FI70242C - Anordning foer framstaellning av sot - Google Patents

Description

70242

Noenvalmistuslaite

Keksintö koskee noenvalmistuslaitetta, jossa on poikkileikkaukseltaan pyöreä tai suorakulmionmuotoinen reaktori varustettuna reaktiotilalla noenmuodostusta varten, jonka kanteen on muodostettu sekoitustila, johon on liitetty syöttöyksiköitä ilmanläm-mityslaitteesta tulevan ilman ja rikastuslaitteesta tulevan hiilivedyn annosteltua syöttöä varten, jolloin reaktorin ulostulo-puolelle on sovitettu lämmönvaihdin reaktorista tulevien poisto-kaasujen ja tuotetun noen lämpötilan laskemiseksi, ja lämmönvaihtimen jälkeen on asennettu suodatinlaite, jossa tapahtuu noen erottaminen poistokaasuista.

Tunnetaan erilaisia noentuottamislaitteiden malleja. Tunnetussa mallissa tuotetaan reaktorissa erikseen polttokaasuja ja nämä sekoitetaan toisaalla reaktorissa suihkutettuihin hiilivetyai-neksiin reaktiotapahtumien aloittamiseksi. Hiilivedyn hajaannus ja noen muodostus alkaa pienessä määrin jo lämpötilassa 700-800°C ja saavuttaa optiminsa riippuen valmistettavasta nokilaadusta n. 1100-1400°C:ssa.

Esim. US-patentissa 3 615 210 selostetaan noenvalmistuslaitosta, jossa synnytetään erillisessä vyöhykkeessä savukaasuja, jotka johdetaan sisäänruiskutusvyöhykkeeseen. Tähän vyöhykkeeseen on sovitettu pölytyskammioita, joissa niinikään synnytetään palamiskaasuja. Nokiöljyn syöttö tapahtuu kammion jälkeiseen vyöhykkeeseen suuttimella. Kammiosta tulevat kuumat savukaasut ottavat mukaansa syötetyn nokiöljyn sekä sekoittuvat synnytettyjen palamiskaasujen kanssa, jonka jälkeen tapahtuu noenmuodos-tus reaktiovyöhykkeessä.

Näistä tunnetuista malleista, joissa polttokaasut johdetaan reaktoriin erillään hiilivedystä, tunnetaan muunnelmia; nämä koskevat ennen kaikkea polttokaasujen tuottamista varten olevien polttosuutinten ja noenvalmistukseen varatun hiilivedyn syöttämistä varten olevien suutinten järjestystä. Edelleen käytetään lisäksi kantokaasua. Myös lämpötilan hallitsemiseksi lisätään 2 70242 eri tavoin vettä, jolla tosin alennetaan laitteen toiminta-astetta .

Esim. FI-patenttihakemuksessa 1522/71 selostetaan noenvalmistus-laitetta, jossa polttoainetta ja ilmaa syötetään polttimeen, jossa on palotila. Syntyneet palamiskaasut kulkevat kuristuksen kautta, johon syötetään suuttimien kautta noenmuodostusta varten toimivaa öljyä. Tämän jälkeen seuraavassa reaktiotilassa tapahtuu sitten noen synnyttäminen sekä sen jälkeen veden ruiskutus suuttimilla reaktiotilan päässä. Polttimen koteloa sekä kuristusta jäähdytetään palamiskaasujen korkean lämpötilan vuoksi.

Näissä edellä kuvatuissa noenvalmistuslaitteiden malleissa on suhteellisen vaikeaa ja lisäksi kallista valmistaa erilaisia nokilaatuja. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että erilaiset käyttösuureet on koordinoitava toistensa suhteen; sillä toisaalta on polttokaasujen valmistukseen tarvittavat polttoaine- ja ilma-määrät ja toisaalta hiilivetymäärät sekä mahdollisesti kantokaa-su- ja vesimäärät säännösteltävä ja koordinoitava toistensa suhteen. Kun kantokaasua tai vettä tai vesihöyryä lisätään, niin syntyy lisäreaktioita toisten komponenttien kanssa. Tästä syystä voidaan noenvalmistuslaitteen tunnetulla rakennemallilla valmistaa taloudellisesti vain muutamia nokilaatuja.

