FI73333C - Arrangemang foer uppbaerande av aongutslaeppningsventiler vid ett kaernkraftverk. - Google Patents

Description

1 73333 Järjestelmä höyrynpurkausventtiilien kannattamiseksi ydinvoimalaitoksessa

Keksintö kohdistuu painevesiydinvoimalaitoksiin, joissa on venttiilit, joiden tehtävänä on suojata laitosta painesäi-lion ylipaineelta ja jotka siten takaavat laitoksen turvallisen toiminnan. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee järjestelmää näiden venttiilien kannattamiseksi.

Painevesiydinvoimalaitoksissa käytetään ylipaineisen jäähdytysveden paineenalentamisessa hyväksi painesäliötä, joka tavallisesti on pystysuora, paksuseinäinen astia, jossa on puolipallon muotoinen yläosa ja jonka pohjaosaa kannattaa laipalla varustettu vaippa.

Voimassa olevien lakien mukaisesti tulee ydinpaineen valvonnassa ensi vaiheessa käyttää paineenalennusventtiileitä ja toisessa vaiheessa varoventtiileitä.

Valvontaventtiilien määrän ja koon määräävät vaatimukset ulospäästettävän höyryn määrästä ja nopeudesta. Vaatimukset laitoksen kuormituksen alentamisesta määräävät taas ulospäästettävän höyryn määrän ja nopeuden.

Tavallisesti on kaikissa standardikokoisissa voimalaitoksissa käytetty kolmea varoventtiiliä (tavallisesti 15 cm:n venttiilejä) ja kolmea paineenalennusventtiiliä (tavallisesti 7,5 cm:n venttiilejä), jotka täyttävät höyrynpäästövaatimuk-set otettaessa laitos kokonaan pois käytöstä. Standardivoi-malaitoksiksi katsotaan tällöin kaikki 2, 3 ja 4 kiertovesi-systeemiä käsittävät laitokset, joissa on noin 3 m:n reak-torisydän. Haluttaessa 80 % kuormituksesta pois käytetään vain kahta paineenalennusventtiiliä. Tavallinen käytäntö on myös ollut järjestää eristysventtiili sarjaan kunkin paineen-alennusventtiilin kanssa, jotta paineenalennusventtiiliä voitaisiin huoltaa.

73333 2

Painesäiliössä on normaalisti vain yksi ainoa suutin yhteisenä kaikille eristys- ja paineenalennusventtiileille. Kuitenkin painesäiliön yläosaan tehdään normaalisti erillinen suutin kullekin varoventtiilille. Tällöin laitoksen turvallisuus lisääntyy johtuen useista toisiaan korvaavista venttiileistä ja suuttimista.

Aikaisemmissa laitoksissa paineenalennus- ja varoventtiilien putkitus- ja kannatusjärjestelyt ovat olleet laitoskohtaisia. Tavallisesti laitosarkkitehdin/insinöörin vastuulla an ollut suunnitella ensinnäkin pitkien viennit suuttimista venttiileihin ja venttiileistä yhteiseen poistoputkeen. Lisäksi on tehtäviin kuulunut suunnitella putkituksen ja venttiilien kannatuksen järjestäminen.

Arkkitehdeillä/insinööreillä on ollut vaikeuksia järjestää putkien ja venttiilien kannatus sopimaan yhteen venttiilien suurten purkausvoimien kanssa noudattaessaan sallittavia painesäiliön kuormitusrajoja. Kehitettäessä laitoskohtaisia rakenteita venttiilien kannatusjärjestelmiin, jotka todella täyttävät ylipainevalvonnasta annetut vaatimukset, on standardisoinnin puute johtanut korkeampiin laitoksen rakennuskustannuksiin, vaikeuksiin venttiilien huollon ja kunnossapidon järjestämisessä.

Käytettäessä standardisoituja ja hyvin suunniteltuja venttiilien kannatusjärjestelmiä, venttiilien saatavuutta ja ikää voitaisiin mahdollisesti parantaa.

