FI72360C - Foerfarande vid formningen av en pappersbana foer att foerbaettra dess formation och banformningsparti i pappersmaskin samt formningsvals. - Google Patents

Description

72360 1 Menetelmä paperirainan muodostuksessa sen formaation parantamiseksi ja paperikoneen rainanmuodostusosa sekä muodostustela Förfarande vid formningen av en pappersbana för att 5 förbättra dess formation och banformningsparti i pappersmaskin samt formningsvals 10

Keksinnön kohteena on menetelmä paperirainan muodostuksessa rainan formaation parantamiseksi ja sen flokkisuuden vähentämiseksi, jossa menetelmässä massarataan kohdistetaan vesihöyrykäsittely sen ollessa vielä 15 olennaisesti huopautumaton, joka höyrykäsittely järjestetään niin, että syötettävän höyryn lauhtuessa massasuspensioon siinä syntyy imploosiota, mikä osaltaan aiheuttaa korkeataajuisia mekaanisia värähtelyjä, joiden teho sovitetaan tarkoitettujen vaikutuksien saavuttamisen kannalta riittäväksi.

20

Lisäksi keksinnön kohteena on paperikoneen kaksiviirainen muodostusosa, joka käsittää kantavan viiran ja peittävän viiran, joiden silmukat ovat muodostustelojen ja johtotelojen ohjaamia, ja jotka viirat muodostavat mainittujen muodostustelojen alueella kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen, 25 joka alkaa mainittujen viirojen rajoittamasta muodostuskidasta, johon kitaan perälaatikon huuliaukko syöttää massasuspensiosuihkun ja jota muodostuskitaa rajoittaa muodostustela, joka on varustettu revitetyllä vaipalla, jonka yli toinen viiroista kulkee kidan alueella.

30 Keksinnön kohteena on myös paperikoneen muodostustela, joka käsittää rei'itetyn vaipan, jonka sisälle on sovitettu kammiojärjestelmä, jossa on vähintään yksi alipainekammio, joka on yhteydessä telavaipan sisäpintaa vasten toimivien tiivistyselimien rajoittamaan vähintään yhteen alipainevyöhykkeeseen.

Vanhoilla yksiviirakoneilla käytettiin täristettäviä viirapöytiä, joilla pyrittiin parantamaan muodostuvan rainan formaatiota. Tämä menetelmä on 35 2 72360 1 sinänsä käyttökelpoinen, mutta se ei sovellu nykyaikaisille nopeille paperikoneille, ei etenkään kaksiviiraformereille. Eräs käytetty keino formaation parantamiseksi on perälaatikon muotoilu, mihin palataan myöhemmin .

5

Ennestään tunnetusti on paperirainan formaatiota kaksiviiraformerei!la pyritty parantamaan erilaisilla muodostuselimien, kuten muodostustelojen ja stationääristen muodostuskenkien kombinaatioilla ja kaksiviiraisen vyöhykkeen geometrioilla, joilla vedenpoistosuuntiin vaikuttamalla ja 10 aiheuttamalla esim. stationääristen muodostuskenkien listakengillä muodostuvaan massakerrokseen pulseeraavaa vedenpoistopainetta on pyritty vaikuttamaan muodostuvan rainan kuitustruktuurin homogeenisuuteen eli vähen-tämäään sen flokkisuutta. Useasti ei näillä keinoilla kuitenkaan enää voida riittävän tehokkaassa määrin vaikuttaa siihen massasuspension epä-15 homogeenisuuteen, mikä ilmenee perälaatikon huuliaukosta purkautuvassa massasuspensiosuihkussa. Perälaatikon suspensiokanavien muotoiluun liittyvät keinot formaation parantamiseksi alkavat olla loppuunkäytetyt, mitä kuvaa seuraava esimerkki. Perälaatikon syöttöpumpun teho on tyypillisesti 1,2 MW. Siitä huolimatta perälaatikon mikroturbulenssiteho, joka aikaan-20 saadaan perälaatikon turbulenssigeneraattorilla on vain luokkaa 20 kW.

