FI73609B - Stoetningsplatta foer en kaekkross. - Google Patents

Description

7 3 6 0 9 LEUKAMURSKAIMEN TYÖNNI NLAATTA - STÖTNINGSPLATTA FÖR EN KÄK-

KROSS

Tämän keksinnön kohteena on 1eukamurskaimen tyonnin 1aatta , joka sijaitsee rungossa olevan kiinteän vasteen ja murskaus-liikkeen suorittavan heilurin välissä vaikuttaen murskaus-liikkeen liikesuuntaan sekä toimien samalla y 1 ikucrmitussuo-jana, ja joka työnninlaatta koostuu vähintään kahdesta kylki-levystä, joita puristaa toisiaan kohti vetokuormituksen alainen, tietyllä vetokuormalla murtuva elin.

Leukamurskaimen työnninlaatta on osa murskaimen nekanismia, jolla murskaimen epäkeskoakselin liike muutetaan heilurin ja kiinteän seinän väliseksi puristusliikkeeksi.

Työnninlaatta toimii tavallisesti myös murskaimen ylikuormi-tussuojana kovan kappaleen, kuten kaivinkoneen kyrnen joutuessa murskaimeen. Työnninlaatta katkeaa pienemmällä voimalla kuin murskaimen heiluri ja pienemmällä kampivoinalla kuin millä epäkeskoakselin laakeroinnin staattinen kantckyky ylittyy tai millä akseli myötää tai murtuu. Näin oi suojattu murskaimen kalliit osat lujuusteknillisesti oikein mitoitetun, paljon halvemman työnnin 1 aatan avulla.

Eräs ylikucrmitussuojalaite on esitetty GB-patent. lijulkaisun 1 246 176 mukaisessa leukamurskaimessa, jossa käytetään pai neen siirtävää elintä ja yhdistyssauvaa, joilla hr arukkamai-sen vivun liike välitetään liikkuvaan leukaan. Paineen siirtävä elin muodostuu neljästä erillisestä olennaisesti puoli-suunnikkaan muotoisesta metallilevystä. Kahden lyhyemmän levyn läpi on työnnetty pultti, jota voidaan käyttää ylikuor-mitussu ojana. Lyhyempien levyjen ulkopinnat ovat tasaiset. Koska pultin tykytysve to 1ujuus on melko alhairen pultin staattiseen vetolujuuteen nähden, katkeaa pultti tavanomaisella käyttökuormitukse11 a, kun kuorma nvaihto 1uku on saavuttanut kriittisen arvon.

Tavallinen, nykyisin käytössä oleva työnninlaatta on yksinkertainen levy, joka toimii mekanismissa päistään nivelöitynä 7 3 6 0 9 2 sauvana. Koska tavanomaiset murskaus voi mat ovat kohta 1 llS-n suuria, on nivelten rakenne toteutettu tavallisesti vier pareilla, joissa työnninlaatan lieriömäinen pää vierii vastimen tasoa pitkin. Työnninlaatan paksuus pyritään mitoittamaan niin, että laatan puristuskantokyky on kriitillinen.

Työnninlaata ollessa lyhyehkö, sorvataan työnninlaatan vie-rintäpinnat käyttämällä laatan keskipistettä vieri n ta pintojen pyöristyssäteiden keskipisteenä. Näin saavutetaan hyvä tarn-kuus lieriöpintojen akseleiden yhdensuuntaisuudelle. Vnden-s uur. täisten vastin tasojen välissä kulkee puristettaessa normaalivoiman resultantti työnninlaatan neutraaliakselin kautta riippumatta tasojen ja laatan välisestä kulmasta.

Tällä tavalla valmistetun työnninlaatan ideaalinen nurjandus-pituus on nolla, eli laatan tai pumamuodonmuutos ei juuri alenna vastinta sojen välistä potentiaalienergiaa. Telloin työnninlaatan murtokuorma on käytännöllisesti katsoen materiaalin puristus lujuutta vastaava kuorma.

