FI72244C - Foerfarande foer matning av en elektrisk svaengningskrets och en horisontal deflektionsanordning foer ett bildroer daer detta foerfarande tillaempas. - Google Patents

Description

n o n a λ ! Z Z 4 4 Sähköisen värähtelypiirin syöttönienetelmä ja kuvaputken vaakapoikkeutuslaite, jossa tätä menetelmää sovelletaan.

Förfarande för matning av en elektrisk svängningskrets och en horisontal deflek-tionsanordning för ett bildrör där detta förfarande tillämpas.

Keksinnön kohteena on sähköisen värähtelypiirin syöttömenetelmä kuvaputken juovanpyyhkäisyä varten, samoin kuin tällaisen kuvaputken vaakapoikkeutuslaite, jossa tätä menetelmää sovelletaan. Keksinnön tarkoituksena on erikoisesti käyttää yhtä ainoata muuntajaa eli juovamuuntajaa sekä kuvaputken juovapoikkeutuslait-teen sisältävän värähtelypiirin syöttämiseen että myös kaikkien niiden stabiloitujen tai stabiloimattomien syöttöjännitteiden saamiseen tästä samasta muuntajasta, jotka jännitteet ovat välttämättömiä kuvaputkella varustetun laitteen, varsinkin televisiovastaanottimen toiminnalle.

Nykyaikaisissa televisiovastaanottimissa ja varsinkin väritelevisio vastaanotti missä käytetään usein kauko-ohjattuja, televisiovastaanottimeen liitettyjä oheiselimiä. Tämä pakottaa huolellisesti eristämään vastaavan laiteosan kojeen rungosta, jotta mikään oheiselin ei saisi tämän laiteosan jännitettä, mikä voisi olla vaarallista käyttäjälle.

On jo aikaisemmin yritetty yhdistää televisiokojeen syöttöpiirit vaakasuoraan poikkeutuspiiriin, joka ohjaa kuvaputken juovapyyhkäisyä. Tässä tapauksessa poik-keutuspiiri ja varsinkin juovamuuntaja on varustettu ylimääräisillä käämeillä, jotka toimivat televisiokojeen toiminnalle tarvittavina erilaisina tehonlähteinä, jolloin varsinainen syöttömuuntaja jätetään pois. Tällä järjestelmällä on kuitenkin eräs haitta, joka pääasiallisesti johtuu siitä, että ohjattu katkaisin on kytketty juovapoikkeutuslaitteen sisältävään värähtelypiiriin (tämä värähtelypiiri on muodostettu tästä poikkeutuslaitteesta, jossa on induktiokela ja kaksi kondensaattoria) tämän värähtelypiirin toisen komponentin oikosulkemiseksi juovapyyhkäisy-jakson aikana, jolloin värähtelypiiri toimii pienellä värähtelytaajuudella, verrattuna toiseen värähtelytaajuuteen, joka syntyy paluujuovan aikana. Tämä ohjattu katkaisin oikosulkee myös juovamuuntajan erään syöttökäämin, mikä aiheuttaa 2 72244 ongelmia siinä tapauksessa, että tämän saman muuntajan toinen käämi on samanaikaisesti yhdistetty muusta osasta tulevaan syöttölähteeseen. Voitaisiin ajatella tämän ongelman ratkaisemista siten, että muodostetaan juovamuuntajan näiden molempien mainittujen käämien välinen suhteellisen löysä kytkentä, mutta tällainen ratkaisu tuntuu vähemmän tyydyttävältä heikon hyötysuhteen takia, ja ennen kaikkea syystä, että juovamuuntajan ympärille kehittyy suuri loissäteilytaso, joka voi häiritä läheisiä elektronipiirejä ja ennen kaikkea itse kuvaputkea.

Tekniikan taso kuvataan eräiltä osin mm. esimerkiksi GB-julkaisussa 2 045 564. Tämän julkaisun mukaisen laitteen toiminta edellyttää kuitenkin erillisen käyn-nistyspiirin.

Keksintö antaa tyydyttävän ratkaisun samalla sekä ongelmaan galvaanisen eristyksen aikaansaamiseksi sähköverkon ja televisiokojeen eri komponenttien välillä että ongelmaan yhdistää syöttötehtävä tämän televisiokojeen juovapoikkeutus-laitteiden alueella.

Tätä varten keksinnön pääkohteena on sähköisen, kahdella peräkkäin vaihtuvalla värähtelytaajuudella värähtelevän värähtelypiirin syöttömenetelmä kuvaputken juovapyyhkäisyä varten, ja tämä ratkaisu on tyyppiä, jonka mukaan syöttöteho indusoidaan ensimmäiseen induktiiviseen käämiin, joka on yhdistetty sähköiseen värähtelypiiriin tämän molempien kondensaattorien välisessä yhteisessä pisteessä, ja oikosuljetaan jaksottaisesti toinen näistä kondensaattoreista, jolloin pienempi värähtelytajuus muodostuu juovapyyhkäisyjakson aikana, kun tämä kondensaattori on oikosulussa, ja suurempi värähtelytaajuus kehittyy tämän pyyhkäisyn paluu-jakson aikana, jolloin tämä kondensaattori ei ole oikosulussa, ja keksintö tunnetaan siitä, että toisen induktiivisen käämin avulla, joka voidaan liittää tasajän-nitelähteeseen ja kytkeä ensimmäiseen käämiin suurella sähkömagneettisella kyt-kentäkertoimella, voidaan magneettipiirin avulla: - yhdistää tämä toinen käämi mainitun tasajännitelähteen napoihin jokaisen pyvh-käisyjakson aikana, kunnes mainitussa magneettipiirissä synty määrätty energiataso, jolloin ensimmäinen käämi pidetään irtikytkettynä - irtikytkeä mainittu toinen käämi, kun tämä energiataso on saavutettu yhdistä mällä edullisesti samanaikaisesti ensimmäinen käämi mainitun oikosuljetun kondensaattorin napoihin pyyhkäisyjakson loppuun asti, jos mainittu energiataso on saavutettu ennen tätä, - poistaa oikosulku kondensaattorin navoista koko paluujakson ajaksi pitämällä ensimmäinen käämi kytkettynä tämän paluujakson ainakin erään osan aikana, il 3 7 2 2 4 4 ja - irtikytkeä uudelleen tämä ensimmäinen käämi, edullisesti paluujakson lopussa, ja yhdistää edullisesti samanaikaisesti toinen käämi mainitun tasajännitelähteen napoihin.

Mainittuna tasa jännitelähteenä on tietenkin yksinkertaisesti tasasuuntaajasilta, esim. diodisilta, joka on yhdistetty sähköverkkoon ja kytketty toiseen käämiin sopivien suodatusvälineiden välityksellä. Keksinnön erään tavoitteen toteuttamiseksi voi tämä tasajännitelähde olla galvaanisesti eristetty televisiovastaanottimen rungon muusta osasta.

Keksinnön kohteena on myös kuvaputken juovapoikkeutus- ja syöttölaite, joka on tyyppiä, jossa on: - värähtelypiiri, joka on yhdistetty ensimmäiseen induktiokäämiin ja johon sisältyy kuvaputken juovapoikkeutuslaite samoin kuin kaksi kondensaattoria, jolloin toinen näistä kondensaattoreista on yhdistetty mainitun ensimmäisen käämin ja värähtelypiirin väliseen liitospisteeseen ja vertailujännitepisteeseen - ensimmäinen ohjattu katkaisin, joka on kytketty tämän kondensaattorin napoihin kondensaattorin oikosulkemiseksi jokaisen pyyhkäisyjakson aikana ja kondensaattorin kytkemiseksi käyttöön jokaisen paluupyyhkäisyjakson aikana - toinen induktiokäämi, joka on kytketty ensimmäiseen käämiin magneettipiirin avulla ja yhdistetty tasa jännitelähteeseen toisen ohjatun katkaisimen avulla - ja tämä laite tunnetaan siitä, että ensimmäisen ja toisen käämin magneettinen kytkentä on kiinteä ja että siinä lisäksi on kolmas katkaisin, joka on kytketty sarjaan ensimmäisen käämin mainitun vertailujännitepisteen ja mainitun liitos-pisteen väliin.

Erään ensimmäisen suoritusmuodon mukaan on kolmas katkaisin ohjattu katkaisin, ja on olemassa ohjausvälineet mainitun toisen ja kolmannen katkaisimen ohjaamiseksi vastavaiheisina.

