FI72944C - Foerfarande och anordning foer stapling av ark. - Google Patents

Description

1 72944

Menetelmä .ia laite arkkien pinoamiseksi

Keksintö koskee menetelmää ja laitettä peräkkäisten arkkien kuljettamiseksi pinoon asetettaviksi.

Konventionaalisessa paperintuotantolinjassa käyte-5 tään pinoamisasemaa paperiarkkien järjestämiseksi riisei-hin. Tavallisesti paperiarkit tulevat arkkileikkurista, joka leikkaa arkit jatkuvasta paperirainasta. Arkit kuljetetaan peräkkäin kuljetinjärjestelmällä pinoamislait-teeseen, jossa arkit pinotaan.

10 Hyvä pinoaminen vaatii, että arkit kuljetetaan ra- joitinta vasten. Pinoamislaite on varustettu takavasteel-la, joka toimii pysäytysrajoittimena. Pinoamisessa esiintyvä ongelma on tehdä mahdolliseksi työntää jokainen kul-jetinjärjestelmällä paikalle peräkkäisesti tuotu arkki pi-15 non etupäästä pinon yli koko matkan takavasteeseen asti sen koskettamatta heti alla olevaa arkkia. Arkki, joka taipuu tai käyristyy matkallaan takavasteelle, ei kulje kunnolla ja voi eräissä tapauksissa tulla ajetuksi taka-vasteen yli. Tällaisessa tapauksessa riisi menee pilalle 20 ja pinoamistyö on ehkä aloitettava alusta, mistä tietenkin seuraa tuotantoaikahäviötä.

Yksi nykyisin tunnettu menetelmä yrittää ratkaista tämä ongelma on ollut käyttää aallotusrullia peräkkäisten arkkien jäykistämiseksi. Nämä rullat on sijoitettu pi-25 noamislaitteen etupäähän muodostamaan U-muotoisia aaltoja jokaiseen pinoamislaitteeseen menevään arkkiin. Nämä U-muotoiset aallot jäykistävät arkkia mahdollistaen sen työntämisen käyristymättä pinoon. Aaltojen korkeus täytyy kuitenkin mukauttaa syötteillä olevan arkin ja pinon ylä-30 pään korkeuseroon. Tästä erosta tavallisesti seuraa suuri pudostusmatka, joka lisää arkin kääntymistä tai käyristymistä sitä pinoon vietäessä.

Toiseen yleiseen arkkien pinoamistapaan pinoamis-laitteessa on sisältynyt ilmakellutus. Tyypillinen ilma-35 kellutuslaite suuntaa ilmaa arkin alapintaa vasten sen alkaessa kulkea pinon päälle, niin että se kelluu pinon päällä takavasteelle siirtyessään. Arkin saavuttaessa 2 72944 takavasteen sen alla olevan paineilman täytyy olla hävinnyt, jotta arkki putoaisi pinoon. Mutta tällä tavoin suunnattu ilma ei usein saavutakaan arkin etureunaa, minkä takia arkki käyristyy ennen kuin se kohtaa takavasteen. II-5 makin pyrkii pitämään arkin takaosan ylhäällä vaikeuttaen arkin pinoon vientiä ja liikkumista takavasteen yhteyteen.

Eräs menenetelmä arkkien pinoamiseksi on esitetty US-patentissa 3 971 554. Tämä menetelmä käsittää arkkien pinoamislaitteen, jossa yksittäiset arkit on sovitettu edel-10 lakulkevan arkin väliin ja i1makel1utuskammiossa ollessa kulmaan asetettuja osia ilman purkamiseksi arkin liikkeen suunnassa kuljettaakseen välissä olevan arkin, pitääkseen luovuten arkin poissa sisääntulevan arkin radalta ja pitääkseen luovutetun arkin tasomaisena. Tämän laitteen ensimmäi-15 senä epäkohtana on, että arkki saattaa käyristyä tai kiertyä sen ollessa suunnattuna alustalle aiemmin pinottuja arkkeja vastaan. Tämä arkkien käyristyminen syntyy senvuoksi, että arkit eivät ole saavuttaneet tarpeellista jäykkyyttä. Näiden aiemmin tunnettujen laitteiden epäkohtana myöskin on, että 20 ei ole ollut mitään mahdollisuutta pinota eri pituutta olevia arkkeja, koska takavasteina toimivat sivuseinämät eivät ole s i i rrettä v i s sä.

Eräs toinen menetelmä arkkien pinoamiseksi pinoon on esitetty US-patentissa 3 104 101. Tämä menetelmä arkkien 25 pinoamiseksi pinoon käsittää laitteen perättäisesti syötettyjen arkkien vastaanottamiseksi ja niiden siirtämisen reunatusten ennalta määrätyn matkan ja niiden ollessa siirrettävinä arkkien kiertämisen poikittain liikkeen suuntaan nähden täten lisäten arkkien jäykkyyttä arkkien liik-30 keen suuntaan yhdensuuntaisen arkkien liikkeen suhteen.