Edellä selitetyn, tunnetun ratkaisun eräs epäkohta on se, että toimiakseen toivotulla tavalla edellytetään, itiä vas-t i n p i n n a t ovat lähes yhdensuuntaiset. Vastin pintojen välinen kulma aiheuttaa työnninlaatan p u r i s t. u s k u o r n· a a n e p ä k e s k i s y y -den, josta aiheutuvat taivutusnormaa1ijsnni tykset no: tavat puristus reunajännitystä merkittävästi jo pienillä kulman arvoilla. Tämä johtaa siihen, että rurska i men ase 4 us te mustettaessa, jolloin tavallisesti myös vastin; ien välinen κ uima muuttuu, muuttuu laatan kriitillinen puristuskuorma. E* i asutuksi I : a olisi käytettävä eri paksuisia laattoja, sillä epäedullisella asetuksella edullisen asetuksen mukaan mitoitettu työnninlaatta voi murtua jo normaalin murskausvoim;:·; vaikutuksesta .

Murtokuorman mukaan mitoitetun työnninlaatan toinen ongelma on se, että työnninlaatan väsymislujuus voi jäädä niin alhaiseksi, että joissakin olosuhteissa työnninlaattoja rikkoutuu säännöllisin väliajoin, vaikka ylikuormitustilanteita ei esiintyisi lainkaan.

3 73609 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada entis4,ä parempi 1eukamurskaimen työnnin 1 aatta, jossa edel1äesitetyt epäkohdat on vältetty. Keksinnön mukaiselle tyonnin 1 aata 11 e on tunnusomaista se, että murtuvan elimen kohdalla laatan poikkileikkauksessa kylkilevyjen ulkoreunojen etäisyys toisistaan on suurin, ja että laatan kylkilevyjen väliin on sijoitettu tukipala, jota vasten kylkilevyt on puristettu murtuvalla elimellä.

Keksinnön mukaisen leukamurskaimen työnninlaatan eräälle edulliselle sove 11utusmuodol1 e on tunnusomaista se, että työnninlaatan poikkileikkauksessa kylkilevyt muodostavat kärjellään seisovan olennaisesti tasasivuisen suunnikkaan.

Keksinnön eräälle toiselle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että mainittu murtuva elin käsittää useita mainitun tasasivuisen suunnikkaan pienemmän lavisi ajan suuntaisia murtopultteja , jotka jäykistävät työnninlaatan.

Vielä eräälle keksinnön edulliselle sovellutusmiodolle on tunnusomaista se, että työnninlaatta ja murtopultit on mitoitettu siten, että työnninlaattaan kohdistuvan ylisuuren puri stuskuormituksen vaikutuksesta laatta murtuu murtopult-tien katkeamisen jälkeen ja että normaalikäytössä murtopultin kokema j ann i ty she i 1 ahdus on väsymisra jän a 1 a puo 1 e 1 a .

Keksinnön mukaisen työnninlaatan eräänä tärkeänä etuna voidaan mainita, että työnninlaatan murtolujuus määräytyy pääasiassa murtopulttien vetolujuuden perusteella, mr ka on helposti hallittavissa puristetun ja taivutetun sauvat: puristus-kantokykyyn verrattuna. Eräs toinen etu on, että työnnin-laatta on tunteeton vastinpintojen väliselle ku1 mi virhee 11 e, koska laatan kokema taivutus ei vaikuta murtokuormaan.

Vielä eräänä etuna voidaan mainita, että työnninlaatan väsymislujuuden suhde staattiseen murtolujuuteen on erittäin suuri, koska murtopultin kokema jännityshei1 ahdu s on pieni normaalikuormilla. Vielä eräs keksinnön mukaisen ratkaisun etu on se, että murskaimen kalliita osia, kuten heiluria, 4 7;ί609 akselia ja laakerointia ei tarvitse ylimitoittaa työnninlaa-tan hallitumman murtolujuuden ansiosta.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti sovellu-tusmuotoesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joi ssa

Kuvio 1 esittää 1eukamurskainta sivulta katsottuna.

Kuvio 2 esittää leukamurskainta päästä katsottuna.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista työnnin1 aattaa sivulta katsottuna.

Kuvio 4 esittää leikkausta kuvion 3 viivaa IV-IV pitkin.

