FI69327B - Foer massa avsedd tvaettanordning med tvao filterband - Google Patents

Description

ΓΒ1 m,KUULUTUSjULKAISU ,λτλπ J8®Ta LBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 070Δ/ c (45) P'tc.-.ttl rr/cn;::-tty

Patent r.o 1.’·:lat 10 01 108G

(51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 0 21 C 9/06 £ |j Q |y| |_ p| Q (21) Patenttihakemus — Patentan$6knlng 783628 (22) Hakemlspllvi — Ansökningsdag 20.11.78 iFh ' f (23) Alkupiivl — Glltlghetsdag 20.11 . 78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 22 05.79

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nähtäviksi panon ja kuul.julkalsun pvm. - .0 oq 8c

Patent- oeh registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad j j · 3 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prloritet 21.11.77 16.10.78 USA(US) 853068, 9515^0 (71) Envirotech Corporation, 3000 Sand Hill Road, Menlo Park, California 9^025, USA(US) (72) Steven S. Davis, Bountiful, Utah, USA(US) (7A) Lei tzinger Oy (5^+) Kaksoissuodatinnauhal 1 a varustettu massan pesulaite -För massa avsedd tvättanordning med tv! filterband

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat koneet paperimassan ja muiden vapaasti suojattavien materiaalien pesemiseksi. Paperiteollisuudessa hyvin tunnettujen menetelmien mukaisesti paperimassa muodostetaan keittämällä puulastut tiettyjen kemikaalien läsnäollessa lämmitetyssä paineastiassa. Paineastiasta purkautumisen jälkeen paperimassa pitää pestä ja suodattaa puukuitujen erottamiseksi keittokemikaaleista.

Tavanomaisessa paperimassan pesujärjestelmässä massa laimennetaan vedellä keittämisen jälkeen, jonka jälkeen massan ottaa vastaan halkaisijaltaan suuri pyörivä sylinteri, jonka pinta on muodostettu viirasihdistä tai seulasta. Huopautusvalssi on sijoitettu puristumaan alaspäin sihdillä päällystetyn sylinterin pintaan nesteen puristamiseksi massasta ja kuivatun kuituhuovan tai maton muodostamiseksi. Lisäksi tällaisessa tavanomaisessa järjestelmässä on sekoituslaite, jossa kerran kuivatut kuidut muodostetaan uudelleen massaksi sekoittamalla ne veteen. Edelleen järjestelmään kuuluu lisäsekoituslait-teita, sihtipäällysteisiä sylintereitä ja huopautusvalsseja massan pesemiseksi vaiheittain.

Muissa paperiteollisuudesta hyvin tunnetuissa menetelmissä esimerkiksi jätepaperi ja puuhioke pitää joka tapauksessa pestä, vaikkakaan niitä 2 69327 ei keitetä kemikaaleilla. Tavanomaiset järjestelmät tällaisen pesun suorittmiseksi ovat myös tunnettuja.

Edelleen eräissä muissa paperiteollisuudessa hyvin tunnetuissa menetelmissä paperimassa valkaistaan käsittelemällä massa kemikaaleilla, esimerkiksi kloori- tai natriumhydroksidiliuoksella. Muissa menetelmissä kemiallisia liuoksia käytetään usein massan käsittelemiseksi.

Esillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saaaa aikaan parannettu kone paperimassan ja muiden vapaasti suojattavien materiaalien pesemiseksi. Kuten seuraavasta keksinnön selityksestä selviää, termi vapaasti suojattava tarkoittaa sellaisia materiaaleja, jotka ollessaan suoaatuspinnan päällysteenä päästävät nesteen helposti läpi kohdistettaessa vain vähän hydraulista painetta. Termiä massa käytetään tässä keksinnön selityksessä vapaasti suodattavien materiaalien synonyyminä.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu kone massan käsittelemiseksi kemikaaliliuoksilla valkaisun ja muiden prosessien suorittamiseksi. Termiä "pesu" käytetään tässä selityksessä tarkoittamaan tällaista kemiallisilla liuoksilla tapahtuvaa käsittelyä, ja termi "neste" kattaa tällaiset kemialliset liuokset.