Vaikkakin tämä menetelmä käsittää laitteen arkkien jäykkyyden lisäämiseksi on ilmeistä, että sanottu laite vaatii huomattavan määrän kone-elementtejä ja siinä on lisäksi liikkumaton takavaste, niin että jälleen vain yksi 35 yksittäinen arkkipituus on pinottavissa.

2a 72944

Esillä olevan keksinnön tärkeä kohde on saada aikaan uusi ja parannettu menetelmä ja laite paperiarkkien kuljettamiseksi pinoamislaitteen pinoon, jotka välttävät ennestään tunnettujen menetelmien ja laitteiden luontai-5 set epäkohdat, tehottomuudet, puutteet ja ongelmat.

Esillä olevan keksinnön toinen kohde on aallottaa jokainen pinontalaitteeseen kuljetteilla oleva arkki tämän jäykistämiseksi samalla kun mahdollistetaan sen lyhyt putoamismatka pinoon.

10 Keksinnön kolmas kohde on pitää jokainen arkki luo tettavammassa määrin pinon yläpuolella kuin ennen on ollut mahdollista.

Keksinnön vielä yksi kohde on kuljettaa jokainen arkki takavasteel1 e suurinopeuksisesti minimin laitekom-15 ponentein.

Keksinnön vielä yksi kohde on saada aikaan rakenne, joka mahdollistaa pinota pinoamislaitteeseen erikokoisia arkkeja.

Keksinnön muut kohteet ja edut tulevat ilmi sitä 20 lähemmin seuraavassa selostettaessa keksinnön suositeltua sovelmaa esittävien piirustusten avulla.

Esillä olevan keksinnön periaatteiden piirissä saadaan aikaan pinontakoneisto jokaisen arkin kuljettamiseksi pois kuljetinjärjestelmästä pysäyttävään kosketukseen 25 pinoamislaitteessa olevan takavasteen kanssa ja arkin laskemiseksi pinoamislaitteeseen muodostettavaan pinoon. Tämä pinontakoneisto suuntaa ilmavirrat arkkia vasten sen kuljettamiseksi eteenpäin matkallaan takavasteeseen. Tämän koneiston nostolaite puhaltaa ionisoitua ilmaa suu-30 rella tilavuudella arkin alapintaa pitkin arkkia kulje- 3 72944 tettaessa pinoamislaitteeseen. Tämän koneiston toinen laite, kuljetuslaite, sijaitsee pinoamislaitteen yläpuolella ja suuntaa säännöllisen ryhmän lineaarisia diskreettejä ilmasuihkuja alas- ja sivullepäin takavastetta kohti, 5 niin että suihkut kohtaavat jokaisen vastasyötetyn arkin yläpinnan. Ionisoidun ilman ylöspäin suuntautuva voima kannattaa syötettyä arkkia pinon päälle asti. Suihkujen tehtävänä on muodostaa matalia aaltoja arkkiin tämän jäykkyyden lisäämiseksi. Samanaikaisesti suihkuista syntyvät 10 sivuttaiset voimakomponentit vaikuttavat arkin luonnollista kitkavastusta vastaan sen siirtämiseksi takavastetta kohti. Takavasteen kohdatessaan yläpuolisten ilmasuih-kujen alaspäin vaikuttava paine kehittyy staattiseksi paineeksi. Tämä alaspäin suuntautuva paine pakottaa arkin 15 alas pinon päälle nostopaineen hävitessä.

Ko. pinoamiskoneiston kuljetuslaite on tehty pi-tuussäätöisiksi teleskooppivarsiksi, jotka toimivat ilma-ilmasuihkujen purkauskanavina. Varret muodostavat asteittain ohenevatraiheet. Ne ovat asetetut yhdensuuntaisiksi 20 ja ulottuvat kuljetinjärjestelmän luovutuspäästä kosketukseen takavasteen kanssa, joka kannattaa teleskooppi-varsien toista, niiden uloimpaan vaiheeseen kuuluvaa päätä.

Takavaste on tehty liikutettavaksi eripituisten arkkien vastaanottamiseksi. Suihkusuuttimet, joista paineilma 25 tulee ulos, ovat sijoitetut jokaisen varren teleskooppivai-heiden välisiin siirtymäseiniin. Näin ollen varsien tehollisia pituuksia voidaan säätää vaikuttamatta ko. kuljetus-laitteesta purkautuvan ilman määrään, joten yläpuolisten paineilmavoimien ja nostoilmavoimien tasapaino säilytetään 30 huolimatta pinoamislaitteen asettelusta eri arkkipituuk-sille.

Oheisten piirustusten kuvio 1 on yleiskuva pinoamislaitteesta, jossa käytetään esillä olevan keksinnön pinontakoneistoa; 35 kuvio 2 on kaavamainen leikkauskuva kuvion 1 lin jalta II-II takaapäin katsottuna $ kuvio 3 on kuviota 2 vastaava kuva kuvion 1 Iin- 1+ 72944 jalta III-III, ja kuvio *+ on sivukuva teleskooppivarresta.