Purkausputkiston sijoittelusta ja suunnittelemisesta on tullut ainutlaatuisen kallis toimenpide, koska se on ollut tyypillisesti riippuvainen käytettävissä olevasta tilasta sen jälkeen kuun muut laitos- ja systeemisuunnitelun tarpeet on täytetty. Lisäksi venttiilien kannatusjärjestelmien suunnittelussa huomioitavat maanjäristyssuojastandardit ovat tyypillisesti tulleet monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, kun kannatus järjestelmä on sidottu painesäiliön suojarakennuksen sivuseinien rakenteisiin.

Il 3 73333

Johtuen purkausputkiston tilarajoituksista melkein jokainen laitos on tarvinnut erilaisen sijoittelun, jota ei voi toistaa muissa laitoksissa. Tämän vuoksi on käytetty suuria määriä putkea, jotta rakenne täyttäisi suojarakenteelle asetetut rakenne-ja toimintavaatimukset. Koska jokainen venttiilien kannatusjär-jestelmä on ollut enemmän tai vähemmän laitoskohtainen, on pai-nesäiliön venttiilien valmistusta ja asennustyötä leimanneet kalliit työkohtaiset muunnelmat ja erikoisanalyysit. Sitäpaitsi on tarvittu lisäkannatteita ottamaan vastaan rakenteen omaa painoa, ja hydraulista, termistä ja seismistä kuormitusta ja nämä kannattimet on usein sidottu betoniin, mikä edelleen lisää tila/interferenssiprobleemaa.

Tämän vuoksi keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada kanna-tusyhdistelmä, joka voidaan koota ennakolta ja siten helposti yhdistää painesäiliön yläosaan.

Tähän päämäärään päästään keksinnön mukaisesti painevesityyppi-sessä ydinvoimalaitoksessa paineistinsäiliön ja useiden höyryn-purkausventtiilien järjestelyllä, jolloin höyrynpurkausventtii-lit on tuettu tämän säiliön päälle niiden yhdistämiseksi pai-neistinsäiliön päässä oleviin suuttimiin, mille on tunnusomaista, että tukilaitteisto käsittää yhteisen renkaanmuotoisen ko- ; koojaputken, joka on tuettu paineistinsäiliön päälle useammalla pystysuoralla pylväällä, joiden alaosat on kiinnitetty paineistinsäiliön sivuseinämiin, että mainitussa kokoojaputkessa on poistoputken sisältävä putkitus, välineet jokaisen mainitun .· venttiilin kannattamiseksi kokoojaputken päällä asennossa, joka on kokoojaputken putkituksen vieressä ja oleellisesti kokooja-putken ulkokehän sisäpuolella ja että jokainen venttiileistä on kytketty paineistimen suuttimeen ja kokoojaputkeen.

Seuraavassa keksinnön erästä edullista suoritusmuotoa kuvataan esimerkinomaisesti piirustuksilla, joissa kuvio 1 esittää kaaviollisesti ydinvoimalaitosta, jonka paine-säiliö on varustettu varo- ja paineenalennusventtiileillä, : kuvio 2 esittää perspektiivikuvantona keksinnön mukaista jär jestelmää varo- ja paineenalennusventtiilien kannattamiseksi, 4 73333 kuvio 3 esittää päältä päin katsottuna venttiilien kannatus-järjestelmää, kuvio 4 esittää sivulta katsottuna painesäiliön yläosaa ja siinä olevaa venttiilien kannatusjärjestelmää, ja kuvio 5 esittää suurennettuna osakuvantona sivulta päin katsottuna venttiileihin yhdistettyä tiivistyspolveketta.