Heti turbulenssigeneraattorin jälkeen on massasuspensiovirtauksen mikroturbulenssiteho luokkaa 1,2 kW ja sitä on jäljellä huulisuihkussa vain noin 5 W! 25 Muodostettavan paperirainan homogeenisuuden merkitys on viimeaikoina entisestään korostunut siirryttäessä aikaisempaa ohuempiin painopaperilaatui-hin ja entistä nopeampiin ja monimutkaisempiin painokoneisiin. Toisaalta valmistettavan paperirainan tasaisuus vaikuttaa myös paperikoneen ajettavuuteen sitä kautta, että rainan heikoimmat kohdat ovat yleensä 30 katkon ja seisokin aiheuttajia.

On ennestään tunnettua käyttää paperikoneen muodostusosalla ns. höyryin-ploosiota rainan formaation parantamiseksi ja sen flokkisuuden vähentämiseksi. Tässä suhteessa viitataan hakijan FI-patenttiin n:o 49854 (vast. 35 US-patentti n:o 3.981.768) sekä US-patentteihin n:ot 3.970.513 ja 3.992.254. Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen em. FI-patentissa esitettyjä menetelmiä ja laitteita sekä laajentaa nii-

II

72360 1 den käyttöaluetta entistä tehokkaammiksi sovellutuksiksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi menetelmä, ja uusi formeri, joka on sekä paperinvalmistusprosessin että energiatalouden 5 kannalta edullinen ja jolla voidaan merkittävästi parantaa rainar. formaa-tiota.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, 10 että menetelmässä syötetään ylipaineista vesihöyryä kuitususpensioon sen tullessa muodostusosan viirojen väliseen kitaan ja rainan alkaessa muodostua muodostustelan rei’itetyn vaipan yli, ja 15 että mainittu höyrynsyöttö järjestetään tapahtuvaksi mainitun muodostus-telan sisälle järjestetystä höyrynsyöttökammiosta tai vastaavasta mainitun telavaipan rei'tyksen kautta sen tietyllä höyrynsyöttösektorilla.

Keksinnön mukaiselle rainanmuodostusosalle on pääasiallisesti tunnus-20 omaista se, että mainitun muodostustelan sisälle on järjestetty höyryn-syöttökammio, jonka höyrynsyöttösektori on yhteydessä massasuspensioker-rokseen viimemainitun viiran läpi kerroksen ollessa vielä olennaisesti huopautumaton.

25 Keksinnön mukaiselle muodostustelalle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että sen vaipan sisäpuolelle telan pyörimissuuntaan nähden ennen mainittua alipainekammiota sijoitettu höyrynsyöttökammio varustettuna vaippaa vasten toimivilla tiivistyselimillä, jotka rajoittavat telassa vuotoa vain höyrynsyöttösektoriin ja että mainitun telavaipan 30 rei'ityksen geometria ja kuviointi on valittu mainitun höyrynsyöttökam-mion kautta tapahtuvan höyrynsyötön muodostuvaan massarataan kohdistaman värähtelyefektin kannalta sopivaksi.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja formerissa voidaan käyttää edulli-35 sesti hyödyksi paperitehtaalla syntyvää jätehöyryä, esim. sanomalehtipa-peritehtaan termomekaanisen massan (TMP) valmistuksen yhteydessä syntyvää kuitupitoista jätehöyryä. Keksinnön mukaisesti käytetty höyry on so- 4 72360 "I pivimmin vain vähän ylipaineista, esimerkiksi siten että höyryn paine keksinnön mukaisen muodostustelan höyrynsyöttölaatikossa on p = 1,01... 1,05 bar.

5 Tällä keksinnöllä pyritään paperirainan formaatin parantamiseen rainan-muodostusprosessin aivan alkuvaiheessa tai juuri ennen sen alkamista kohdistamalla kuitususpension homogenisointikäsittely perälaatikosta purkautuvaan massasuihkuun.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellus-esimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintö ei ole ahtaasti rajoitettu.

15 Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaista rainanmuodos-tusosaa, jossa sovelletaan keksinnön mukaista menetelmää ja muodostuste-laa.