Suositettu sovelma on tarkoitettu paperiarkkien tuottamiseen ja niiden järjestämiseen pieniin pinoihin 5 tai riiseihin. On kuitenkin selvää, että esillä olevan keksinnön periaatteita voidaan soveltaa muunkin arkkima-teriaalin, kuten pahvin tai kantongin, kokoamiseen ja pi-noamiseen.

Kuvio 1 esittää arkkipinontajärjestelmän, jossa 10 on esillä olevan keksinnön mukainen pinontakoneisto. Tultuaan leikatuiksi paperirainasta arkit, kuten viitteellä 10 merkityt, syötetään peräkkäin kuljetinjärjestelmällä 20 pinoamislaitteeseen 30. Kuljetusjärjestelmä 20 käsittää syöttökuljetinhihnan 21 heti pinoamislaitteen 30 edes-15 sä ja se johtaa arkit pinoamislaitteeseen 30 takavastetta 32 vasten muodosteilla olevaan arkkipinoon 31. Syöttökul-jetinhihna 21 on sellainen, joka ei täysin peitä arkkeja 10 hihnan 21 alapuolelta. On esim. ajateltu, kuten kuviossa 3 esitetään, että syöttöhihna 21 muodostuu joukosta 20 erilleen sijoitettuja nauhoja 21a, b, c.

Kuljetinjärjestelmän 20 takapäähän aivan arkkipi-non 31 eteen on sijoitettu telaheitin *f0, joka muodostuu ylä- *+1 ja alatelalaitteesta *+3. Arkit 10 kuljetetaan peräkkäisesti eteenpäin heittotelelajfcteiden *+l, *+3 välissä 25 takavastetta 32 kohti, kuten esitetään tapahtuvan arkille 10a kuviossa 1, arkin pitämiseksi syöttökuljetinhihnan 21 liikenopeudessa ja -suunnassa sitä pinoamislaitteeseen 30 syötettäessä. Alempi heittotelalaite ^3 toimii hihnaa 21 kannattavana päätetelana. Telalaite *+3 muo-30 dostuu edullisesti, kuten kuviossa 3 on esitetty, käyttö-akselista jolla on välein toisistaan joukko teloja tai pyöriä *+3a, b ja c, joiden ympäri syöttöhihnan 21 vastaavat nauhat 21a, b, c kulkevat. Akselista Mf ulkonevien pyörien tai telojen välissä on riittävästi tilaa ilma-35 virralle, kuten nostolaitteen 56 yhteydessä lähemmin selostetaan.

Suoraan telalaitteen ^3 päälle on asennettu heitto- 5 72944 telalaite ^1. Tämä on varsielimien k2 varassa, jotka ovat ylhäältä käännettävissä, niin että se voi vapaasti uida arkkien 10 päällä näiden lähtiessä kuljettimelta 20. Heit-totelalaite ^1 puristaa arkin 10a heittotelalaitetta *+3 5 vasten. Heittotelalaite *+1 muodostuu edullisesti kahdesta telasta ^i-la ja L-lc, jotka on sijoitettu syöttöhihnan 21 ulkosivujen kohdalle. Kuten kuviosta 3 nähdään, heittote-lat ^la ja ^-lc ovat suoraan vastaavien telojen *+3a. ja L-3c päällä. Kumpikin tela Wla ja ^lc on oman kiinteän akse-10 linsa ^6 varassa, joiden toisessa päässä on yhtenäinen vasteosa *+6a. Vapaakantoinen kannatusvarsi b2 kytkeytyy akseliin *+6 vasteosaa *+6a vastakkaisella telan Lla, ^Ic puolella. On tuumattu, että heittotelalaitetta ^1 kokoon pantaessa tela, esim. Lla, asennetaan ensiksi akselille 15 siihen yhtenäisesti liittyvän vasteosan b2 viereen ja sitten akseli *+6 liitetään, esim. hitsaamalla, kannatus-varteen b-2.

Pinoamislaitteeseen 30 sisältyy lava 60, jolle arkkipino 31 muodostetaan. Lava 60 on pystysuunnassa edes-20 takaisin liikutettava pöytä, jota voitaisiin käyttää esim. hydraulinostimellä. Lava 60 on järjestetty liikkumaan alaspäin samalla nopeudella kuin pino 31 kasvaa vakion syöttökorkeuden ylläpitämiseksi pinon 31 yläpään suhteen. Lavan 60 alaspäinliike on edullista suhteuttaa kuljetin-25 järjestelmään 20 sillä tavalla, että arkkien 10 syöttöno-peuden muutos automaattisesti muuttaa lavan 60 laskeutu-misnopeutta. Laitteet lavan 60 tällä tavalla tapahtuvan laskeutumisen säätämiseksi ovat sinänsä tekniikassa tunnettuja, kuten on esim. GB-patentissa 1 533 871, julkais-30 tu 29. marraskuuta 1978, selostettu.