Keksinnön erään tavoitteen täyttämiseksi on mainittu syöttölähde, toinen induktiokäämi ja toinen ohjattu katkaisin eristetty galvaanisesti kojeen rungon muusta osasta.

Jokainen mainittu ohjattu katkaisin on edullisesti johtavaan suuntaan ohjattavissa oleva kaksisuuntainen katkaisin. Seuraavassa selitettävissä esimerkeissä on tämän- --- I. __ 4 7 2 2 4 4 tyyppinen katkaisin muodostettu transistorista ja lyhyen pala utum isä jän omaavasta diodista, joka on päinvastaissuuntaisena yhdistetty tämän transistorin kollektorin ja emitterin väliin, jolloin transistorin kanta muodostaa tämän katkaisimen ohjaussisäänmenon. Transistori voidaan myös korvata tyristorilla, tai millä tahansa muulla sopivalla puolijohdelaitteella. Edellä esitetty sanonta "yhteen johtavaan suuntaan ohjattavissa oleva kaksisuuntainen katkaisin" tarkoittaa yksinkertaisesti, että tällainen katkaisin kykenee johtamaan molemmissa suunnissa siinä tapauksessa, että avaussignaali syötetään sen ohjaussisäänmenoon, mutta että tämä katkaisin sellaisenaan voi johtaa toiseen suuntaan ilman, että ohjaussisäänmenoon on kytkettävä avaussignaali. Tullaan näkemään, että tällaisten katkaisimien käyttäminen suuresti yksinkertaistaa eri katkaisimien ohjauspiirejä, kun käytetään hyödyksi niitä sähkömagneettisia lakeja, jotka hallitsevat juovamuuntajassa peräkkäin esiintyviä ilmiöitä. Erään toisen suoritusmuodon mukaan kolmas mainitut ohjattu katkaisin korvataan edullisesti toista tyyppiä olevalla "katkaisimella", joka ei vaadi mitään erikoista ohjausvälinettä, koska tämä "katkaisin" ohjataan pelkästään niillä napaisuuden vaihtumisilla, jotka jaksottaisesti ja automaattisesti tapahtuvat juovamuuntajassa molempia muita ohjattuja katkaisimia käytettäessä.

Tämä kolmas katkaisin on keksinnön mukaan edullisesti muodostettu yksinkertaisesta diodista, jonka palautumisaika on suhteellisen pitkä suhteessa poikkeutus-laitteen sisältävän värähtelypiirin ominaisvärähtelytaajuuteen. Käytettäessä poik-keutuslaitteen paluutaajuutta, joka on suuruusluokkaa 15 kHz on jouduttu käyttämään ns. "nopeita" diodeja (toisin sanoen diodeja, joiden palautumisaika on erikoisen lyhyt) piireissä, joissa käytetään tällaista taajuutta, jotta diodi sulkeutuisi ilman viivästymistä käänteisjännitteen ilmestyessä sen napoihin. Kuten tunnettua, on diodin palautumisaika tarkasti se aikaväli, jonka kuluessa diodi johtaa päinvastaiseen suuntaan, ennen kuin se sulkeutuu, kun käänteisjännite kytketään sen napoihin sen jälkeen, kun se on saatettu johtamaan suoraan suuntaan huomattavan aikajakson aikana. Tämä on aika, joka on tarpeen liitoksessa olevien varauskanti-mien rekombinaatiota varten. Kolmas katkaisin on tämän toisen suoritusmuodon mukaan muodostettu "hitaasta" diodista.

Tämä substituutio on mahdollinen, koska johtava aika, joka jokaisen jakson aikana annetaan ohjatun kolmannen katkaisimen transistorille, vastaa ensimmäisen suoritusmuodon mukaan ainoastaan paluujuovan puoli jaksoa, ja koska tämä suhteellisen lyhyt johtava aika on samaa suuruusluokkaa kuin sellaisen diodin palautumisaika, joka on tyyppiä, jota käytetään 50 Hz tai 60 Hz sähköverkon vaihtovirran tasa- 5

79 0 A A

suuntaamiseen.

Keksintö ja sen muut tavoitteet, yksityiskohdat ja edut selitetään seuraavassa lähemmin keksinnön mukaisen laitteen kahden suoritusesimerkin yhteydessä oheisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 esittää kuvaputken syöttö- ja vaakapoikkeutuslaitteen erään ensimmäisen suoritusmuodon periaatekaavaa.

Kuvio 2 esittää aikadiagrammina kuvion 1 mukaisen laitteen toimintaa.

Kuvio 3 esittää kuvaputken syöttö- ja vaakapoikkeutuslaitteen erään toisen suoritusmuodon periaatekaavaa.

Kuvio 4 esittää aikadiagrammina kuvion 3 mukaisen laitteen toimintaa.

Kuvio 1 esittää erikoisesti ei-näytetyn kuvaputken vaakapoikkeutuslaitetta 11, jossa on poikkeutuskela Ly, joka on kytketty kahteen kondensaattoriin Cs ja Cr värähtelypiirin muodostamiseksi, joka piiri kykenee toimimaan vuoron perään kahdella eri värähtelytaajuudella, jotta poikkeutuskelan Ly läpi saataisiin menemään sahavirta. Poikkeutuskelan Ly toinen napa on yhdistetty rungon maahan, toisin sanoen vertailupotentiaaliin, ja toinen napa on yhdistetty molempien sarjaan kytkettyjen kondensaattorien Cs ja Cr väliseen liitoskohtaan, ja kondensaattorin Cr toinen napa on myös yhdistetty maahan. Lisäksi on ohjattu katkaisin 1^ kytketty rinnan kondensaattorin Cr kanssa. Kondensaattorin Cs kapasitanssi on huomattavasti suurempi kuin kondensaattorin Cr kapasitanssi. Katkaisin Ij on "kaksisuuntaista yhteen suuntaan ohjattavissa olevaa tyyppiä". Kuten edellä mainittiin, voi tässä katkaisimessa olla transistori Tj, jonka kollektori on kytketty kondensaattorien Cr ja Cs väliseen yhteiseen liittymispisteeseen, ja jonka emit-teri on kytketty maahan (transistori Tl on täten NPN-tyyppiä), ja diodi Dj, jonka palauttamisaika on suhteellisen lyhyt, ja joka on kytketty päinvastaissuun-taisena transistorin kollektorin ja emitterin väliin, joten toisin sanoen sen katodi on kytketty transistorin kollektoriin. Transistorin Tj kanta muodostaa katkaisimen Ij ohjaussisäänmenon ja on yhdistetty juovaoskillaattoriin L, jota tämän oskillaattorin sisäänmenoon S syötetyt tahdistuspulssit ohjaavat. Ensimmäisen induktiokäämin toinen pää on kytketty mainittuun oskillaattoripiiriin tämän piirin kondensaattorien Cs ja Cr väliseen yhteiseen pisteeseen.

6 7 2 2 4 4

Juovamuuntajan 12 osana oleva käämi on tämän muuntajan sydämen N muodostaman magneettipiirin kautta kytketty toiseen induktiokäämiin W'2? joka on kytketty tasajännitelähteeseen E toisen ohjatun katkaisimen Ϊ2 kautta, joka on samanlainen kuin katkaisin Ij. Tasa jännitelähteenä E on neljän diodin tasasuun-taussilta P, joka on kytketty sähköverkkoon ja resistanssikapasitanssisuoriattimen <*1, Ci) lähdön E0 kautta käämin W2 toiseen päähän. Tämän käämin toinen pää on katkaisimen I2 välityksellä yhdistetty maahan, joka ei ole galvaanisesti eristetty sähköverkosta. Tämä sähköverkon eristämätön maa on tietenkin huolellisesti eristetty edellä mainitun rungon maasta. Kuviossa 1 on sähköverkosta eristäniät-tömät maapisteet symbolisesti esitetty kolmioksi muodostetuilla vaakasuorilla viivoilla, kun taas rungon maan pisteet on symbolisesti esitetty suorakaiteen muodostavilla vinoviivoilla. Katkaisimen I2 transistorin T2 kanta, joka muodostaa tämän katkaisimen ohjaussisäänmenon, on täten kytketty eristysmuuntajan Ti käämiin, jonka muuntajan toinen käämi vastaanottaa sinänsä tunnetussa säätöyksi-kössä R muokatut ohjaussignaalit. Tämä säätöyksikkä saa jännitteensä sydämelle N kelatusta apukäämistä W7. Juovaoskillaattori L on myös yhdistetty säätöyksi-kön sisäänmenoon tämän yksikön toiminnan tahdistamiseksi.