Tarkemmin määriteltynä esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu kone massan pesemiseksi, joka kone on tyypiltään sellainen, että se toimii ilman välivaihepumppuja. Edelleen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saaaa aikaan parannettu kone massan pesemiseksi, joka kone toimii ilman massan uudelleensulputta-mi s ta.

Edelleen esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kone massan pesemiseksi, jossa massan vaahtoaminen on oleellisesti minimoitu .

Yllä kuvatut ja muut keksinnön kohteet käyvät selville tarkasteltaessa seuraavaa yksityiskohtaista keksinnön selitystä ja oheisia piirustuksia, jotka on esitetty ainoastaan esimerkin muodossa eivätkä rajoita keksintöä, jonka suojapiiri on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

ti 69327

Kuvio 1 on sivupystykuva esillä olevan keksinnön mukaisesta koneesta esitettynä kaaviomaisesti.

3

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti kuvion 1 mukaisen koneen erästä yksityiskohtaa pitkin kuviossa 1 olevaa linjaa 2-2 nuolten suuntaan .

Kuvio 3 esittää selvyyden vuoksi suurennettuna kuvion 1 mukaisen koneen erästä yksityiskohtaa.

Kuvio 4 on sivupystykuva keksinnön mukaisen koneen eräästä toisesta suori tusmuoaosta.

Kuvio 5 esittää erästä yksityiskohtaa kuvion 4 mukaisesta koneesta kaaviomaisesti pitkin kuviossa 4 olevaa linjaa 5-5.

Kuvio 6 esittää kuvion 4 mukaisen koneen erästä yksityiskohtaa.

Kuvion 1 mukaisesti keksinnön mukaiseen koneeseen kuuluu yleisesti ottaen vaakasuuntaisesti sijoitetut pesurummut 11 ja 13, jotka on asennettu välimatkan päähän toisistaan rinnakkain. Pesurummut on esitetty halkaisijaltaan yhtä suurina sylintereinä, mutta joissain tapauksissa saattaa olla edullista, että pesurummuilla on eri halkaisijat. Pesurummut on asennettu pystysuunnassa porrastetusti toisiinsa nähden, jolloin ensimmäisen rummun 11 keskiakseli on alempana kuin toisen rummun 13 keskiakseli. Näiden kahden rummun rakenne ja toiminta on olennaisesti sama, ja tästä syystä yksityiskohtaisesti kuvataan ainoastaan toinen pesurumpu 11.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti pesurumpuun 11 kuuluva sylinterimäinen sivuseinä 19 ja suljetut päätyseinät 21 ja 23. Sylinterimäinen sivu-seinä on perforoitu pienillä välimatkan päässä toisistaan olevilla aukoilla 25 nesteen päästämiseksi virtaamaan vapasti rummusta. Ammattimiehet ovat hyvinkin selvillä siitä, että perforoinnin sijasta rumpujen sivuseinissä voisi yhtä hyvin olla kiilaviiraverkko tai joku muu tavanomainen tukielin, joka päästää nesteen virtaamaan. Suljetut päätyseinät 21 ja 23 ovat rei'ittämättömät. Akseliosat 27 ja 29 on kiinnitetty suljettuihin päätyseiniin 21 ja 23 vastaavassa järjestyksessä ja niitä tukee rummun ulkopuolella pyörivästi kiinteät pystylaakerit 33 ja 35 tai jotkut muut laakerielimet.

4 69327

Kuvion 2 mukaisessa suoritusmuodossa putki 39 on kiinteästi kiinnitetty ulottumaan pesurumpuun 11 nesteen syöttämiseksi sen sisään. Esitetyssä putkessa 39 on vaakasuora osa 40, joka työntyy rumpuun akseliosan 27 läpi, sekä haaraosa 42, joka ulottuu alaspäin rummun sisällä.