Takavaste 32 on asennettu pinoamislaitteessa 30 olevalle johteelle 33 liuotettavaksi telaheitintä ^0 kohti tai siitä poispäin. Takavaste 32 toimii rajoitti-raena tai laitana, jota vasten arkkipino 31 muodostetaan.

35 Takavaste 32 on tehty liikkuvaksi, jotta pinoamislaitet-ta voitaisiin käyttää eripituisten arkkien pinoamiseen.

Kun arkki 10 poistuu syöttökuljettimelta 21, se viedään 6 72944 telaheittimen *+0 läpi ja kuljetetaan pinontakoneistolla 50 pinon 31 päälle ja pysäyttävään kosketukseen takavas-teen 32 kanssa, kuten kuviossa 1 arkin 10b osalta on esitetty. Takavasteen 32 kohdatessaan arkki 10b asettuu pi-5 non 31 päälle ja samalla lava 60 laskeutuu uuden arkin 10b vastaanottamiseksi.

Pinontakoneisto 50 suuntaa paineilmaa arkille 10a tämän tullessa pinoamislaitteeseen 30. Koneisto 50 muodostuu pääasiallisesti kahdesta paineilmalaitteesta, ni-10 mittäin kuljetuslaitteesta 52 ja nostolaitteesta 56.

Kuten kuviossa 1 esitetään, nostolaitteen 56 tehtävänä on puhaltaa ilmaa alhaalta ylöspäin jokaisen peräkkäisen arkin alle sen lähestyessä telaheitintä *+1, ^3· Nostolaite 56 käsittää jakoputken 57, johon syötetään 15 paineilmaa esim. puhaltimen avulla, ei esitetty. Ilma suunnataan jakoputkesta 57 ylöspäin purkausosan 58 läpi arkin 10a alapinnan kosketukseen, jolloin se synnyttää pääasiassa staattisen painenostovoiman. Purkausosa 58 muodostuu yhdestä tai useammista johdoista tai kanavis-20 ta, jotka ulottuvat syöttöhihnan 21 nauhojen välitilaan tai -tiloihin, jolloin kanava tai kanavat purkavat ilman arkin alueille, jotka ovat sille alttiina hihnan 21 alapuolelta.

Esillä olevan sovelman tarkoituksiin käytetään 25 kahta ilmanpurkauskanavaa 58a ja 58b, kuten kuviossa 3 on esitetty. Nämä kanavat 58a ja 58b ulottuvat alempien heittotelojen tai -pyörien *+3a, *+36, *+3c välitiloihin. Kanavista 58a ja 58b purkautuneen ilman tehtävänä on pakottaa arkkia 10a ylöspäin tämän kulkiessa heittotela-30 laitteiden *+l, *+3 läpi. Alemman heittotelalaitteen ^3 pyöräosien tai telojen t-3a, b, c väliset ilmatilat sallivat paineilman pysyä arkin alapinnan kosketuksessa arkin tullessa ulos telaheittimestä ^1, ^3 ja mennessä pinon 31 päälle. Kun arkki liikkuu pitemmälle pinon päälle ja ta-35 kavastetta 32 kohti, paineilma pysyy edelleen arkin ja pinon 31 yläpään välissä, vaikka se nopeasti häviääkin.

Tämän keksinnön tarkoituksia silmällä pitäen on

II

72944 7 harkittu, että nostolaitteen 56 läpi puhallettu ilma on ionisoitua ilmaa todennäköisesti esiintyvän staattisen sähkön neutraloimiseksi. Staattinen sähkö tässä arkkipi-nontalaitteessa vastustaisi näet arkkien eroamista syöt-5 tökuljettimelta 21 ja taivuttaisi arkin etureunaa pinoa 31 kohti, mistä olisi seurauksena käyristymistä. Lisäksi on ajateltu, että nostolaitteen läpi puhallettua ilmaa syötetään suhteellisen suuressa tilavuudessa, jotta taattaisiin paineilman esiintyminen arkin ja pinon 31 yläpään 10 välissä koko matkan takavasteeseen 32 asti, kuten arkin 10b osalta kuviossa 1 on esitetty. Nostoilman suuri tilavuus ratkaisee ongelman, joka vaivaa ennestään tunnettuja ilmakellutuslaitteita, joissa paineilma hajautuisi pois ennen kuin arkki saavuttaisi rajoittimensa, minkä johöos-15 ta arkki käyristyy alas pinoon päin. Vaikka nostolaitteen 56 läpi puhalletun paineilman paine on vähäinen, se voi joissakin tapauksissa olla suhteellisesti suurempi kuin ennestään tunnetuissa kellutuslaitteissa käytetty. Mutta suhteellisesti suurempi ilman paine varmistaa paineilman 20 pysymisen arkin alla sitä pinoon 31 syötettäessä ja sen liikkuessa takavasteeseen 32. Toisin kuin aiemmin tunnetuissa ilmakellutuslaitteissa suurempi nostopaine ei estä arkin laskeutumista pinoon 31 esillä olevassa keksinnössä, koska kuljetuslaite 52 huolehtii arkin yläpintaan vaikut-25 tavasta vastapaineilmasta.