Keksinnön erään tärkeän tunnusmerkin mukaan on käämien ja W2 välinen kytkentä kiinteä. Käytännössä nämä molemmat käämit voidaan kelata muuntajan , 12 samalle haaralle. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa on muuntajan 12 kaikki käämit, mukaanluettuna myös seuraavassa lähemmin selitettävät käämit, käämitty juovamuuntajan samalle haaralle. Tämän muuntajan sydän on muodoltaan suuren aukon omaava rautakehys, jota tavanomaisesti käytetään juovamuunta-jassa.

Keksinnön erään toisen tärkeän tunnusmerkin mukaan on kuvion 1 mukaisessa laitteessa lisäksi kolmas ohjattu katkaisin I3, joka on kytketty sarjaan käämin W’i kanssa maan ja käämin värähtelypiirin välisen kytkentäpisteen väliin. Tämä katkaisin I3 on edullisesti kuvion 1 näyttämällä tavalla kytketty käämin V\’i napojen väliin, joka käämi ei ole kytketty värähtelypiiriin eikä televisiokojeen rungon maahan. Tarkastettaessa katkaisimen I3 transistoria T3 todetaan, että sen kollektori on kytketty käämiin Wj ja sen emitted on kytketty maahan. Suhteellisen lyhyen palautumisajan omaava diodi D3 on kytketty transistorin T3 kollek-torin ja emitterin väliin. Katkaisimen I3 ohjaussisäänmenon muodostava transistorin T3 kanta on kytketty apukäämiin VV3 (resistanssin R3 ja kondensaattorin C3 7 7 2 2 Λ 4 sarjakytkennän välityksellä). Tämä käämi W3 Dn kelattu sydämelle N ja sen toinen pää on kytketty maahan. Kuten jo edellä mainittiin, on käämin VV^ ja käämin W3 välinen kytkentä kiinteä.

Lopuksi todettakoon, että ennestään tunnetulla tavalla on jännitelähde THT muodostettu useista käämeistä Wg, jotka on kelattu sydämelle N ja keskenään kytketty sarjaan diodien Dg avulla. Kuten seuraavassa nähdään, antavat nämä elementit kuvaputken suurjännitteen (THT) tasasuuntaamalla paluujuovan aikana. Yksi käämeistä Wg on kytketty maahan resistanssin ja kondensaattorin /R3, C3) rinnakkaiskytkennän kautta siten, että lähdöstä 15 saadaan signaali, joka edustaa lähteen THT antamaa virtaa. Erään toisen käämin VV4 toinen pää on kytketty diodiin D4 kondensaattorin C4 suodattaman stabiloidun jännitteen B+ antamiseksi. Kuten seuraavassa lähemmin selitetään, on tämä jännite stabiloitu, koska käämi W4 syöttää ainoastaan paluu juova jakson aikana. Käämin VV 4 navoissa kehittynyt jännitehuippu (tämä käämi Wj käyttäytyy täten ensiökäämin W4 suhteen) on stabiloitu säätöyksikön R avulla. Toinen käämi W5 on myös kelattu sydämelle N ja yhdistetty diodiin D5, joka varaa suodatuskondensaattorin C5 stabiloimattoman jännitteen Vson kehittämiseksi ja televisiokojeen pientaajuisten asteiden syöttämiseksi. kuten seuraavassa lähemmin selitetään, tämä jännite ei ole stabiloitu (koska stabilointia ei tarvita), sillä käämi W5 syöttää ainoastaan pyyhkäisyjakso-jen aikana.

Tässä yhteydessä huomautettakoon, että muuntajan 12 käämien suunta ei ole mielivaltainen, vaan jokaisen käämin vastaavat navat on tavanomaisesti merkitty pisteellä, kuvion 1 näyttämässä kaavassa. Huomataan, että käämit W’i, W3, W4, W6 ja W7 on kelattu päinvastaiseen suuntaan kuin käämit W2 ja W5. Jonkin käämin kelaussuunnan vaihtaminen ei vaikuta millään tavoin siinä tapauksessa, että samalla vaihdetaan tämän käämin napojen liitännät. Kuviossa 1 ja sen näyttämistä kelaussuunnista nähdään yksinkertaisesti, että jos esim. positiivinen jännite vaikuttaa ensiökääminä toimivan Wj navoissa, syntyy saman napaisuuden omaava jännite käämien W3, W4, W6 ja W7 navoissa, mutta että sen sijaan negatiivinen jännite syntyy esim. käämin W5 navoissa.

Seuraavassa selitetään edellä selitetyn laitteen toiminta kuvion 2 näyttämän aikadiagrammin perusteella. Tässä aikadiagrammissa: - kuvio 2a kuvaa käämissä W2 menevää virtaa lp - kuvio 2b kuvaa katkaisimen I2 navoissa olevaa jännitettä V (I2) 7 2 2 4 4 8 - kuvio 2c kuvaa katkaisimen [3 navoissa olevaa jännitettä V (13) - kuvio 2d kuvaa käämissä VI \ kulkevaa virtaa Is - kuvio 2e kuvaa katkaisimen Ij navoissa vaikuttavaa jännitettä V (li), - kuvio 2f kuvaa katkaisimen Ij läpi menevää virtaa I (Ij), ja - kuvio 2g kuvaa transistorin Tj kanta virtaa I (L), toisin sanoen sitä ohjaussignaalia, jonka oskillaattori L antaa katkaisimen Ij ohjaussisäänmenoon.

Kuvion 1 mukaisen laitteen toiminnalle tunnusomaiset eri ajankohdat on toistettu abskissana. Koska kuvion 2 mukainen aikadiagrammi edustaa likimain laitteen kahta täydellistä toimintajaksoa, voidaan hetkellinen tilanne analysoida joko ajankohtana tj tai t’j.

Seuraavassa tarkastetaan ensin juovapoikkeutuskelan Ly toimintaa yhdessä kon-densaattoreiden Cs ja Cr kanssa, joiden kanssa Ly muodostaa kaksi eri taajuuksilla värähtelevää värähtelypiiriä katkaisimen Ij tilan funktiona. Kondensaattorin Cs kapasitanssi on huomattavasti suurempi kuin kondensaattorin Cr kapasitanssi, mutta katkaisin Ij on kytketty rinnan kondensaattorin Cr kanssa siten, että kondensaattori Cs määrää yhdessä poikkeutuskelan Ly induktanssin kanssa värähtelytaajuuden pyyhkäisyjakson aikana, kun taas paluujuovan suurempi värähtely-taajuus määräytyy poikkeutuskelan Ly induktanssin ja kondensaattorin Cr kapasitanssin arvoista. Pyyhkäisyjakson aikana, jolloin kondensaattori Cr on oikosulussa, voidaan transistori Tj laukaista ajankohtana, joka ei ole kriittinen, pyyhkäisyjakson alkuhetken jälkeen, koska virran suunta poikkeutuskelassa Ly on sellainen, että diodi Dj on jälleen sulkenut värähtelypiirin Ly, Cs, koska tämä diodi on johtavassa tilassa likimain pyyhkäisyjakson ensimmäisen puoliskon aikana, jolloin virta " negatiivinen" käyrän f mukaan, toisin sanoen ajankohtaan ta asti. Transistori Tj asettuu esijohtavaksi ennen tätä ajankohtaa (ajankohtana tt>) juovaoskil-laattorin L antaman pulssin etureunan vaikutuksesta (käyrä g) siten, että diodin Dj joutuessa automaattisesti sulkutilaan virran vaihtaessa suuntansa poikkeutuskelassa Ly ajankohtana ta, voi oskillaattoripiiri Ly, Cs jatkaa värähtelyään sen ansiosta, että Tj on kyllästystilassa ajankohtaan t2 (tai t'2) asti. Tämän ajankohdan määrää juovaoskillaattorin L antaman signaalin takareuna, jolloin paluu-juo vapyyhkäisy alkaa. Tänä ajankohtana t£ transistori Tj sulkeutuu ja värähtely-piiri vaihtaa ominaistaajuutensa, koska se tästä lähtien pääasiallisesti muodostuu poikkeutuskeloista Ly ja kondensaattorista Cy. Tämä kondensaattori Cr purkautuu tietenkin paluupyyhkäisyn alkaessa. Poikkeutuskelan Ly virta on kuitenkin niin suuri, että tämä induktanssi purkautuu kondensaattoriin ja poikkeutuskelan Ly 9 72244 virta pienenee jatkuvasti (Ly "varaa" kondensaattorin Cr) ja kehittää kondensaattorin Cr navoissa "positiivisen" jännitteen, mikä toisin sanoen sulkee diodin Dj. Poikkeutuskelan Ly induktioenergia voi täten siirtyä ainoastaan kondensaattoriin Cr, koska katkaisin li on auki. Tällä tavoin poikkeutuskelan Ly virta pienenee jatkuvasti ja tulee nollaksi paluujuovan keskellä. Tänä tarkkana ajankohtana (paluujuovan keskellä) kondensaattorin Cr energia on täten maksimissaan, ja kondensaattori alkaa purkautua poikkeutuskelaan Ly kehittämällä tässä suunnaltaan päinvastaisen virran paluujuovan loppuun asti.

