FI69707C - Direktbevakning av fiberlaengden hos mekaniska massor - Google Patents

Description

Γίδ^Ι ΓΒΊ λμ\ ULUTusj u LKAisu 69707

JfSlMP 8 11 UTLÄGG NIN GSSKRIFT O s ( KJ ( • c (45) P^tor.iti i:iyvr.nctty

J Potent r:ie.]-’clat 10 03 10CG

(51) Kv.lk.4/lnt.CI.* G 01 N 15/06 (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 801*177 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 07.05.80 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 07-05.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentiig 09-11 .80

Patentti* ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— 29-11.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd ooh utl.skrlften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prloritet 08-05-79

Kanada(CA) 3271 ^+6 Toteennäytetty-Styrkt (71) Domtar Inc., P.O. Box 7210, Montreal, Quebec, Kanada(CA) (72) Alkibiadia Karnis, Dollard des Ormeaux, Quebec,

Paul M. Shallhorn, Vaudreuil, Quebec, Kanada(CA) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Mekaanisten massojen kuitupituuden suora valvonta -Direktbevakning av fiberlängden hos mekaniska massor Tämä keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen mekaanisen massan fysikaalisten ominaisuuksien suoraa valvontaa varten. Tarkemmin sanottuna keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen, joilla määritetään suoraan mekaanisen massan kuitupituuden painojakauma ja/tai keskikuitupituus, sekä menetelmään ja laitteeseen, joilla määritetään suoraan massalietteen sakeus oleellisesti ilman kuidun muita ominaisuuksia.

Mekaanisilla massoilla tarkoitetaan massoja, jotka on ensisijaisesti valmistettu mekaanisella käsittelyllä joko yhdessä kemiallisten tai fysikaalisten apuvaiheiden kanssa tai ilman niitä. Näitä massoja ovat mm. tavanomaiset hiomakivellä tai jauhimessa kuidutetut hiokkeet ja erilaisilla kemimekaanisilla ja termomekaanisilla prosesseilla valmistetut massat.

Esim. US-patentissa 3 802 964 on esitetty, että kuidun ominaisuudet kuten keskiominaispinta ja erityisesti keskikuitupituus ovat tärkeitä määritettäessä massasta valmistetun paperin ominaisuuksia. Keskikuitupituus on hyvin tärkeä ennustettaessa 2 69707 veto-, puhkaisu-, repäisy- ja märkärainalujuuksia. Se vaikuttaa myös hajaheijastuskertoimeen (opasiteettiin). Kuitupituus-jakauma taas on tärkeä repäisylujuuden kannalta, koska yleensä määrätyllä keskikuitupituudella pätee, että mitä laajempi jakauma on, sitä suurempi on repäisylujuus. Käytettävissä ei kuitenkaan ole suoria menetelmiä keskikuitupituuden ja kuitupituus-jakauman määritykseen, ja tällaisia määrityksiä on voitu tehdä ainoastaan laboratoriossa.

US-patentissa 3 873 416 on ehdotettu, että määritetään L-kerroin (joka määritellään massan kokonaismääräksi, joka jää Bauer-McNett-kuitupituusluokittimen 48-mesh sihtiin, ilmaistuna painoprosentteina syötöstä) tai paino-keskikuitupituus läpäisseen jakeen tai jäännösjakeen ja syötön painosuhteen avulla. Kuten edellä todettiin, ei käytettävissä kuitenkaan ole menetelmiä, joilla voitaisiin suoraan määrätä mekaanisen massan kuitupituuden painojakauma.

Nykyään selluloosa- ja paperiteollisuudessa käytetyt sakeus-mittarit mittaavat sakeuden epäsuoraan, ts. ne mittaavat massan muita ominaisuuksia, kuten virtausvastusta, massalietteen di-elektrisiä ominaisuuksia jne. Nämä ominaisuudet suhteutetaan sakeuteen samoin kuin kuidun muihin ominaisuuksiin.

On ehdotettu sakeuden mittausta pääasiassa riippumatta muista massan ominaisuuksista käyttäen laitetta Sperry Gravity Master (katso Management & Control, n:o 1, 11.11.1968, ss. T179-T186), joka takaa sakeuden tarkkuuden alueella 0,4-1,5 % mitatun sakeuden alueella 12-3 %. Tämän kojeen toiminta perustuu menetelmään, jossa mitataan jatkuvasti määrätyn tilavuuden omaavan putken läpi virtaavan sulpun paino.

