FI74044B - Foerfarande foer att tillvarata silver fraon sulfatloesningar. - Google Patents

Description

74044

Menetelmä hopean talteenottamiseksi sulfaattiliuoksista -Förfarande för att tillvarata silver frän sulfat-lösningar Tämä keksintö kohdistuu rikkipitoisissa liuoksissa olevan 5 hopean talteenottoon.

Monissa metalliurgioissa esiintyy hopeaa liuoksena rikkipitoisessa väliaineessa, erityisesti sinkin talteenottolaitoksissa elektrolyyttivaiheessa.

Tämä hopea saadaan säännöllisesti huonosti talteenotetuk-10 si, ja tämän hopean talteenottamiseksi on suoritettu paljon tutkimustyötä. Siten on mahdollista mainita ranskalainen patentti 2 313 452, jolla on tosin aikaansaatu jonkinverran edistystä, tämän edistyksen ei kuitenkaan ole ollessa ratkaiseva, koska menetelmää ei 15 voida soveltaa jokaiseen tapaukseen.

Lisäksi on olemassa lukuisia menetelmiä, joissa hopea joutuu rikkiväliaineeseen, ilman että sitä pystytään talteenottamaan.

Tämä keksintö kohdistuu hopean talteenottamiseen rikki-20 pitoisessa väliaineessa käyttämällä apuna sinkkivälkettä.

Tämä päämäärä saavutetaan käyttämällä hopean talteenottamiseksi rikkipitoisessa liuoksessa menetelmää, jossa sanottu hopealiuos saatetaan kosketukseen sellaisen määrän sinkkisulfidia kanssa, joka on ainakin stökiö-25 metrisen määrän suuruinen, ja jonka pinta-ala on ainakin K Ag 2/3 x V, jolloin K on vakio, Ag on hopean konsen-traatio liuoksessa ilmaistuna kilogrammoina kuutiometriä kohti ja V liuoksen tilavuus kuutiometreinä, jolloin pinta-ala ilmaistaan neliömetreinä ja K:n arvo on suurempi 30 tai yhtä suuri kuin noin 10.

2 74044

On varsin ilmeistä, että mitä suurempi on valittu kerroin K, sitä suurempi on hopean saanto, mutta sitä pienempi on hopean konsentraatio sinkkivälkkeessä.

Jäljempänä esitettävät esimerkit osoittavat, että on 5 mahdollista saavuttaa hyvin korkea hopeakonsentraatio, ja että voi olla toivottavaa suorittaa vastavirtasaostus.

Näin muodostettu hopeapitoinen sinkkivälke voidaan talteen-ottaa millä tahansa sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi suodattamalla, flotaatiolla, tiheyserotuksella 10 tai fysikaalisella liettämisellä.

Tämä talteenottomenetelmä on erityisen mielenkiintoinen sen takia, että sinkkivälke on mahdollista lisätä missä tahansa uuttovaiheessa, jossa hopea esiintyy liukoisessa muodossa, mikä tekee mahdolliseksi hopean keräyty-15 misen sinkkivälkehiukkasiin, rikkipitoiseen koostumuk seen, joka on helppo talteenottaa huolimatta lyijy-sulfaatin ja sinkkiferriitin, joita säännöllisesti tavataan uutostähteessä, läsnäolosta.

On mielenkiintoista havaita, että sinkki- ja sulfaatti-20 pitoisuus vaikuttavat hyvin vähän talteenottotehoon ja hopean lopulliseen konsentraatioon.

