FI72352B - Slagningsanordning foer framstaellning av laongstraeckt gods. - Google Patents

Description

1 72352

Pitkänomaisen tuotteen valmistamiseen tarkoitettu punonta-laite

Keksinnön kohteena on pitkänomaisen tuotteen valmista-5 miseen tarkoitettu punontalaite, jossa liitetään yhteen yksiköksi punoselementtejä, käsittäen ainakin yhden akselillaan pyörivän kannattajan, jossa punoselementit asetetaan erillisiin varastoihin, punontanipan, jonka läpi punoselementit johdetaan ja jossa ne yhdistetään tuotteeksi ja ak-10 selinsa ympäri pyörivän vastaanottokelan tuotetta varten, jolloin punoselementtien varastot ovat rungottomia rullia, jotka on asetettu kannattajaan kiinnitettyihin koteloihin siten, että niiden akselit ovat vinosti kannattajan pyörimisakseliin nähden ja että punoselementit vedetään ulos nii-15 den keskeltä.

Tällaisia punontalaitteita voidaan käyttää valmistettaessa sähkökaapeleita ja -johtoja, kuten esimerkiksi uutis-kaapeleita ja vahvavirtakaapeleita, tai myös lankoja ja köysiä. "Punoselementtinä" voi olla siten sähköjohto, pari-20 johto, nelijohto ja kimppu kuten myös yksittäinen lanka ja rihma. Pitkänomaisen tuotteen yhteenliitettävät punoselementit vedetään varastostaan ja punotaan järjestäytyneeksi yksiköksi toistensa kanssa.

Tunnetuissa punontalaitteissa on tämän lisäksi esimer-25 kiksi niinsanotut akselillaan pyörivät punoskorit, sisältäen akselillaan pyörivät kelat, joille punoelementit on kelattu. Näissä tunnetuissa laitteissa on se vika, että punoskorit ja rullat aiheuttavat suuria pyöriviä massoja, mikä johtaa työläisiin rakenteisiin.

30 Tunnetaan myös punontalaitteita, joissa punoselemen tit punotaan yhteen vuorotteleviin suuntiin heittämällä (SZ-punonta). Punoselementit vedetään silloin kiinteistä varastoista ja yhdistämisen jälkeen punontanipassa kelataan pyörivälle vastaanottokelalle. Punonta vuorottelevalla 35 heittomenetelmällä sisältää punontamenetelmään muuttumattomaan suuntaan nähden sen edun, että ei tarvita pyörivää pu- 2 72352 noskoria, joka sallii vain rajoitetun juoksupituuden punos-tuotteelle ja ottaen huomioon syntyvät keskipakovoimat se on mitoitettava vastaavalla tavalla. SZ-menetelmä tarjoaakin mahdollisuuden jatkuvaan valmistukseen suurella vetonopeudel-5 la. Haittana siinä on suhteellisen työläs ohjaus muutettaessa jatkuvasti kiertosuuntaa. Lisäksi punoselementtejä täytyy yhteenliittämisen jälkeen pitää yleensä erillisellä pitolait-teella.

Punontalaite, jollainen alussa kuvattiin, esitetään 10 DE-OS 30 35 208:ssa. Tässä laitteessa käytetyllä "rungotto-malla rullalla" on muoto, jossa punoselementit on kelattu yksiköksi ilman kelarunkoa. Tämä vain yhteen suuntaan pyörivä punontalaite on siten yksinkertaisesti rakennettu, ettei ole käytetty pyöriviä rullia punoselementtejä varten.

15 Rungottomat punoselementtikelat ovat kuitenkin mekaanisesti arkoja, koska kierrokset voivat irrota tärähdysten vaikutuksesta. Näin on erikoisesti silloin kun rullat eivät ole pystysuoran vaan vaakasuoran tai lähes vaakasuoran akselin ympärillä. Asetettaessa punojaan sellaiset rullat, ja myös 20 kun esiintyy vain vähäistä tärinää, on yksittäisten kierrosten omajäykkyys riittävä takaamaan etteivät kierrokset luhistu sekaisin. Tärinän ollessa suurta, mikä tuskin on vältettävissä suurella nopeudella ja nimelliskierrosluvulla toimivassa koneessa, on kuitenkin olemassa vaara että yk-25 sittäisiä kierroksia irtoaa ja siten sotkeutuu toisiinsa, mikä voi johtaa punoselementtien katkeiluun.