Kuvio 2 esittää suuremmassa mittakaavassa kaaviollisesti poikkileikkausta 20 keksinnön mukaisesta muodostustelasta.

Kuvio 2A esittää muodostustelan tiivistysjärjestelyä.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen muodostustelan erästä rei'ityskaavi- 25 ota.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen muodostustelan vaipan reiän poikkileikkausta .

30 Aluksi selostetaan kuvioon 1 viitaten siinä esitetyn formerin rakenteen pääpiirteet keksinnön taustaksi ja erääksi sovellutuskohteeksi.

Kuviossa 1 esitetty viiraosa on yleiskonseptiltaan hakijan "Speed-Former" rainanmuodostusosa, joka käsittää rintatelan 11 ja johtotelojen 35 12,13 ohjaaman muodostuvaa rainaa peittävän viirasilmukan 10 sekä muodos- tustelojen 21 ja 22 ja johtotelojen 23 ja 24 ohjaaman kantavan viirasilmukan 20, joka muodostusprosessin jälkeen kantaa rainaa edelleen. Perä- 5 72360 1 laatikon 30 huuliaukko 31 syöttää massasuspensiosuihkun viirojen 10 ja 20 rajoittamaan muodostuskitaan K. Muodostuskidan K jälkeen seuraa kaksi-viirainen osuus, joka alkaa muodostustelan 21 sektorilla 21a, jatkuu keraamisten listojen 25 tai vastaavien muodostuselimien ohjaamana muodos-5 tustelalle 22 saakka. Muodostustelan 22 imuvyöhykkeellä 22a raina W siirtyy rainaa W kantavalle viiralle 20, jonka kannatuksessa raina V kulkee alaviistoon juoksua, jolta se vähän ennen viiran kääntötelaa 24 siirretään pick-up-kudokselle 41 pick-up-telan 40 imuvyöhykkeellä 40a.

10 Kuviossa 1 on kaaviollisesti esitetty formerin runko-osaa, johon on viitattu numerolla 100. Kantavan viiran 20 silmukan sisällä oleva, muodos-tustela 21 on erikoinen tämän keksinnön mukainen ja keksinnön menetelmää soveltava muodostustela, jonka rakennetta ja toimintaa selostetaan seuraavassa tarkemmin kuvioihin 2,2A,3 ja 4 viitaten.

15

Muodostustelassa 21 on rei'in 52 varustettu vaippa 51. Vaipan 51 sisälle on sovitettu kammiojärjestely 50, johon kuuluu keksinnön mukaisesti höy-rynsyöttölaatikko, joka on seinämien 61 rajoittama. Höyrynsyöttölaatikko avautuu ylipainesektorille 21a, jonka kautta vesihöyryä syötetään vaikut- 20 tamaan massasuspensioon muodostuskidan K alueella keksinnön menetelmän mukaisesti. Höyrynsyöttökammiossa 61 on sarja aksiaalitiivisteitä, joita on esitetty viittein 56a,56b ja 56c. Tiivisteet 56 ovat pitimissään 58, 58a paineletkun 67 kuormittamina, kuten kuviosta 2A näkyy. Sektorin 21a alkukohdan määrää ensimmäinen tiivistyslista 56a. Sektorin 21a keski- 25 vaiheilla on kaksi ''ylimääräistä" tiivistyslistaa 56b, joiden pitimet 58 ovat kiinni seinämissä 68b. Seinämien 68b välillä on avattava ja suljettava lista 69, jolla tiivisteiden 56b välillä voidaan höyrynsyöttöä säätää ja se jopa kokonaan sulkea. Välilistat 56b katkovat höyrynsyöttöä ja aiheuttavat sitä kautta lisättyä värähtelyefektiä massasuspensiokerrokseen.

30 Listat 56b eivät ole välttämättömiä.

Höyrynsyöttösektorin 21a jälkireunan määräävät peräkkäiset tiivistyslis-tat 56c, joiden pidin 58a on kiinnitetty seinämään 68c. Peräkkäisten listojen 56c avulla voidaan höyrynsyöttösektorin 21a laajutta säätää esim.