Kuviossa 1 esitetyssä koneessa putket 39 ja 43 on sovitettu yhtey-ten pesurumpujen 11 ja 13 sisäosien kanssa. Putken 43 rakenne ja toiminta on sama kuin yllä kuvatun putken 39.

Edelleen kuvion 1 mukaisesti avoimet säiliöt 45 ja 47 on sijoitettu pesurumpujen 11 ja 13 alle. Säiliöt on rakennettu ja sijoitettu siten, että ne ympäröivät kuminankin pesurummun alapuolikasta tai jonkin verran pienempää osaa niistä ja sisältävät huomattavan määrän nestettä pesurumpujen ulkopuolella. Käytännössä säiliöt ovat edullisesti identtiset ja ne on asennettu pystysuuntaisesti porrastetusti siten, että niiden sijainti vastaa pesurumpujen porrastusta. Levy 49 on kiinnitetty säiliöiden 45 ja 47 yläreunojen väliin, ja toinen levy 50 on kiinnitetty säiliön 47 yläreunaan ulottuen siitä ylöspäin.

Kuviossa 1 esitetty nesteen sisääntulokanava 51 on liitetty putken 43 yhteyteen kuljettamaan pesuliuos pesurumpuun 13. Joissain tapauksissa pesuliuos voi yksinkertaisesti olla puhdasta vettä, mutta joissain muissa tapauksissa se voi olla tiettyjen kemikaalien vesi-liuos tai vettä sisältämätön neste. Seuraavan selityksen valossa käy selville, että pesunesteen virta on vastavirtainen massan koneen läpi tapahtuvaan kulkusuuntaan nähden.

Kuvioiden 1 ja 3 mukaisesti puristusvalssiosa 55 on asennettu ensimmäisestä pesurummusta oikealle ja sen yläpuolelle ja sitä tukee pyörivästi esittämättä jätetty tavanomainen elin. Kuviossa 3 esitettyyn puristusvalssiin 55 kuuluu esimerkiksi jäykkä ontto sylinteri, joka on muodostettu viiraverkosta tai jostain muusta rei'itetvstä materiaalista, jolloin neste pääsee vapaasti valumaan sen läpi. Samalla tavoin on toinen puristusvalssiosa 57 asennettu pyörivästi toisesta pesurummusta 13 oikealle ja sen yläpuolelle. Toinen valssiosa 57 on asennettu toisen rummun 13 viereen ja sen asentoa il 5 69327 toisen rummun suhteen voidaan säätää. Toisen valssiosan 57 rakenne on sama kuin valssiosan 55. Toisessa valssiosassa 57 voi kuitenkin olla vaihtoehtoisesti jäykkä, rei'ittämätön seinämä.

Käelleen kuvion 1 mukaisesti kanava 69 on yhdistetty säiliöön 47 nesteen kuljettamiseksi siitä putkeen 39. Kanava 71 on yhdistetty säiliöön 45 nesteen kuljettamiseksi siitä hävitettäväksi.

Lisäksi kuvion 1 mukaiseen koneeseen kuuluu syöttöelin, joka esitetyssä suoritusmuouossa on esimerkiksi vaakasuuntainen, rakenteeltaan tavanomainen tyhjökattila 75, joka on asennettu ensimmäisestä pesu-rummusta 11 vasemmalle. Esittämättä jätetty tavanomainen imunmuoaos-tuslaite on yhdistetty tyhjökattilan sisäosan yhteyteen nesteen vetämiseksi siitä pois kanavan 76 kautta. Tyhjökattilan 75 yläpuolelle on asennettu niinikään rakenteeltaan tavanomainen jakelulaatikko 77. Tyhjökattilan vastakkaisissa päissä on pyörivästä asennetut tukivalssit 79 ja 81. Ammattimies havaitsee helposti, että syöttö-elimet voisivat vaihtoehtoisesti olla muunkinlaisia tavanomaisia elimiä massamaton muodostamiseksi kahden hihnan väliin. Syöttöelin voisi olla esimerkiksi tavanomainen tyhjörumpuelin tai tavanomainen järjestelmä, joka käsittää olennaisesti pystysuoraan asenntut kaksi hihnaa.