Keksinnön tavoitteena on ilmoittaa alussakuvatunlai-nen laite, jolla varmistetaan, että punoselementtejä voidaan vetää virheettömästi ja häiriöttömästi ulos rullalta 30 koneen käydessä.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että - rullien akselit muodostavat pyörimisakselin kanssa vetosuuntaa vastaan avautuvan terävän kulman, ja - että tämä kulma on kannattajien ennaltamäärätystä 35 kierrosluvusta, rullien etäisyydestä pyörimisakselista ja rullien sekä niiden koteloiden välisestä kitkasta riippuen, vähintään 5° ja enintään 30°.

Il 3 72352

Rullan vinolla asennolla pyörimisakseliin nähden halutaan synnyttää keskipakovoimasta johtuva voimakomponentti, joka vaikuttaa punoselementtiin aksiaaliseen, siis kotelon-pohjan, suuntaan ja painaa rullaa kotelonpohjaa vasten ja 5 kierroksia samalla yhteen. Oikealla vinon kulman arvolla, riippuen kierrosluvusta, kitkasta ja rullien etäisyydestä pyörimisakselista, on keskipakovoima niin suuri, että rullien tai niiden kierrosten omapaino kumoutuu. Suuremmalla tärinällä, mikä ei ole vältettävissä punojalaitteen käy-10 dessä, ei ole vaikutusta silloin enää tulliin, vaan kierrokset pysyvät tukevasti paikallaan rullan sisällä. Ne voidaan vetää siten häiriöittä suurella nopeudella ulos rullasta.

Annetut rajat 5° ja 30° rullan akselien kaltevuuskul-15 mille ovat käytännössä järkeviä rajoja. Alle 5°C:een kulmilla kitkavoima rullien ja niiden koteloiden välillä on liian suuri ja yli 30°:een kulmilla ilmenee vaara että rullan kierrokset lysähtävät sekaisin jo laitetta ladattaessa tai sen seisoessa. Erikoisen suotuisa kulma on 15° jolloin kote-20 lon lataaminen rullilla tapahtuu yksinkertaisesti koska rullat luiskahtavat hyvin koteloonsa. Toisaalta rullat pysyvät tällä kulmalla hyvin nätisti kotelon pohjalla myös laitteen lisätessä käyntiään.

Aksiaalisuuntaan vaikuttava voimakomponentti painaa -25 kuten jo mainittiin - punoselementin kierroksia kotelonsa pohjan suuntaan. Tällainen voimakomponentti ei ole olemassa vain nimelliskierrosluvulla, vaan myös laitteen lisätessä käyntiään. Myös käynnistysvaiheessa on siten olemassa suuri varmuus kierrosten luhistumista vastaan. Koneen seisoessa 30 kierrosten luhistumista ei tarvita pelätä punoselementtien omajäykkyyden vuoksi.

Rullat asetetaan koteloihin, jotka on kiinnitetty pyörivään kannattimeen. Tämä kantaja voi olla oleellisesti tasainen kiekko tai myös kiekonmuotoinen kehys, jonka kehälle 35 kotelot asetaan. On kuitenkin myös mahdollista käyttää kan-nattimena putkea, johon kotelot asetetaan aksiaalisesti peräkkäin.

72352

Rullien asettamisen jälkeen kotelot suljetaan kannella, johon on tehty sopivat ulostuloaukot.

Keksinnön laitetta kuvataan esimerkkirakenteen avulla piirustuksiin liittyen, jolloin 5 kuvio 1 esittää kaaviona keksinnön punontalaitteen, kuvio 2 esittää yksityiskohdan laitteesta suurennettuna , kuvio 3 esittää muunnetun laiterakenteen myöskin kaavamaisena .