Thiessen ja Dagg (Pulp & Paper Magazine of Canada, syyskuu 1959) ovat myös ehdottaneet sakeuden mittausta rekisteröimällä tasapainottoman roottorin pyörinnästä saadut värähtelyt, jolloin epätasapainoaste määritetään määrätyn vesimäärän ja saman mas-salietemäärän välisen painoeron avulla.

Kumpikaan yllä mainittu laite ei ole osoittautunut kaupallisesti tyydyttäväksi. Nykyään ei tunneta mitään kojetta, jolla massan 3 69707 sakeus voitaisiin mitata suoraan pääasiassa riippumatta massan muista ominaisuuksista.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite mekaanisen massan keskikuitupituuden ja/tai kuitupituuden painojakauman suoraa määritystä varten.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite sakeuden absoluuttisen arvon suoraa määritystä varten.

Yleisesti esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen mekaanisen massan kuitupituuden painojakauman määrittämiseksi, jolloin massa erotetaan kahdeksi virraksi, kummankin mainitun virran kuituvirtausmäärä mitataan, kumpikin virta jaetaan sihtilaitteella sihdin jäännösjakeeksi ja läpäisseeksi jakeeksi, jolloin sihtilaitteella, joka jakaa toisen virran, on eri silmäkoko kuin toisen virran jakavalla sihtilaitteella ja laitteeseen kuuluu välineet yhden valitun jäännösjakeen ja yhden valitun läpäisseen jakeen kuitumäärän mittaamiseksi kumpaakin jaettua virtaa varten, ja määritetään, perustuen mainittuihin määriin ja kumulatiivisen painojakeen sekä kuitupituuden kumulatiiviseen normaalijakaumasuhteeseen prosentteina syötöstä, alkuperäisen virtauksen kumulatiivinen painojae valittua kuitu-pituutta varten.

Esillä oleva keksintö kohdistuu myös yleisesti massalietteen sakeuden mittausmenetelmään, jolloin massalietettä johdetaan jatkuvasti putken, edullisesti oleellisesti U-muotoisen putken muodostaman tiheyskennon läpi, putkea värähdytetään jatkuvasti mekaanisesti mainitun lietteen virratessa sen läpi, putken värähtelytaajuus mitataan jatkuvasti ja mainittu taajuus muunnetaan absoluuttisen sakeuden lukemaksi.

Keksinnön muut tunnusmerkit, tarkoitukset ja edut käyvät selville seuraavasta keksinnön edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtaisesta selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön prosessiohjausta, kuviot 2 ja 3 ovat diagrammoja, jotka esittävät useiden eri massojen kumulatiivista jäännösjaetta prosentteina syötöstä verrattuna kuitupituuteen millimetreinä kumulatiivisella normaali todennäköisyyspaperi 11a , kuvio 4 on kaaviollinen poikkileikkaus tiheyskennosta, 69707 kuvio 5 esittää kaaviollisesti tiheyskennoa, joka on sovitettu ilmaisemaan sakeutta, kuvio 6 esittää hiomakivellä kuidutetun hiokkeen sakeuden (% uunikuivana) ja mittarin tulostuksen (millivoltteja) korrelaation toistettavuutta, ja kuvio 7 esittää graafisesti useiden eri massojen sakeutta verrattuna mittarin tulostukseen millivoltteina.

Kuten kuviossa 1 esitetään, prosessista otettu mekaaninen massa-näyte joutuu järjestelmään johdon 10 kautta ja riippuen massan valmistuksen pisteestä, josta näyte otetaan, se kulkee latenssin poistolaitteen 12 läpi ja joutuu säiliöön 14 johdon 16 kautta.

Sopivaa periaatetta mekaanisen massan latenttien ominaisuuksien vapauttamiseksi suhteellisen nopeasti käytetään laboratoriolait-teessa, jota myy Noram Quality Control and Research Equipment Ltd. Tämä laite vapauttaa mekaanisen massan latentit ominaisuudet siten, että massa kierrätetään nopeasti keskipakopumpun läpi (massan lämpötilan ollessa n. 90-95°C).

