FI73522C - Elektrooptisk anordning. - Google Patents

Description

I«ML*».·I Γβ1 KUULUTU8JULKAI8U

^ΗΓ| 8 11 UTLÄe0NIN088KRIFT / O O Ζ Ζ c (45) Pnteetti ::. yö λ- tty (51) Kv.lk.4/lnt.CI4 G 01 D 21/00

SUOMI-FINLAND

(FI) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 763296 (22) HekemispÄivi - Ansökningsdag 18.11 .76

Patentti- Ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giltighetsdag 18.11 .76

Patent-och regbterstyrelsen |41| TuM|i*Ma>-BiMioRMHg 22.05.77 (44) NShtevflksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - ->q o7

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad J ' (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus-Begörd prioritet 21.11.75 USA (US) 63*4066 (71) Satt Control AB, Box 903*4 , Malmö, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Richard L. Stratton, Portland, Oregon, USA(US) (7**) Antti Impola (5*4) Sähköoptinen laite - El ektroopt i sk anordning

Keksinnön kohteena on sähköoptinen laite kannatinelimen valvonta-alueella esiintyvän, ei läpinäkyvän, heijastavan esineen kuten esim. syötetyn rungon läsnäolon ilmaisemiseksi, johon kuuluu vähintään yksi säteilylähde, joka lähettää säteilykimpun valvonta-alueeseen ja vähintään yksi heijastusilmaisin, joka ilmaisee säteilylähteen säteilyn ja jossa on yksiselitteisesti rajattu ulospäin laajeneva näkökenttä.

On olemassa lukuisia sovellutusalueita, joilla halutaan käyttää automaattista valvonta- tai iImaisujärjestelmää valitussa vyöhykkeessä esiintyvän esineen ilmaisemiseksi. Monissa sahalaitoksissa halutaan esim. ilmaista tällaiseen vyöhykkeeseen joko sivuttain tai päittäin kuljetetun tukin läsnäolo jonkin ohjausfunktion, esim. sahan käynnistymisen laukaisemiseksi.

Ennestään tunnetuissa iImaisujärjestelmissä on valonlähde, esim. lasersäde, joka lähettää sädekimpun kohti kuljetinta, jolla esinettä kuljetetaan, jolloin säteiden kulkurataan on sijoitettu ilmaisin osoit-tamaan sädekimpun katkeamista ja täten mahdollisesti ilmaisemaan esi-'·*·' neen läsnäoloa. Tämäntyyppisissä järjestelmissä esiintyy kuitenkin va- kavia haittoja sikäli, että käyttöolosuhteissa usein tapahtuu, että mie-... lenkiinnon kohteena olevan esineen ohella kuljettimella myös kuljetetaan erilaatuista jätetuotetta, joka katkaisee valonsäteen samalla tavoin kuin ilmaistava esine olisi tehnyt. Lisäksi on kuljettimen osien tai mui-- den elemettien kulku tällaisen sädekimpun poikitse usein aiheuttanut vääriä ilmaisu- signaaleja .

2 73522

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laite, joka käytännöllisellä ja täysin tyydyttävällä tavalla kokonaan poistaa nämä haitat. Keksintö tunnetaan niistä ominaisuuksista, jotka on esitetty patenttivaatimuksissa. Keksinnön erään edu11isensuoritusmuodon mukaan kuuluu laitteeseen laserlähde, joka lähettää valittuun vyöhykkeeseen koheren-tin valokimpun, jonka kimpun leikkaa pitkin sen pituuden erästä osaa heijastusilamisimen laakea näkökenttä, johon kimppu sisältyy. Kimpun ja näkökentän välistä leikkausaluetta sanotaan rekisteröimisa lueeksi, ja tämä alue sijaitsee siten, että se on sopivan välin päässä vyöhykkeessä olevan esineen kuljettimesta tai muusta kannatuslaitteesta.

Keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaan käytetään laitteessa 1 aser1ähde11ä , joka lähettää pintamaisen (laakean) kimpun koherenttia valoa, jonka kimpun leikkaa heijastusilmaisimen näkökenttä, jolla on leikkausalueella sekä pituus- että leveysulottuvuus. Tässäkin tapauksessa leikkausaluetta sanotaan rekisteröimisalueeksi, joka sijaitsee valin päässä kaikesta, jota käytetään vyöhykkeessä olevan esineen kannattamiseksi tai kuljettamiseksi.

Tällaisia sovituksia käytettäessä voidaan ilmeisesti estää, että jätteet tai muu kuljettimen kannattava materiaali, joka on toista tyyppiä kuin ilmaistavat esineet, antavat väärän signaalin. Tällaiseen järjestelmään ilmeisesti ei myös vaikuta vyöhykkeen ohi ulottuvan kuljettimen osien liikkeet.

:.j.: Kuten seuraavasta ses 1 i t y kses t ä ilmenee, on ehdotetun laitteen : - molemmat suositut suoritusmuodot varsin yksinkertaisia ja niitä voi- daan yksinkertaisesti käyttää lukuisilla alueilla. Sitäpaitsi laite takaa sangen tarkan ja virheettömän käytön.

. Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten ·· perusteella, jotka kuvaavat eräitä suoritusesimerkkejä.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti tukkien särmäysasemaa sahalaitoksessa, jossa keksinnön erästä suoritusmuotoa käytetään.

Kuvio 2 esittää vasemmalta katsottuna kuvion 1 mukaista asemaa .

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa jär-jestelmässä käytettyä ilmaisinta.

: Kuvio 4 esittää kaaviollisesti päästä katsottuna mittausasemaa sahalaitoksessa, jossa käytetään keksinnön erästä toista suoritusmuotoa.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 näyttämää mittausasemaa sivulta katsottuna.

5 73522

Kuvioiden 1 ja 2 mukaan on sahalaitoksen asetteluasemassa eli -vyöhykkeessä 10 tukkien asennot korjattava ennen kuin tukit päittäin syötetään sahaan. Tukkien kuljettamiseksi tähän asemaan ja siitä edelleen sahaan käytetään liikkuvaa vaunua 12, jonka varassa oleva tukki 14 on näytetty mittausasemassa sijaitsevana.

Vaunu 12 toisella siviiliä on sivusuunnassa siirrettävissä oleva asetin, jossa on ylöspäin suunnatut ja toisistaan riippumattomasti siirrettävissä olevat varret 16, jotka voidaan siirtää kohti vaunua 12 ja poispäin tästä vaunusta vaunulla lepäävän tukin suuntaamiseksi halutulla tavalla. Varteen 16 kuuluu kaavioinsesti näytetty hammas-vaihde 18, jossa on sähkömoottorin 20 pyörittämä hammastenko ja hammaspyörät. Toista vartta varten on olemassa samankaltainen käyttölaite ja moottori. Moottorit käynnistetään ja pysäytetään sopivien ennestään tunnettua rakennetta olevien ohjauslaitteiden 22 avulla.

Kaikki edellä selitetty on kokonaan ennestään tunnettua tekniikkaa. Tämän laitteiston tarkoituksena on siirtää tukkeja, esim. tukki 14, asemaan 10 vaunun 12 varassa siten, että varret 16 pääsevät käsiksi tukkeihin. Ennen kuin tukit päittäin syötetään sahaan, on jokainen tukki aseteltava sivusuunnassa vaunulla siten, että tukin varsista 16 poispäin oleva sivu ei ulotu määrättyä tasoa 24 etäämmälle (kuvio 1). Kun tukki on sijoitettu tällä tavoin, on se oikein asetettu sivusuunnassa sahaan syötettäväksi.

Jotta tukit voitaisiin asettaa tai sijoittaa tällä tavoin, on apuna keksinnön mukaan valvontajärjestelmä, jossa on kaksi moduloitua laserlähdettä 26, 2? ja kaksi heijastusilmaisinta 28, 29* jotka ovat herkät näiden lähteiden lähettämölle säteille. Lähde 26 ja ilmaisin 28 on alistettu oikeanpuoleiselle varrelle 16 kuviossa 2, ja lähde 27 ja ilmaisin 29 on alistettu tämän kuvion vasemmanpuoleiselle varrelle. Molemmat lähteet, samoin kuin molemmat ilmaisimetkin ovat keskenään samanlaiset.