35 siten, että telan pyörimissuunnassa ensimmäisen tai toisen tiivistyslistan 56c kuormitusletkusta 67 (kuvio 2A) pudotetaan kuormituspaine pois, jolloin ensimmäinen ja/tai toinen tiivistyslista 56c tulevat toimimattomiksi 6 72360 1 ja höyrynsyöttösektori laajenee näiden tiivistyslistojen 56c taakse. Viimeisen listan 56c kuormitusletkussa 67 on pidettävä pysyvästi kuormitus-painetta.

5 Höyrynsyöttökammioon 61 syötetään paine putken 70 kautta. Putki 70 voidaan johtaa alipainekammioon 63 tulevan imuputken 71 kautta niin, että erillisiä höyrykytkimiä ei lainkaan tarvita.

Listojen 56c tai vastaavien säätölaitteiden avulla voidaan höyrynsyöttö-10 sektorin 21a laajuus järjestää säädettäväksi esim. välillä 15°-30° tarkoitettujen vaikutusten säätämistä varten. Voidaan luonnollisesti myös käyttää kiinteää höyrynsyöttösektoria 21a. Höyrynsyöttösektorin 21a jälkeen seuraa kaksi imusektoria 21b ja 21c, joita rajoittavat edellä mainittu aksiaalinen tiivistelista 56c sekä tiivistelistat 57, jotka viimemaini-15 tut on kiinnitetty pidikkeisiinsä 58. Imuvyöhykkeiden 21b ja 21c kohdalla ovat seinämien 63 ja 65 rajoittamat imukammiot 66, jotka on liitetty sinänsä tunnetulla tavalla telan onton päätyakselin kautta imukanavilla 71 (H ja L) imujärjestelmään, jota kuviossa 1 on kaaviollisesti esitetty lohkolla 70. Imuvyöhykkeellä 21b ja 21c vedenpoisto tapahtuu osittain 20 sinänsä tunnetusti imuvaikutuksella viirojen 10,20 väliin puristetusta massakerroksesta kantavan viiran 20 läpi. Osittain vedenpoisto tapahtuu imuvyöhykkeiden 21b ja 21c kohdalla peittävän viiran 10 läpi myös viirojen 10,20 välisen kiristyspaineen ja keskipakovoiman ansiosta.

25 Keksinnön menetelmän mukaisesti muodostustelan 21 sektorille 21a syötetään höyryä, sopivimmin paperitehtaalla syntyvää jätehöyryä. Höyrynsyöttösektorin 21a ensimmäinen tiivistyslista 56a sijaitsee sopivimmin hiukan ennen sitä kohtaa, jossa perälaatikon 30 massasuihku M osuu muodostustelan 21 yli kulkevalle kantavalle viiralle 20. Höyrynsyöttösektorin 21a alku-30 kohta on sijoitettu täten siksi, että höyry ennättää puhaltaa ilman pois telan 21 vaipan 51 rei'istä 52. Muussa tapauksessa höyrypuhallus suspensioon menetttää tehoaan. Sektori 21a ja sen alueella tapahtuva höyryn puhallus rajoitetaan vain sille alueelle, jossa massakerros on vielä olennaisesti huopautumaton. Näinollen muodostunutta rainaa höyrypuhalluk-35 sella ei tarpeettomasti hajoteta.

Kaksiviiravyöhykkeellä on telojen 21 ja 22 välillä keraamiset listat 25,

II

7 72360 1 jotka aiheuttavat painepulsseja ja voivat toimia sinänsä tunnettujen foi-lilistojen tapaan.

Höyrynsyöttö toimii ja vaikuttaa pääasiallisesti seuraavasti. Telan 21 5 sektorilla 21a höyryn kohdatessa kidassa K olevan kuitususpensiokerroksen, höyry lauhtuu äkkillisesti ja tällöin syntyy ns imploosio, jota voidaan kuvata siten, että massan kuitujen lomissa veden sisällä olevat höyrykup-lat luhistuvat kokoon. Nämä imploosioräjähdykset synnyttävät ympäristöönsä korkeataajuisia mekaanisia värähtelyjä, joiden energian spektri on 10 suurelta osalta taajuusalueella 10..20 kHz, siis äänitaajuusalueen yläosassa ja osittain ultraäänialueella.