Tänä ajankohtana (t3 tai t'3) energia on uudelleen maksimissaan (poikkeutuskelan Ly), mutta virta on suunnaltaan päinvastainen. Tämä aikaansaa paluujuovapyyh-käisyn automaattisen pysähtymisen olosuhteet, koska poikkeutuskelan Ly uudelleen alkaessa purkautumisensa tämä voi tapahtua ainoastaan varaamalla kondensaattori Cr "negatiivisella" napaisuudella, mikä välittömästi saattaa diodin Dj johtavaa tilaan, toisin sanoen katkaisimen Ij automaattiseen sulketumiseen. Tästä hetkestä alkaen toimintaolosuhteet ja varsinkin pyyhkäisypiirin värähtelytaajuus vaihtuvat uudelleen, koska kondensaattori Cr on uudelleen oikosulussa. Tällöin käynnistyy uusi pyyhkäisyjakso värähtelypiirissä (Ly, Cs). Huomataan, että paluujuovan lopussa (ajankohtana t3, t'3) transistorin Ti ei tarvitse olla kyllästyneenä, koska kondensaattorin Cr joutuminen oikosulkuun tapahtuu automaattisesti diodin D] vaihtuessa johtavaksi. Transistorin Ti joutuminen johtavaan tilaan tapahtuu vasta myöhemmin, juovaoskillaattorin L signaalin nousureunan ajankohtana, jotta transistori Ti olisi valmis johtamaan ajankohtana (Ta), jolloin katkaisimen li virta vaihtaa suuntaansa (käyrä f), toisin sanoen kun diodi Di ei enää ole johtava.

Toisaalta huomataan, että käämi Wi itse asiassa on paluujuovan aikana tullut kytketyksi energialähteen napoihin, joka lähde on muodostunut värähtelypiiristä (Ly, Cr). Kondensaattori Cr kehittää positiivisen jännitteen käämin Wi napoihin, koska katkaisin I3 on sulkeutunut ja tämän käämin Wi toinen pää on näin ollen kytkeytynyt maahan. Tarkemmin selitettynä katkaisin I3 sulketuu paluujuovan ensimmäisen osan aikana ja diodin D3 joutuessa johtavaan tilaan ajankohtana ti, ja tämän jälkeen käämin Wi virran Is merkin muuttuessa transistorin T3 kyllästyessä, mikä transistori on asettunut esijohtavaan tilaan paluujuovan alusta alkaen, koska käämi W3 syöttää tämän transistorin kantaan positiivisen jännite-pulssin, jolla on sama tehtävä kuin jännitepulssilla, joka kehittyy auki olevan katkaisimen li navoissa (käyrä e), koska kaavi Wi tänä ajankohtana käyttäytyy käämin W3 ensiökääminä.

---— -- T; . _ 10 η ο ο /1 a

Paluu juo van lopussa on transistorin T3 kanta ilman syöttöä (V (W3 = 0), ja näin ollen tämä transistori T3 sulkeutuu ajankohtana t3 (käyrä d) ja eri käämien navoissa olevat kaikki jännitteet vaihtuvat äkkiä päinvastaisiksi. Tämän seurauksena diodi D2 joutuu heti johtavaan tilaan, minkä seurauksena käämissä VV2 heti ilmestyy virta (käyrä a, ajankohta t2). Tämä ajankohta on syytä alleviivata, koska käyriä d) ja a) verrattaessa huomataan, että järjestelmä on suunniteltu siten, että katkaisimet I2 ja I3 toimivat luonnollisesti vastavaiheisina. Katkaisimen I3 tilan vaihtuminen ajankohtana t3 johtaa katkaisimen I2 tilan vaihtumiseen pätevien sähkömagneettisten lakien yksinkertaisesta vaikutuksesta, koska siinä tapauksessa, että käämissä kiertävä virta katkaistaan, syntyy käämin navoissa välittömästi päinvastainen jännite. Näin ollen käämissä W2 kulkevan huomattavan suuren virran Is äkkikatkaisu (käyrä d) paluujuovan lopussa (t3) kompensoituu välittömästi käämissä W2 ilmestyvän virran lp vaikutuksesta. Täten on saatu säilytetyksi sydämen N muodostaman magneettipiirin ampeeri kierrokset, koska energia muuten (toisin sanoen siinä tapauksessa, että virta lp ei voisi kiertää käämissä W2, ellei samanaikaisesti avattaisi katkaisinta I2) hajoaisi lämpönä ja johtaisi ylijännitteiden muodostumiseen muissa käämeissä W4, W5, W'6, jne.

Toisin sanoen se tosiseikka, että yksi käämi (W2) joutuu tarkasti johtavaan tilaan sinä tarkkana ajankohtana, jolloin toinen käämi (W^) tulee irtikytketyksi, varmistaa käämiin varastoituneen koko energian siirtymisen käämiin W2, ja täten vältetään tämän energian siirtyminen erikoisesti muihin käämeihin, joissa se kehittäisi haitallisia ylijännitteitä.

Ajankohdasta t3 alkaen käämi Wi toimii täten ensiökäämitehtävässään, mutta virta ("negatiivinen" käyrää a tarkastettaessa), joka syntyy äkkiä tässä käämissä, kun diodi D2 vaihtuu johtavaan tilaan, on suunnaltaan päinvastainen siihen virtaan nähden, joka pyrkii vaikuttamaan tasajännitelähteessä E, joka on yhdistetty tämän käämin toiseen napaan. Tämän seurauksena käämin W2 virta tulee määrätyn aikajakson (t3 - t4) aikana pienenemään absoluuttiselta arvoltaan nollaan asti ja pysyy nollana, kunnes transistori T2 sulkeutuu. Tämä transistori saa ohjauksensa säätöyksiköstä R, jonka toiminta analysoidaan seuraavassa. Ajankohdasta t4 alkaen siihen ajankohtaa, jolloin transistori T2 muuttuu johtavaksi (ajankohta t’o) on muuntaja kokonaan lepotilassa ja käämien Wj, w2 navoissa vaikuttavat jännitteet ovat nollan suuruiset. Tämä aikaväli on enemmän tai vähemmän pitkä ja riippuu säätöyksikön R antamista ohjaussignaaleista. Transistorin T2 tullessa ohja 11 7 2? ά 4 tuksi sulkutilaan lähteen E kehittämä virta suurenee koko sinä aikajaksona t'o—t'i, jolloin säätövälineet pitävät transistorin T2 johtavana. Tänä aikana käämiin W2 varastoitunut energia riippuu ainoastaan lähteen E jännitteestä ja aikavälistä t'0...t’l, jota voidaan vaihdella säädön vaikutuksesta, varsinkin sähköverkon jännitteen mahdollisten vaihtelujen kompensoimiseksi.