Kun sulfaattiväliaineessa on läsnä hopea-kompleksin- muodostajaoneja, on asianmukaista suorittaa hopeapitoi- suuden korjaus ja korvata Ag:n arvo arvolla Ag+, joka 25 on todella vapaana, arvo, joka on helppo määrittää tunnetusta hopean kompleksinmuodostusvakiosta tai vakioista sanottujen kompleksinmuodostaja-aineiden kanssa, tai mittaamalla nämä. Edelliseksi suhteeksi tulee f 7 /3 silloin S=K(Ag ) (Agfc)/(Agf) V, jossa Agf on vapaan 30 hopean konsentraatio, Ag^_ on kokonaishopeakonscntraatio; 3 74044 tämä suhde on yhtä pätevä kun kyseessä on vähäliukoisen hopeasuolan suspensio, jossa vapaa hopeakonsentraatio on -7 -5 ainakin suuruudeltaan 10 , suositeltavasti ainakin 10

Voidaan myös panna merkille, että sinkkisulfidia on 5 edullista käyttää erittäin pieninä hiukkasina, niin että sinkin spesifinen pinta on hyvin suuri, ja että tällä tavalla on samanaikaisesti mahdollista saavuttaa hyvin suuri talteenottoaste ja suuri konsentraatio.

Mitä tahansa sinkkisulfideja voidaan käyttää, olivat ne 10 sitten alkuperältään kemiallisia tai mineraaleja (sinkki-väike) . Yleensä käytetään taloudellisista syistä ensisijaisesti hyvin hienoksi jauhettua sinkkivälkettä, yleensä sinkkivälkettä, jonka dgg on alle 10 mikrometriä.

Optimiolot, jotka hopeasulfaattiliuoksissa on kombinoi-15 tava, ovat seuraavat: (1) Lämpötila: vallitsevasta 100°C:seen, suositeltavasti 50-80°C, kun käytetään ilmakehän painetta; korkeampi lämpötila voidaan valita, kun on tarkoitus työskennellä korkeammissa paineissa.

20 (2) Paine: ilmakehän paine. Paineen arvolla on itse asiassa vähäinen vaikutus tässä hakemuksessa kuvattuun menetelmään.

(3) pH: pH:11a ei ole huomionarvoista vaikutusta menetelmään. Ainoat huomioitavat rajat ovat: alarajan ollessa 25 kyseessä pH-arvo, jonka alapuolella protonit vaikuttavat sinkkivälkkeeseen muodostaen vetysulfidia, joka vapautuu; ylärajan ollessa kyseessä pH-arvo, jonka yläpuolella hopeakonsentraatio tulee pienemmäksi kuin 10 . Suosi teltavasti valitaan 1:n ja 4:n välillä oleva pH.

4 74044 (4) Redox-potentiaali: liuospotentiaalin tulisi olla sellainen, ettei se vaikuta sinkkivälkkeeseen sitä hapettavasti. Potentiaali voidaan sitoa jollain sopivalla tavalla, joka ei johda hopean saostumiseen seinentaatiolla.

5 Suositeltavasta käytetään sinkkivälkettä, jonka tässä tapauksessa ei tarvitse olla hienojakoista. On myös mahdollista käyttää samaa sinkkivälkettä samassa jae-tilassa kuin prosessissa, mikä tekee mahdolliseksi suorittaa liuoksen pelkistys samanaikaisesti hopea-10 saostuksen kanssa. On itsestään selvää, että tarvittava sinkkivälkemäärä vastaa sitä hapettamaan pystyvien aineiden pelkistymistä.

(5) Kesto: reaktio on nopea, ja voidaan arvioida alle puoleksi tunniksi. Varmuuden vuoksi valitaan sentähden 15 tunnin tai tunnin ja kahden tunnin välillä oleva aika.

Seuraavat ei-rajoittavat esimerkit on tarkoitettu tekemään alan ammattimiehelle mahdolliseksi helposti määrittää toimintaolot, joita kussakin erikoistapauksessa tulisi käyttää.

20 Esimerkki 1: Määritetään hopeasulfidin kyky kiinnittyä sinkkisulfidiin oloissa, jotka läheisesti vastaavat rikkipitoisten malmien neutraaliuuton vastaavia.