Mainittujen höyrykuplien luhistuessa kokoon muodostuvaan kuitukerrokseen kohdistuu teho P = Α(ν,,-ν') Δρ = fev" Δρ, 15 missä m = syötettävän höyryn massavirta, v" = höyryn ominaistilavuus Δρ = paine-ero, 20 jos m = 1 kg/s,v" = 1,5 m^/kg, ja Ap = 10"* N/m^ P = 150 kW.

Esillä olevaan, edellä selostettuun keksintöön voidaan edullisesti liittää tehostettu kuitususpension homogenisointi paperikoneen perälaatikos-25 sa 30. Tässä tarkoituksessa kuvion 1 mukaisesti syötetään ultraääniläh-teestä 90 yhteen C kautta ultraäänitehoa perälaatikon 30 tasauskammioon 34 sinänsä tunnetuin ultraäänianturein. Syötetty ultraääniteho siirtyy lähes täydellisesti tasauskammion 34 kautta virtaavaan massasuspensioon sitä homogenisoiden niin, että näin aikaansaatu homogeeninen massasuspen-30 siosuihku purkautuu perälaatikon 30 huuliraosta 31 viirojen 10 ja 20 väliseen kitaan K. Edellä selostetulla tavalla perälaatikon 30 tasauskammioon 34 syötetyn ultraäänen yhteisteho on esimerkiksi noin 200 kW.

Kuviossa 1 on höyrynsyöttölaitteita esitetty kaaviollisesti lohkona 80 35 ja yhdettä, jolla höyry syötetään muodostustelan 21 sektorille 21a B:llä. Paperikoneella on yleensä käytössä jätehöyryä ja esimerkiksi TMP:n jätehöyryä voidaan edullisesti hyödyntää keksinnön mukaisella 8 72360 1 höyrynsyötöllä, millä voidaan olennaisesti parantaa rainan formaatiota ja vähentää rainan flokkisuutta.

Kuvioissa 3 ja A on esitetty esimerkkejä keksinnön mukaisen muodostuste-5 lan 21 vaipan 51 reikäkuvioinnista ja reikien 52 muotoilusta. Kuvion 3 mukaisesti reikien keskiakselit on sijoitettu ruudukkoon, jonka ruudun suuruutta telan aksiaalisuudessa on merkitty h:llä ja kehän suunnassa e:llä. Reiät 52 on sijoitettu aksiaalisuuntaan nähden viistoihin "riveihin" joiden rivien viistouskulmaa on merkitty c:llä.

10

Kuvion 3 mukaisesti tan(c) * h/3e. Reikäkuviointi toistuu niin, että aksiaalisuunnassa kahden samassa aksiaalitasossa olevan reiän keskinäinen etäisyys on 11 x h samoin kuin kahden samassa radiaalltasossa olevan reiän 52 keskinäinen etäisyys on 11 x e.

15

Kuviossa A on esitetty eräs edullinen muodostustelan 21 vaipan 51 reiän 52 muotoilu. Reiällä 52 on halkaisijan d^ omaava vaipan 51 ulkopintaan avautuva suuosa 52a, joka yhtyy viisteen 52b kautta pienemmän halkaisijan d2 omaavaan osaan 52c. Vaipan 51 vahvuutta on merkitty L:llä, suu-20 osan 52b pituutta L2:lla ja pienemmän läpimitan omaavaa porauksen 52c osuutta pituutta L3:lla. Kuviossa 2 on telan 21 halkaisijaa merkitty D:llä. Seuraavassa esitetään eräs edullinen esimerkki edellä mainituista mitoista (mm). Tätä esimerkkiä ei ole tarkoittetu keksintöä rajoittavaksi .