Kuvion 1 mukaisen ydinvoimalaitoksen 11 painesäiliössä 10, joka on varustettu ylipaineventtiilien suojasysteemillä 12, jäähdytysvesi kuumennetaan paineen ylläpitämiseksi höyryn-kehittimessä 13, syöttöpumpussa 15 sekä koko jäähdytysvesi-kierrossa 17. Yleensä reaktorilla 11 on useampia jäähdytys-vesikiertoja (ei esitetty), mutta normaalikäynnissä käytetään vain yhtä painesäiliötä 10. Painesäiliön 10 avulla ylläpidetään jäähdytysvesitilavuus ennallaan alennettaessa reaktorin jäähdytysveden ylipainetta ja ruiskutettaessa jäähdytysvettä kiertoon 17, kun on tarpeen pitää reaktorin jäähdytysveden paine vakiona.

Venttiilien suojasysteemi 12 käsittää kolme paineenalennus-venttiiliä 14, 16, 18, jotka on yhdistetty yhteiseen paine-säiliön yläosassa olevaan suuttimeen 20 ja joiden tehtävänä on aikaansaada painetta alentava höyryn ulospurkautuminen käyttöolosuhteiden niin vaatiessa. Paineenalennusventtii-lien 14, 16, 18 kanssa on kytketty sarjaan niitä vastaavat eristysventtiilit 22, 24, 26, joiden avulla paineenalennus-venttiilit voidaan ottaa pois käytöstä niiden kunnossapitotöiden ajaksi.

Paineenalennusventtiilit 14, 16, 18 avautuvat moottorien avulla tavanomaisen venttiilinsäätösysteemin 28 valvonnassa paineen saavuttaessa ensimmäisen ylipainearvon, jossa tarvitaan paineen säätämiseksi ja turvallissussyistä ensivaihei-sia turvatoimia. Tätä varten painesäiliön yläosaan on sijoitettu yksi tai useampia tarkoitukseen sopivia paineantureita 30 (tavallisesti tarvitaan neljä anturia 30), joiden antamien höyrynpainesignaalien perusteella käynnistetään venttii-linsäätösysteemi 28.

Il 5 73333

Myös tässä tapauksessa on painesäiliön kuhunkin suuttimeen 38, 40, 42 yhdistetty vastaavasti varoventtiilit 32, 34, 36, jotka aikaansaavat höyryn ulosvirtauksen käyttöolosuhteiden niin vaatiessa. Tavanmukainen venttiilinsäätösysteemi 44 avaa varoventtiilit paineanturien osoittaessa, että höyryn ylipaine on saavuttanut ensimmäistä arvoa suuremman arvon, jolloin tarvitaan turvallisuussyistä erittäin suurta höyryn ulosvirtausta.

Venttiilien kannatusjärjestelmä 50 on sijoitettu ensisijaisesti vain painesäiliön 10 varaan, mikä vähentää suojatoimenpiteitä maanjäristysaallon kulkiessa sekä painesäiliön että sen paineenpitävän suojarakennuksen läpi, mikä tapahtuu tavanomaisissa laitoksissa, joissa venttiilit on tuettu sekä suojarakennukseen että painesäiliöön. Lisäksi edullisempana pidetään sitä, että kannatusjärjestelmä tukeutuu painesäiliön sivuseinään 51, kuin se, että se olisi painesäiliön yläosaa 67 vastapäätä. Näin ollen kuvion 2 ja 5 mukaisesti painesäiliön sivuseinämäkehälle on sijoitettu tasaisten välimatkojen päähän toisistaan kaikkiaan neljä jalustaa 52, 54, 56, 58, jotka on hitsattu tai muuten kiinnitetty painesäiliön sivu-seinämään 51.

Venttiilikannatusjärjestelmä 50 käsittää yhteisen rengasko-koomaputken 60 painesäiliön yläosan 67 päällä ja sitä kannattavat jalustat 52, 54, 56, 58 sekä niihin vastaavasti sovitetut pylväskannattimet 62, 64, 66, 68. Kokoomaputkea 60 käytettäessä on mahdollista käyttää suhteellisen lyhyitä putkituksia kerättäessä painesäiliön eri suuttimista höyryä, joka on johdettava paineenalennus- ja varoventtiilien läpi yhteiseen keräyslaitteeseen, so. poistoputkeen 45 (kuvio 3).