Transistorin T2 avautuessa virta katkeaa äkkiä käämissä W2 ja olosuhteet toistuvat uudelleen katkaisimien Ιχ ja I3 samanaikaisen ja vastavaiheisen vaihtumisen aikaansaamiseksi. Virran katketessa äkkiä käämissä W£ (käyrä a, ajankohta t'l) käämin ja muiden käämien navoissa olevat jännitteet vaihtuvat äkkiä, mikä saattaa diodin D3 välittömästi johtavaan tilaan (toisin sanoen katkaisin I3 sulkeutuu automaattisesti), ja koska tämä tapahtuu pyyhkäisyjakson aikana on katkaisin Il sulkeutunut niin, että virta pääsee välittömästi kulkemaan käämissä W’i, jonka navat ovat oikosulussa. Samoista syistä kuin edellä selitettiin, vältetään järjestelmässä energian hajoaminen ja ylijännitteiden muodostuminen sen ansiosta, että yksi käämi (Wi) saatetaan johtavaan tilaan sinä tarkkana ajankohtana, kun virta katkaistaan toisesta käämistä (W2). Keksinnön eräs toinen tärkeä tunnusmerkki selviää myös toimintaselityksen tässä vaiheessa, nimittäin että käämi Wi ei koskaan joudu oikosulkuun (katkaisimet I3 ja Ιχ samanaikaisesti sulkeutuneet), kun käämi W2 on kytkeytynyt syöttölähteeseen E (l£ sulkeutunut), mikä antaa käämien Wx ja W2 välisen erittäin kiinteän kytkennän (kuten edellä mainittiin, kelataan käämit Wx ja W’2 edullisesti juovamuuntajan sydämen eli magneettipiirin samalle haaralle. Täten saadaan juovamuuntajan säteily erittäin pieneksi, eikä ole vaaraa televisiokojeen muiden elementtien ja varsinkin kuvaputken toimintahäiriöstä. Kuvaputki on erittäin herkkä loiskentille. Aikajaksona t'i...t'2 -jonka pituutta voidaan vaihdella säätöyksiköllä R - käämi ΙΥχ on jälleen asettunut tehtäväänsä toimia ensiökääminä, jolloin sillä kuitenkaan ei ole mitään muita tehtäviä kuin säilyttää juovamuuntajan sydämessä N kerääntynyt energia tasolla, johon energia aikaisemmin on varautunut aikajaksona t’O.-.t'l- tämän jälkeen juovaoskillaattorin L kehittämien pulssien laskureuna ohjaa katkaisimen li avautumista ajankohtana t'2, paluujuovan uusi jakso käynnistyy edellä selitetyllä tavalla.

Seuraavassa selitetään säätöyksikön R tehtävä. Tämä yksikkö voidaan tehdä mistä tahansa sinänsä tunnetusta apujärjestelmästä, joka kykenee jokasen jakson aikana vaihtelemaan hetkiä tg ja/tai ti. Tämän säädön päätehtävänä on stabiloida poik- 12 722 4 4 keutuskelan Ly virta, ja edellä on jo mainittu, että keksinnön ansiosta voidaan myös saada stabiloituja jännitteitä sekä kuvaputken toiminnalle välttämättömän suuren jännitteen (THT) kehittämiseksi että televisiokojeen eri elektronisten piirien syöttämiseen (W.J, D4). Tätä varten voitaisiin suoraan stabiloida poikkeutus-kelan Ly läpi menevä virta sopivan kytkennän avulla. Säätöarvoksi valitaan kuitenkin edullisemmin sen jännitteen säätö joka kehittyy kondensaattorin Cr navoissa paluujuovan aikana, toisin sanoen katkaisimen Ij ollessa auki, koska tämä jännite on verrannollinen poikkeutuskelassa Ly kulkevaan virtaan. Koska kuitenkin tämä jännite, joka on sama kuin esiintyy käämin navoissa, voi olla suuri (suuruusluokkaa 1500 volttia) käytetään edullisemmin vertailu jännitettä, joka kehittyy käämin W7 navoissa (jossa käämissä on sopiva määrä kierroksia) säätö-yksikön säätöjännitteenä, koska paluujuovan aikana käämi Wj toimii käämin VV7 ensiökääminä, ja kehittynyt jännite on täten suoraan verrannollinen poikkeutus-kelan Ly läpi menevään virtaan. Ei ole havaittu mitään vaiheensiirtoa käämin V\’i navoissa kehittyvän jännitteen välillä paluujuovan aikana, koska näiden molempien käämien välinen kytkentä on kiinteä. Itse säätöjärjestelmää ei selitetä yksityiskohtaisesti, koska se on ennestään tunnettu. Todettakoon kuitenkin esimerkkinä, että käämin W7 navoissa kehittyvä jännite voidaan muuttaa tasajännitteeksi, joka toimii virhejännitteenä verrattaessa vertailujännitteeseen (joka saadaan Zehner-diodista) differentiaalivahvistimen avulla. Tämän differentiaalivahvistimen lähtö on liitetty rampiigeneraattorin lähtöön, jota ohjaa Schmitt-liipaisinta ohjaava oskillaattori L. Tämän liipaisimen lähtösignaalia käytetään tietenkin transistorin T2 ohjaamiseen eristysmuuntajan Ti välityksellä.

Keksinnön mukaisen laitteen toinen toimintatapa koskee pakkoa uudelleen syöttää energiaa juovapoikkeutuskelan Ly värähtelypiiriin häviöiden kompensoimiseksi. Tämä uudelleensyöttö tapahtuu automaattisesti paluujuovan aikana, ja virran Is absoluuttisen arvon voimakkuusero paluujuovan alkuajankohdan (t2) ja loppuajan-kohdan (t3) välillä, joka on näytetty kuviossa kuviossa 2d, edustaa nimenomaan poikkeutukselan oskillaattoripiirissä kompensoituja häviöitä.

Kuvion 1 mukaisen laitteen toiminta-analyysin tässä vaiheessa voidaan selvästi osoittaa keksinnön perusajatus, joka perustuu siihen, että käytetään yhtä ainoata magneettista komponenttia jaettuna aikana, mikä on tullut mahdollisesti erikoisesti sen ansiosta, että katkaisin I3 on kytketty sarjaan käämin W'i kanssa. Erotetaan pääasiallisesti seuraavat toimintavaiheet: - käämin W2 (katkaisin I2 sulkeutunut) yhdistäminen syöttölähteen (E) napoihin 13 -00/1 / pyyhkäisyjakson pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi halutun energiatason aikaansaamiseksi juovamuuntajan sydämessä, jolloin käämi on irtikvtkeyty-nyt niin, että se käämin W2 toisiokääminä toimivana ei ole suorassa oikosulussa tänä ajankohtana syystä, että katkaisin on sulkeutunut koko Dyyhkäisv-jakson aikana - käämin W2 irroittaminen syöttölähteestä (katkaisin I2 auki), kun tämä energiataso on saavutettu, ja käämin Wj käyttäminen siten, että vältetään aikaisemmin varastoituneen energian hajoaminen lämpönä, jolloin virta silti pääsee kehittymään oikosuljetussa käämissä - käämin VV^ palauttaminen pyyhkäisykäyttöön paluujuovan aikana (katkaisin 1] auki ja katkaisin I3 kiinni), jolloin sen tehtävänä on välttämätön värähtelypiirin syöttämiseksi, ja mahdollisesti tämän käämin Wj käyttäminen samalla ensiö-kääminä tämän jakson aikana juovamuuntajan toisten käämien syöttämiseksi (sinänsä tunnetulla tavalla) erikoisesti televisiokojeen tai kuvaputken eri syöt-töjännitteiden antamiseksi.