Koska noenvalmistusta varten tarvitaan hienouden lisääntyessä yhä suurempaa ilman osuutta, nousee myös hienompien nokilaatujen valmistuksessa reaktorin terminen rasitus ja rajoittaa siksi samassa laitteessa valmistettavien nokilaatujen aluetta. Toisaalta molempien komponenttien, ilman ja hiilivedyn, riittämättömässä sekoituksessa ei reaktoriin johdettu vapaa happi täysin sitoudu. Tästä on kuitenkin se seuraus, että toivotun nokilaa-dun sijaan tuotetaankin toinen, vaatimattomampi nokilaatu.

Keksinnön tehtävänä on tämän mukaan muodostaa alussa kuvatun laatuinen noenvalmistuslaite ja etenkin tämän sekoitustilan syöttöyksiköt siten, että erilaisten nokilaatujen valmistuksen suhteen ei ole rajoituksia, että molempien syöttökomponenttien, 3 70242 ilman ja hiilivedyn, syöttö voi tapahtua tarkasti hallitusti ja että reaktorin terminen ylirasitus komponenttien sisääntulo-alueella vältetään.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi on keksinnön mukaiselle laitteelle tunnusomaista se, että syöttöyksikössä on ilmasäiliö (40) , johon liittyy pienemmällä läpimitalla varustettu ohjaus-istukka (54), johon päätyy nestemäisen hiilivedyn syöttöä varten oleva suihkutussuuttimella (42) varustettu syöttöputki (41) , johon on kiinnitetty pyörrekappale (70) ja poistoistu-kalla (61) varustettu ilmapatoholkki (60), jotka on vaihdettavissa.

Keksintö on kuvattu oheisissa piirustuksissa malliesimerkein ja sitä selitetään seuraavassa. Kuvioissa nähdään: kuvio 1 on kaaviomainen esitys pystyleikkauksesta noenvalmis-tuslaitteen reaktorin läpi; kuvio 2 on kaaviomainen esitys pystyleikkauksesta kuvion 1 mukaisen reaktorin kansiosan läpi, kuitenkin kuvion 1 suhteen muutetulla sekoitustilalla varustettuna; kuvio 3 on kaaviomainen esitys päällyskuvasta kuvion 1 mukaisen reaktorin kansiosalle, jossa on symbolisesti esitetty ilman syöttö; kuviot 4 ja 5 ovat kaaviomaisia esityksiä kahden syöttöyksikön kummastakin pystyleikkauksesta linjaa IV-IV pitkin kuviossa 3; ja kuvio 6 on kaaviomainen esitys syöttöyksikön pystyleikkauksesta.

Kuviossa 1 on esitetty noenvalmistuslaitteen reaktori pystyasennossa; se voisi kuitenkin olla myös vaaka-asennossa. Noenvalmis-tuslaite, josta reaktori 1 esittä oleellista osaa, muodostuu useasta muusta osasta: rikastuslaite hiilivetyä varten, syntyvien reaktiotuotteiden jäähdytin, suodatinlaite, jossa noki erotetaan poistokaasuista, noen kokooma- ja pakkauslaite ja säätölaite moitteettomassa käytössä tarvittavien käyttöarvojen säätämistä varten. Näitä laitteiden osia, koska ne eivät ole keksinnössä oleellisia, ei ole kuvattu. Tässä kohdin viitataan tunnettuihin rakennemalleihin, esim. US-PS 3 369 870.

4 70242

Reaktorissa 1 on reaktorikansi 2, reaktiotila 3 ja lämmönvaihdin 4. Reaktiotilan 3 seinään, joka muodostuu ulkoseinästä 5 ja sisällä olevasta verhouksesta 6, on asennettu kaaviomaisesti esitetyt esi-lärruriityspolttimet 7, jotka ovat toiminnassa reaktorin 1 alkulämmi-tysvaiheen ajan, mutta normaalin noenvalmistuksen ajan kytkettynä pois päältä. Verhouksessa 6 ja ulkoseinässä 5 on ei-kuvattu aukko, joka suljetaan luukulla, mutta joka kuitenkin avautuu, mikäli ylipainetta ilmaantuu.