Lähteenä 26 on tavanomainen laserlähde 30, joka on kytketty tavanomaiseen amplitudimodulaattoriin 32, jonka käyttötaajuutena tässä tapauksessa on noin 2000 Hz. Syy miksi modulaattoria käytetään, selitetään myöhemmin. Säteen 26 ollessa käytössä lähettää se pitkin linjaa 33 (kuvio 2) moduloidun suoraviivaisen lasersädekimpun, joka sijaitsee dellä mainitussa tasossa 24. Lähde 27 lähettää samanlaisen sädekimpun pitkin linjaa 33 (kuvio 2), joka myös sijaitsee tasossa 24.

Kuviosta 3 samoin kuvioista 1 ja 2 selviää, että ilmaisimen 4 73522 28 kotelossa on linssi 34 da valoni Imaisin 36, (jonka alue on suhteellisen suuri, ja (joka moduloivan signaalinpäästösuodattimen 38 kautta on sähköisesti kytketty ulostulovahvistimeen 40. Kaikki nämä ilmaisimen sisäpuolella olevat komponentit ovat ennestään tunnettua rakennetta. Suodatin 38 ’’virittää" ilmaisimen siten, että se ainoastaan on herkkä modulaattorin 32 taajuudella makuloidulle heijastuneelle laser-säteilylle. Syynä siihen, että käytetään (ja ilmaistaan moduloitua la-sersädekimppua, on ilmeisesti koko (järjestelmän herkkyyden lisääminen, koska (järjestelmä täten itse asiassa saadaan epäherkäksi kaikille muille optisille säteilylähteille.

Valonilmaisimen 36 Ja linssin 34- välillä on näkökentän naamio tai himmennin 42, Ja tämän edessä on optinen kaistanpäästösuodatin 44. Suodatin 44 on valittu siten, että se pääasiallisesti ainoastaan läpäisee laserlähteestä 30 tulevaa valoa. Naamiossa 42 on pitkänomainen kapea suoraviivainen rako 42a, Jonka tehtävä seuraavassa selitetään.

Naamio eli himmennin 42 määrää ilmaisimen 28 näkökentän, kuten nimityksestä selviää. Koska naamiossa on rako 42a, tulee ilmaisimen 28 näkökenttä pääasiallisesti laakeaksi. Tämä näkökenttä on näytetty kuvioiden 1 Ja 2 kohdassa 46, Ja havaitaan, että tällä kentällä on laaja ulottuvuus aseman 10 luona. Näkökenttä 46 sijaitsee tasossa,

Joka on yhdensuuntainen kuvion 1 tason kanssa, Ja Johon edellä mainittu linja 33 lankeaa. Näkökentän yläpää leikkaa linjan 33 kohdassa 46a, Ja sen alapää leikkaa linjan 33 kohdassa 46h. On erikoisesti tähdennettävä, että leikkauspiste 46b sijaitsee vaunun 12 yläpään yläpuolella. Täten sijaitsee koko alue, Jossa kenttä 46 Ja linja 33 leikkaavat toisensa, Ja Joka on suoraviivainen alue, vaunun yläpuolella. Leikkausaluetta sanotaan tässä yhteydessä rekisteröimisalueeksi.

Ilmaisimella 26 on näkökenttä 47 (kuvio 2), Joka on samankaltainen kuin kenttä 46, paitsi että linja 35 lankeaa siihen. Havaitaan, että kentällä 47 on yläpuolinen leikkauspiste linjan 35 kanssa kohdassa 47a, Ja alapuolinen leikkauspiste tämän linjan kanssa kohdassa 47b. Kohta 47a sijaitsee likimain samalla korkeudella kuljettimen 12 yläpuolella kuin kohta 46b.