10 Merkki 1 osoittaa kannattimen, joka on laakeroitu pyörimisakseliinsa 2. Siihen kuuluvaa käyttölaitetta ei yksinkertaisuuden vuoksi esitetä. Kannatin voi olla tasainen kiekko. Painosyistä valitaan kuitenkin mieluummin kie-konmuotoinen rakenne tehtynä sauvamaisista metalliosista.

15 Nähtävissä rakenteessa kannattimeen 1 on asetettu kaksi koteloa 3 ja 4 jotka sijaitsevat symmetrian perusteella halkaisijan vastakkaisissa päissä toisiinsa nähden. Koteloihin on asetettu punoselementtirullat 5 ja 6, jotka on tarkoitus punoa yhteen laitteessa. Kotelot on suljettu kansilla 7 ja 20 8, joiden läpi punoselementit 9 ja 10 ovat vedettävissä.

Punoselementit 9 ja 10 johdetaan punojanippaan 11, jossa ne punoutuvat yhteen kannattimen 1 pyörimisen seurauksena. Punos 12 kelataan puolalle 13, joka pyörii akselillaan 14.

Keksinnön mukaisesti ovat kotelot 3 ja 4 ja siten myös 25 rullat 5 ja 6 asetettu kannattimeen 1 siten, että rullien akselit 15 ja 16 muodostavat kannattimen 1 pyörimisakselin 2 kanssa kulman ot , joka on alueella 5-30°. Tämä kulma avautuu nuolella 17 merkittyä vetosuuntaa vastaan. Mieluiten se on 15°.

30 Rullat ovat kuvion 2 mukaisesti sellaiset, että punos elementit tulevat ulos niiden keskeltä. Niiden sisätila on tätä vastaavasti kartiomainen. Ellei suurempaa tärinää esiinny tällaiset rullat pysyvät ehjinä myös silloin, kun ne sijaitsevat vaakasuorassa tai vinossa akselissa. Tämän 35 vakavuuden takaa kierrosten tiheä pakkaus ja itseisjäykkyys. Tärinä, jollaista esiintyy punojalaitteen käydessä, voi kui-

II

5 72352 tenkin irroittaa kierroksia niin, että punoselementtien virheetön ulostulo ei enää ole taattu.

Rullat 5 ja 6 asetetaan sen vuoksi vinoihin akseleihin. Kuhunkin rullaan kohdistuu pyörivässä kannattimessa 1 seuraa-5 via voimia.

Maan vetovoimasta johtuva painovoima G, kannattimen 1 pyörimisestä johtavuus keskipakovoima F ja kitkavoima R rullan ja kotelon välisellä kosketuspinnalla. On huomattava, että jokainen rulla voi siirtyä aksiaalisesti kotelossaan 10 ja vaste tietyn kitka-kierrosluvun yläpuolella. Se liukuu täydellisesti koteloon ja saavuttaa silloin määrätyn, kiinteän paikan pohjalla.

Rullan vinon asennon vuoksi keskipakovoima F aiheuttaa siihen voimakomponentin A, joka vaikuttaa rullaan ja sen 15 kierroksiin niin, että ne painautuvat kotelon pohjan suuntaan. Oikealla kierrosluvulla ja vinoasennolla saadaan aikaan kierroksiin sellainen voimavaikutus, että niiden hajoaminen estyy.

Kannattimeen 1 asetettavien rullakoteloiden lukumäärä 20 on mielivaltainen. Se määräytyy kannattimen koon mukaan. Kotelot tulisi asettaa symmetriasyistä tasaisesti jakautuneina kehää pitkin. Jos pitää punoa suurempi määrä punosele-menttejä voidaan asettaa kaksi tai useampia kannattajia aksiaalisesti peräkkäin. Punoselementit taaemmasta kannatta-25 jasta voidaan silloin vetää edessä olevan kannattajan läpi.

