FI71830B - Vaermekamin - Google Patents

Description

71830

Lammitysuuni

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen lämmitysuuniin.

5 Tämän tyyppisissä lämmitysuuneissa lämmitetään läm mitettävää huonetta tulen säteilylämmön lisäksi myös kierrätetyllä ja lämmitysuunissa lämmitetyllä huoneilmalla ja/tai tuodulla ja lämmitysuunissa lämmitetyllä raitisil-malla.

10 Patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa määritel lyn keksinnön tarkoituksena on käyttää lämmitysuunin pala-mislämpö paremmin hyväksi, siten että siinä kuumennetaan lisää vettä, jota käytetään esimerkiksi lämpimänä vetenä ja/tai vesikierrossa, erityisesti vesikeskuslämmityksessä 15 kierrätettynä, niin että lämmitysuunilla voidaan lämmittää sen tilan lisäksi, jossa uuni sijaitsee ja jossa täytyy vallita sen toimintatapaa varten tarvittava alipaine, myös yhtä tai useampaa muuta tilaa, joihin on asennettu kuuma-vesi lämmitys , jolloin painesuhteilla näissä muissa tilois-20 sa ei ole merkitystä. Tällöin veden lämmittäminen ei saa mainittavasti haitata ilman lämmittämistä eikä lämmitys-uunin lämpösäteilyä. Lisäksi ei lämmitysuunissa (avoin tulisija) tärkeää savunpoistoa tule vaikeuttaa savunpoisto-kanavassa olevilla rakenteilla.

25 Keksinnön yhteydessä on litteällä lämmönvaihtimel lä, joka muodostaa tulelle alttiina olevan ilmakanavan rajan tai ilmakanavan ja lämmitysuunin tulisijan välisen väliseinän, jonka läpi vesi virtaa, muutoin tavanomaisena lämmönvaihtimena kaksinkertainen toiminta. Lämpö siirtyy 30 aluksi tulesta veteen, jota siirretään esimerkiksi vesikes-kuslämmityksen vedenkiertoon. Lisäksi lämpöä siirtyy edelleen vedestä, jota on kuumennettu juuri mainitulla lämmön-siirtymisellä, kanavan kautta virtaavaan ilmaan. Tapahtuu siis kaksi lämmönsiirtymistä. Tällöin poistetaan vedestä 35 lämpöä lämmönvaihtimen ilmakanavaan rajoittuvalla puolella.

2 71830 Tämän seurauksena veden lämpötila laskee, mutta lämpötilaero veden ja tulisijan välillä vastaavasti nousee, niin että vesi puolestaan vastaanottaa enemmän lämpöä tulesta. Näin voidaan lämmön poistuminen tasoittaa suuremman läm-5 mön vastaanottamisen kautta. Tämän vuoksi ei lämmön siirtymisestä vedestä ilmaan ole seurauksena alhaisempaa veden lämpötilaa, vaan tulesta otetaan enemmän lämpöä hyväksikäyttöä varten. Lämmön poistaminen vaikuttaa haitallisesti ainoastaan tulisijan takaseinästä heijastuvaan sä-10 teilylämmön osaan, mikä on merkityksetöntä, koska tämä no-keutunut, musta seinä tuskin heijastaa. Tästä seuraa, että lämmitysuunin hyötysuhdetta korotetaan olennaisesti veden lämmittämisellä, koska tämä lämmittäminen saavutetaan ilman mainittavaa haittavaikutusta ilman lämmitykseen ja 15 säteilylämpöön. Tällöin lämmönvaihtimen asennus ja muodos taminen eivät edellytä minkäänlaisia muutoksia tulisijaan eivätkä minkäänlaisia tulisijan yläpuolisia rakenteita, jotka voisivat haitata juuri lämmitysuunin (avoin tulisija) yhteydessä tärkeää savunpoistoa.