Kuviossa 1 on siis esitetty leukamurskain, jossa viitenumerolla 1 on esitetty heiluria, johon epäkeskoakselin 2 avulla aikaansaadaan murskausliike. Heilurin 1 ja vastimen 4 väliin on järjestetty työnnin 1 aatta 3.

Työnninlaatan 3 ollessa aksiaalisen kuormituksen alainen ovat laatan kylkilevyt 7 (kuv. 4) suurimmaksi osaksi aksiaalisen normaa 1ijännityksen alaisina. Koska kylkilevyjen välillä on tietty kulma 06, muodostuu kylkilevyjen normaalivoimista vetokuorma murtopulttiin 5. Murtopultin veto-puristus - jäykkyys on erittäin suuri laatan kylkilevyjen taivutusjäykkyyteen nähden, joten murtopulttiin 5 kohdistuva vetokuorma voidaan hyvällä tarkkuudella laskea otaksuen laatta sauvarakenteeksi, jossa nivelet sijaitsevat kulmissa.

Kun murtopultti 5 katkeaa, ylittyy kylkilevyjen 7 taivutus-lujuus ja työnninlaatta puristuu kokoon kylkilevyjen taipuessa sivulle.

Esijännitetyn murtopultin 5 hyvä väsymislujuus perustuu siihen, että pultin jäykkyys yhteen puristettujen kylkilevyjen 7 ja tukipalan 6 puristusjäykkyyteen nähden on pieni. Käyttö-kuorman aiheuttama pulttiliitoksen takaisinjousto on pieni, 5 7 3 6 0 9 koska esipuristuksen alainen pinta-ala on suuri. Talloin esi-kiristyspultin kokema jännitysvaihtelu jää kohtuulliseksi, koska pultin suhteellinen venymä ulkoisesta kuormasta jää pieneksi. Käytännön rakenteessa voidaan saavuttaa laatalle puri s tustykytys 1ujuus , joka on yli 70 % rakenteen staatti sesta murtokuormasta.

Työnninlaatta 3 ja murtopultit 5 on mitoitettu siten, että työnninlaattaan kohdistuvan ylisuuren puristuskrormituksen vaikutuksesta laatta murtuu murtopulttien katkeamisen jälkeen ja että normaalikäytössä murtopultin kokema jännitysheilahdus on väsymisrajan alapuolella.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei ole rajoittunut edellä esitettyihin sovellutusmuotoesimerkke.:hin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (3)

1. Leukamurskaimen työnninlaatta (3), joka sijaitsee run ;ossa olevan kiinteän vasteen (4) ja murskausliikkeen suorit :avan heilurin (1) välissä vaikuttaen murskausliikkeen liike, suuntaan sekä toimien samalla ylikuormitussuojana , ja joka työn ninlaatta koostuu vähintään kahdesta kylkilevystä (7), joita puristaa toisiaan kohti vetokuormituksen alainen, tietyllä vetokuormalla murtuva elin (5), tunnettu siitä, että murtuvan elimen (5) kohdalla laatan (3) poikkileikkauksessa kylkilevyjen (7) ulkoreunojen etäisyys toisistaan on suurin, ja että laatan (3) kylkilevyjen (7) väliin on sijoitettu tukipala (6), jota vasten kylkilevyt (7) on puristettu murtuvalla elimellä (5).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työnninlaatta, tunnet-t u siitä, että työnninlaatan (3) poikkileikkauksessa kylkilevyt (7) muodostavat kärjellään seisovan olennaisesti tasa-sivuisen suunnikkaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen työnninlaatta, t u n-n e t t u siitä, että mainittu murtuva elin (h) käsittää useita mainitun tasasivuisen suunnikkaan pienemmän lavittäJän suuntaisia murtopultteja, jotka jäykistävät työnninlaatan. 1 Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen työnninl;atta, tunnettu siitä, että työnninlaatta (3) ja murto?uitit (5) on mitoitettu siten, että työnnin 1 aattaan kohdistuvan ylisuuren puristuskuormituksen vaikutuksesta laatta r uriuu murtopulttien katkeamisen jälkeen ja että normaalikäytössä murtopultin kokema jännitysheilahdus on väsymisrajän alapuolella.