Kuljetuslaite 52 toimii ilmannostolaitteen 56 yhteydessä jokaisen peräkkäisen arkin ohjaamiseksi telaheit-timeltä *+1, ^3 takavasteelle 32. Kuljetuslaite 52 on tuettu pinoamislaitteeseen 30 arkkipinon 31 yläpuolelle. Tämä 30 laite 52 koostuu joukosta pituussäätöisiä teleskooppivar sia 53, jotka toimivat paineilman purkukanavina. Varret 53 kulkevat yhdensuuntaisesti ja kohtisuorasti takavasteeseen 32 nähden ja avautuvat peräkkäisissä kanavavaiheissa arkkien kuljetussuuntaan niitä syöttöhihnalta 21 pinoa-35 mislaitteeseen 30 syötettäessä.

Kuviot esittävät esimerkkinä viisi 3-vaiheista teleskooppivartta 53 käytettäväksi esillä olevassa kek 8 72944 sinnössä, mutta alan ammatti-ihmisille on selvää, että vaiheluvultaan, lukumäärältään ja vaihepituudeltaan erilaiset teleskooppivarret sisältyvät esillä olevan keksinnön piiriin.

5 Tyypilliseen teleskooppitapaan vaiheet 53a, 53t>, 53c pienenevät asteittain halkaisijaltaan varren 53 pidennys suuntaan, kuten kuviossa *+ on esitetty. Ennen kunkin teleskooppivarren 53 jokaista vaihetta 53a, 53b, 53C on suurempihalkaisijäinen siirtymäseinä. Jokaisen siirtymä-10 seinän pinnassa on purkaussuutin paineilmasuihkulle. Pur-kaussuutin on sijoitettu lähinnä arkkipinoa 31 olevaan seinän kohtaan. Suuttimet suuntaavat diskreettejä ilma-suihkuja arkkipinolle viistosti alaspäin ja sivulle arkkien kuljetussuunnassa takavastetta 32 kohti.

15 Teleskooppivarret 53 on asennettu paksuimmista, en simmäiseen vaiheeseen kuuluvista päistään lähtemään jako-putkesta 5^, johon syötetään paineilmaa esim. puhaltimel-la, ei esitetty. Jakoputki 5^ on sijoitettu heittotela-laitteen ^1 eteen oleellisesti ilmannostolaitteen 56 pur-20 kausosan 58 yläpuolelle. Teleskooppivarsien 53 ohuimmat viimeisen vaiheen 53c päät ovat tuetut takavasteeseen 32. Jakoputki 5^ voi olla pyöritettävissä pituusakselinsa 59 ympäri, niin että varret 53 voidaan kääntää pois taka-vasteen 32 raoista. Tämä sallisi helpon pääsyn teleskoop-25 pivarsien 53 luo korjaustöitä varten ja mahdollistaisi takavasteen 32 sivuttaisasettelun johdetta 33 pitkin ilman, että se hankautuisi teleskooppivarsien 53 viimeisten vaiheiden 53° ulkopäiden pintoja vasten.

Pituussäätöisen teleskooppivarsilaitteen 53 anne-30 taan toimia yhdessä liikutettavan takavasteen 32 kanssa, niin että pinoamislaitteessa 30 voidaan käsitellä eripituisia arkkeja. Lyhyissä arkeissa, kuten toimistokäyttöi-sissä, teleskooppivarsi 53 voidaan painaa kokoon ja takavastetta 32 siirtää johdetta 33 pitkin lähemmäksi tela-35 heitintä i+0. Kun on käsiteltävä pitempiä arkkeja, kuten esim. oikeusasiapaperia, teleskooppivarsilaitetta 53 voidaan pidentää ja takavastetta 32 siirtää poispäin tela- 9 72944 heittimeltä ^-0. Vakio määrä paineilmaa purkautuu ulos teleskooppivarsilaitteesta 53 jokaisen arkin yläpintaa vasten arkin pituudesta riippumatta, koska siirtymäsei-niä voidaan asetella aina arkin pituuden mukaan. Tämä ta-5 kaa paineilman ja ilmannostovoiman oikean tasapainon arkin pituudesta riippumatta.