20 Keksinnön erityisen edullinen suoritusmuoto on esi tetty patenttivaatimuksessa 2. Lämmitysuunissa kohoava savukaasu synnyttää tilaan, johon lämmitysuuni on sijoitettu, alipaineen, jonka vaikutuksesta raitisilma imetään tulen lämmölle alttiina olevan syöksyvetokanavan kautta, jos-25 sa se lämmitetään ja johdetaan sitten huoneeseen lämmitettynä raitisilmana joko syöksyvetokanavan alapäästä (sveitsiläinen patenttijulkaisu 330 398) tai tulen lämmölle alttiina olevan nousuvetokanavan yläpäästä, nousuvetokanavan alapään ollessa yhdistetty syöksyvetokanavan alapäähän 30 (sveitsiläinen patenttijulkaisu 553 948). Viimeksi mainittu ei johda ainoastaan siihen, että syöksyvetokanavassa kuumennettua ilmaa lämmitetään edelleen nousuvetokanavas-sa, vaan siitä on lisäksi se etu, että veto tulen lämmölle alttiissa nousuvetokanavassa edesauttaa raitisilman 35 imemistä, jolloin pienempi alipaine huoneessa riittää rai- 71830 tisilman imemiseksi eikä tarvita puhallinta raitisilman syöttämistä varten, josta puhaltimesta ei voida yleensä luopua johdettaessa raitisilma syöksyvetokanavan alapäästä suoraan lämmitettävään tilaan. Jos nousuvetokanavan 5 alapää on syöksyvetokanavan alapään lisäksi aukon kautta yhteydessä myös lämmitettävän tilan kanssa, saadaan lisäksi kiertoilmalämmitys, siten että tämän aukon kautta imetään huoneesta ilmaa, joka sekoittuu nousuvetokanavassa kohoavaan, lämmitettyyn raitisilmaan, ja jota nousuveto-1Q kanavassa kuumennetaan edelleen. Lämmitettävään tilaan johdetaan sitten nousuvetokanavan yläpäästä lämmitetyn raitisilman ja uudelleen lämmitetyn (kierrätetyn) huoneilman seos. Myös tämän suoritusmuodon yhteydessä voidaan saavuttaa se, ettei lämmön luovuttaminen veteen aiheuta 15 mainittavaa lämpösäteilyn eikä huoneeseen johdettavaan raitisilmaan ja kierrätettyyn huoneilmaan luovutettavan lämmön vähenemistä, varsinkaan kun raitisilma lämmönvaih-timella lämmittämisen jälkeen lämmitetään edelleen nousuvetokanavassa, kuten edelleen seuraavassa kuvatuissa sovel-20 lutusesimerkeissä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisten kaavamaisten piirustusten avulla kahtena sovellutusesimerkkinä ja näiden muunnoksina. Piirustuksissa kuvio 1 esittää perspektiivistä sivukuvaa lämmitys-25 uunista kuvauksena, jossa lämmitysuuni on osittain leikattu ja osittain osiin jaettu; kuvio 2 esittää perspektiivistä sivukuvaa kuvion 1 mukaisen lämmitysuunin lämmönvaihtimen eräästä suoritusmuodosta liitäntäjohdinkappaleineen; 30 kuvio 3 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 2 lämmönvaihtimen osaa, joka muodostaa osan tulisijan takaseinää ja osan ilmakanavaa, kun lämmönvaihtimen etuseinä on osittain poisleikattu ja varustettu ohjauslevyillä; kuvio 4 esittää päältä katsottua ilmakanavaa ra-35 joittavaa ja tulitilan pohjan muodostavaa kuvion 2 lämmön- 4 71830 vaihtimen muodostavaa osaa suuremmassa mittakaavassa ylä-seinän ollessa osittain poisleikattuna ja varustettuna ohjaus levyillä; kuvio 5 esittää suuremmassa mittakaavassa olevaa 5 perspektiivistä sivukuvaa kuvion 1 mukaisen lämmitysuunin lämmönvaihtimen toisesta suoritusmuodosta ja levystä, joka erottaa tulisijan lämmönvaihtimen yläpuolella olevasta syöksyvetokanavasta, etummaisen lämmönvaihdinosan yläosan ja takimmaisen lämmönvaihdinosan etuseinän ollessa osit-10 tain poisleikattuna; kuvio 6 esittää lämmitysuunin arinaa päältä katsottuna; kuvio 7 esittää kuvion 6 arinan sivukuvaa suunnasta IV ja 15 kuvio 8 esittää kuvion 6 arinan osittaista etuku- vaa suunnasta V.

Keksinnölle on periaatteessa merkityksetöntä, mihin lämmönvaihtimessa kuumennettua vettä käytetään. Jotta vältettäisiin esimerkin tapaisten käyttökohteiden tois-20 taminen, selostetaan sovellutusesimerkki lämpimän veden kuumentamisen yhteydessä. Seuraavassa esitetty pätee johdonmukaisesti myös vedelle, jota kuumennetaan muita käyttötarkoituksia varten.