Kokoomaputki 60 on rengastyyppinen yksikkö ja se ottaa vastaan kaikista painesäiliön suuttimista tulevat virtaukset, jotka kulkevat painesäiliön yläosan päällä sijaitsevien venttiilien kautta. Ilman yllämainittua kokoomajärjestelyä tar- 73333 6 vitaan tavallisesti pitkät yksittäiset putkitukset kustakin suuttimesta siihen yhdistetyn venttiilin läpi yhteiseen pois-tokokoojaan. Tästä seuraa se epäkohta, että putkistolle jää rajoitettu tila, mikä vaikeuttaa venttiilien luoksepäästä-vyyttä huollon aikana ja tekee säteilysuojauksen vaikeaksi suorittaa edullisissakin olosuhteissa.

Rengaskokoomaputki 60 voidaan tehdä 30 cm:n putkesta, joka ottaa vastaan yhteisen virtauksen paineenalennus- ja varo-venttiileistä. Poistoputki 45 yhdistetään paikan päällä ko-koomaputkeen ja sen tehtävänä on poistaa painesäiliöstä tulevat virtaukset.

Paineenalennusventtiilit ja varoventtiilit, jotka sijaitsevat aivan yhteisen kokoomaputken 60 yläpuolella, on tuettu kokoomaputken 60 vaippaan, jolloin voidaan käyttää suhteellisen lyhyitä putkituksia venttiileistä tulevan höyryn tehokkaaseen kokoamiseen kokoomaputkeen 60, samalla kun painesäi-liön yläosan 53 päälle voidaan jättää tila, joka mahdollistaa helpon pääsyn venttiilien luokse niitä huollettaessa. Lisäksi säteilysuojaus on helppo aikaansaada painesäiliön yläosan 67 ja venttiilitilojen väliin, niin että huoltohenkilökunta saa osakseen vain vähäisen annoksen säteilyä venttiilien huollon aikana.

Purkausputken lyhyydestä johtuu myös se, että paineen alentuminen purkautumisessa on pieni. Lisäksi saavutetaan kustannussäästöjä putkien pienemmistä rasituksista. Edelleen venttiilien sijoittaminen kokoomaputken 60 päälle tuo tullessaan venttiileille lisääntyneen suojan esineiltä, joita voi vahingossa irrota suojarakennuksen painesäiliön yläosan 67 ala-puolela olevasta kohdasta.

Kumpikin jalusta 52, 54 käsittää pari toisistaan erillään olevaa uloketta 47, 49, jotka on hitsattu tai muuten kiinnitetty säiliön seinämään ja jotka erkanevat siitä ulospäin. Kunkin pylväskannattimen 62, 64 pohjassa on kannatinlaatat li 7 73333 57, 59, joissa on H-muotoinen poikkileikkaus ja joiden pystysuora poikkitanko 55 on sovitettu ulokkeen 47 ja 49 väliin·

Kukin pylväskannattimistä 62, 64, 66, 68 käsittää keskipyl-vään 70, joka on kiinnitetty esimerkiksi hitsaamalla kanna-tinlaattaansa 53, joka puolestaan on hitsattu tai muuten kiinnitetty siihen yhdistettyyn säiliöulokkeeseensa 47, 49.

Kukin keskipylväs ulottuu pystysuoraan ylöspäin ja sen yläpää on kiinnitetty kokoomaputkeen 60. Edullisimmassa suoritusmuodossa kokoomaputkeen on muodostettu lyhyt putkimainen yhdyskappale, joka ulottuu jonkin matkaa keskipylvään 70 päälle, niin että se voidaan hitsata kiinni pylvääseen.