Kotelot 3 voivat olla kiinteästi asetetut kannattajaan 1. On kuitenkin mahdollista asettaa ne sekä säteissuun-nassa että myös niiden vinosuunnassa siirrettäväksi. Suhteellisen suuren keskipakovoiman vuoksi on kuitenkin joka-30 tapauksessa luja kiinnitys välttämätön.

Erikoisesti kun vain vähän punoselementtejä on yhteen-punottavana voidaan kotelot 3 ja 4 asettaa myös putkimaiseen kannattimeen 18 aksiaalisesti peräkkäin. Punoselementit 9 ja 10 johdetaan myös silloin punontanippaan 11 ja kelataan 35 yhdistettynä puolalle 13. Myös nyt voidaan asettaa enemmän kuin kaksi koteloa peräkkäin joko kiinteästi tai siirrettäväsi! putkeen 18, joka voi pyöriä akselilla 2.

6 72352

Seuraavassa annetaan kaksi esimerkkiä, jossa asento-kulma ö> esitetään kannattimen kierrosluvusta ja rullan etäisyydestä pyörimisakselista riippuvana erilaisilla kitkavoimilla R.

5 Esimerkki 1

Rullien painopisteen etäisyys pyörimisakselista 2 tulee olla r = 0,5 m. Kannattajan 1 nimelliskierrosluvulla 150 ja 450 kierrosta/min saadaan silloin seuraavat kulmat: 10 _R_oM 1 50) _4(450) [°] 0,15 13,5 9,0 0,20 16,0 12,0 0,25 19,0 14,5 0,35 24,0 20,0 1 5 Esimerkki 2

Kuten esimerkki 1, mutta r = 0,3 m: R _4(150) [°]_4(450) [°] 0,15 17,5 9,5 20 0,20 20,0 12,0 0,25 22,5 15,0 0,35 27,5 20,0

Claims (5)

72352

1. Pitkänomaisen tuotteen valmistamiseen tarkoitettu punontalaite, jossa liitetään yhteen yksiköksi punoselement- 5 tejä (9,10), käsittäen ainakin yhden akselillaan (2) pyörivän kannattajan (1,18), jossa punoselementit asetetaan erillisiin varastoihin, punontanipan (11), jonka läpi punoselementit johdetaan ja jossa ne yhdistetään tuotteeksi (12) ja akselinsa (14) ympäri pyörivän vastaanottokelan (13) tuotet-10 ta varten, jolloin punoselementtien varastot ovat rungotto-mia rullia (5,6), jotka on asetettu kannattajaan kiinnitettyihin koteloihin (3,4) siten, että niiden akselit (15,16) ovat vinosti kannattajan pyörimisakseliin nähden ja että punoselementit vedetään ulos niiden keskeltä, tunnet-15 t u siitä, että - rullien (5,6) akselit (15,16) muodostavat pyörimisakselin (2) kanssa vetosuuntaa vastaan avautuvan terävän kulman (ot) , ja - että tämä kulma (<X) on kannattajien (1,18) ennalta-20 määrätystä kierrosluvusta, rullien (5,6) etäisyydestä pyörimisakselista (2) ja rullien sekä niiden koteloiden (3,4) välisestä kitkasta riippuen, vähintään 5° ja enintään 30°.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen punontalaite, tunnettu siitä, että pyörimisakselin (2) ja rullien 25 (5,6) akselin (15,16) välinen kulma (oi) on 15°.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen punontalaite, tunnettu siitä, että kannattaja (1) on oleellisesti tasainen kiekko, jossa kotelot (3,4) sijaitsevat kehälle j akautuneina.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen punontalaite, tunnettu siitä, että kannattaja (18) on putki, jossa kotelot (3,4) sijaitsevat peräkkäin.

5. Yhden patenttivaatimuksen 1-4 mukainen punontalaite, tunnettu siitä, että kotelot (3,4) on suljettu 35 ulostuloaukoiila varustetuilla kansilla (7,8).