Reaktorinkansi 2, joka voi olla tarkoituksenmukaisesti teräksestä, esim. ruostumattomasta teräksestä valmistettu, on pääasiassa ontto rakennelma, jossa on erilaisia sisä- ja ylärakenteita. Kannen 2 ylä-sivulle 8 on asennettu joukko syöttöyksikköjä 12. Syöttöyksiköt 12 johtavat hiilivedyn ja reaktioilman reaktiotilaan 3. Kuvion 1 mukaisessa mallissa on jokaiseen syöttöyksikköön 12 järjestetty putkilii-tos 13, joka yltää sekoitustilaan 22 ja esim. voi olla rakenteeltaan kartio. Syöttöyksiköt 12 ja putkiliitokset 13 kulkevat reaktorin 1 pitkittäisakselin suuntaan. Kanteen 2 on muodostettu pääasiassa poikittain reaktorin 1 pitkittäisakselin suhteen kulkeva kanava 14, joka on varustettu tuloistukalla 15 ja poistoistukalla 16. Kanava 14 ympäröi sekoitustilan 22 ja rajoittaa sen seinillä 10, 11 (kuviot 1 ja 2). Kanava 14 ei ympäröi syöttöyksikköjä 12, koska ne on asennettu kannen 2 ulkopuolelle sen yläsivulle 8. Mutta on myös mahdollista antaa putkiliitosten 13 ja/tai syöttöyksikköjen 12 ulottua kanavaan 14. Joka tapauksessa sekoitustila 22 ja mahdollisesti put— kiliitokset 13 ja/tai muut syöttöyksikköjen 12 osat ovat kanavassa 14 ja ne voidaan kanavan läpi virtaavalla nesteellä joko jäähdyttää tai lämmittää, jotta voitaisiin siten pitää koko käyttöajan aikana sopivaa lämpötilaa yllä.

Kuten kuvioista 1, 2, 3 ja 4 nähdään, voivat syöttöyksiköt 12 olla keskenään putkilla 18, 19 yhdistettyjä ja päätyä sekoitustilaan 22, joka on - reaktorin läpikulkusuuntaan katsottuna - reaktiotilan 3 edessä. Kuviossa 2 syöttöyksiköillä 12 ei ole putkiliitosta ja ne päättyvät suoraan sekoitustilaan 22.

Reaktiotilassa 3 voi olla mikä tahansa läpimitta ja se voi olla esim. ympyrän tai suorakulmion muotoinen. Reaktorille 1 on oletettu reaktiotilan 3 suorakulmainen läpileikkausmuoto varustettu kahdella rivillä syöttöyksiköitä 12 (kuvio 3). Sekoitustilan 22 poikkileikkaus vastaa suunnilleen reaktiotilan 3 poikkileikkausta.

Il 5 70242

Sekoitustila 22 voi mahdollisesti olla jaettu kanavan 14 suuntaan olevilla osakanavilla 11' (kuvio 5). Tällöin syöttöyksiköt 12 on asennettu kannen 2 yläsivulle 8 riveissä tai samankeskisesti. Se-koitustilan 22 jako osakanavilla 11' tapahtuu vain siinä määrin, kuin tämä on tarpeellista suotuisten olosuhteiden ylläpitämiseksi komponenttien sekoituksessa.

Lämmönvaihdin 4 muodostuu yksittäisistä, toisistaan riippumattomista lämmönvaihdinosista, joita ei ole lähemmin kuvattu eikä selvitetty. Lämmönvaihdin 4 on asennettu reaktiotilan '3 jälkeen, ja sen läpi virtaavat reaktiotuotteet, so. tuotettu noki ja polttokaasut, jolloin niiden lämpötilaa lasketaan. Lämmönvaihtimen 4 läpivirtauksen jälkeen joutuvat reaktiotuotteet johtoon 24 ja tuolta ei-kuvattuun suodatinlaitteeseen. Lämmönvaihtimen 4 syvimmässä kohdassa on noen-poistoaukko 25 jo tässä kohdassa erotetun noen poistamista varten.

On tarkoituksenmukaista yhdistää kanavan 14 tuloistukka 15 nesteen syöttöjohtona toimivan johdon 26 kautta lamnönvaihtimeen 4. Siten voidaan mahdollisesti syöstää poikittaisvirtauskanava 14 lämmitetyllä ilmalla ja pitää sekoitustila 22 lähes vakiolämpötilassa, joka on n. 500-700°C, lähinnä n. 600°C. Jotta myös sekoitustilan 22 jäähdytys voi tapahtua, on johtoon 26 asennettu kylmäilmaliitos (ei kuvattu).