Kokoomaputken 60 kannatuksen jakamiseksi tasaisesti kunkin pylväskannattimen tyviosaan on hitsattu tai muuten kiinnitetty kaksi vinotukea 72 ja 74, jotka ulottuvat pystytasoon nähden kulmassa ylöspäin ja jotka on kiinnitetty kokoomaput-kesta alaspäin erkaneviin jalustoihin 76. Vierekkäisten pyl-väskannattimien 62, 64 vinotukien 72 ja 74 väliin on sijoitettu edullisimmin kolme vaakasuoraa poikkipalkkia 78, joiden tehtävänä on ensinnäkin muodostaa kannatinrakenne, jolle sulkuventtiilit 32, 34, 36 (kuvio 3) voidaan sijoittaa, jotta ne ovat painesäiliön yläosan 53 yläpuolella ja joiden tehtävänä toisaalta on jäykistää edelleen koko venttiilikannatus-rakennetta.

Kaikkien höyrynpurkausventtiilien kannatus painesäiliön päältä on aikaansaatu pylväskannattimilla, jotka on tuettu painesäiliön sivuseinämään ulokkeilla ilman, että tarvitaan lisäkannatusta ulkopuolelta suojarakennuksen seinämärakenteesta. Tämän tuloksena maanjäristysaallon voimavaikutus tuntuu vain painesäiliössä ja sen takia maanjäristysvoimien aiheuttamista vaatimuksista voidaan jonkin verran tinkiä.

Kukin varoventtiili 32, 34, 36 on sijoitettu yhteisessä ko-koomaputkessa 60 lähelle sen kulmaa olevaa painesäiliön suu- 8 73333 tinta, johon se on yhdistetty. Kuviossa 3 näkyy parhaiten tämä venttiilien sijoitus. Varoventtiilit ovat kulmaventtii-leitä, kuten tavallista, mutta haluttaessa voidaan käyttää myös suoria venttiileitä.

Kukin varoventtiili on lisäksi suunnattu siten, että sen pur-kausputki 80, 82, 84 on sijoitettu noin 45° kulmaan kokooma-putkeen 60 nähden. Tämän johdosta venttiilin kokoomaputkeen 60 vaikuttavat purkausvoimat pienenevät vastaavasti ja höy-ryvirtaukselle aikaansaadaan edeltäkäsin tiedettävissä oleva suunta.

Varoventtiilien sijoittamisesta johtuu se, että tarvitaan vain lyhyet putkitukset 86, 88, 90 yhdistämään painesäiliö-suuttimet 38, 40, 42 varoventtiilien 32, 34, 36 sisääntuloihin. Kullekin varaventtiilille 38, 40, 42 tehdään erillinen polveketiivistys sijoittamalla nestelukko 92, 94, 96 lähelle kunkin varoventtiilin 32, 34, 36 sisääntuloa.

Polveketiivistys tehdään nestelukkoa käyttäen, sillä normaalin käynnin aikainen kondensoitumispiste on sillä tasolle., että muodostuu vettä. Höyrynpaine pakottaa vesimassan vasten suljettua venttiiliä ja venttiilinistukkaan ei pääse vaikuttamaan höyryn aiheuttama korroosio ja käyristysvaikutu.s, joita normaalisti esiintyy laitoksen käynnin aikana. Jos varoventtiili avataan höyrynpaineen valvomiseksi, vesimassa kulkeutuu puuskan tavoin venttiilin läpi aiheuttaen höyryn paineen alenemisen, kun painesäiliön höyry purkautuu.

Kolmen varoventtiilin 32, 34, 36 kannatus saadaan aikaan suoraan käyttäen vastaavia poikkipalkkeja 78, kuten yllä esitettiin. Kuhunkin palkkiin on kiinnitetty pari ylöspäin suunnattua tukea 98, 100 varoventtiilin pitämiseksi yllä kuvatussa asemassa. Tällä kannatusrakenteella yksinkertaistetaan tiivistysrakennetta, ja saadaan aikaan purkauksen vastavoimille lyhyemmät momenttivarret.