Kahta päättymätöntä suouatinnauhaa 83 ja 85, joista tässä käytetään vastaavassa järjestyksessä nimityksiä ylä- ja alanauha, on' kiristetty pesurumpujen ja puristusvalssiosien ympäri sik-sak-tyyliin, kuten kuviossa 1 on esitetty. Tarkemmin sanoen päättymättömät nauhat on kiristetty toisiinsa nähden pinnat vastakkain siten, että ne kulkevat kummankin pesurummun 11 ja 13 alta ja kummankin kiristysvalssiosan 55 ja 57 yli. Päättymättömät nauhat ovat tavanomaisia huokoisia suoaatinnauhoja, jotka suouatusalalla ovat hyvinkin tunnettuja.

Koneen yläpuolella ylänauha 83 on kiristetty ohjausvalssisarjän 90 -94 ympäri; koneen alapuolella alanauha 85 on kiristetty ohjausvalssisar jän 95 - 100 ympäri. Esittämättä jätetyt tavanomaiset käyttöelimfet on kytketty pyörittämään valssiosaa 57 ja siis kuljettamaan kahta päättymätöntä nauhaa 83 ja 85 yhdessä samalla nopeudella kuviossa 1 nuolten osoittamiin suuntiin. Ylä- ja alasarja ohjausvalsseja on sijoitettu erottamaan ylä- ja alanauha sen jälkeen, kun nauhat ovat kulkeneet toisen puristusvalssiosan 57 ympäri ja koneen vastakkaisessa 6 69327 päässä yhdistämään nauhat jälleen pinnat vastakkain ennenkuin nauhat kulkevat ensimmäisen pesurummun 11 ali. Lisäksi on havaittava, että alempi sarja onjausvalsseja 95 - 100 on sijoitettu siten, että alanauha 85 kulkee tukivalssin 79 ympäri, sen jälkeen tyhjökattilan 75 ja jakelulaatikon 77 välistä ja lopuksi tukivalssin 81 yli ennen liittymistään uuuelleen ylänauhaan 83. Käytännössä ainakin yksi ohjausvalssi sekä ylä- ja että alasarjaäsa on sovitettu liikkumaan siten, että nauhojen kireyttä voidaan valinnaisesti säätää. Samoin koneessa on normaalisti tavanomaiset elimet nauhojen linjaamiseksi sivusuunnassa.

Yllä kuvatun koneen toiminta on nyt ymmärrettävissä. Aluksi vapaasti suojattava materiaali, esimerkiksi keittokemikaaleja sisältävä paperimassa syötetään jakelulaatikkoon 77, kuten nuoli osoittaa. Tämän jälkeen tämä materiaali puretaan nauhalle 85 sen kulkiessa tyhjökattilan 75 läpi. Tyhjökattilan 75 kautta tuleva imu vetää nesteen massasta jättäen osittain kuivattujen kuitujen muodostaman huovan tai maton 102 nauhalle 85. Poistunut neste tai suouos purkautuu koneesta kanavan 76 kautta. Kuljettuaan tyhjökattilan läpi alanauha 85 kohtaa ylänauhan 83 pinnat vastakkain ja tällöin massakuitumatto tarttuu näiden kahden nauhan väliin. Tyypillisesti massamaton paksuus on noin 6-25 mm.