Kuviossa 3 on esitetty syöttöyksikköjen 12 syöttö reaktioilmalla. Reaktiokannalle 2 ovat syöttöyksiköt 12 kahdessa rinnakkain kanavan 14 kanssa järjestetyssä rivissä. Sekoitustila 22 on esitetty katkoviivoin pitkänomaisena tilana, jossa on pyöristetyt kulmat, jota ympäröi kanva 14 ja joka voi vielä olla jaettu osakanavilla 11’.

Reaktioilma syöttöyksikköjä 12 varten toimitetaan symbolisesti esitetystä kuljetuslaitteesta 28, joka kuljettaa imemänsä ilman johdon 29 ja lämmönvaihtimen 4 ei-kuvatun osan kautta jakokammioon 30, joka on reaktorin 1 ulkopuolella. Jakokammiossa 30 olevan mittalaitteen 31 avulla voidaan mitata kuljetuslaitteen 28 tuottama paine.

Jakokammiosta 30 johtavat liitosjohdot 32 syöttöyksikköihin 12. Jokaisessa liitosjohdossa 32 on asennettuna sulkuelin 33, jolla johdot 32 voidaan sulkea tai myös kuristaa. Syöttöyksikköjen 12 syöttämiseksi tasaisesti voi johdoissa 32 olla asennettuna kuristimia (ei kuvattu). Siten on mahdollista luopua mahdollisesti myös joh- 6 70242 doista 18 ja/tai 19, kun samanaikaisesti huolehditaan siitä, että myös toinen komponentti, so. hi kivety, annostellaan samoin tarkoin jokaista syöttöyksikköä 12 varten, esim. annostelupumpuilla tai an-nosteluyksiköillä, jotka on yhdistetty toisiinsa pakkoliikkeessä ja siten johtavat jokaiseen syöttöyksikköön 12 saman määrän hiilivetyä.

Kuvioissa 4 ja 5 on esitetty leikkaus kannen 2 läpi, jossa on kaksi syöttöyksikköä 12; kuviossa 4 on jokaiseen syöttöyksikköön 12 järjestetty putkiliitos, kun taas kuviossa 5 syöttöyksiköt 12 on asennettu osakanavilla 11' jaettuun sekoitustilaan 22. Kansi 2 tai myös kanava 14 on pohjalla 9 suljettu reaktiotilasta 3. Siten on mahdollista muodostaa olosuhteet sekoitustilassa 22 siten, että se käytännöllisesti katsoen toimii vain hiilivedystä ja reaktioilmasta muodostetun homogeenisen seoksen tuottamista varten. Tämä taataan kanavan 14 kautta johdetulla nestevirralla, esim. ilma tai neste.

Kuvio 3 näyttää parhaiten johtojen 18 ja 19 järjestyksen. Kanteen 2 kahteen riviin järjestetyissä syöttöyksiköissä 12 ovat nämä järjestetty vuorotellusti, mikä yksinkertaistaa putkioh jausta. Syöttöyksikköjer määrä voidaan valita erilaisesti. Jos käytetään vain muutamia kuitenkin vastaavan kokoisia syöttcyksikköjä 12, niin näiden rakenne ja ylläpito on kallista kun taas toisaalta pienten sycttövksikköjen suuri määrä on kustannusnielessä epäedullista. Valitaan siis tämän mukaan syöttöyksikköjen 12 lukumäärä taloudellisin perustein. Jos sekoitustila 22 pidetään vapaana palamis-tapahtumista, niin voidaan saada aikaan myös suhteellisen pienellä syöttoyksikköjen 12 määrällä molempien komponenttien homogeeninen sekoitus, mikä on edellytys reaktiotilassa 3 tapahtuvalle täydelliselle hapen sitomiselle.

Jokaisessa syöttöyksikössä 12 (kuvio 6) on ilmasäiliö 40 sylinteri-mäisellä poikkileikkauksella, jonka pituusakselilla 39 on syöttöputki 41 nestemäistä hiilivetyä varten. Syöttöputken 41 päässä on suihku-tussuutin 42. Syöttöputki 41 on kiinnitetty ilmasäiliön 40 yläsi-vulla olevaan kanteen 43. Reaktioilman syöttöä varten on varattu syöttöjohdot 32 (kuvio 3), jotka on päistään yhdistetty ilmasäiliön 40 sivuseinällä olevaan ilmaputkeen 44.