25 D = 1A00 dl » 9 L A5 d2 = 5 LI - 12 e = 3,5 L2 * IA h = 2,5 30

Keksinnön mukaisesti kohdistetaan muodostuvaan massarataan sen ollessa vielä olennaisesti huopautumaton mekaanisia suurtaajuuksisia värähtelyjä, joiden energian spektrin sijottuminen taajuusasteikolla riippuu useista eri tekijöistä. Eräs tekijä on paperikoneen nopeus v, joka nykyisin voi 35 olla jopa luokkaa v = 25 m/s. Mainittuun energiaspektriin saattaa vaikuttaa myös syöttöhöyrynpaine. Muodostustela 21 vaipan 51 reiät 52 muodostavat eräänlaisen akustisen aaltoputkiston tai pillistön. Täten rei- 9 72360 1 kien 52 tilavuus ja muotoilu vaikuttavat mainittuun energiaspektriin taajuusasteikolla. Eräs pääperiaate on se että, mitä pienemmät reiät 52 ovat, sitä pienempi on niiden tilavuus ja sitä suurempi on niiden reso-nanssitaajuudet. Näinollen reikien 52 mitoitus määrää yhden tai useamman 5 energiaspektrin perusharmonisen sijainnin. Muodostustelan 21 vaipan 51 rei'itys 52 toimii myös akustisen sireenin tapaan siten, että höyryn-syöttösektorin 21a tiivistyslista 55 tai useammat peräkkäiset listat katkovat höyrynsyöttöä äkillisesti. Tämän katkonnan taajuus riippuu paperikoneen nopeudesta. Täten ajatellen rei'tyksen 52 eräs perusharrao-10 ninen taajuus on fo = v/h, missä v on paperikoneen nopeus ja h = kuviossa 3 esitetty vierekkäisten reikien 52 välinen etäisyys radiaali-tasossa.

Edellä esitetystä selviää että, telavaipan 51 sopivalla reikäkuvioin-15 nilla voidaan höyrynsyötön akustiikka "virittää" siten, että sen ener-giaspektri taajuusalueella saadaan sopivalle kohdalle ja sopiasti jakautuneeksi tarkoitettuja vaikutuksia silmällä pitäen. Mainitulla "virityksellä" voidaan myös suurin osa akustisen tehon energiaspektristä sovittaa sijaitsemaan ultraäänialueella niin, ettei ainakaan ylivoi-20 maisessa määrin synny audiohälyä.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

25 30 35

Claims (11)

1. Menetelmä paperirainan (W) muodostuksessa rainan formaation parantamiseksi ja sen flokkisuuden vähentämiseksi, jossa menetelmässä massara- 5 taan kohdistetaan vesihöyrykäsittely sen ollessa vielä olennaisesti huo-pautumaton, joka höyrykäsittely järjestetään niin, että syötettävän höyryn lauhtuessa massasuspensioon siinä syntyy imploosiota, mikä osaltaan aiheuttaa korkeataajuisia mekaanisia värähtelyjä, joiden teho (P) sovitetaan tarkoitettujen vaikutuksien saavuttamisen kannalta riittäväksi, 10 tunnettu siitä, että menetelmässä syötetään ylipaineista vesihöyryä kuitususpensioon sen tullessa muodostusosan viirojen (10,20) väliseen kitaan ja rainan alkaessa muodostua muodostustelan (21) rei'itetyn (52) vaipan (51) yli, ja 15 että mainittu höyrynsyöttö järjestetään tapahtuvaksi mainitun muodostus-telan (21) sisälle järjestetystä höyrynsyöttökammiosta (61) tai vastaavasta mainitun telavaipan (51) rei'ityksen (52) kautta sen tietyllä höyryn-syöttösektorilla (21a). 20

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyrynsyöttö sovitetaan siten, että sen aiheuttaman mekaanisten värähtelyjen energiaspektri on ainakin osittain ultraäänialueella, sopi-vimmin pääasiallisesti taajuusalueella 10...20 kHz. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun höyrynsyötön johdosta syntyvän imploosion ansiosta massarataan kohdistuva teho rainan leveysmetriä kohti on luokkaa 5-50 kW normaalisti käytetyillä paperikoneen työskentelynopeuksilla. 30

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuna syöttöhöyrynä käytetään paperitehtaalla syntyvää jätehöyryä, esim. TMP:n jätehöyryä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun höyrynsyötön (S) avulla aikaansaatujen värähtelyjen taajuusspektriä osaltaan hallitaan höyryä syöttävän formeritelan (21) 72360 1 vaipan (51) reikäkuvioinnilla (kuvio 3).