Tämän jälkeen nämä kakäi nauhaa 83 ja 85 massamatto välissään siirtyy ensimmäiseen säiliöön 45 ja ensimmäisen pesurummun 11 ali. Samanaikaisesti pesurumpu 11 pyörii johtuen esimerkiksi kitkatartunnasta ylänauhaan 83. Tässä vaiheessa nestettä valuu ensimmäisen rummun 11 sisältä kahden nauhan välissä olevan massamaton läpi ja virtaa sen jälkeen säiliöön 45. Tämä massamaton läpi tapahtuva nestevirtaus johtuu pesurummun 11 sisäosan ja ulkopuolen välisestä hydrostaattisen paineen (nestepinnan) välisestä erosta. Massamaton läpi tapahtuva nestevirtaus pesee massan ja joissain tapauksissa myös suurentaa massamaton kosteuspitoisuutta, koska massa absorboi jonkin verran pesunestettä.

Kuljettuaan pesurummun 11 alta kaksi nauhaa S3 ja 85 siirtyy ensimmäisen puristusvalssiosan 55 yli. Tässä vaiheessa massamatto puristuu tiukasti nauhojen väliin johtuen ylänauhan 83 kiristymisestä. Tällöin massasta ulospuristunut neste valuu valssiosan 55 läpi, kuten kuviossa 3 on esitetty. Ulospuristuneen liuoksen ottaa vastaan levy 49, jonka li 7 60327 jälkeen se virtaa säiliöön 45.

Kuljettuaan ensimmäisen puristusvalssiosan 55 yli kaksi päättymätöntä nauhaa 83 ja 85 siirtävät massamaton toiseen säiliöön 47 ja tämän jälkeen toisen pesurummun 13 ali. Tässä vaiheessa massamatto joutuu toiseen pesuun, joka on samanlainen kuin kuvattu ensimmäinen pesu. Tämän jälkeen kaksi nauhaa 83 ja 85 kulkee massamatto välissään toisen puristusvalssiosan 57 yli. Tällöin voidaan havaita, että massamatto joutuu kahteen pesu- ja puristusvaiheeseen. Toinen puris-tusvalssi 57 on sijoitettu rummun 13 suhteen siten, että nämä kaksi nauhaa ovat samanaikaisesti tangentteja sekä rummulle että valssille. Valssin 57 asento säädetään puristamaan massamattoa ja pusertamaan nestettä siitä pois.

Siirryttyään valssin 57 yli ylä- ja alanauhat 83 ja 85 siirtyvät toisistaan erilleen ohjausvalssien 94 ja 95 avulla paljastaen pestyn massamaton. Tämän jälkeen massamatto puretaan koneesta esittämättä jätetyillä sopivilla elimillä, esimerkiksi kaavinterällä tai vastaavalla.

Kuten aikaisemmin mainittiin, ylä- ja alanauhoja pitävät ennalta määrätyssä jännityksessä säädettävät ohjainvalssit. Jännitysten ei tarvitse olla samat. Itse asiassa ylänauha 83 on edullisesti kireämmällä kuin alanauha 85. Tästä seuraa voimakkaampi puristusvoima massamattoon maton siirtyessä puristusvalssien 55 ja 57 yli kuin se puristus, joka syntyy massamaton siirtyessä eturumpujen 11 ja 13 ali. Tämä on edullista, koska massamattoa "työstetään", eli puristetaan sen kulkiessa puristusvalssiosien yli ja sen annetaan paisua ja absorboida pesunestettä silloin, kun se siirtyy pesurumpujen ali. Tätä työstöä voidaan verrata sienen puristamiseen, jonka jälkeen sen sallitaan paisua lisäveden absorboimiseksi.

Tässä yhteydessä on huomattava, että pesuliuoksen virtaus esitetyn koneen läpi tapahtuu vastakkaiseen suuntaan kuin massamaton kulku. Tarkemmin sanoen uutta pesuliuosta syötetään jatkuvasti toiseen rumpuun 13 sisääntulokanavan 51 kautta virtausnopeudella, joka riittää pitämään suunnilleen pesurummun 13 alemman puolikkaan täynnä. Esittämättä jätetyt sopivat ohjauselimet on järjestetty edullisesti mukaan varmistamaan se, että tämä nestemäärä pysyy rummussa jatkuvasti.