Säiliöstä 14 massa pumpataan pumpun 18 kautta sakeusmittariin 20 ja palautetaan säiliöön 14 johdon 22 kautta.

Suoravalvontajärjestelmässä käytettävälle sakeusmittarille asetetaan vaatimukseksi, että sen on mitattava sakeus muista kui-tuominaisuuksista (ts. kuitupituudesta ja ominaispinnasta) riippumatta ja että sen on voitava mitata absoluuttiset sakeu-det tarkkuudella ja toistettavuudella, joka on + 5 % mitatusta sakeudesta. Niin ollen esillä olevassa keksinnössä käytettävissä sakeusmittareissa sakeuden määritysperiaatteen on oltava suora eli sen on perustuttava määrityssakeuteen.

Kun sakeutta mitataan käyttäen tiheysmittareita, on oleellista, että näyte on oleellisesti ilmaton tai ei sisällä lainkaan ilmaa eikä merkittäviä määriä vieraita aineita tai vaihtoehtoisesti ettei näytteessä ole lainkaan ilmaa ja että kuitujen sisältämät vieraat aineet (täyteaineet jne.) ovat tarkalleen tunnettuja, ennen kuin sakeus voidaan määrittää. On myös tärkeää, että lämpötila on tarkoin säädetty tai tunnettu, koska lämpö- 5 69707 tilan muutos muuttaa kojeen tarkkuutta, vaikkakin koje voidaan kalibroida eri lämpötiloja varten.

Kuviossa 4 esitetty tällainen sakeusmittari käsittää tiheys-kennon 200, jossa on U-putki 201, jonka läpi massanäyte kulkee. Tätä U-putkea värähdytetään sopivalla mekanismilla, joka on kaaviollisesti esitetty kohdassa 202, kohdassa 204 merkittyjen solmupisteiden ympäri. Sopivia lämpötilan ja taajuuden rekisteri laitteita on järjestetty, kuten kuvion 5 kohdissa 206 ja vastaavasti 208 esitetään, ja näiden laitteiden tulostus syötetään muuntimeen 210, joka vuorostaan syöttää nauhatallenninta 212 tai vastaavaa kojetta, joka osoittaa massan sakeuden.

Tiheyskenno 200, jota käytetään tässä esitettyjen tulosten saamiseen, on "Dynatrol"-kenno, jota myydään kauppanimellä C1-10H ja jota valmistaa Automation Products, Houston, Texas. Tätä laitetta käytetään näytteiden tiheyden mittaukseen. Kun sitä käytetään massaan, jonka sakeusalue on n. 0,1-1,5 %, sen on kuitenkin todettu antavan massan absoluuttisesta sakeudesta osoittaman, joka vastaa tarkkuutta, joka vaaditaan kuitujen pituusjakauman saamiseen.

Yllä mainittua "Dynatrol"-kennoa käytettiin sakeuden mittaukseen, ja se antoi kuviossa 6 esitetyt tulokset, ts. mittarin tulostus vastasi hyvin toistettavasti sakeutta, joka perustui viiteen toistoajoon samalla hiokkeella. Kuviossa 7 on samoin esitetty tarkkuudet erityyppisillä kemiallisilla massoilla, hiokkeilla ja kuumahierteillä.

Havaitaan, että esillä olevan keksinnön mukainen sakeusmittari antaa suhtellisen tarkan lukeman absoluuttisesta sakeudesta.

Laitetta käytettäessä on tärkeää, että sulppu on laimennettu oleellisesti epäpuhtauksista vapaalla vedellä mittaussakeu-teen, sillä muussa tapauksessa laimennusveden epäpuhtaudet voivat vaikuttaa sakeusmittarin lopulliseen lukemaan. Kun siis esillä olevaa keksintöä sovelletaan esim. kuumahiertee-seen, massa laimennetaan siitä suhteellisen suuresta sakeudesta, joka sillä on jauhimesta poistuessaan, tiheyskennon toiminta-alueen puitteissa olevaan sakeuteen lisäämällä oleelli- 6 9 7 0 7 sesti epäpuhtauksista vapaata vettä mieluummin kuin kiertovettä tms. Havaitaan, että käytettäessä huomattavia määriä epäpuhtauksista oleellisesti vapaata laimennusvettä sakeusmittaus tulee olemaan hyvin tarkka.