II

9 73333

Kolme paineenalennusventtiiliä ja niihin yhdistetyt eris-tysventtiilit ovat suoria venttiilejä ja niitä kannatetaan paikoillaan suoraan kokoomaputken yläpuolella. Koska kaikki paineenalennus-, eristys- ja varoventtiilit on sijoitettu suoraan kokoomaputken 60 yläpuolelle tai lähelle kokooma-putken 60 kulmaa kokoomaputken piirissä, rajoitettu tila kokoomaputken piirissä avautuu tehden vaipan radioaktiivisen suojauksen paljon helpommaksi ja venttiilien, instrumentoin-tilaitteiden jne. luoksepäästävyys paranee huollon ja tarkastuksien aikana.

Kuviosta 3 näkyy edelleen, että putkitukset suuttimista venttiileihin ovat suhteellisen lyhyet ja ne on sijoitettu oikeisiin kohtiin, niin että se rajoitettu tila, joka on tarkoitettu huoltoa ja tarkastuksia varten pysyy avoimena.

O

Tavallisesti kokoomaputki kattaisi noin 9,3 m . Lyhyet putkitukset kaikista suuttimista purkausventtiileihin mahdollistavat pienemmät paineenalennukset ja lämpöhäviöt, jotka on putkissa käytännössä havaittu. Nämä pienentävät putkien kuormitusta .

Paineenalennussuutin on yhdistetty paineenalennusventtiilei-hin 14, 16 ja 18 lyhyellä yhteisellä putkituksella 102, josta on suunnattu haaraputki 104 eristys- ja paineenalennus-venttiileihin 26 ja 18. Yhteinen putki 102 on yhdistetty T-yhdyskappaleeseen 106, josta lähtevät lyhyet putkitukset 108 ja 110 johdetaan kokoomaputken 60 päällä sen suuntaa noudattaen vastaavasti eristys- ja paineenalennusventtiilei-hin 22, 14 ja 24, 16. Kuten näkyy kuviosta 2, putkissa 104, 108, 110 on vastaavasti nestelukot 112, 114, 116 eristys-ja paineenalennuventtiileitä varten. Nestelukkojen tehtävänä on estää höyry pääsemästä kosketuksiin venttiili-istukkojen kanssa, niin kuin kuvattiin varoventtiilien yhteydessä.

Paineenalennusventtiileistä 14, 16 ja 18 lähtevät purkaus-putket 118, 120 ja 122 on suunnattu lyhyen matkaa pitkin sen alla kulkevia kokoomaputkia ja suunnattu edullisimmin 45° 10 733 3 3 kulmassa kokoomaputkia kohti, joihin ne on yhdistetty. Venttiilin purkausvoima on siten minimoitu ja purkausvir-tauksen suunta on ennalta todettavissa, kuten kuvattiin va-roventtiilien yhteydessä.

Kutakin eristys- ja paineenalennusventtiiliä kannatta pari pystysuoraa tukea 124, 126, jotka on edullisimmin suunnattu kokcomaputkesta suoraan ylös. Kukin tuki 124, 126 en· hitsattu tai muuten kiinnitetty kokoomaputkeen ja sen yläpää o:n muotoiltu sopivasti, kuten on esitetty viitenumeroilla 128 ja 130, kannattamaan suoraan itse venttiilin lähellä olevaa sisääntulo- tai ulostuloputkea, ja niiden avulla aikaansaadaan sivusuuntainen kannatus ylöspäin ulottuvalle venttiili-rungolle, jolloin kiertoliike estyy.

Kokoomaputken alueella ja painesäiliön yläosassa 67 on myös sopiva instrumentointi ja signaalilinjat (ei ole esitetty piirustuksissa).