69327 Tämän jälkeen uusi pesuliuos pakotetaan aikaisemmin kuvatulla tavalla säiliöön 47 liuokseen upotetun massamaton läpi johtuen rummun 13 sisäosan ja ulkopuolen välisestä hydrostaattisesta paine-erosta.

Tämän jälkeen kerran käytetty pesuliuos virtaa säiliöstä 47 ensimmäiseen rumpuun 11 kanavan 69 kautta. Tämän jälkeen ensimmäisessä rummussa 11 oleva neste pakotetaan ensimmäiseen säiliöön 45 ensimmäisessä rummussa 11 olevalla hydrostaattisella paineella ja tämän jälkeen neste virtaa hävitettäväksi kanavan 71 kautta.

Tässä vaiheessa on selvää, että keksinnön mukaisessa koneessa voi olla useampia kuin kaksi paria pesurumpuja ja säiliöitä riippuen pesuvaineicien määrästä, joka tarvitaan tiettyyn käyttötarkoitukseen.

Kuvioissa 4 - 6 on esitetty eräs tietty vaihtoehtoinen suoritusmuoto yllä mainitusta koneesta, ja seuraavassa selvitetään sitä. Tässä suoritusmuodossa kuvion 1 mukaisen koneen kanssa yhteiset osat ja elementit on merkitty samoilla viitenumeroilla. Tämä suoritusmuoto eroaa aikaisemmin kuvatusta pääasiallisesti pesurumpujen ja säiliöiden rakenteen osalta sekä myös koneessa olevan putkituksen osalta.

Kuvion 4 mukaisesti tämän suoritusmuöaon mukaiseen koneeseen kuuluu kaksi pesusylinteriä 104 ja 105, jotka on järjestetty pyörimään vastaavissa säiliöissä 45 ja 47 samalla tavoin kuin pesurummut aikaisemmin kuvatussa suoritusmuodossa. Tässä kuitenkin kummassakin pesusylinterissä on ainakin toinen pää avoin eikä molemmat päät suljettuja, kuten asianlaita oli ensin kuvatuissa pesurummuissa. Tällöin kuvioiden 5-6 esittämän esimerkin mukaisesti pesusylinterissä 104 on perforoitu sivuseinä 19, jota tukevat jäykät pinnat 106, jotka ulottuvat raaiaalisesti akseleista 27 ja 29. Pinnojen väliset välitilat ovat avoimet mahdollistaen nestevirran yhteyden kyseisen säiliön 45 ja pesusylinterin sisäosan välillä.

Tämän suoritusmuodon mukainen kone käsittää lisäksi tiivistinosat 107, jotka on asennettu kiinteästi pareittain kumpaankin säiliöön 45 ja 47 lähelle pesusylintereioen päitä. Kuten kuvioista 5 ja 6 parhaiten nähdään, kukin tiivistinosa on tasainen ja siihen kuuluu kaareva reunaosa, joka asettuu tiiviisti kyseisen pesusylinterin 9 6^327 sivuseinää vasten. Kukin tiivistinosa on kiinnitetty ulottumaan kyseisen säiliön sivuseinästä sivuseinään yli säiliön pohjan. Tiivistin-osien toiminta käsittää kummankin säiliön sisäosan jakamisen erillisiin vyöhykkeisiin. Toisiinsa liittyvien tiivistinosaparien väliin muodostuneet vyöhykkeet, joita tässä kutsutaan pesutiloiksi 109, ovat nestevirtausyhteydessä kyseisten pesusylintereiden sisäosiin ainoastaan sylinterimäisissä sivuseinissä olevien aukkojen kautta. Putki 111 on liitetty säiliön 47 pesutilaan 109 nesteen syöttämiseksi sinne.