Kuten kuvioissa 2 ja ^ esitetään, jokaisesta varresta 53 purkautuu paineilmaa diskreettien suihkujen säännöllisessä lineaarisessa ryhmässä alkaen sen kohdan yläpuo-10 lelta, jossa nostoilmaa tulee ulos arkin alla olevasta pur-kukanavaosasta 58 ja jatkuen pinon 31 yli takavasteeseen 32 asti. Kuten kuviossa 3 esitetään, suuttimet 81 on muodostettu jakoputken 5*+ vertikaali tasopintaan 55a suoraan teleskooppivarsien paksuimman, ensimmäisen vaiheen 53a ala-15 puolelle. Tasopinta 55a toimii ensimmäisen vaiheen siirty-mäseinanä. Suuttimet 8l suuntaavat paineilman jokaisen arkin diskreetille yläpinnalle samanaikaisesti kuin ionisoitua ilmaa tulee ulos purkauskanavaosasta 58 arkin alapintaa vasten aivan ko. diskreetin yläpinnan alapuolella.

20 Kuten kuvioissa 2 ja ^ on esitetty, suuttimista 81 purkautuvat ulos ensimmäiset ilmasuihkut 505a. Toisen vaiheen siirtymaseinä 55b yhdistää ensimmäisen teleskooppi-vaiheen 53a jokaisen varren toiseen vaiheeseen 53b. Jokaisessa seinässä 55b on suutin 83, josta purkautuu toinen 25 suihku 505b. Kolmannen vaiheen siirtymäseinä 55c sisältää suuttimen 85, josta tulee ulos kolmas suihku 505c. Teleskooppivarsista 53 purkautuvien ilmasuihkujen 505a, b ja c alaspäin suuntautuvat voimat vaikuttavat ilmannostolaitteen 56 arkin alapintaa kohti suunnatun ilman voimaa vas-30 taan. Tämä vertikaalivoimien keskinäisvaikutus synnyttää painaumia tai aaltoja arkin diskreeteille, varsien 53 alla oleville alueille. Näin aikaansaadut aallot ovat pääasiassa lineaariset ja yhdensuuntaiset ja suuntautuvat kohtisuorasti takavastetta 32 vastaan antaen jäykkyyttä 35 arkille. Nämä aallot 101 on esitetty kaavamaisesti kuviossa 2 arkissa 10b esiintyvinä. Näin aikaansaadut aallot 101 ovat kyllin loivia, jotta pinoamislaite 30 voi toimia 10 72944 lyhyellä pudotusmatkalla arkin laskemiseksi pinoon 31.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksia silmällä pitäen on ajateltu, että viimeisen suihkun ilman voima on sitä edeltävän suihkun voimaa pienempi tämän edeltävän 5 suihkun ilman painetta alentavan vaikutuksen takia. Tästä syystä esim. toisista suuttimista 505b tulevan, arkkiin kohdistuvan ilman voima on pienempi kuin ensimmäisten suihkujen 50?a ko. voima. Arkkiin kohdistuva aallotus-vaikutus takana olevien suihkujen taholta ei kuitenkaan 10 oleellisesti poikkea heti edeltävien suihkujen aikaansaamasta vaikutuksesta, koska vastustava nostovoima on myös hävinnyt arkkien liikuttua kauemmaksi purkauskanavaosas-ta 58.

Teleskooppivarsista 53 ulos virtaavien ilmasuihku-15 jen 505a, b ja c sivuttaisten voimakompponenttien tehtävänä on ajaa arkkia takavastetta 32 kohti toimimalla arkin luonnollista kitkavastusta vastaan. Paineilman käyttö arkkien työntämiseksi hitaasti takavastetta 32 vasten sallii arkkien kuljetuksen suurella nopeudella, koska nosto-20 56 ja kuljetuslaitteesta 52 tulevat ilmavirrat ilmavoite- lulla helpottavat enemmän arkin liikkumista kuin mekaaniset kuljetuselimet voisivat tehdä. Kun arkki rajoittuu takavasteeseen 32, kuten arkki 10b kuviossa 3, staattinen paine kehittyy arkin 10b yläpinnalle. Alan ammattimiehet 25 kyllä ymmärtävät, että suihkujen 505a, b ja c voimaltaan muutettavissa oleva dynaaminen paine muuttuu staattiseksi, kun takavaste 32 muodostaa esteen suihkujen 505a, b ja c synnyttämälle virtaukselle. Samalla kun staattinen paine kasvaa arkin yläpuolella, sitä vastaan vaikuttava 30 kanavaosasta 58 ulos tulevan ilmavirran synnyttämä nos-topaine häviää. Vaikka sekä nostolaitteen 56 että kuljetuslaitteen 52 ilmanpainevoimat häviävät, ammattiiniehil-le on selvää, että nostopaine, joka on pääasiassa staattinen, häviää nopeammin kuin ilmasuihkuista 505a, b ja 35 c johtuva paine, joka on paljolti dynaamista. Kun arkin yläpuolisesta paineesta tulee sen alapuolista nostopai-netta suurempi, arkki putoaa pinoon 31· Kuljetuslaitteesta

II

11 72944 52 ja nostolaitteesta 56 tulevia ilmavirtoja säädetään nopeussäätöisen puhaltimen, ei esitetty, avulla, niin että laskeutuminen pinoon 31 tapahtuu vähän sen jälkeen kun arkki 10b kohtaa takavasteen 32.