Varsinkin kuvioon 3 viitaten mainittakoon tässä erikoisesti e-räs ominainen piirre, nimittäin että naamio 42 voidaan ilmaisimen kotelossa asettaa sivusuuntaisesti. Laitteen rakenne, Jonka ansiosta tämä on mahdollinen, ei ole tässä yhteydessä oleellista, Joten sitä ei näytetä. Naamion siirtäminen Johtaa ilmeisesti raon 42a siirtymiseen Ja täten ilmaisimen näkökentän siirtymiseen. Tämän etuna on, että 5 73522 ilmaisin voidaan nopeasti asentaa paikalleen ja näkökentän asento yksinkertaisesti hienosäätää, joten tarkasti voidaan määrätä tämän kentän ja lähteen 26 lähettämän lasersädekimpun leikkauskohta.

Ilmaisimeen 28 kuuluvan vahvistimen 40 ulostulo on kytketty tavanomaiseen säätölaitteeseen 48, joka puolestaan on kytketty aikaisemmin mainittuun mooottorinohjauslaitteeseen 22. Ilmaisimen 29 vahvistin, joka vastaa vahvistinta 40, on samalla tavoin kytketty säätölaitteeseen 48, jonka toiminta selitetään myöhemmin.

Tähän asti selitetty järjestelmä toimii seuraavasti: Lähteet 26, 27 ja ilmaisimet 28, 29 kytketään käyttöön. Tämän seurauksena lähteet lähettävät moduloidun laservalon muodostamia suoraviivaisia säde-kimppuja pitkin linjoja 33, 35 tasossa 24. Ilmaisimet valvovat näitä sädekimppuja laakeissa näkökentissään 46, 47 mahdollisesti heijastuneen laservalon ilmaisemiseksi. Ilmaisimet eivät toimi muunlaisen kuin laserisitteista tulevan valon vaikutuksesta, sekä johtuen sädekimppu-jen amplitudimoduloinnista että ilmaisimissa olevien optisten kaistan-päästösuodattimien ansiosta.

Kuljetin 12 siirtää tukin päittäin asemaan 10 ja pysäyttää sen siten, että se voidaan siirtää kosketukseen asetteluvarsien 16 kanssa. Sopiva ohjauskäsky annetaan asetteluvarsien moottoreiden käynnistämiseksi, minkä jälkeen nämä varret siirtyvät tukkia kohti kuljettimen poikitse.

Useimmin tapahtuu, että tukin toinen pää siirtyy asentoon, jossa se leikkaa tason 24 emien kuin tukin toinen pää leikkaa tämä tason. Olettaen, että kuviossa 2 oikealla näytetty tukin 14 pää ensin leikkaa tason 24, tulee tämän tapahtuessa tukin se osa, joka leikkaa tämän tason, sijaitsemaan ilmaisimen 28 näkökentän puitteissa ja tulee myös leikkaamaan lähteestä 26 tulevan sädekimpun. Tämän seurauksena valoa heijastuu ilmaisimeen 28, mikä laukaisee vahvistimesta 40 aset-telusignaalin, joka säätölaitteen 48 ja moottorin ohjauslaitteen 22 avulla pysäyttää moottorin 20.

Toinen asetteluvarsi, joka siirtää tukin kuviossa 2 vasemmanpuoleisen pään kohti tasoa 24, tulee jatkamaan liikettään kunnes tämäkin pää leikkaa tason 24. Sama tulee tämän jälkeen tapahtumaan tätä toista asetteluvartta käyttävän moottorin suhteen: tason 24 leikkaaminen johtaa siihen, että ilmaisimeen 29 heijastuva valo pysäyttää tämän toisen varren moottorin, nytkin säätölaitteen 48 ja ohjauslaitteen 22 avulla.

6 73522

Tukki on tämän jälkeen oikein asetettu sahaan syötettäväksi.