Kuviossa 1 viitenumero 1 tarkoittaa peruslaattaa, 25 viitenumero 2 pohjalevyä, viitenumerot 3 ja 4 kahta keskenään symmetristä sivuosaa, jotka rajoittavat sivuilta tulisijaa, viitenumero 5 tarkoittaa päätelaattaa, joka on jäsennetyn kuvauksen vuoksi leikattu kahteen puoliskoon, viitenumeron 6 ollessa lämmitysuunin savukanavaelementti. 30 Lämmönvaihdin kuumavesilämmityksen (ei esitetty) veden lämmittämiseksi muodostuu kahdesta osasta 7 ja 8, jotka on muodostettu Iitteinä teräslevylaatikkoina ja hitsattu suorakulmaisesti yhteen niin, että niiden ontot tilat ovat yhteydessä keskenään. Levynpaksuus on esimerkik-35 si 5 mm ja seinäetäisyys 60 mm. Lämmönvaihtimen osa 7 muo- 5 71830 dostaa tulisijan pohjan ja sijaitsee pöhjalaatalla 2. Tällöin sen alaseinä 9 rajoittaa kaksi vetokanavaa, jotka muutoin muodostaa pohjalevyssä 2 oleva aukko 11 ja aluslaatas-sa 1 oleva syvennys 12, ja jotka toisaalta ovat palamisil-5 maa varten olevan ohjauspellin 13 välityksellä yhteydessä (esittämättä jätetyn) raitisilman sulkukohdan kanssa rakennuksen ulkosivuilla, ja jotka toisaalta ovat aukon 11 reunaan muodostettujen onttojen tilojen ja (esittämättä jätetyn) arinan kautta, joka on sovitettu lämmönvaihtimen 10 osan 7 läpimenoaukkoon 15 (kuviot 2 ja 4), yhteydessä tulisijan kanssa.

Lämmönvaihtimen toinen osa 8 muodostaa tulisijan takaseinän alaosan. Lämpöä johtava levy 16, joka on esimerkiksi valurautaa, liittyy lämmönvaihtimen osan 8 ylä-15 reunaan ja muodostaa tulisijan takaseinän yläosan, joka ulottuu päätelevyyn 5 muodostetun aukon 17 takareunaan saakka, aukon ollessa varustettu säätöpellillä 18 ja johtaessa savukanavaelementin 6 savunpoistokanavaan 19. Väliseinä 21 ulottuu matkan päässä tulisijan takaseinän 8, 16 20 takana pohjalevystä 2 peitelevyn 5 lähelle saakka. Väliseinän 21 ja tulisijan takaseinän 8, 16 väliin on muodostettu syöksyvetokanava 22 raitisilman sulkukohdasta tulevaa raitisilmaa varten, jonka virtaus on säädettävissä säätöpellillä 23. Syöksyvetokanavan 22 alapää on pohjalevyn 25 2 syvennyksen 24 kautta yhteydessä kahden nousuvetokana- van alapään kanssa, joista molemmat on muodostettu sivuosien 3, 4 sisäsivuille ja erotettu tulisijasta lämpöä johtavalla levyllä 30, joka on valurautaa, nousuvetokanavan ollessa ylhäällä aukon 26 kautta yhteydessä lämmitettävään 30 tilaan ja myös alhaalla, kuten edellä suoritusmuotona esitettiin, siinä voi olla lämmitettävään tilaan johtava aukko 29 (varustettuna säätöpellillä 40). Piirustuksessa on esitetty ainoastaan vasemmanpuoleisessa sivuosassa 3 sijaitseva nousuvetokanava 25, jossa on ylempi aukko 26, 35 alempi aukko 29 ja pelti 40, ja joka on erotettu tulisijas- 6 71 830 ta lämpöä johtavalla levyllä 30.

Lämmitysuunin lämmönvaihdinta 7, 8 voidaan käyttää yksinään tai lämmityskattilan, aurinkokennon, lämpöpumpun tai muun laitteen lisänä veden tai kuumennettua vettä toi-5 mittavan kuumavesikattilan kuumentamiseksi, jolloin lämmön-vaihdin voi olla kytketty yhden tai useamman laitteen kanssa sarjaan tai sekoituslaitteita käytettäessä rinnan näiden kanssa.