Lopuksi todettakoon keksinnön viimeinen tärkeä etu, nimittäin mahdollisuus saada televisiokojeen äänentoiston eri vaiheissa tarvittava syöttöjännite. Nämä vaiheet toimivat luokassa B ja tarvitsevat täten huomattavan suuria virtapiikkejä. Kuvion 1 näyttämässä laitteessa nähdään, että käämi W5 0n kelattu päinvastaiseen suuntaan kuin muut käämit, kuten VV4 ja Wg, mikä tarkoittaa, että diodin D5 sulku-tila ei häviä eikä diodi voi varata kondensaattoria T5 muuta kuin pyyhkäisyjakson aikana. Näin ollen äänentoistovaiheessa tarvittava energia otetaan juovamuunta-jasta ainoastaan pyyhkäisyn paluujakson ulkopuolella. Näiden toistoasteiden toiminta luokassa B ei täten voi häiritä säätöyksikköä R, koska käämi W5 syöttää ainoastaan pyyhkäisyjakson aikana, jolloin juovamuuntajan sydän on kytketty irti varsinaisesta pyyhkäisytoiminnasta tämän juovamuuntajan aikajakoisen käytön ansiosta. Tämä puoelstaan mahdollista ainoastaan käämin Wj päässä olevan katkaisimen I3 läsnäolon ansiosta, mikä on keksinnön eräs oleellinen tunnusmerkki. Se seikka, että diodin D5 tasasuuntaama jännite ei ole stabiloitu, ei ole kriittinen, koska syöttöpiirien toimiessa luokassa B voidaan yksinkertaisesti käyttää kapasitanssiltaan riittävän suurta kondensaattoria C5 tehokkaan suodatuksen aikaansaamiseksi. Keksinnön ansiosta on täten ensimmäisen kerran tullut mahdolliseksi syöttää äänentoistoasteita televisiokojeessa käyttämällä juovamuuntajaan kelattua käämiä. Koska toisaalta kuvaputken hehkulangan syöttäminen tämän saman magneettipiirin ympäri kelatusta muutamasta kierroksesta ei aiheuta vaikeuksia, on näin ollen ensimmäisen kerran mahdollista saada kaikki televisio- 14 722 4 4 kojeen toiminalle välttämättömät jännitteet yhdestä ainoasta voimakkaasta mag-neettikomponentista, nimittäin juovamuuntajasta.

Keksinnön toinen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 3, jossa vastaavat komponentit on merkitty samoin viitenumeroin kuin kuviossa 1.

Ainoa huomattava ero on kuvion 1 katkaisimen 13 korvaavan kolmannen katkaisimen ['3 sovituksessa. Kuten edellä mainittiin, on katkaisin Γ3 supistettu yhdeksi ainoaksi diodiksi D'3> jonka palautumisaika on suhteellisen pitk,ä, ja joka erikoisesti on tyyppiä, jota tavallisesti käytetään 50 Hz tai 60 Hz jännitteen tasa-suuntaamiseen. Tarkemmin määriteltynä ja koska paluujuovan ajallinen pituus on suuruusluokkaa 10 mikrosekuntia riittää, että tämän diodin palautumisaika on pitempi kuin 5 mikrosekuntia. Diodin D'3 katodi on yhdistetty käämiin W’i ja sen anodi on yhdistetty rungon maahan. Kuvion 1 perusteella selitetty ohjauskäämi w3 ja yhteys (R3, C3) on jätetty pois, koska tässä kolmannessa katkaisimessa Γ3 ei ole transistoria.

Tämän toisen suoritusmuodon toiminta analysoidaan seuraavassa kuvion 4 näyttämän aikadiagrammin perusteella. Tässä aikadiagrammissä: - kuvio 4a kuvaa käämin W2 virtaa lp - kuvio 4b kuvaa katkaisimen I2 navoissa olevaa jännitettä V (I2) - kuvio 4c kuvaa katkaisimen I'3 navoissa olevaa jännitettä V (Γ3) - kuvio 4d kuvaa käämin virtaa Isi - kuvio 4e kuvaa katkaisimen Ij navoissa olevaa jännitettä V di) - kuvio 4f kuvaa katkaisimen Ij virtaa I Oi), ja - kuvio 4g kuvaa transistorin Ti kantavirtaa I (L), toisin sanoen sitä ohjaussignaalia, jonka oskillaattori L syöttää katkaisimen li ohjaussisäänmenoon.

Kuvion 3 mukaisen laitteen toiminnalle tunnusomaiset eri ajankohdat on merkitty abskissana. Koska kuvion 4 mukainen aikadiagrammi kuvaa likimain laitteen toiminnan kahta täydellistä jaksoa, voidaan tunnusomainen ajankohta analysoida joko ajankohtana tj tai t'j.

Ensin tarkastetaan juovapoikkeutuskelan Ly toimintaa yhdessä kondensaattoreiden Cs ja Cr kanssa, koska nämä muodostavat kaksi värähtelytaajuudeltaan erilaista värähtelypiiriä, riippuen katkaisimen li tilasta. Kondensaattorin Cs kapasitanssi on huomattavasti suurempi kuin kondensaattorin Cr kapasitanssi, mutta katkaisin n o 9 /1 λ 15

Il on kytketty rinnan kondensaattorin Cr kanssa siten, että kondensaattori Cs määrää juovapoikkeutuskelan Ly induktanssin kanssa värähtelytaajuuden pyyhkäisy-jakson aikana, kun taas paluujuovan aikana (suurempi) värähtelytaajuus määräytyy poikkeutuskelan Ly induktanssin ja kondensaattorin Cr kapasitanssin arvoista, pvyhkäisyjakson aikana, jolloin kondensaattori Cr on oikosulussa, voidaan transistori Ti laukaista ajankohtana (joka ei ole kriittinen) pyvhkäisyjakson alkamisen jälkeen, koska virran suunta poikkeutuskelassa Ly on sellainen, että diodi D| uudelleen on sulkenut värähtelypiirin Ly, Cs, koska tämä diodi johtaa pääasiallisesti pyyhkäisyjakson ensimmäisen puoliskon aikana, kun taas virta on "negatiivinen" käyrää f tarkastettaessa, toisin sanoen ajankohtaan ta asti. Transistori Ti saatetaan esijohtavaksi ennen tätä ajankohtaa (ajankohtana t^) juovaoskillaattorir L kehittämän pulssin etureunan vaikutuksesta (käyrä g) siten, että diodin Di joutuessa automaattisesti sulkutilaan, kun virta vaihtaa suuntaansa poikkeutuskelassa Ly ajankohtana ta, voi värähtelypiiri Ly, Cs jatkaa värähtelyään sen ansiosta, että Tj on kyllästynyt ajankohtaan t2 (tai ajankohtaan t'2) asti, minkä ajankohdan juovaoskillaattorin L syöttämän signaalin paluupyyhkäisyn käynnistävä laskureuna merkitsee. Tänä hetkenä t£ transistori Ti sulkeutuu, jolloin värähtely-piirin ominaistaajuus vaihtuu, koska tämä piiri tästä lähtien pääasiallisesti muodostuu poikkeutuskelasta Ly ja kondensaattorista Cr. Tämä kondensaattori Cr purkautuu tietenkin paluupyyhkäisyn alkaessa. Poikkeutuskelan Ly virta on kuitenkin suuri siten, että tämä induktanssi purkautuu kondensaattoriin ja poikkeutuskelan Ly virta pienenee jatkuvasti (Ly varaa kondensaattorin Cr) kehittämällä kondensaattorin Cr navoissa positiivisen jännitteen, joka toisin sanoen sulkee diodin Di. Poikkeutuskelan Ly induktioenergia pääsee näin ollen siirtymään ainoastaan kondensaattoriin Cr, koska katkaisin Ti on auki. Täten poikkeutuskelan Ly virta pienenee jatkuvasti ja tulee nollaksi paluujuovan keskellä. Tänä tarkkana ajankohtana (paluujuovan keskellä) on kondensaattorin Cr energia maksimissaan, jolloin tämä kondensaattori alkaa purkautua poikkeutuskelaan Ly ja saattaa suunnaltaan päinvastaisen virran kiertämään tässä paluujuovan loppuun asti.

Tänä ajankohtana (ajankohtana t3 tai Γ3) poikkeutuskelan Ly energia on jälleen maksimissaan, mutta virran suunta on vaihtunut. Tämä aikaansaa paluupyyhkäisy-juovan automaattiset pysäyttämisolosuhteet, koska poikkeutuskela Ly voi alkaa uudelleen purkautua ainoastaan varaamalla kondensaattori Cr negatiivisella napaisuudella, mikä välittömästi saattaa diodin Dj johtavaan tilaan, toisin sanoen aiheuttaa katkaisimen I] automaattisen sulkeutumisen. Tästä ajankohdasta alkaen juovapyyhkäisypiirin toimintaolosuhteet ja varsinkin värähtelytaajuus vaihtuvat 16 π ο ο λ /.

i * r *~r uudelleen, koska kondensaattori Cr on uudelleen oikosulussa. Täten käynnistyy heti värähtelypiirin (Ly, Cs) uusi pyyhkäisyjakso. Huomataan, että paluujuovan lopussa (ajankohtana t3, t'3) transistoria Τχ ei tarvitse kyllästää, koska kondensaattorin Cr oikosulkeutuminen aikaansaadaan automaattisesti saattamalla diodi Dj johtavaksi. Transistorin Τχ johtava tila esiintyy vasta myöhemmin, juova-oskillaattorin L signaalin etureunan ajankohtana, niin että transistori Τχ on valmis johtamaan ajankohtana (ta), jolloin katkaisimen Ιχ virta vaihtaa suuntaansa (käyrä f), toisin sanoen kun diodi Όχ ei enää ole johtava.

