parantuneet verrattuna arvo stelulukuihin linnuille, joita on kasvatettu perinnäisillä alusaineksilla.

30 Noin 18-28 päivän kuluttua, riippuen kanalassa yl läpidetystä lämpötilasta, alusainekselle aluksi muodostunut kuori tai kokkaroitunut aines alkaa hajota, mihin liittyy lämmön kehittymistä. Tämä bakteeritoiminta eli "työskentely" jatkuu kautta koko jakson, jonka siipikarja-35 "sato" on tässä suojassa aiheuttaen kokkaroituneen, lan- 8 74193 nalla kyllästetyn, enemmän tai vähemmän rakeisen alusai-neksen tehokkaan hajoamisen. Siipikarjasadon kasvusyklin loputtua kokkaroitunut, lannalla kyllästetty alusaines on hajonnut suhteellisen kuivaksi, rakeiseksi, murenevak-5 si ainekseksi, joka on erittäin tehokasta lannoitteena ja lisäaineena kompostikasoihin.

Bakteerien toiminta- eli "työskentely"-jakson aikana bakteerien aerobinen toiminta ylläpitää suojan jonkin verran normaalia korkeammassa lämpötilassa, tyypilli-10 sesti 24°C:ssa (75°F), verrattuna tavalliseen noin 22°C:n (72°F) lämpötilaan. Tämä kohonnut lämpötila ei itse asiassa ole osoitus lisääntyneestä energian käytöstä suojan lämmittämiseksi, koska lämpö kehittyy bakteerien toiminnan vaikutuksesta alusaineksessa. Lämmön syöttöä suojaan 15 voidaan päinvastoin alentaa, mikä johtuu sisäisesti kehi tetystä lämmöstä, joka on seurausta bakteerien toiminnasta.

Keksintöä selostetaan edelleen esimerkin avulla viitaten erityisesti kanankasvatukseen.

20 Kuivaan, puhtaaseen kanalaan levitetään alusta, joka on muodostettu revitystä tai paloitellusta sanomalehtipaperista tai muusta myrkyttömästä, imukykyisestä paperiarkista, tasaisesti kanalan lattialle. Levitysti-heys riippuu kanalan populaatiotiheydestä ja ilmasto- 25 olosuhteista, mutta tyypillisesti se olisi noin 0,8 kg/ 2 m . Joissakin tapauksissa riittää niinkin vähän kuin 0,4 2 2 kg/m , kun taas toisissa tapauksissa 1,2 kg/m :n alustan levittäminen voi olla edullista. Pehkua, joka muodostetaan tasaisesti sekoitetuista eri pituisista, imukykyi-30 sistä paperisuikaleista, tulisi ravistella perusteellisesti ja levittää tasaisesti suojan lattialle. Levitys- 2 tiheydellä 0,8 kg/m pehkun keskimääräinen syvyys olisi tyypillisesti 4-5 cm(1,5-2 tuumaa).

Kun pehku on levitetty kanalaan, tuodaan "sato" 35 päivän ikäisiä kananpoikia pesäkunnan alueelle, kuten i, 74193 edellä kuvattiin. Levitetyn pehkun "kuorettuminen" eli kokkaroituminen, joka voi tapahtua 3-7 päivän kuluessa poikasten tuomisesta, edistää eläinlannalla kyllästetyn pehkun biohajoamista, kuten aikaisemmin selostettiin, mi-5 tä kananpoikien ulosteet jatkuvasti edistävät, kunnes kokkaroitunut, eläinlannalla kyllästetty alusta on kananpoikien kasvusyklin päättyessä hajonnut bakteerien vaikutuksesta suhteellisen kuivaksi, rakeiseksi, murenevaksi ainekseksi.

10 Joissakin tapauksissa kanalaan tuodaan uusi "sato" poistamatta käytettyä pehkua edellisestä "sadosta".

Tässä tapauksessa levitetään uudesta pehkusta pin-tapeite vanhan pehkun päälle käyttäen edellä kuvattua menettelyä. Optimimäärä paperipehkua on tällöin 0,4-0,9 kg/ 15 m2.

Yksi syy paloitellun tai revityn sanomalehtipaperin tai muun imukykyisen paperin käyttöön eläinalustana edellä kuvatulla tavalla, on se parannus, joka saavutetaan kanalan lämpöeristyksessä. Toinen syy on kananpoi-20 kien kasvuympäristön parannus vähentyneenä pölymääränä verrattuna muiden alusainesten tavallisesti tuottamiin määriin, mikä edistää hyvää rehukonversiota. Myrkytöntä paloiteltua tai revittyä paperiainesta käyttämällä vältetään myrkyllisten elementtien tuominen alustaan, mikä vä-25 hentää olennaisesti kananpoikien kuolemis- tai saastumis- vaaraa. Lisäksi alusaineksen osaskoosta ja muodosta johtuen linnut eivät käytännössä yritä syödä alusainesta, kuten voi tapahtua, kun tavallisia puun lastuja tai sahajauhoa käytetään alustana ja tämän seurauksena pienenee 30 riski, että linnut söisivät tällaista alustaa mieluummin kuin annettua rehua.