Ilmasäiliössä 40 on ilmaputken 44 lisäksi kansiputki 45, johon on kansi 43 kiinnitetty siipimutterein varustetuilla kääntöruuveilla 70242 46, jotka mahdollistavat kannen 43 nopean irrottamisen. Kanteen 43 on kiinnitetty syöttöputki 41 k j.r istysruuvilla 48 säädettävästi. Kiristysruuvi 48 on kanteen 43 yhdistetyssä navassa 50, jossa on lisäksi tiiviste 51 syöttöputken 41 ja navassa 50 olevan aukon 52 välissä olevan raon tiivistämiseksi. Kansiputken 45 ja kannen 43 välissä on samoin ei-kuvattu tiivistys.

Ilmasäiliössä 40 on pohjasivulla kartioputki 53, joka muuttuu sylin-terimäiseksi johtoputkeksi 54, jossa on pienempi läpimitta kuin ilma-säiliön 40 johtoputkessa. Johtoputken 54 vapaassa päässä on sisään ulottuva vaste 56, kun taas ulkokehällä on kiinnityslaippa 57, jolla on kiinnitetty syöttöyksikkö 12 kanteen 2, esim. sen yläsivulle 8, kiinnityslaipalle 35 ruuvien ja sopivien tiivisteaineiden avulla.

Jos syöttöyksikköön 12 rakennetaan johtoputki 54 kanteen 2, niin voidaan tätä varten asentaa ilmasäiliön 40 ja kartioputken 53 välissä olevaan ylimenokohtaan kiinnityslaipat 36, 37. Tässä tapauksessa syöttöyksikön 12 putkista 53, 54 muodostuvan alemman osan ympäri virtaa samoin kanavan 14 nestevirta.

Vasteella 56 on tuettu ilmapatolaatikko 60, joka muuttuu ulosmeno-putkeksi 61. Ilmapatolaatikossa 60 on säteittäisesti asennetut portaat 62, joissa on napa 63, jonka aukossa 64 pidetään syöttöputkea 41 varustettuna suihkutussuuttimella 42 asetusruuvin 65 avulla.

Navan yläpuolella 63 syöttöpatkessa 41 on toinen aseturuuvilla 67 varustettu napa 68, johon on kiinnitetty pyörrekappale 70. Pyörre-kappale 70 voi olla muodostettu rei'itetyksi levyksi, kts. kuvio 6,tai myös ohjainkappaleeksi vinoon asetetuin portain.

Olennaista on, että tällä järjestyksellä syöttöputki 41 yhdessä ilma-patolaatikon 60 ja pyörrekappaleen 70 kanssa voidaan helposti vaihtaa irrottamalla kansi 43. Riippuen valmistettavan noen laadusta asennetaan vastaavat suihkutussuutin 42 ja ilmapatolaatikko 60 sekä pyörrekappale 70, jonka jälkeen syöttöputki 41 asennetaan syöttöyksikköön 12, kansi 43 kiinnitetään jälleen ja kiristysruuvia 48 kiristetään. Nopeampi vaihto saadaan aikaan, kun on valmiina täydellinen varustesarja muodostuen syöttöputkesta 41, kannesta 43, pyörre-kappaleesta 70 ja ilmanpatolaatikosta 60. Täten on mahdollista muuntaa tuotantoa erittäin nopeasti toisesta toiseen nokilaatuun.

8 70242

Syöttöyksikkö 12 voidaan tarkoituksenmukaisesti valmistaa teräslevystä, siten että yksittäiset osat voidaan yhdistää hitsaamalla johtoihin 18, 19.

Kuvatun noenvalmistuslaitteen taloudellista toteutttamista varten on edullista, että voidaan käyttää hyväksi reaktio-tilassa 3 syntyvien poistokaasujen lämpöä syöttöyksiköihin 12 syötetyn reaktioilman ja kanavan 14 läpivirtausta varten käytetyn nesteen lämmittämiseksi, jota varten on asennettu läm-mönvaihdin 4, kuten kuvio 1 näyttää. Lämmönvaihtimen 4 täytyy yleensä kyetä jäähdyttämään reaktiotilasta 3 virtaavat poisto-kaasut niin pitkälle, että niiden johtaminen suodatinlaittee-seen on mahdollista suodatinta vahingoittamatta.