Toisaalta huomataan, että käämi \νχ itse asiassa on paluujuovan aikana kytkeytynyt värähtelypiirin (Ly, Cr) muodostaman energialähteen napoihin. Kondensaattori Cr kehittää positiivisen jännitteen käämin Wx navoissa, koska katkaisin Γ3 on kiinni, ja tämän käämin Wx toinen pää on täten yhteydessä maahan. Lähemmin määriteltynä on katkaisin P3 paluujuovan ensimmäisen osan aikana kiinni, koska diodi D*3 on joutunut normaaliin johtavaan tilaan ajankohtana tx, ja katkaisin pysyy kiinni senkin jälkeen, kun virran Is merkki käämissä νν'χ on vaihtunut siitä yksinkertaisesta syystä, että on käytetty diodia D'3, jonka palutumisaika on suhteellisen pitkä. Kuviossa 4 tämä palautumisaika on paluujuovan keskipisteen (aikavälin t2*..t3 keskipiste) ja hetken t4 välinen aika, joka voi vaihdella piiristä toiseen (diodin ominaisuuksien funktiona) haittaa aiheuttamatta edellyttäen, että ajankohta t4 aina sijaitsee paluujuovan loppuajankohtaa t3 myöhempänä. Tänä ajankohtana katkaisin Ιχ sulkeutuu ja käämi VVχ on oikosulussa ajankohtaan t4 asti. Aikavälinä t3„.t4 virran Is arvo ei muutu.

Ajankohtana t4 diodi lakkaa johtamasta paiautumisaikana (käyrä d), ja eri käämien navoissa olevat jännitteet vaihtuvat äkkiä. Näin ollen diodi D2 joutuu välittömästi johtavaan tilaan, mikä puolestaan saattaa virran syntymään heti käämissä W2 (käyrä a, ajankohta t4). Tämä seikka on alleviivattava, koska käyriä d ja a verrattaessa huomataan, että järjestelmä on suunniteltu siten, että katkaisimet I2 ja 1*3 toimivat luonnollisesti vastavaiheisina. Katkaisimen Γ3 tilan vaihtuminen ajankohtana t4 johtaa katkaisimen I2 tilan vaihtumiseen voimassa olevien sähkömagneettisten lakien yksinkertaisena seurauksena, joiden lakien mukaan käämissä kiertävää virtaa katkaistaessa tämän käämin navoissa esiintyy välittömästi päinvastainen jännite. Näin ollen käämissä W2 kulkevan huomattavan suuren virran äkkikatkaisu (käyrä d) diodin D'3 joutuessa sulkutilaan ajankohtana t4 kompensoituu välittömästi virran lp syntyessä käämiin VV'2. Sydämen N muodostamassa magneettipiirissä on ampeerikierrokset täten saatu säilymään. Ellei näin olisi 7 2 2 4 4 17 asianlaita (toisin sanoen ellei virta lp pääsisi kiertämään käämissä W2 syystä, että katkaisin I2 ei samanaikaisesti avautuisi) tulisi energia hajoamaan lämpönä ja johtaisi ylijännitteiden muodostumiseen muissa käämeissä W4, VV5, W'e, jne. Toisin sanoen se seikka, että yksi käämi (W2) joutuu tarkasti johtavaan tilaan tarkasti samana ajankohtana kuin toinen käämi (W^) tulee irtikytketyksi, varmistaa käämiin varastoituneen koko energian siirtymisen käämiin VV2 ja täten vältetään tämän energian jakautuminen varsinkin muihin käämeihin, joissa se aiheuttaisi haitallisia ylijännitteitä.

Ajankohdasta t4 alkaen käämi Wj täten toimii ensiökääminä, mutta tässä käämissä äkkiä syntyvä virta (negatiivinen, käyrää a tarkastettaessa), kun diodi Ό2 vaihtuu johtavaksi, on suunnaltaan päinvastainen siihen virtaan nähden, jonka tämän toisen käämin toiseen napaan yhdistetty tasajännitelähde E pyrkii kehittämään. Määrätyn aikavälin kuluessa (t4-t5) tulee näin ollen käämin VV2 virta pienenemään absoluuttiselta arvoltaan nollaan asti ja pysymään nollassa, kunnes transistori T2 sulkeutuu säätöyksikön R ohjaamana. Ajankohdasta ts ajankohtaan t'o, jolloin transistori T2 muuttuu johtavaksi, on muuntaja täysin lepotilassa ja käämien Wj, W2 navoissa olevat jännitteet ovat nollan suuruiset. Tämä aikaväli on enemmän tai vähemmän pitkä ja riippuu säätöyksikön R antamista ohjaussignaaleista. Transistorin T2 tullessa ohjatuksi sulkutilaan lähteen E kehittämä virta suurenee koko aikavälin t'o-t'j aikana, jolloin säätövälineet pitävät transistorin T2 johtavana. Käämiin W2 tänä aikana varastoitunut energia riippuu näin ollen yksinomaan lähteen E jännitteestä ja aikavälistä t’o-t'i, joka voi vaihdella säädön vaikutuksesta, varsinkin sähköverkon jännitteen mahdollisten vaihtelujen kompensoimiseksi. Transistorin T2 avautuessa käämin W2 virta katkeaa äkkiä ja täten on uudelleen saatu luoduksi olosuhteet katkaisimien I2 ja Γ3 vaihtamiseksi samanaikaisesti ja vastavaiheisina. Käämin W2 virran äkkiä katketessa (käyrä a, ajankohta fj), käämin Wj ja muiden käämien navoissa vaikuttavat jännitteet vaihtuvat äkkiä, mikä välittömästi saattaa diodin D'3 johtavaan tilaan (toisin sanoen katkaisin Γ3 sulkeutuu automaattisesti), ja koska tämä tapahtuu pyyhkäi-syjakson aikana, on katkaisin Ij kiinni siten, että virta pääsee välittömästi menemään käämin läpi, jonka navat ovat oikosulussa. Samoista syistä kuin edellä-kin vältetään kokonaan energian hajoaminen tai ylijännitteiden muodostuminen järjestelmässä sen ansiosta, että yksi käämi (Wj) joutuu johtavaan tilaan tarkasti samana ajankohtana, jolloin toisen käämin (W’2) virta katkeaa. Toimintaselityksen tässä vaiheessa havaitaan myös selvästi keksinnön eräs tärkeä tunnusmerkki, nimittäin että käämi Wj ei koskaan ole oikosulussa (katkaisimet Γ3 ja li samar- 7 2 2 4 4 18 aikaisesti kiinni), kun käämi W2 on kytkeytynyt syöttölähteeseen E (12 kiinni), mikä aiheuttaa käämien ja W2 välisen erittäin kiinteän kytkennän (kuten edellä mainittiin, kelataan käämit ja W2 edullisesti juovamuuntajan magneettipiirin sydämen samalle haaralle) ja näin ollen on juovamuuntajan säteily saatu hyvin heikoksi niin, että ei ole vaaraa televisiokojeen loiskentille erittäin herkkien muiden elementtien ja varsinkaan kuvaputken toiminnan häiritsemisestä. Aikavälinä t'i-t'2 -jonka pituutta voidaan vaihdella säätöyksikön avulla -palautuu käämi tehtäväänsä toimia ensiökääminä, mutta ei suorita muita tehtäviä kuin juovamuuntajan sydämessä N olevan energian säilyttäminen samalla tasolla, johon tämä energia oli edellä varastoitunut aikavälinä t'g-t'i.

Tämän jälkeen juovaoskillaattorin L pulssin laskureuna ohjaa katkaisimen Ij avautumaan ajankohtana t'2, jolloin paluujuovan uusi jakso käynnistyy edellä selitetyllä tavalla.