Lämpöeristysvaippa 132 on ripustettu painesäiliön sivusei.nä-mäulokkeisiin 134, jonka tyyppisiä on aikaisemmin käytetty purkausputkiston kannattamiseen lähellä painesäiliön yläosaa 67. Näin ollen tavanomaisen eristyksen 132 painosta aiheutuva kuormitus kohdistetaan mieluummin painesäiliön si-vuseinämälle kuin painesäiliön yläosaan 53, niin kuin on tapahtunut tavanomaisissa painesäiliön huipulta tuetuissa kan-natussysteemeissä tähän asti.

Yllä kuvattu rakenne helpottaa huomattavasti huoltoa ja tarkastuksia, koska kaikki venttiilit ovat olennaisesti yhdessä tasossa. Kävelysillat (ei esitetty) voidaan helposti sijoittaa painesäiliön yläosatilaan putkien ja venttiilien ympärillä liikkuvan henkilökunnan käyttöön. Radioaktiivinen suojavaippa (ei esitetty) voidaan helposti sijoittaa paine-säiliön yläosan päälle ja kävelysiltojen alapuolelle, kuten jo on todettu (tyypillinen radioaktiivisäteily ilman suoja-vaippaa olisi 800-900 millirem-yksikköä, joka rajoittaa li 11 73333 työskentelyajan noin 1 tuntiin, jollei käytetä suojapukua).

Yllä olevan yhteenvetona esitetyn suoritusmuodon mukaisessa venttiilikannatusjärjestelmässä on neliön muotoinen kokooma-putki, jonka läpimitta on 30 cm, johon höyry purkautuu varo- ja paineenalennusventtiileistä. Kukin varoventtiili on yhdistetty omaan painesäiliön suuttimeensa 15 cm läpimitaltaan olevalla polveketiivistyksellä. Varoventtiilin höyrynpurkaus tapahtuu suoraan yhteiseen kokoomaputkeen.

Paineenalennusventtiilien yhdistäminen suuttimiin on tehty yhteisellä 15 cm:n putkituksella. Yhdyskappaleet jakavat paineenalennusvirtauksen kolmeen osaan, kukin omaan paineen-alennusventtiiliinsä. Putkitus yhdyskappaleista kuhunkin pai-neenalennusventtiiliin on 7,5 cm:n putkea. Kukin paineenalennus-osa koostuu 7,5 cm:n putkesta, moottorikäyttöisestä eristys-tai luistiventtiilistä ja paineenalennusventtiilistä. Purkaus kustakin paineenalennusventtiilistä tapahtuu 30 cm:n kokooma-putkeen .

Kokoomaputken pystysuora kannatus on saatu aikaan neljällä pylväällä, sijoitettuna 90° välein toisistaan, joita kannattavat säiliön sivuseinämillä olevien ulokkeiden laatat. Yhteisen kokoomaputken purkauskolmihaara 13 voidaan sijoittaa käyttäjän toimesta mihin tahansa pitkin kokoomaputkea yhdistettäväksi poistoputkeen. Järjestelmä on ainutlaatuinen erikoisesti siinä, että se voidaan asettaa yleiseen rakenneanalyysiin, se yhdistää putki- ja venttiilikannattimet yhdeksi yhteenkuuluvaksi kokonaisuudeksi ja se on sijaintipaikasta riippumaton.

Tuote on lisäksi kaupallisesti tärkeä, sillä se vaatii minimimäärän asiakkaan, arkkitehdin ja insinöörin välistä vuorovaikutusta, se mahdollistaa rutiininomaisen venttiilihuollon helpon suorittamisen, se on tarkastettavissa käynnin aikana ja se voidaan rakentaa moduuleista. Venttiilinkannatusrakenne 12 73333 vastustaa tehokkaasti höyryn purkautumisessa esiintyviä voimia samalla, kun sillä on kuvatut huoltoedut. Siinä saadaan aikaan venttiilin tiivistys ja maanjäristysvoim:.en vaikutus rajoittuu painesäiliön läpi kulkeviin.