6. Paperikoneen kaksiviirainen muodostusosa, joka käsittää kantavan viiran (20) ja peittävän viiran (10), joiden silmukat ovat muodostustelojen 5 (21,22) ja johtotelojen (11,12,13,23,24) ohjaamia, ja jotka viirat (10,20) muodostavat mainittujen muodostustelojen (21,22) alueella kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen, joka alkaa mainittujen viirojen (10,20) rajoittamasta muodostuskidasta (K), johon kitaan (K) perälaatikon (30) huuliauk-ko (31) syöttää massasuspensiosuihkun (M), ja jota muodostuskitaa (K) 10 rajoittaa muodostustela (21), joka on varustettu revitetyllä (52) vaipalla (51), jonka yli toinen (20) viiroista (10, 20) kulkee kidan (K) alueella, tunnettu siitä, että mainitun muodostustelan (21) sisälle on järjestetty höyrynsyöttökammio (61), jonka höyrynsyöttösekto-ri (21a) on yhteydessä massasuspensiokerrokseen viimemainitun viiran (20) 15 läpi kerroksen ollessa vielä olennaisesti huopautumaton.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että mainitun muodostustelan (21) höyrynsyöttökammion (61) aksiaalinen tiivistyslista (56a) rajoittaa höyrypuhalluksen alkavaksi vähän ennen 20 sitä kohtaa, jossa perälaatikon (30) massasuihku (M) osuu mainitun muodostustelan (21) yli kulkevaan viiraan (20) siten, että höyry ehtii puhaltaa ilman pois telavaipan (51) rei'istä (52) ennen kuin vapaa massa-suihku (M) kohtaa mainitun viiran (20).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että mainitun höyrynsyöttökammion (61) jälkeen seuraa telavaipal-la (51) kaksiviiraisella vyöhykkeellä sijaitseva yksi tai useampi ali-painevyöhyke (21b, 21c).

9. Paperikoneen muodostustela (21), joka käsittää rei'itetyn (52) vai pan (51), jonka sisälle on sovitettu kammiojärjestelmä (50), jossa on vähintään yksi alipainekammio (66), joka on yhteydessä telavaipan (51) sisäpintaa vasten toimivien tiivistyselimien rajoittamiin vähintään yhteen alipainevyöhykkeeseen (21b, 21c), tunnettu siitä, että mai-35 nitun telan (21) vaipan (51) sisäpuolelle on telan pyörimissuuntaan nähden ennen mainittua alipainekammiota (66) sijoitettu höyrynsyöttökammio (61) varustettuna mainittua vaippaa (51) vasten toimivilla tiivistyseli- 12 72360 1 millä (56a,56b,56c), jotka rajoittavat telassa (21) vuotoa vain höyryn-syöttösektoriin ja että mainitun telavaipan (51) rei'ityksen (52) geometria ja kuviointi on valittu mainitun höyrynsyöttökammion (61) kautta tapahtuvan höyrynsyötön muodostuvaan massarataan kohdistaman värahtelyefek-5 tin kannalta sopivaksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen muodostustela, tunnettu siitä, että muodostustelan (21) höyrynsyöttökammio (61) on yhdistettävissä yhteen (B) kautta paperitehtaan höyryn, sopivimmin jätehöyryn läh- 10 teeseen (80).

10 72360

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen muodostustela, tunnet-t u siitä, että höyrynsyöttökammioon (61) tuleva höyrynsyöttöputki (70) on järjestetty kulkemaan alipainekammioon (63) tulevan imuputken (71) si- 15 säilä niin, että muodostustelassa (21) ei tarvita erityistä höyrykytkintä. 20 25 30 35 72360 13 Ί Patentkrav