Keksintö ei tietenkään millään tavoin rajoitu laitteen edellä selitettyihin suoritusmuotoihin. Erikoisesti käämit Wj ja W2 on kuvattu toisistaan galvaanisesti riippumattomina. Tämä johtuu tietenkin vaatimuksesta galvaanisesti eristää televisiokojeen runko sähköverkosta. Siinä tapauksessa, että tällaista eristämistä ei pidetä välttämättömänä, voidaan käämien ja W2 kelaus yhdistää säästömuun-tajatyyppiseksi. Haluttaessa vielä yksinkertaistaa piiriä käyttämällä näiden molempien käämien ja W2 välistä muuntosuhdetta = 1, voidaan kelauksessa säästää vieläkin enemmän yhdistämällä nämä molemmat käämit Wj ja VV2. Keksinnön piiriin kuuluvat näin ollen kaikki esitettyjen keinojen tekniset vastaavuudet, mikäli ne lankeavat oheisten patenttivaatimusten puitteisiin.

Claims (16)

19 Γ7 O r\ ' f Patenttivaatimukset / ^

1. Menetelmä sähköisen värähtelypiirin syöttämiseksi kahdella peräkkäin vaihtuvalla värähtelytaajuudella kuvaputken juovapyyhkäisvä varten, mikä menetelmä on sitä tyyppiä, jonka mukaan syöttöteho indusoidaan ensimmäiseen induktiiviseen käämiin (Wj)f joka on yhdistetty mainittuun sähköiseen värähtelyoiiriin tämän molempien kondensaattorien (Cr? Cs) välisessä yhteisessä pisteessä, ia oikcsulje-taan jaksottaisesti toinen näistä kondensaattoreista (Cr), jolloin pienempi värähtelytaajuus muodostuu juovapyyhkäisyjakson aikana, kun tämä kondensaattori on oikosulussa, ja suurempi värähtelytaajuus kehittyy tämän pvyhkäisyn paluujakson aikana, jolloin tämä kondensaattori ei ole oikosulussa, tunnettu siitä, että toisen induktiivisen käämin (W2) avulla, joka voidaan liittää tasajännito-lähteeseen (E) ja magneettipiirin (N) avulla voidaan kytkeä mainittuun ensimmäiseen käämiin (Wj) suurella sähkömagneettisella kytkentäkertoimella, - yhdistetään tämä toinen käämi (W2) mainitun tasajännitelähteen (E) napoihin jokaisen pyyhkäisyjakson aikana, kunnes mainitussa magneettipiirissä syntyy määrätty energiataso, jolloin ensimmäinen käämi (Wj) pidetään irtikytkettynä - kytketään mainittu toinen käämi (W2) irti jännitelähteestä (E), kun mainittu energiataso on saavutettu, jolloin samanaikaisesti ensimmäinen käämi (VV]) yhdistetään mainitun oikosuljetun kondensaattorin (Cr) napoihin pyyhkäisyjakson loppuun asti, jos mainittu energiataso on saavutettu ennen tätä - poistetaan oikosulku kondensaattorin (Cr) navoista koko paluujakson ajaksi ja pidetään ensimmäinen käämi (Wj) kytkettynä sähköiseen värähtelypiiriin ainakin tämän paluujakson aikana, ja - pyyhkäisyjakson alussa kytketään tämä ensimmäinen käämi (Wj) irti sähköisestä värähtelypiiristä ja samanaikaisesti yhdistetään toinen käämi (VV2) mainitun tasajännitelähteen (E) napoihin, jolloin ensimmäistä käämiä (Wj) ei voida oiko-sulkea.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen käämi (Wj) kytketään irti, ja että samanaikaisesti toinen käämi (W2) kytketään tasajännitelähteen (E) napoihin paluujakson lopussa. 1 Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen käämi (W2) kytketään tasajännitelähteen (E) napoihin vasta seuraavan pyyhkäisyjakson alkupään aikana, kunnes saavutetaan magneettipiirissä likimain nollan suuruinen energiataso. 7 2 2 4 4 20

4. Kuvaputken juovapoikkeutuslaite, joka on tyyppiä, jossa on: - ensimmäiseen induktiiviseen käämiin (W’j) yhdistetty värähtelypiiri, johon sisältyy kuvaputken juovapoikkeutuskela (Ly) samoin kuin kaksi kondensaattoria (Cr, Cs), jolloin toinen näistä kondensaattoreista (Cr) on kytketty ensimmäisen käämin ja värähtelypiirin väliseen kytkentäkohtaan ja vertailujännitelähteeseen - ensimmäinen ohjattu katkaisin (Ij), joka on kytketty tämän kondensaattorin (Cr) napoihin kondensaattorin oikosulkemiseksi jokaisen pyvhkäisyjakson aikana ja kondensaattorin kytkemiseksi käyttöön jokaisen paluupyyhkäisyjakson aikana - toinen induktiokäämi (W2), joka on kytketty ensimmäiseen käämiin magneetti-piirin avulla ja yhdistetty tasa jännitelähteeseen (E) toisen ohjatun katkaisimen O2) avulla tunnettu siitä, että ensimmäisen (Wj) ja toisen käämin (W2) välinen magneettinen kytkentä on kiinteä, ja että siinä lisäksi on kolmas katkaisin (I3, ('3)» joka on kytketty sarjaan ensimmäisen käämin (Wj) kanssa mainitun vertailu-jännitepisteen ja mainitun liitospisteen väliin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmas katkaisin (Γ3) on muodostettu diodista (D'3), jonka palautumisaika on suhteellisen pitkä verrattuna poikkeutuslaitteen sisältävän värähtelypiirin ominaisjaksolukuun.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että suhteellisen pitkän palautumisajan omaava diodi (D'3) on kytketty ensimmäisen käämin (Wj) navan ja vertailujännitepisteen väliin.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että diodin (D'3) palautumisaika on vähintään yhtä pitkä kuin poikkeutuskelan (Ly) paluupyyhkäisyjakson puolisko.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5...7 mukainen laite, tunnettu siitä, että diodin (D'3) palautumisaika on yli 5 mikrosekuntia.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5...8 mukainen laite, tunnettu siitä, että tämä diodi (D'3) on tyyppiä, jota tavallisesti käytetään 50 Hz tai 60 Hz sähkönjakeluverkon vaihtovirran tasasuuntaamiseen. “7 O O £ £ 21

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmas katkaisin (I3) on ohjattu katkaisin, ja että siinä lisäksi on ohjausväline (W3) mainittujen vastavaiheisina ohjattujen toisen ja kolmannen katkaisimen ohjaamiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmas ohjattu katkaisin (I3) on kytketty ensimmäinen käämin (VVj) navan ja vertailu-jännitepisteen väliin, ja että ohjausvälineet käsittävät erikoisesti mainitulle magneettipiirille kelatun lisäkäämin (W3), jonka toinen pää on kytketty vertailu-jännitelähteeseen ja toinen pää on kytketty kolmannen katkaisimen ohjaussisään-menoon (T3), jolloin ensimmäisen käämin (Wj) ja lisäkäämin (W3) välinen kytkentä edullisesti on kiinteä.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 4...11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi ohjatuista katkaisimista (Ιχ, I2, I3) on kaksisuuntainen katkaisin, joka on ohjattavissa johtavaan suuntaan.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että katkaisimena on transistori (Tj, T2), ja nopea diodi (ϋχ, D2), joka on päinvastaissuuntai-sena kytketty transistorin kollektorin ja emitterin väliin, jolloin transistorin kanta muodostaa katkaisimen ohjaussisäänmenon.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 4...13 mukainen laite, tunnettu siitä, että toista ohjattua katkaisinta (I2) ohjaa poikkeutuslaitteessa pyyhkäisyjaksojen aikana kulkevan virran säätöjärjestelmä (R).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukaine laite, tunnettu siitä, että siinä lisäksi on vähintään yksi stabiloitu syöttökäämi (W4, Wg), joka on kytketty ensimmäiseen käämiin magneettisesti ja yhdistetty tasasuuntaajaan, jolloin tämän käämin kelaussuunta ja tasasuuntaajan kytkentäsuunta on valittu siten, että tasasuuntaaja toimii ainoastaan mainitun paluupyyhkäisyjakson aikana.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 4...15 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä lisäksi on vähintään yksi stabiloimaton syöttökäämi (Wg), joka magneettisesti on kytketty toiseen käämiin ja liitetty tasasuuntaajaan, jolloin tämän käämin kelaussuunta ja tasasuuntaajan kytkentäsuunta on valittu siten, että tasasuuntaaja toimii ainoastaan pyyhkäisyjakson aikana. ---- -- TT . ___ 22 7 2 2 4 4