Tulen palaessa kuumentuvat lämmönvaihtimen osan 7 10 yläseinä 38 ja osan 8 etuseinä 39, jotka rajoittuvat välittömästi tulisijaan. Kuumennusvaiheen jälkeen ovat myös lämmönvaihtimen osan 7 alaseinä 9 ja osan 8 takaseinä 41 kuumia seurauksena lämmönvaihdinvaipan lämmönjohtamisesta, lämmönsiirtymisestä seinistä 38 ja 39 veteen, lämmönjohtu-15 misesta vedessä ja lämmönsiirtymisestä vedestä seiniin 9 ja 41. Ilmavirtaukset lämmitysuunin kanavissa tai ontoissa tiloissa on kuvattu kuviossa 1 nuolilla siten, että kat-koviivoitettuja nuolia on käytetty (kylmää) raitisilmaa varten ja yhtenäisillä viivoilla piirrettyjä nuolia kuu-20 mennettua (esikuumennettua tai jälkikuumennettua) ilmaa varten. Savunpoistokanavan 19 kautta poistettavien savukaasujen poiston seurauksena syntyy tilassa, jossa lämmi-tysuuni on, alipaine. Tämän seurauksena tilaan imeytyy raitisilmaa. Raitisilma palamista varten virtaa haaroite-25 tun nuolen 42 suunnassa onttoihin tiloihin 11, 12 kuuman lämmönvaihtimen pohjan 9 alle ja pääsee esilämmitetty-nä palamisilmana onteloiden 14 ja lämmönvaihtimen (kuvio 2) läpimenoaukossa 15 olevan arinan kautta tuleen. Lämmitettävään tilaan johdettava raitisilma, joka virtaa nuo-30 Ien 43 suunnassa syöksyvetokanavan 22 yläpäähän ja kuumennetaan tulisijan takaseinän 16, 41 kuumalla takasivulla, pääsee syvennyksen 24 kautta vasemmanpuoleisessa sivuosassa 3 olevaan nousuvetokanavaan 25, joka on alttiina tulen lämmölle, ja virtaa tämän johdosta aiheutuvan lisäkuumen-35 nuksen jälkeen aukon 26 kautta lämmitettävään tilaan. Edel- 7 71830 lä esitetty pätee myös oikeanpuoleiseen sivuosaan 4 sijoitetun nousuvetokanavan (ei esitetty) tapauksessa. Tilaa lämmitetään sekä tulen säteilylämmöllä että tuomalla sisään lämmitettyä raitisilmaa. Nousuvetokanavaan 25 synty-5 vän vedon seurauksena imetään huoneilmaa aukon 29 kautta, jolloin huoneilma lämpenee nousuvetokanavassa ja sekoitetaan syöksyvetokanavasta tulevan lämmitetyn raitisilman kanssa ja palaa sen jälkeen aukon 26 kautta takaisin huoneeseen. Tämä pätee myös oikeanpuoleiseen sivuosaan sisäl-10 lytetylle (esittämättä jätetylle) nousuvetokanavalle. Tuloksena kierrätetään huoneilmaa nousuvetokanavan kautta, jolloin ilma lämpenee ja siihen sekoittuu lämmitettyä raitisilmaa.

Samanaikaisesti kanavissa 11 ja 22 tapahtuvan ilman 15 lämmittämisen kanssa lämmitetään läpivirtauskuumentimena toimivan lämmönvaihtimen 8, 9 läpi virtaavaa vettä. Tällöin ei - kuten voitaisiin odottaa - veden lämpötila laske ilman lämmittämisen vuoksi, koska tulisijasta otetaan enemmän lämpöä ja sen johdosta nostetaan huomattavasti läm-20 mitysuunin hyötysuhdetta.

Kuvioiden 2-4 mukaisessa lämmönvaihtimessa on osan 8 ylänurkassa liitäntänysät 27 veden tuloa varten ja toisessa nurkassa liitantänysä 28 veden poistoa varten. Näihin liitäntänysiin 27 ja 28 on liitetty putkijohdot 31 25 ja 32, jotka yhdistävät lämmönvaihtimen 7, 8 (muutoin esittämättä jätetyn) keskuslämmitysjärjestelmän vedenkiertoon. Johto 31 kulkee joko sivusuunnassa poikittain sivuosan 3 nousuvetokanavan 25 läpi tai alaspäin tämän kanavan 25 läpi, ja on siihen liittyvän kulloinkin yhden (esittämättä 30 jätetyn) pohjalevyssä 2 ja aluslaatassa 1 olevan reiän kautta johdettu talon kellariin asennettuun keskuslämmityksen osaan. Toinen johto 32 on samoin johdettu (esittämättä jätetyn) nousuvetokanavan läpi toisessa sivuosassa 4 joko sivusuunnassa kanavan läpi tai alaspäin tämän kana-35 van sekä pohjalevyn 2 ja aluslaatan 1 läpi. Levy 16 liit- 8 71830 tyy lämmönvaihtimen osan 8 etummaiseen yläreunaan, niin että tuet 27 ja 28 ja näihin liittyvät johtojen 31, 32 osat kulkevat syöksyvetokanavassa, jossa ne eivät ole tulelle alttiina.