Sakeusmittarin toiminta on suhteellisen yksinkertainen, koska tiheyskennon vaatimaan sakeuteen laimennettua sulppua, jonka sakeus siis on 0,1-1,5 %, syötetään jatkuvasti U-putken 201 läpi, U-putkea värähdytetään laitteella 202 ja värähtelyjen taajuus määritetään anturin 208 avulla. Tämä tieto syötetään muuntimeen 210, joka vuorostaan käyttää tallenninta 212 tai muuta sopivaa ilmaisinkojetta. Vaikka käytetyssä kojeessa on U-putki, putken muotoa voitaisiin mahdollisesti muuttaa laitteiston muiden sopivien muutosten mukana.

R2, määrityskerroin sakeusdiagrammille ja vastaavasti mittarin tulostusdiagrammille kuvioissa 6 ja 7, on yhtä kuin n. 0,99, mikä selvästi osoittaa hyvin tarkkaa korrelaatiota sakeuden ja mittarin lukeman välillä.

Jos halutaan määrittää massalietteen tiheys yli mainitun 1,5 %:n, ainakin lietteen osa on ilmeisesti laimennettava mainitulle alueelle käyttämällä tuoretta vettä, jolloin lisätyn tuoreen veden määrä noteerataan ja sitä käytetään massan sakeuden laskentaan perustuen laimennetun osan mitattuun sakeuteen .

Joka tapauksessa sakeusmittari 20 mittaa säiliössä 14 olevan sulpun sakeuden ja edullisesti säätää veden lisäystä johdon 24 kautta säätöventtiilin 26 välityksellä, jotta sulpun sakeus säiliössä 14 pysyy oleellisesti vakiona. Sakeusmittari 20 on yhdistetty venttiiliin 26 ohjausjohdolla 30 ja pääohjaimeen 28 johdolla 32. Mikäli sakeus säiliössä 14 pidetään aina vakiona, ohjausjohto 32 voidaan jättää pois, koska se ei ole muuttuva järjestelmässä.

Säiliössä 14 oleva sulppu kierrätetään pumpun 34 ja johdon 44 kautta kuitupituuden valvontavälineisiin 48, joihin kuuluu jakolaite 50, jossa on kaksi sihtiä, joilla on eri aukkokoot (silmäkoot), kuten kohdissa 52 ja 54 esitetään.

69707

Sihtiä 52 syötetään johdosta 44 johdon 56 kautta vakiosyöttö-nopeudella, jota säädetään virtausmittarilla 58, joka, kuten näkyy, säätää johdon 60 kautta venttiiliä 62. Tämän virtaus-mittarin 58 tdlostus voidaan myös suunnata pääohjaimeen 28 johdon 64 kautta. Jos johdon 56 virtaus kuitenkin pidetään vakiona, voidaan ilmeisesti syöttö pääohjaimeen 28 johdon 64 kautta jättää pois.

Samoin sulppua virtaa sihtiin 54 johdon 66 kautta edullisesti vakionopeudella, jota säätää virtausmittari 68, joka on ohjaus-johdolla 70 yhdistetty venttiiliin 72. Virtausmittari 68 on myös yhdistetty johdolla 74 pääohjaimeen 28, mutta tämä ohjaus-johto 74 voidaan jättää pois, jos virtaus johdossa 66 tapahtuu kiinteällä nopeudella.

Esitetyssä sovitelmassa kahden sihdin 62 ja 64 läpäisseet ja-keet yhdistetään ja syötetään johdon 76 kautta johtoon 78, joka palauttaa massan järjestelmään. Sihdeille 52 ja 54 jääneet jakeet mitataan sakeusmittarilla 80 ja virtausmittarilla sekä vastaavasti sakeusmittarilla 84 ja virtausmittarilla 86, minkä jälkeen ne syötetään johtojen 88 ja vastaavasti 90 kautta johtoon 78. Sakeusmittarit 80 ja 84 on yhdistetty pääohjaimeen johdoilla 92 ja vastaavasti 94, kun taas virtausmittarit 82 ja 86 on yhdistetty pääohjaimeen 28 johdoilla 96 ja vastaavasti 98.