Osa keksinnön menetelmästä, joka voi taata menestykselliset tulokset käyttämällä revittyä tai paloiteltua paperialusainesta siipikarjan kasvattamiseen, on oi-35 kean ilmanvaihdon ja vakiolämpötilan ylläpitäminen. Opti- milämpötila on noin 22-24°C (72-75°F) sen jälkeen, kun 10 741 93 linnut ovat kolmen viikon ikäisiä, koska tämä edistää pehkun tehokasta bakteerihajoamista.

Revityn paperialusaineksen suositeltava levitys-tiheys on käytännössä tärkeä oikeiden olosuhteiden saami-5 seksi aineksen aerobista hajoamista varten käytön aikana. Jos pehku levitetään liian tiiviisti, pehkun sisältämä kosteus ja sille kerrostunut kosteus imeytyy liian syvälle tehokasta ilman vaikutusta ajatellen eikä pehku kuivu tyydyttävästi. Lisäksi bakteeritoiminta ei ala te-10 hokkaasti, jos pehku on liian kostea. Bakteeritoiminnan alkaessa, kun linnut ovat noin kolmen viikon ikäisiä, suojan lämpötila tulisi pitää välillä 22-24°C (72-75°F) bakteerien tehokkaan toiminnan takaamiseksi niin, että kohti kananpoikä-"sadon" suojassaoloajan loppua pehku on 15 kuivunut tehokkaasti ilman ylimääräistä ulkopuolisen lämpöenergian lisäystä.

i

Claims (14)

1. Menetelmä siipikarjan tai muiden eläinten kasvattamiseksi, tunnettu siitä, että nuoria eläi- 5 miä makuutetaan suojassa, jossa on suljettavat ilma-aukot, kerroksella imukykyisen, myrkyttömän paperiarkin pieniä, erikokoisia palasia, joiden annetaan tahriintua ulosteilla, paperinpalojen kokojakauman ollessa sellainen, että palaset jähmettyvät ja muodostuvat pintakuoren tai kokka- 10 roituvat varhaisessa käyttövaiheessa ja myöhemmin hajoa vat murenevaksi ainekseksi, ainakin alkukasvukauden aikana, jolloin ilma-aukot ovat suljettuja, ja aukot avataan alkukasvukauden jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eri- 15 tyisesti siipikarjan kasvattamista varten, tunnet- t u siitä, että kananpoikia makuutetaan paperialustalla ilma-aukot suljettuina 3-5 viikon alkukasvukauden ajan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusainekerros jaetaan tasai- 2 20 sesti suojan lattialle tiheydessä 0,4-1,0 kg/m .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusaines jätetään paikoilleen ennen poistamista noin 28 päivän ajaksi sallimaan kuorettuminen tai kokkaroituminen alkuvaiheessa, mitä seu- 25 raa kuorettuneen tai kokkaroituneen aineksen hajoaminen bakteerien toiminnasta kehittyneen lämmön vaikutuksesta.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila suojassa pidetään välillä 27-33°C kananpoikien tuomisen jälkeen ja alenne- 30 taan sen jälkeen vaiheittain oleellisesti 22-24°C:een sopusoinnussa käytössä olevan pehkun riittävän kuivumisen ylläpitämisen kanssa.

6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin 35 jotkut paperinpalaisista ovat liuskoja, joiden pituus on pääasiallisesti sama kuin niiden leveys. 12 741 93

7. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperinpalaset käsittävät suikaleita, joilla on eri pituudet um-pimähkäisesti jakautuneina.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperisuikaleiden leveys on suuruusluokkaa 5-40 mm ja pituudet väliltä 5-120 mm.

9. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oleellisesti 1 %:lla leika- 10 tuista paperisuikaleista on pituudet väliltä 100-120 mm.

10. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperin- 2 palasten kokojakauma on noin 3-16 cm (0,59-2,5 neliötuumaa) .

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paperinpalaset ovat suikaleita, joiden leveys on suuruusluokkaa 5-40 mm ja ainakin 5 %:lla suikaleista on pituudet jokaiselta seuraavalta alueelta: 0,1-20 mm, 20-60 mm ja 60 mm ja sen yli.

11 74193

12. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että imukykyi-set paperinpalaset sekoitetaan suhteellisen ei-imukykyi-sen, myrkyttömän paperi- ja/tai kartonkiannoksen kanssa.

13. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mu- 25 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerros imukykyisiä paperinpalasia levitetään pintapeitekerrok-seksi, joka peittää olemassaolevan, tahriintuneen alustan, joka koostuu irtonaisesta, myrkyttömästä, imukykyi-sestä aineksesta.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintapeitekerros levitetään olemassaolevan, tahriintuneen alustan päälle tiheyteen 0,2-0,6 kg/m2. 13 741 93