5 Kuvioiden 2-4 mukainen lämmönvaihdin on symmetrinen pystysuoran, ylhäältä alaspäin ulottuvan tason 33 suhteen. Lämmönvaihtimen osa 8 (kuviot 2 ja 3) on jaettu väliseinällä 34, joka ulottuu lämmönvaihtimen pohjaa 9 saakka (lämmönvaihdinosan 7 alaseinä), kahteen kammioon 35 ja 10 36. Tähän lämmönvaihtimeen on sovitetty ohjauslevyjä 37, jotka on kammiossa 35 ja 36 suunnattu vinosti alaspäin ohjausseinän 34 tai tason 33 suhteen ja lämmönvaihtimen osassa 7 vinosti taaksepäin tason 33 suhteen. Ohjauslevyn 37 pitkittäisreuna on hitsattu yhteen seinistä 9 ja 38 tai 15 39 ja 41, toisen pitkittäisreunan ollessa sovitettu niin tii viisti toiseen näistä seinistä, että vain epäolennainen osa veden virtauksesta voi kulkea sovituskohdan ohi. Tämä pätee vastaavasti väliseinälle 34 (ja myös ohjauslevyille 51 kuviossa 5).

20 Keskuslämmitysjärjestelmän vedenkiertopiiristä ve si virtaa johdon 31 (kuvio 2) kautta lämmönvaihtimeen 7, 8, jonka osassa 8 virtaus suuntautuu vinosti alaspäin tasolle 33 ja lämmönvaihtimen osassa 7 (kuvio 4) vinosti eteenpäin tasosta 33 pois, ennen aukkoa 15 oikealle, sit-25 ten taaksepäin jälleen tasoon 33 ja lopuksi ylöspäin tasosta 33 (väliseinä 34) pois johtoon 32, joka on liitetty lämpimän veden kierron nousujohtoon. Tällä tavalla veden virtaus lämmönvaihtimen alueella, joka on tulen kuumuudelle useimmiten alttiina, on voimakkaampi kuin muilla alueil-30 la. Tällä on merkitystä lämmön siirtymisen edellä mainittujen erikoisuuksien yhteydessä veteen ja lämmitettävään ilmaan.

Kuvioiden 2-4 mukainen lämmönvaihdin on tarkoitettu kierrätyspumpulla varustettua vedenkiertoa varten. Ilman 35 kierrätyspumppua tapahtuvaa vedenkiertoa varten (termosi- 9 71830 fonikierto tai painovoimainen kierto) olisi vedentulo osan 7 etusivulle ja vedenulosmeno osan 8 yläsivulla kulloinkin muodostettava keskustaan. Erotusseinä 34 jätettäisiin tällöin pois.

5 Kuvion 5 mukainen lämmönvaihdin eroaa kuvioiden 2-4 mukaisesta siten, että sen sisääntulonysä 45 ja ulosmeno-nysä 46 on sovitettu lämmönvaihdinosan 7 alaseinän (pohjan) etunurkkaan, niin että liitäntäjohdot voidaan ohjata suoraan pystysuoraan alaspäin pohjalevyn 2 onton tilan 11 10 ja aluslaatan 1 (kuvio 1) läpi. Sisääntulonysä 45 johtaa osaan 7. Ulosmenonysä 46 on yhdistetty osien 7 ja 8 pohjan yli kulkevalla yhdistysputkella 47 nousuputkeen 48, joka on sovitettu osan 8 keskiosaan, ja on alhaalta suljettu ja ylhäältä avoin. Pystyputki ulottuu aivan lähelle 15 lämmönvaihdinosan 8 yläseinää 49. Tästä huolimatta on varmistettu nousuputkessa 48 virtaavalle vedelle riittävä vir-tauspoikkipinta-ala siten, että nousuputki 48 on leikattu ylhäältä vinosti. Ohjauslevyt 51 johtavat veden virtausta osassa 7 moninkertaisesti sivuttaisesti edestakaisin ja 20 osassa 8 molemmin puolin nousuputkea 48 vinosti ylöspäin.