Tähän tarkoitukseen käytetään 2 g/litran hopeasulfaatti-25 liuosta, jota pidetään 60°C:ssa mahdollisesti sinkki- sulfaatin läsnäollessa, ja tarkkaillaan hopean käytöstä senjälkeen kun on lisätty kemiallista sinkkisulfidia tai sinkkivälkettä, reaktioajan ollessa kaksi tuntia.

Saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: 5 74044

SINKKI HOPEA

Koe Tyyppi Määrä ZnSO^ Lisätty Saatu Saanto

Paino Zn/Ag _g_g_g_% 1 kemiallinen 1,3 2 - 2,1 0,55 73,8

ZnS

2 kemiallinen 6,5 10 - 2,1 0,01 99,5

ZnS

3 kemiallinen 1,3 2 2 M/l 2,25 0,61 72,9

ZnS

4 kemiallinen 6,5 10 2 M/l 2,25 0,02 99,0

ZnS

5 61,46 % 1,3 2 - 2,15 2,10 2,3 sinkkivälke 6 61,46 % 6,5 10 - 2,15 1,85 14,0 sinkkivälke Näiden kokeiden tulokset osoittavat, että kemiallinen sinkkisulfidi tekee mahdolliseksi kiinnittää suurimman osan hopeasta, ja, kun se on läsnä stökiömetrisesti suurena ylimääränä, itse asiassa kaiken hopean, kun taas 5 sinkkivälke näyttää kiinnittävän vain pienen osan siitä.

Käytetyn sinkkivälkkeen aktiivisuus on kuitenkin suhteellisen pieni, koska se ei ole hienoksi jauhettua. Lisäksi on havaittu, että kun reaktio voi jatkua pitemmän ajan, sen hopean osuus, joka voi kiinnittyä, on huomattavasti 10 suurempi. Vastaavasti oloissa, joissa tapahtuu voimakasta sekoittamista, suhteellisen korkeassa lämpötilassa ja suhteellisen pitkänä aikana, toisin sanoen oloissa, joita käytetään rikkipitoisten sinkkimalmien uuttamiseen, sinkkivälkkeen vaikutus ei ole vähäinen.

15 Esimerkki 2; Tämä esimerkki havainnollistaa hopean kiinnittymistä sinkkisulfidiin sinkkilaitoksen uutosjäännöksessä.

74044 6

Suoritetaan hopearikkaan sinkkisulfidin erotus, jota on läsnä näytteessä vähäsinkkistä jäännöstä, jota kutsutaan "ferriitiksi", koska se sisältää paljon rautaa sinkkiferriitin muodossa. Tämä jäännös sisältää 100 5 grammaa/tonni hopeaa, 19,6 % sinkkiä ja 26,7 % rautaa.

Jäännöksen käsittelyyn sisältyy seuraavat toimenpiteet: (1) jäännöksen jauhaminen 40:n mikrometrin hiukkaskoon; (2) konditiointi 16 %:n kiintoainepitoisuudessa 19 minuutin ajan lisäämällä kalkkia, syntyneen pH:n *10 ollessa 12; (3) toinen konditiointi 10 minuutin ajan lisäämällä kuparisulfaattia osuutena noin 800 grammaa/tonni; (4) karkeaflotaatio 30 minuutin ajan; ja (5) kaksi lisäpesua, kumpikin 15 minuutin flotaatioajalla. 15 Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa:

Pitoisuus

Tuote % P g/t % Talteenotto %

Ag Zn Fe Ag Zn Fe

Konsentraatti 8,35 1037 33 16,4 72,8 14,1 5,1 Jäte 91,65 35,3 18,4 27,7 27,2 85,9 94,0

Syöttö 100 119 19,6 20,7 100 100 100

Esimerkki 3: Tämä esimerkki havainnollistaa sinkkivälkkeen pinta-alan vaikutusta hopean kiinnittymiseen.

|: 7 74044

Toimintaolot ovat seuraavat: Lämpötila 60°C pH 3,5

Liuostilavuus 0,5 litraa 5 Hopean alkukonsentraatio 0,7 g/1.