On erikoisesti havaittava, että sen tavan ansiosta, miten ilmaisimien näkökentät on sovitettu leikkaamaan laserlähteistä tulevat valonsäteet, ei kuljettimella 12 mahdollisesti kuljetetut jätteet tule aiheuttamaan mitään sellaista heijastunutta valoa, jonka ilmaisimet voisivat ilmaista ja aiheuttaa virheellisiä asettelusignaaleja. Havaitaan myös että ne rekisteröimisalueet, jotka määräytyvät näkökenttien ja lasersädekimppujen leikkausten pituudesta, on sijoitettu sopivan välin päähän kuljettimesta, joten ei myöskään kuljettimien osien liike voi aiheuttaa mitään vääriä asettelusignaaleja.

Kuvioiden 4 ja 5 mukaan kuljettaa pitkänomainen kuljetin 54 tukkeja, esim. tukin 52 mittausaseman 50 kautta. Kuljettimen 54 yläpuolella on sopivasti sijoitettuna kotelossa 56 laserlähde 58, jossa on laser 60, joka on samanlainen kuin edellä selitetty laserlähde 30, minkä lisäksi kotelossa on amplitudimodulaattori 62, joka on samankaltainen kuin selitetty modulaattori 32. Laserlähteeseen 58 kuuluu myös kotelossa 56 sijaitseva parabolinen peili 64, kiertyväisti asennettu peili 66 ja moottori 68, joka on kytketty peiliin 66 tämän pyörittämiseksi. Peiliä 56 pyöritetään vaakasuoran akselin 70 ympäri, joka sijaitsee samassa vaakatasossa kuin laserlähde 60 ja modulaattori 62.

Kuviot 5 ja 6 näyttävät kaaviollisesti laserlähteen, modulaattorin ja pyörivän peilin suhteellisia asentoja. Laserlähde ja modulaattori ovat siten sijoitetut, että ne lähettävät moduloidun laser-sädekimpun peilin 66 vinossa olevaan pintaan 66a, jolloin tämä säde-kimppu sijaitsee samassa vaakatasossa kuin akseli 70. Peilin pyöriessä nuolen 72 suunnassa (kuvio 4) pyyhkäisee pyörivä peili lasersäde-kimpun pitkin peilin 64 parabolipintaa ja tämän pinnan poikitse. Peilin poikitse pyyhkäisevän säteen kulkusuunta on näytetty nuolelle 74 (kuvio 4).

Säteen 58 avulla aikaansaadaan täten pääasiallisesti pysty laakea pyyhkäisevä lasersädekimppu, joka sijaitsee pystytasossa 76 (kuvio 5), ja jolla on symbolilla V (kuvio 4) merkitty leveys. Tämä laakea sädekimppu on suunnattu kohti kuljetinta 54, ja sillä on huomattavan suuri ulottuvuus kuljettimen molemmin puolin.

Mittausaseman 50 yhteydessä käytetyssä valvontajärjestelmässä on edelleen kaksi ilmaisinta 78, 80, jotka kumpikin hyvin paljon muistuttavat aikaisemmin selitettyä ilmaisinta 28, peitsi että ilmaisimien 78, 80 näkökentät 82, 84 eivät ole laakeat, vaan pyramidimaiset. Näiden ilmaisimien tällaiset näkökentän muodot voidaan helposti aikaan- 7 73522 saada naamioilla, esim. naamiolla 42a, joihin on tehty pääasiallisesti suorakaiteenmuotoinen aukko näiden näkökenttien rajoittamiseksi.

Ilmaisimet 78, 80 sijaitsevat kuljettimen 34 yläpuolella tämän kuljettimen molemmin puolin, ja ne on suunnattu vinosti alaspäin kohti kuljetinta, kuten kuviosta 4 nähdään. Kuvion 3 näyttämällä tavalle on ilmaisimet pituussuunnassa sijoitettu välin päähän lähteen 38 toisesta sivusta ja suunnattu vinosti alaspäin kohti kuljetinta 54 tason 76 alueella.

Huomataan siis, että ilmaisimien näkökentät, joissa ne leik-kaavat tason 76 on pyyhkäisevän lasereädekimpun taso), antavat tulokseksi leikkausalueet, joilla tasossa 76 on sekä pituus- että le-veysulottuvuudet · Tällainen rekisteröinti salueeksi sanottu leikkausalue on näytetty kuvion 5 kohdassa 86. Tärkeä näkökohta tässä yhteydessä on myös se, että ilmaisimet ovat siten suunnatut, että mikään osa niiden näkökentästä tason 76 leikkausalueella ei kosketa kuljettimen yläpintaa.