Lämmönvaihdinosan 8 yläseinään 49 on sovitettu lii-täntänysä 52 johdolle, joka johtaa itsetoimiseen ilmanpois-tajaan (ei esitetty). Tämä ilmanpoistaja voi olla uimuri-venttiili tai vesitiivisteellä varustettu ilmanpoistaja ja 25 se sovitetaan tarkoituksenmukaisesti helposti luoksepääs-tävään lämmitysuunin kohtaan, esim. aukkoon 26 (kuvio 1). Tällä keinoin estetään veden kuumetessa erottunutta höyryä tai ilmaa kerääntymästä lämmönvaihdinosaan 8 yläosaan ja vedenpintaa tunkeutumasta nousuputken 48 aukon alapuolel-30 le asti, mikä voisi johtaa häiriöihin vedenkierrossa ja veden ylikuumenemiseen lämmönvaihtimessa.

Kuvion 5 mukaisella nousuputkella varustettu lämmönvaihdin on sopiva lämmitysuuniin, jota käytetään kierrätys-pumpulla varustetussa kuumavesilämmityksessä. Painovoiman 35 vaikutuksesta tapahtuvassa vesikierrossa (termosifoniläm- 10 71 830 mitys) käytettäväksi soveltuu kuviossa 5 kuvatun lämmönvaihtimen muunnos, josta osat 46-48 on jätetty pois ja johon sen vuoksi on muodostettu lämmönvaihdinosan 8 yläsei-nän 49 keskustaan kuviossa 5 katkoviivoin kuvattu veden-5 ulosmenonysä 53.

Kun lämmitysuunia käytettäisiin kuumavesilämmityksen veden lämmittämiseen, jossa on myös toinen kuumavesi-lähde, esim. lämmityskattila tai kuumavesivarasto, kuumentaisi kylmän lämmitysuunin yhteydessä tai tämän kuu-10 mentumisvaiheessa lämmityskattilasta tai lämminvesivaras- tosta toimitettu kuumennettu vesi lämmönvaihtimen läpi virratessaan lämmitysuunia ilman mainittavaa hyötyä huoneen, johon uuni on sijoitettu, lämmittämiselle, ja säätöpellin 18 (kuvio 1) ollessa avoin lämpöä poistuisi savukaasun poisto-15 kanavan 9 kautta ulkoilmaan. Tämän estämiseksi automaattisesti on kuvion 5 mukaisesti lämmönvaihdinosan 8 yläsei-nään 49 sovitettu liitäntänysä 54 (esittämättä jätetylle) uppoholkille, jossa on lämpötila-anturi kaksipistesäädintä varten, joka katkaisee vedenkulun lämmmönvaihtimen läpi 20 niin kauaksi aikaa, kuin lämpötila lämpötila-anturissa on matalammalla kuin esimerkiksi 60 - 70°C. Säädin voi tätä tarkoitusta varten kytkeä irti kiertopumpun tai vedenkier-ron yhteydessä painovoiman vaikutuksesta sulkea sarjassa lämmönvaihtimen kanssa olevan venttiilin. Tällaista lämpö-25 tila-anturia voidaan käyttää myös kuvioiden 2-4 mukaisessa lämmönvaihtimessa. Sama vaikutus voidaan saavuttaa lämpötila-anturilla, joka on sovitettu lämminilmakanavaan, esimerkiksi nousuvetokanavaan 25, ja vastaa lämpötilaa esimerkiksi 40°C.