Kuviossa 1 liittyy välittömästi reaktiotilaan 3 lämmönvaihdin 4. Voidaan ajatella myöskin lämmönvaihtimen 4 ja sen osien muuta järjestystä. Tarkoituksenmukaisesti sijoitetaan lämmön-vaihdinosat laitteen pystysuoraan osaan, jotta ei voisi syntyä mahdollisesti mitään nokikerrostumien johdosta aiheutuneita tukkeumia.

Kuvattua laitetta käytetään seuraavasti:

Esilämmityspolttimen 7 käynnistyksen jälkeen myös ilmanlämmitys-laite ja hiilivedyn rikastuslaite käynnnistetään. Tapahtuneen kuumennuksen jälkeen rikastettu, nestemäinen hiilivety ja esi-lämmitetty reaktioilma syötetään syöttöyksikköjen 12 kautta sekoitustilaan 22, jossa tapahtuu hiilivedyn sisäinen sekoittuminen ja kaasuuntuminen, ei kuitenkaan sen palaminen. Näin homogenoitu sekoite saapuu reaktiotilaan 3, missä osassa osa hiilivetyä poltetaan reaktiolämmön tuottamiseksi ja osa muuttuu noeksi. Syntyneet poistokaasut ja noki johdetaan lämmönvaihtimen 4 läpi ja edelleen lämpötilassa n. 250°C suodatin-laitteeseen, jossa noki erotetaan, kerätään ja pakataan.

Il 9 70242

Kuvatulla laitteella saavutetaan se, että lämpötilaolosuhteet hallitaan moitteettomasti sillä alueella, jolla komponenttien ilman ja vedyn sekoittaminen tapahtuu. Näin voidaan laajentaa valmistettavien nokilaatujen aluetta, ilman että syntyy häiriöitä käytössä. Tätä varten tarvittava lisäpanos kannessa 2 olevan kanavan 14 muodossa on pieni verrattuna saatuihin etuihin nähden. Kanava 14 vaikuttaa suotuisasti syöttöyksikköjen 12, etenkin niiden herkkien osien, esim. suihkutussuuttimien 42 kestoikään. Sen käyttö takaa yksistään laitteen kestokäytön.

Mikäli suodatinlaitteesta tulevia poistokaasuja, jotka ovat palavia, on käsiteltävä edelleen, esim. puhdistettava, voidaan tähän tarkoitukseen käyttää tulisijoissa tunnettuja laitteita.

Claims (4)

70242

1. Noenvalmistuslaite, jossa on poikkileikkaukseltaan pyöreä tai suorakulmionmuotoinen reaktori (1) varustettuna reaktioti-lalla (3) noenmuodostusta varten, jonka kanteen (2) on muodostettu sekoitustila (22), johon on liitetty syöttöyksiköitä (12) ilmanlämmityslaitteesta tulevan ilman ja rikastuslaitteesta tulevan hiilivedyn annosteltua syöttöä varten, jolloin reaktorin ulostulopuolelle on sovitettu lämmönvaihdin (4) reaktorista tulevien poistokaasujen ja tuotetun noen lämpötilan laskemiseksi, ja lämmönvaihtimen jälkeen on asennettu suodatinlaite, jossa tapahtuu noen erottaminen poistokaasuista, tunnettu siitä, että syöttövksikössä (12) on ilmasäiliö (40), johon liittyy pienemmällä läpimitalla varustettu ohjausistukka (54), johon päätyy nestemäisen hiilivedyn syöttöä varten oleva suihkutus-suuttimella (42) varustettu syöttöputki (41), johon on kiinnitetty pyörrekappale (70) ja poistoistukalla (61) varustettu ilma-patoholkki (60), jotka on vaihdettavissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmasäiliössä (40) on sen yläsivulla kansi-istukka (45), joka on suljettu syöttöputkeen (41) yhdistettävällä kannella (43).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöyksiköt (12) ovat yhdistetyt toisiinsa liitos-kanavilla (19), jotka ovat järjestetyt pyörrekappaleen (70) ja poistoistukan (61) väliin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että poistoistukan (61) vapaa läpileikkaus vastaa pyörre-kappaleen (70) vapaata läpileikkausta.