5 Esillä olevan keksinnön pinontakoneiston 50 toimin ta voidaan pääpiirteittäin kuvata seuraavasti. Kun arkki viedään syöttökuljetinhihnalla 21 telaheitoimelle 5-0, ionisoitua paineilmaa syötetään nostolaitteesta 56 ylöspäin arkin alapintaa vasten. Suunnilleen samanaikaisesti kulje-10 tuslaitteesta 52 tulevat ensimmäiset paineilmasuihkut 505a koskettavat arkin etureunaa. Nämä suihkut 505a vaikuttavat arkin alapuolista nostopaineilmaa vastaan useita pitkittäisiä diskreettejä, teleskooppivarsien 53 alapuolella sijaitsevia alueita pitkin muodostaen arkkiin vähäisiä painumia 15 tai aaltoja. Aallotettua arkkia ajetaan eteenpäin pinon 31 päälle kuljetinhihnan 21 sen takapäähän kohdistaman työn-tövaikutuksen sekä pinontayksikön 50 synnyttämien yhdistettyjen ilman voimien johdosta. Kun arkki siirtyy koko pituudeltaan pinon 31 päälle, pinontayksikölle 50 lankeaa suu-20 rempi merkitys arkin kuljetuksessa takavasteeseen 32 asti. Aallotettu arkki ”ui" pinon 31 päälle vastasuuntaisesti vaikuttavien vertikaalisten paineilmavoimien kannattamana samalla kun se viedään teleskooppivarsista ulos tulevien ilmasuihkujen sivuttaisilla voimilla takavasteen 32 yhtey-25 teen. Takavasteen 32 kohdatessaan staattinen paine, joka syntyy ilmasuihkujen vaikutuksesta arkin yläpintaan, kasvaa nostopaineen samalla hävitessä, niin että arkki putoaa pinoon 31· Pinoa 31 kannattava lava 60 laskeutuu. Tällä välin on seuraava arkki kuljetettu telaheittimille 5-0 ja 30 prosessi toistetaan.

Vaikka alaan perehtyneet voivatkin ehdotella erilaisia pienehköjä muutoksia, on ymmärrettävissä, että ne kaikki on sisällytettävä keksinnön piiriin sikäli kuin ne kohtuudella ja järjellisesti sen perusajatusta vastaavat.

Claims (11)

1. Menetelmä arkkien pinoamiseksi pinoon (31) vasten takavastetta (32), joka menetelmä käsittää arkkien (10) kuljettamisen yksitellen mainitun pinon (31) ylävirtaan 5 mainitun takavasteen (32) suuntaan, paineilman suihkut-tamisen mainitun pinon yläpuolelle asennetusta laitteesta (53) yleisesti alaspäin ja poikittain mainittujen arkkien (10) kulkusuuntaan nähden, tunnettu siitä, että paineilman jatkuva suihkutus tapahtuu teleskooppi-10 sella sauvalaitteel1 a (53) sopien eripituisille arkeille siten, että mainitusta teleskooppisesta sauvalaitteesta (53) suihkuaa vakiomäärä paineilmaa vasten kutakin arkkia riippumatta arkin pituudesta, että kunkin peräkkäisen arkin (10) alapintaa vasten johdetaan nostoilmaa kohdassa, 15 joka on ylävirtaan mainitusta pinosta (31), kun arkkia kuljetetaan kohti mainittua pinoa (31), että kukin peräkkäinen arkki siirretään mainitun pinon (31) päälle sysäysyhteyteen mainitun takavasteen (32) kanssa, ja että arkki kerrostetaan mainitulle pinolle (31) paineilmalla 20 ja nostoi1mal1 a.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineilma muodostetaan joukoksi erillisiä suihkuja (505 a,b,c), jotka on järjestetty pääasiassa suoraviivaisesti ja yhdensuuntaisesti virtaamaan takavas- 25 tetta (32) vastaan, jolloin sopivasti paineilman ja nosto-ilman vastakkaissuuntaiset voimat arkin (10) ylä- ja alapuolella aikaansaavat arkin lievää aallotusta sen siirtämisen helpottamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -30 n e t t u siitä, että nostoilma ionisoidaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineilmaa aletaan suihkuttaa ulos oleellisesti sen kohdan yläpuolella, johon nostoilmaa 13 72944 suunnataan, ja tätä paineilman ulossuihkutusta jatketaan pinon (31) yli takavasteen (32) viereiseen kohtaan asti.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä pinoamislaitteen käyttämiseksi arkkien pinoon 5 järjestämiseksi, jolloin käytetään pinoamislaitetta (30) lavoineen (60) pinon (31) kannattamiseksi ja takavastei-neen (32) pinon muodostamiseksi takavasteen ollessa asennettu sellaisen laitteen (33) päälle, joka on poikittai-sesti pinoamislaitteessa liikutettavissa, sekä pinoamis-10 koneistoineen (50), johon sisältyy tämän yläpuolelle sovitettu kuljetuslaite (52), tunnettu siitä, että paineilmaa päästetään kuljetuslaitteena (52) toimivasta teleskooppivarsilaitteesta (53) ulos jokaisen peräkkäisen arkin yläpintaa vasten auttamaan kunkin peräkkäisen arkin 15 (10) kuljetusta sekä pinoon (31) laskemista ja että taka- vastetta (32) liikutetaan ja teleskooppivarsi1 aite säädetään eri arkkipituuksien mukaan pinoamislaitteessa, niin että vakio paineilmamäärä tulee ulos teleskooppilaittees-ta (53) jokaista arkkia vasten tämän pituudesta huoli-20 matta.