30 Lämmitysuunia voidaan kuumentaa polttoaineella, jol la on korkea lämpöarvo, kuten hiilillä tai briketeillä, jos sovitetaan esimerkiksi 3 cm etäisyydelle lämmönvaihdinosan 7 yläpuolelle arina 60 (kuviot 6, 7, 8), joka peittää likimain lämmönvaihdinosan 7 koko pinnan, jolloin 35 ainoastaan lämmönvaihtimen 7 kehän se osa tai ne osat, 11 71830 jotka ovat arinan avoimella sivulla tai avoimilla sivuilla, jäävät peittämättä. Esillä olevassa sovellutusesimerkissä (kuvio 1) on avoimena ainoastaan etusivu. Ainakin tällä sivulla arinassa on korotettu reuna, joka es-5 tää erityisesti arinalla palavan hiilen tai brikettien hehkuvien osien putoamisen alas. Kuvatussa arinassa 60, on arinasauvojen 62 etupäät 61 tätä tarkoitusta varten taivutettu ylöspäin, ja arinan 60 vasemmanpuoleiselle ja oikeanpuoleiselle sivulle on kummallekin sovitettu sauva 63 10 tai 64 tiiviisti arinasauvojen 62 ylätason yläpuolelle. Arinasauvat 62 on hitsattu etummaiseen ja takimmaiseen poikkipalkkiin 65 ja 66. Etummaisen poikkipalkin 65 päihin on hitsattu kumpaankin jalka 67 ja takimmaisten poikkipalkkien 66 päihin kumpaankin jalka 68. Jalat 67 ja 68 kannat-15 tavat arinaa etäisyydellä a lämmönvaihdinosan 7 yläpuolella.

Arina 60 mahdollistaa hiilen ja brikettien optimaalisen palamisen käytännöllisesti katsoen koko tulisijan pohjan alueella, siten että palamisilmaa pääsee aukon 15 kaut-20 ta lämmönvaihdinosan 7 yläseinän 38 ja arinan 60 väliseen tilaan ja sieltä arinasauvojen 62 välistä tuleen. Hiili ja briketit tarvitsevat korkean lämpöarvonsa vuoksi enemmän palamisilmaa ja kehittävät enemmän savukaasua kuin polttopuu. On yllättävästi osoittautunut, että tämän suhteen vaa-25 timuksiin hiilellä tai briketeillä lämmittämiseksi voidaan vastata kuvatun tyyppisellä lämmitysuunilla sovittamalla palamisilman tulokohdat tarkoituksenmukaisesti sekä sijoittamalla yhdistyskanava tilaan 12 tulisijan pohjan alapuolelle tai lämmönvaihdinosan 7 alapuolelle samoin kuin mi-30 toittamalla aukko 15 suurempaa palamisilman tarvetta ja savun poistoa sekä voimakkaampaa savukaasun kehitystä vastaavaksi. Erityisen yllättävää on, että avoimesta tulisijasta huolimatta on saavutettavissa täysin riittävä savukaasujen poisto. Tämä perustuu siihen, että esillä oleva 12 71 830 lämmityskanava vaatii raitisilman imemiseksi pienemmän alipaineen huoneessa kuin muut avoimet tulisijat (lämmi-tysuunit) ja suljetut tulisijat (huoneuunit). Alipaine lämmitettävässä tilassa vaikuttaa savukaasujen poistumista 5 vastaan, koska se pyrkii imemään savukaasuja niiden termiseen vetoon nähden vastakkaisesti huoneeseen. Pienempi alipaine edistää siis savukaasujen poistamista. Ja tällainen alipaine edistää esillä olevan lämmitysuunin yhteydessä raitisilman imemistä, koska ilma nousuvetokanavis-10 sa (nousuvetokanava 25 vasemmanpuoleisessa sivuosassa 3 ja vastaava nousuvetokanava oikeanpuoleisessa sivuosassa 4) esilämmmitettiin syöksyvetokanavassa 22, joten sillä on jo veto, ja se saa lisävetoa siten, että sitä tulen kuumentamissa nousuvetokanavissa kuumennetaan edelleen lisää. Täl-15 löin on olennaista, ettei esillä olevan lämmönvaihtimen takia savunpoistoa vaikeuteta savukaasun poistoreitille muodostetuilla rakenteilla.

Claims (2)