Kuvioiden 4 ja 5 näyttämän järjestelmän tarkoituksena on käyttää ilmaisimien ulostulosignaaleja tilkin, esim. tukin 52, halkaisijan määrittämiseksi pitkin tukin pituutta. Tämän määrityksen toteutustapa ei kuulu tämän keksinnön piiriin. Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin viitata amerikkalaiseen patenttihakemukseen n;o 572 221, jonka Clifford H. Moulton on 28.4.1975 jättänyt nimellä "Sealing Apparatus with Linearization Compensation". Tässä patenttihakemuksessa selitetään laitteisto, jossa keksinnön mukaista järjestelmää voidaan käyttää ilmaisimien 78, 80 lähettämien ulostulosignaalien asettamiseksi suhteeseen peilin 64 ja peilin 66 väliseen kulma-asentoon, minkä avulla voidaan tarkasti määrittää tukin halkaisijan arvot.

Eiippumatta siitä, miten ilmaisimien 78, 80 kehittämiä ulostulosignaaleja todellisuudessa käytetään, aikaansaa kuvioiden 4 ja 5 näyttämä järjestelmä pyyhkäisevän peilin 66 avulla tasossa 76 laser-sädekimpun, joka havaitaan ilmaisimien 78, 80 näkökentissä mahdollisen heijastumisen ilmaisemiseksi. Samalla tavoin kuin kuvioiden 1 ja 3 mukaisissa järjestelmissä eivät kuljettimella 54 olevat puunlastut tai muut jätteet voi aiheuttaa vääriä ulostulosignaaleja. Kuljettimien o-sien liike ei myös voi aiheuttaa tällaisia signaaleja. Ainoa tapaus, jolloin signaali saadaan ja jolloin on kysymys oikeasta signaalista, on milloin ilmaisimien näkökentän ja tason 76 välisellä leikkausalueella on esine, joka heijastaa pyyhkäisevän lasereädekimpun. Ilmaisimien selitetyn sovituksen ansiosta tämä tapaus voi esiintyä ainoastaan milloin haluttu esine, esim. tukki 52, leikkaa jonkin tällaisen 73522 8 alueen.

Keksinnön mukaan on siis aikaansaatu erittäin yksinkertainen ja tehokas järjestelmä, jonka avulla voidaan valvoa esineen läsnäoloa ennalta määrätyssä asennossa. Järjestelmäävoidaan myös käyttää mit-taustarkoituksiin. Käyttämällä selitettyä tyyppiä olevia optisia sä-dekimppuja, jotka optisten ilmaisimien vinossa sijaitsevat ja tarkasti rajoitetut laajaulotteiset näkökentät leikkaavat, aikaansaadaan rekisterÖimisalueita, jotka voivat geometrisesti sijaita siten, että saadaan kokonaan poistetuiksi kaikki aikaisemmin tunnetuissa pyyhkäi-sy- tai valvontajärjestelmissä esiintyvien väärien signaalien aiheuttamat ongelmat. Keksinnön periaatteiden mukaan toimiva järjestelmä voidaan ilmeisesti myös toteuttaa eri muodoissa, ja se voidaan helposti sijoittaa erityyppisiin laitteistoihin. Koska lisäksi järjestelmän ilmaisin varustetaan aseteltavalla naamiolla, joka on esim. edellä selitettyä tyyppiä, on tällaisen järjestelmän sijoittaminen erittäin yksinkertaista, koska hienosäätö halutun rekisteröimisalueen määräämiseksi voidaan yksinkertaisesti aikaansaada muuttamalla naamion asentoa ilmaisimessa.

Näkökentillä voi tietenkin myös olla eri sovellutuksiin sopivat erilaiset muodot.