6. Laite arkkien pinoamiseksi, joka mainittu laite käsittää pinoajan (30) arkkien (10) järjestämiseksi pinoon (31), joka painittu pinoaja (30) käsittää takavasteen (32), jota vasten mainittu pino (31) muodostetaan, 25 aiustalaitteen (60) mainitun pinon (31) kannattamiseksi, sekä pinoamisyksikön peräkkäisten arkkien siirtämiseksi mainitun pinon yli tasaiseen suhteeseen mainitun takavasteen (32) kanssa sekä kunkin arkin (10) kerrostamiseksi mainitulle pinolle (31), joka mainittu pinoamisyksikkö kä-30 sittää mainitun pinon (31) yläpuolelle asennetun siirto- laitteen (52), joka suihkuttaa paineilmaa yleisesti alaspäin ja poikittaissuunnassa kohti takavastetta (32), sekä kuljetuslaitteen (20) arkkien viemiseksi yksitellen ylävirtaan mainitusta pinosta (31) kohti mainittua taka- 14 72944 vastetta (32) siten, että mainittu paineilma on kosketuksessa kuhunkin arkkiin (10), tunnettu siitä, että mainittu kuljetuslaite (52) käsittää ainakin yhden pituudeltaan säädettävän sauvalaitteen (53), joka on muodostettu 5 useista progressiivisesti ohenevista putki vai heistä (53a, 53b,53c), jotka sisältävät mainittua paineilmaa ja joissa on siirtymäseinät (55a,55b,55c), jotka johtavat kuhunkin mainittuun putki vaiheeseen, joista kukin mainittu siirtymä-seinä (55a , 55b ,55c) käsittää suulakkeen (81 ,83,85) maini-10 tun paineilman suihkuttamiseksi suihkun muodossa mainittuun suuntaan, joka on yleisesti alaspäin ja poikittain, ja joka mainittu kuljetuslaite käsittää nostolaitteen, jossa on purkausputki1 aitteet (38) nostoilman ohjaamiseksi vasten kunkin peräkkäisen arkin (10) alapintaa kohdassa, joka on 15 ylävirtaan mainitusta pinosta (31).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kuljetuslaite (52) käsittää ainakin yhden pituussäätöisen teleskooppivarren (53), joka muodostuu useista portaittain ohenevista kanavavaiheistä (53a,53b, 20 53c), jotka sisältävät paineilmaa ja joissa on siirtymä- seinä (55a ,55b ,55c) , joka johtaa kuhunkin kanavavaiheeseen ja jossa on suutin (81,83,85) paineilman päästämiseksi ulos suihkun muodossa pääasiassa alaspäin ja sivusuuntaan so. kuljetussuuntaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnet- t u jakoputkesta (54), jossa on mainitun teleskooppivarren (53) paksuimman, ensimmäisen vaiheen (53a) siirtymä-seinä (55a), niin että tämä sijaitsee oleellisesti pur-kauskanavaelimen (58) yläpuolella, minkä johdosta paineil-30 ma ja nostoilma pääasiassa samanaikaisesti koskettavat jokaisen peräkkäisen arkin (10) erillistä aluetta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että mainitun teleskooppivarren (53) ohuin viimeinen vaihe (53c) ulottuu takavasteen (32) viereen, ja 15 72944 että se käsittää elimen (33), joka mahdollistaa takavas-teen sivuttaisen liikuttamisen ko. teleskooppivarren (53) pituussäätösuunnassa, so. arkkien kuljetussuunnassa.

10. Patenttivaatimuksen 7, 8 ja/tai 9 mukainen laite, 5 tunnettu siitä, että tel eskooppivarsi1 aitteessa (53) on elimiä (81,83,85), jotka päästävät ulos paineilman säännöllisessä suoraviivaisessa ryhmässä olevien erillisten suihkujen muodossa pääasiassa alaspäin ja sivusuuntaan takavastetta (32) kohti.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että teleskooppivarsilaite (53) käsittää ainakin yhden varren (53), joka suuntautuu pääasiassa kohtisuorasi! takavastetta vastaan ja muodostuu joukosta portaittain ohenevia paineilmaa sisältäviä kanavavaihei ta (53a , 53b , 53c), jolloin ohuin, viimeinen vaihe (53c) sijaitsee takavasteen (32) vieressä. 72944 1 6