Käytetään kahta sinkkivälkelaatua: (a) 125 mikrometriin jauhettu, jonka spesifinen pinta on 0,10 m2/g.

(b) 40 mikrometriin jauhettu, jonka spesifinen pinta on 10 0,23 m2/g.

Hopean saostusta suoritetaan kahden tunnin ajan ja määritetään jäännöshopea liuoksessa.

Koe Sinkkivälkelisäys Ekvivalentti- Kiinnittynyt 2 g pinta m hopea mg/1 1 (a) 6,5 0,65 190 2 (b) 6,6 1,50 228 3 (b) 10 2,3 350 4 (b) 21 4,8 697

Seuraava taulukko vahvistaa tämän vaikutuksen liuokselle, joka sisältää 4,2 grammaa hopeaa litrassa, kokeiden 15 kemiallisella sinkkisulfidillä (spesifinen pinta 7,40 2 m /g) ollessa mukana: s 74044

Sinkkivälkelisäys Ekvivalenttipinta Kiinnittynyt 2 g m hopea mg/1 (a) 2,1 0,21 100 (b) 10,5 1,05 600 (c) 21,0 2,1 760 (d) 21,0 4,83 1 480

ZnS 1,3 9,62 3 100

ZnS 6,5 48,1 4 200

Claims (3)

9 74044

1. Förfarande för att tillvarata silver i svavelhaltig lös-ning, kännetecknat därav, att nämnda silverlös-ning bringas i kontakt med en sadan zinksulfidmängd vilken 20 är minst lika stor som den stökiömetriska mängden, och vars yta är minst K Ag^/0 x V, varvid K är en konstant, Ag är silverkoncentrationen i lösningen uttryckt i kilogram per kubikmeter, och V är lösningens volym i kubikmeter, varvid ytan är uttryckt i kvadratmeter, och värdet av K är större 25 än eller lika med cirka 10.

1. Menetelmä hopean talteenottamiseksi rikkipitoisessa liuoksessa, tunnettu siitä, että sanottu hopea-liuos saatetaan kosketukseen sellaisen sinkkisulfidi- 5 määrän kanssa, joka on ainakin stökiömetrisen määrän suuruinen, ja jonka pinta-ala on ainakin K Ag x V, jolloin K on vakio, Ag on hopean konsentraatio liuoksessa ilmaistuna kilogrammoina kuutiometriä kohti ja V liuoksen tilavuus kuutiometreinä, jolloin pinta-ala on 10 ilmaistu neliömetreinä, ja K:n arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin noin 10.

2. Förfarande enligt kravet 1, kännetecknat därav, att K är större än 20.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että K on suurempi kuin 20.

3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että K on 20:n ja 50:n välillä.

4. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen pH on 1:n ja 4:n välillä.

5. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen lämpötila on 50°C:een ja 80°C:een 20 välillä.

6. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuoksen redoxpotentiaali säädetään tasa-painoarvoon sinkkivälkkeellä.

7. Vaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että redoxpotentiaali säädetään ennen hopean saostusvaihetta.

8. Vaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu 74044 siitä, että redoxpotentiaali säädetään hopean saostus-vaiheen aikana lisäämällä hopean saostamiseen tarvittavaan määrään nähden sinkkivälkettä ylimäärä, joka on riittävä pelkistämään aineet, jotka voivat hapettaa 5 sinkkivälkkeen.

9. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hopealiuos lisäksi sisältää hopeasuolaa, joka on valittu niukkaliukoiset suolat ja kompleksisuolat käsittävästä ryhmästä, ja jossa hopean saostamiseen 10 tarvittava pinta-ala on S=K(Agf) ' (Agt)/(Agf) V, jossa Ag^ on vapaan hopean konsentraatio, ja Agt on hopean kokonaiskonsentraatio.

10. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty sinkkivälke jauhetaan hiukkaskokoon, 15 joka vastaa alle 10 mikrometrin don:ntä. o U

3. Förfarande enligt kravet 1, kännetecknat därav, att K är mellan 20 och 50. li