Koko putkitus voi olla austeniittista ruostumatonta terästä ja pylväskannattimet voivat olla hiiliterästä. Kannatusjärjestelmä soveltuu helposti moduulirakentamiseen, so. se voidaan valmistaa ennakolta esimerkiksi viitenä kappaleena. 30 cm:n kokoomaputki ja 7,5 cm:n paineenalennusputkitus siihen kuuluvine venttiileineen voivat muodostaa täydellisen alayksikön. 15 cm:n putkitus varoventtiileihin voidaan valmistaa neljässä osassa varaten ylimäärä putkea painesäiliön suuttimien orientoimisen yhteensovittamiseksi. Pylväskannattimet voivat olla myös ennalta katkaistut ja esikäsitellyt.

Claims (7)

13 7 3333 Patentti vaatimukset.

1. Painevesityyppisessä ydinvoimalaitoksessa paineis-tinsäiliön (10) ja useiden höyrynpurkausventtiilien (14-18, 32-36) järjestely, jolloin höyrynpurkausventtiilit on tuettu tämän säiliön (10) päälle niiden yhdistämiseksi paineistin-säiliön (10) päässä (53) oleviin suuttimiin (20, 38, 40, 42), tunnettu siitä, että tukilaitteisto (50) käsittää yhteisen renkaanmuotoisen kokoojaputken (60), joka on tuettu paineis-tinsäiliön (10) päälle useammalla pystysuoralla pylväällä (70), joiden alaosat on kiinnitetty paineistinsäiliön sivu-seinämiin, että mainitussa kokoojaputkessa on poistoputken (45) sisältävä putkitus, välineet (78, 98, 100, 124) jokaisen mainitun venttiilin (14-18, 32-36) kannattamiseksi kokooja-putken (60) päällä asennossa, joka on kokoojaputken putkituksen vieressä ja oleellisesti kokoojaputken (60) ulkokehän sisäpuolella ja että jokainen venttiileistä (14-18, 32-36) on kytketty paineistimen suuttimeen (38-40) ja kokoojaputkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että purkausventtiilit (14-18, 32-36) käsittävät joukon varoventtiileitä (32-36) ja joukon eristys- (22, 24, 26) ja paineenalennusventtiileitä (14, 16, 18) ja että vierekkäin olevien vinotukien (72, 74) välillä on poikkipalkit (78), jotka kannattavat varoventtiileitä (32-36).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että paineenalennusventtiilit (14, 16, 18) saavat kannatuksensa pääasiassa suoraan kokoojaputken (60) renkaasta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kukin paineenalennusventtiileistä (14, 16, 18) ja niihin liittyvistä eristysventtiileistä (22, 24, 26) on tuettu oleellisesti suoraan kokoojaputken (60) rengasputken ylä-puolelta. 73333

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainitulla rengasmaisella ko-koojaputkel1 a (60) on oleellisesti neliönrenkaan muoto ja kukin varoventtii1 eistä (22, 24, 26 ) on sijoitettu kokoojaputken alueen kulmaosaan ja että pystysuorista kannatinpylväistä (70) kukin on liitetty kokoojaputkeen lähinnä sen neliösivun keskeltä vinotuki parien (74) avulla, jotka kulkevat vinosti pylvään (70) ja kokoojaputken (60) neliömuodon kulma-alueen välissä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että venttiilien (14-18, 32-36) ja kokoojaputken (60) väliset yhdysputket (80, 82, 84, 118, 120, o 122. on sijoitettu 45 kulmaan rengasputken akseliin nähden .

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että py1väskannattimi en (62, 64, 70 ) kannattamiseksi paineistinsäi1iön sivuseinämään lähelle sen yläpäätä (53) on kiinnitetty ulokkeet (47, 49).