Esitetyissä sovitelluissa mitataan kaksi sihtien jäännös jaetta. Haluttaessa kaksi läpäissyttä jaetta voidaan pitää erillään ja mitata nämä jakeet sen sijaan tai läpäisseiden ja jäännös-jakeiden yhdistelmän voidaan mitata (ts. yhden sihdin läpäissyt jae ja toisen sihdin jäännösjae).

Sihtien 52 ja 54 sihtikoot voivat esim. olla 41 mesh ja 35 mesh. Muita yhdistelmiä ja sihtikokoja voidaan myös käyttää, mutta sihdin koon valinnassa on oltava huolellinen, sillä jos käytetään liian suurta silmäkokoa, kuidut saattavat pyrkiä kiertymään sihdin ympärille ja antamaan tuloksia, joita ei voida hyväksyä. Jos taas käytetään liian pientä sihtikokoa, kojeen herkkyys heikkenee huomattavasti. Yleensä sihtikooksi olisi valittava 30-50 mesh, edullisesti 35-45 mesh.

8 69707 41-mesh sihtiin jääneen massan määrä voidaan suhteuttaa Bauer-NcNett-lajittimen R-48-jakeeseen, joka määrää massan L-kertoi-men. Tämä on todettu käyttökelpoiseksi mittaukseksi määrätyn massan ominaisuuksien määrityksessä. 35-mesh sihtiin jäänyt massa voidaan suhteuttaa Bauer-McNett-lajittimen R-28-jakee-seen.

Suhteita on saatu kehittämällä regressioyhtälöltä perustuen kokeellisiin tuloksiin 41-mesh sihdille (WF)41 = L + B (R-48) C + AC2 1 ja samoin 35-mesh sihdille (WF)35 = l1 + B1(R-28) C + A1C2 2 missä L, B, A ja , B"*", AF ovat vakioita ja C on sulpun sakeus sekä WF kulloisenkin sihdin painojae.

Tietyllä sakeudella voidaan kirjoittaa yhtälöt 1 ja 2 (R-48) = K (WF)41 + P 3 ja (R-28) = K1 (WF)35 + P1 4 missä K, K1, P, P^· jälleen merkitsevät kokeellisesti määritettyjä vakioita. 41- ja 35-mesh sihdin painojakeet mitataan laskemalla kunkin tällaisen jäännösjakeen sakeus ja virtausnopeus suhteessa sihdeille syötetyn massan virtaukseen ja sakeuteen.

Lisäksi on todettu, että kumulatiivinen normaalitodennäköisyys-jakosuhde on olemassa kumulatiivisten jäännösjakeiden välillä prosentteina syötöstä ja kuitupituudesta (kuten Tasman Tappi Voi 55 n:o 1 tammikuu 1972 määrittää), jotka on saatu Bauer-McNett-lajittimen kuitupituusluokittelutuloksista. Neljä erilaista massaa jaettiin tavanomaisella Bauer-McNett laboratorio jakolaitteella ja tulokset merkittiin kumulatiiviselle normaalitodennäköisyyspaperille, jolloin kuviossa 2 esitetään kumulatiivinen jäännösjae prosentteina syötöstä verrattuna kuitupituuteen. Suljetut kolmiot ovat ensimmäiselle hiokkeelle määritettyjä pisteitä, avoimet kolmiot toiselle hiokkeelle määritettyjä pisteitä, suljetut ympyrät ensimmäiselle kuumahierteelle määritettyjä pisteitä ja avoimet ympyrät toiselle kuumahierteelle määritettyjä pisteitä.

9 69707

Diagrammit ovat hyvin tarkkoja suoria viivoja, ja niin ollen jommankumman käyrän minkä tahansa kahden pisteen määritys määrittää tarkasti massan kuitupituusjakauman huomattavalla alueella mukaan luettuna keskikuitupituus, joka on kuitupituus, jossa 50 % kuiduista on pidempiä kuituja ja 50 % on lyhyempiä kuituja.

Vaikka vain neljä massaa on merkitty paperille, kuviossa 2 on testattu useita massoja ja kaikki ovat antaneet tulokseksi samanlaiset suorat viivat. Jos massa kuitenkin sisältää liikaa hienoa ainetta (-200 mesh), suoraviivasuhde ei ehkä säily viivojen alapäässä.