1. Lämmitysuuni, jossa lämmitettävässä tilassa kierrätettyä ilmaa ja/tai lämmitettävään tilaan johdettavaa 5 raitisilmaa lämmitetään ainakin yhdessä tulen vaikutuksen alaisessa kanavassa (22, 25) ja jossa on lämmönvaihdin (7,8) lämpimän veden tuottamiseksi, jossa lämmönvaihtimessa on kaksi litteää, keskenään yhdistettyä lämmönvaihdinosaa (7, 8), joista ensimmäinen (7) muodostaa tulisijan pohjan ja 10 joista toinen (8) on sovitettu tulisijan takaosaan, jolloin ensimmäisen lämmönvaihdinosan (7) alapuolelta rakennuksen ulkopuolelta kerätty raitisilma (42) virtaa tulisijaan, tunnettu siitä, että tulisijan takaseinä (8, 16) rajoittaa (sinänsä tunnetulla tavalla) kanavan (22) , että 15 toinen lämmönvaihdinosa (8) muodostaa tämän tulisijan takaseinän (8, 16) ainakin yhden alaosan, että molemmat läm-mönvaihdinosat (7, 8) on välittömästi toisiinsa rajoittuen yhdistetty keskenään niin, että niiden ontelot ovat koko rajapinnalla välittömästi yhteydessä keskenään, että mo-20 lemmat lämmönvaihdinosat (7, 8) on sisältä varustettu oh-jauslevyillä (37, 51), jotka jakavat veden virtauksen läm-mönvaihdinpintojen yli ja että ensimmäisessä lämmönvaih-dinosassa (7) on läpimenoaukko (15) , jonka läpi sen alapuolella lämmennyt raitisilma virtaa palamisilmana sen yläpuo-25 lella olevaan tulisijaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmitysuuni, tunnettu siitä, että kanava on syöksyvetokanava (22), jonka yläpäähän (kohtaan 23) rakennuksen ulkopuolelta kerätty raitisilma (43) on syötetty ja jonka (22) ala- 30 pää on yhdistetty alhaalla olevaan, lämmitettävään tilaan johtavaan lämpimän ilman ulosmenoaukkoon (29) tai ainakin yhden, tulisijan sivuseinään (30) muodostetun, tulen vaikutuksen alaisen nousuvetokanavan (25) alapäähän, jossa nousuvetokanavassa (25) on ylhäällä lämmitettävään tilaan 35 johtava lämpimän ilman ulosmenoaukko (26). 14 71 8 30

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lämmitys-uuni, tunnettu siitä, että toinen (45) liitännöis-tä (45, 53) lämmönvaihtimen veden tuloa ja poistoa varten on sovitettu ensimmäisen lämmönvaihdinosan (7) alaseinän 5 (9) etureunaan ja toinen (53) näistä liitännöistä (45, 53) on sovitettu ylös toiseen lämmönvaihdinosaan (8) ja että ohjausseinät (51) on ensimmäisessä lämmönvaihdinosassa (7) suunnattu sivuttaista edestakaista virtausta varten ja toisessa lämmönvaihdinosassa (8) vinosti ylöspäin. 71830 Värmekamin, i vilken den i ett utrymme som skall uppvärmas cirkulerade luften och/eller friskluften, som 5 skall ledas till utrymmet som stär under uppvärmning, upp-värmes i ätminstone en för elden utsatt kanal (22, 25), och vilken uppvisar en värmeväxlare (7, 8) för beredande av varmvatten, vilken värmeväxlare uppvisar tvä sinsemel-lan anslutna flata värmeväxlardelar (7, 8), av vilka den 10 första (7) bildar eldstadens botten och av vilka den andra (8) är placerad i eldstadens bakre del, varvid friskluften (42) som insamlats underifrän den första värmeväxlardelen (7) utanför byggnaden strömmar till eldstaden, k ä n -netecknad därav, att eldstadens bakvägg (8, (16) 15 begränsar (pä ett i och för sig känt sätt) kanalen (22), att den andra värmeväxlardelen (8) bildar ätminstone en nedre del av bakväggen (8, 16) hos denna eldstad, att bäda värmeväxlardelarna (7, 8) inbördes sammankopplats med di-rekt begränsning tili varandra, sä att deras kaviteter är 20 i direkt förbindelse med varandra pä hela gränsytan, att bäda värmeväxlardelarna (7, 8) inuti är försedda med styr-skivor (37, 51), vilka delar vattenströmningen över värme-växlarytorna, och att den första värmeväxlardelen (7) uppvisar en genomgäng (15), genom vilken den nedanför densamma 25 uppvärmda friskluften strömmar säsom förbränningsluft in i eldstaden ovanför densamma.

2. Värmekamin enligt patentkravet 1, k ä n netecknad därav, att kanalen är en störtdragkanal (22), tili vars övre ände (tili punkten 23) friskluften (43) som 30 insamlats utanför byggnaden matats, och vars nedre ände sammankopplats med en nedtill belägen varmluftsutgäng (29), vilken leder in i utrymmet som skall uppvärmas, eller med den nedre änden av ätminstone en, i eldstadens sidovägg (30) utformad, för elden utsatt stigdragkanal (25), vilken upp-35 tili uppvisar en varmluftsutgäng (26) som leder in i utrymmet som skall uppvärmas.