Claims (11)

1. 9 73522
2. 1. Sähköoptinen laite kannatinelimen valvonta-alueella esiintyvän, ei läpinäkyvän, heijastavan esineen kuten esim. syötetyn rungon (14, 52) läsnäolon ilmaisemiseksi, johon kuuluu vähintään yksi säteilylähde (26, 27, 58), joka lähettää sätei1ykimpun valvonta-alueeseen, ja vähintään yksi heijastusilmaisin (28, 29, 78, 80), joka ilmaisee säteilylähteen säteilyn ja jossa on yksiselitteisesti rajattu ulospäin laajeneva näkökenttä (46, 47; 82, 84), tunnettu siitä, että säteilylähde tai -lähteet on sovitettu aikaansaamaan sä-teilykimpun enintään ainoastaan poikkileikkauksen yhtenä ulottuvuutena, ts. suorana linjana (33, 35) tai tasaisena nauhana (W), ja että ilmaisin on suunnattu säteilykimppua kohti siten, että sen näkökenttä leikkaa säteilykimpun kahdesta leikkauskohdasta (46a, 46b, 47a, 47b), jotka molemmat sijaitsevat matkan päässä mainitusta k annatine 1 imestä siten, että säteilykimpun mainitussa näkökentässä sijaitseva osa (86) muodostaa mainitun kannatine1imestä matkan päässä olevan ja määrätyn pituusmitan omaavan valvonta-alueen, jossa heijastavan esineen läsnäolo sinänsä tunnetulla tavalla aiheuttaa säteilykimpun hajaantumisen ja ilmaisimen vaikutuksen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilylähteessä (26, 27) on kaikilta sivuilta katsottuna pääasi-allisesti yksiulotteinen suorapintainen säde ( 33, 35) uloslähettämis- : : tä varten, ja että heijastusilmaisimessa (28, 29) on tasopintainen nä- kökenttä (46, 47), joka sijaitsee tasossa, joka sisältää myös säteen.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, . että säteilylähteessä (58) on uloslähettämistä varten pääasiallisesti tasomainen säde (76) ja että heijastusilmaisimessa (78, 80) on pääasiallisesti tilanomainen ja nimenomaan pyramidinmuotoinen näkökenttä (82, 84).
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilylähteessä (58) on kääntöpeili (66) pääasiallisesti yksi-ulotteisen suoralinjäisen säteen kääntämiseksi etukäteen määrätyllä tasolla ( 76 ) . : 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite kannatus- : elimien päällä olevien esineiden toteamiseksi, tunnettu siitä, että säteilylähteet (26, 27, 58) ja heijastusilmaisimien (28, ’·** 29, 78, 80) näkökentät (46, 47, 82, 84) on suunnattu kohti kannatuseli- • *: miä (12, 54) siten, että niiden leikkausalue (46a - 46b, 47a - 47b, 86) 10 73522 sijaitsee välimatkan päässä kannatuselimistä.
6. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilylähteessä (26, 27, 58) on laser (30, 60) .
7. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, t u n -n e t t u siitä, että säteilylähteessä (26, 27, 58) on modulaattori (32, 62) lähetetyn säteen (33, 35, 76) koodaamiseksi ja heijastusi1-maisimessa (28, 29, 78, 80) on vastaava modulaatiosäteentunnistamis-suodatin (38).
8. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että heijastusilmaisimessa (28) on optinen kaistan-päästösuodatin (44), joka päästää läpi vain säteilyä säteilylähteestä.
9. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, t u n -n e t t u siitä, että heijastusilmaisimessa (28) on näkökentän himmennin (42), johon on sovitettu ilmaisimen näkökentän muodon määräävä aukko (42a ) .
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n n e t. t u siitä, että heijastusilmaisimen (28) näkökentän himmennin (42) on siirrettä-västi sovitettu ilmaisimen koteloon näkökentän asennon hienosäätämiseksi.
11. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että heijastusilmaisin (28) on kytketty elektronisten ohjauseiinten (48, 22) välityksellä laitteeseen (16, 18, 20) valvotun : : : esineen (14) asennon muuttamiseksi mekaanisesti. 11 73522 PATEN TKRAV