Muiden tulosten testaamiseksi on massajakeet, jotka on määritetty julkaisussa "Characterization of Mechanical Pulps",

Pulp & Paper magazine of Canada, 1963, Forgacs, piirretty samalla tavoin normaalitodennäköisyyspaperille, jolloin tulokseksi on saatu selvästi suorat viivat (katso kuvio 3).

Kuitupituus jakauma voidaan niin ollen saada näiden tulosten perusteella.

Painojakeet (WF) yhtälöissä 1 ja 2 voidaan laskea, jos jako-tislauslaitteisiin tulevat kuituvirrat ovat tunnettuja tai ne pidetään muuttumattomina virtausmittareiden 58 ja 68 avulla ja jäännösjakeiden sakeus ja virta mitataan kojeilla 80 ja 82 sihdille 52 tai kojeilla 84 ja 86 sihdille 54 yhtälön WF = C F r r

CfFf kautta, jossa WF on yhtä kuin painojae C^ ja F^ on yhtä kuin sihdeille 52 ja 54 virtaavien kuitujen sakeus ja virtaus ja C^. ja Fr ovat sihdin 52 tai 54 jäännösjakeen sakeus ja virtaus.

Käyttämällä yllä mainittuja suhteita voidaan eri mittarien syöttöä pääohjaimeen 28 käyttää määrittämään massan kuitupituusomi-naisuuksia, mukaan lukien kuitupituusjakauma, keskikuitupituus, L-kerroin jne., jotka voidaan esittää sopivissa taulukoissa näyttötaululla 100.

Keksintöä voidaan muunnella poikkeamatta keksinnön ajatuksesta, joka on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (7)

10 69707

1. Menetelmä massan kuitupituuden painojakauman suoraa määritystä varten, tunnettu siitä, että mainittu massa syötetään kahtena virtana, mainittujen virtojen määrä mitataan, kumpikin virta jaetaan sihtilaitteella sihdin jäännösjakeeksi ja läpäisseeksi jakeeksi, jolloin toisen mainitun virran sihtilaitteella on erilainen silmäkoko kuin toisen virran sihtilaitteella, mitataan yhden valitun sihdin jäännösjakeen ja yhden valitun läpäisseen jakeen määrät kutakin sihtilaitetta varten, ja määritetään mainittujen mitattujen jakeiden kuitupituusjakauma perustuen mitattujen jakeiden määriin, sihtien silmäkokoihin, mainitun kahden virran määriin ja kuitupituuden ja kumulatiivisen jäännösjakeen kumulatiiviseen normaalitodennäköi-SYYSjakaumasuhteeseen prosentteina syötöstä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi virtausta ovat oleellisesti samat.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen valittujen jakeiden määrät mitataan mittaamalla valittujen jakeiden sakeus ja virtausnopeus.

4. Laite massan kuitupituuden painojakauman suoraa määritystä varten, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (34, 62,72) mainitun massan syöttämiseksi kahtena virtaavana virtana, välineet (58,68) mainittujen virtojen määrän mittaamiseksi, sihtilaitteen (52), jolla on ensimmäinen silmäkoko, toisen mainitun virran jakamiseksi sihdin jäännösjakeeksi ja läpäisseeksi jakeeksi, sihtilaitteen (54), jolla on toinen silmäkoko, joka on oleellisesti erilainen kuin ensimmäinen silmäkoko, toisen mainitun virran jakamiseksi toiseksi sihdin jäännösjakeeksi ja toiseksi läpäisseeksi jakeeksi, välineet (82,86) yhden valitun jään-nösjakeen ja yhden valitun läpäisseen jakeen määrän mittaamiseksi kumpaakin sihtilaitetta varten, sekä välineet (28) massan kuitupituuden painojakauman määrittämiseksi perustuen mitattujen jakeiden määriin, sihtien silmäkokoihin, mainitun kahden virran määriin ja kuitupituuden ja kumulatiivisen jäännösjakeen kumulatiiviseen normaal.itodennäköisyyssuhteeseen prosentteina syötöstä. 69707

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut silmäkoot ovat 30-50.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut silmäkoot ovat 35-45.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnet tu siitä, että ensimmäinen silmäkoko on 41 ja toinen silmäkoko on 35.