Tiivistinosan 107 ja siihen liittyvän säiliön viereisen sivuseinän väliin muodostunutta vyöhykettä kutsutaan tässä purkaustilaksi 112. Ainakin yksi tällainen purkaustila on järjestetty kumpaankin säiliöön 45 ja 47. (Kuviossa 5 esitetyn pesusylinterin 95 on ymmärrettävä olevan molemmista päistään avoin, ja tästä syyötä säiliössä 45 on kaksi purkaustilaa 112). Purkaustilat ovat suoraan virtausyhteydessä kyseisten pesusylintereiden sisäosiin sylintereiden avoimien päiden kautta. Purkaustilat 112 on luonnollisesti erotettu pesutiloista 109 tiivistinosilla 107. Säiliöön 45 on liitetty säiliön kanssa yhteydessä oleva poistokanava 115, joka vetää nestettä purkaustilasta 112. Putki 117 on liitetty säiliöön 45 pesutilan 109 ja säiliön 47 purkaustilan 112 väliin nestevirtauksen muodostamiseksi niiden välille.

Kuvion 4 mukaisesti ensimmäisen säiliön 45 purkaustilaan 112 liittyvä poistokanava 115 on liitetty siten, että ensimmäisen pesusylinterin 104 sisästä veuetty neste kulkee poistumiskanavaan. Toisessa säiliössä 47 olevaan purkaustilaan 112 liitetty poistumiskanava 117 on myös liitetty säiliön 45 pesutilaan 109 siten, että toisen pesusylinterin 105 sisältä vedetty neste siirtyy ensimmäiseen säiliöön 45.

Kuviossa 4 esitetyn koneen toiminta voidaan nyt ymmärtää viittaamalla esimerkiksi säiliöön 47 sijoitettuun pesusylinteriin 105. Kanava 111 kuljettaa nestettä säiliön 47 pesutilaan 109. Samanaikaisesti massa-matto kulkee päättymättömien nauhojen 83 ja 85 välistä säiliöön 47 ja siirtyy nauhojen mukana pesusylinterin 105 alta. Säiliössä 47 olevasta pesutilasta 109 neste virtaa massamaton läpi pesusylinteriin 105. Tämä virtaus johtuu siitä, että pesusylinterin ulkopuolella oleva hydrostaattinen paine ylittää pesusylinterissä olevan paineen.

10 69327 Tämän jälkeen neste virtaa pesusyIinterin 105 avoimen pään läpi purkaustilaan 112. Tämä neste veuetään tämän jälkeen purkaustilasta 112 poistokanavan 117 kautta, josta se siirtyy säiliöön 45.

Claims (10)

69327 11

1. Laite paperimassan tai vastaavan pesemiseksi, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu joukko revitettyjä pesurumpuja (11, 13; 104, 105), jotka on järjestetty pyörimään vaakasuuntaisten, vieriviereen järjestettyjen akseleiden ympäri, joukko pesunesteen säiliöitä (45, 57), jotka on järjestetty vastaanottamaan kunkin pesurummun alaosan, ensimmäinen ja toinen, päätön käytetty suoda-tinnauha (83, 85) pestävän materiaalikerroksen sulkemiseksi väliinsä, jotka suodatinnauhat ulottuvat pesurumpujen alaosien ympäri sekä pyörivät valssit (81, 55, 57), jotka on järjestetty pesurumpuja korkeammalle tasolle siten, että suodatinnauhat aines-kerroksineen kaarimaisesti kulkevat jokaisen säiliön läpi pesunesteen kulkiessa suodatinnauhojen (83, 85) ja materiaalikerroksen läpi pesurumpujen (11, 13; 104, 105) sisäosista säiliöihin (45, 47) tai päinvastoin, ja että pesurummun ja säiliön muodostamat yksiköt (11, 45; 13, 47 tai 104, 45; 105, 47) on järjestetty porrastetusti ensimmäinen yksikkö (11, 45 tai 104, 45) alimpana ja viimeinen yksikkö (13, 47 tai 105, 47) ylimpänä, jonka lisäksi elimet (69; 107, 117) on järjestetty pesunesteen johtamiseksi ainekerroksen poistopuolelta korkeammalla sijaitsevasta yksiköstä (13, 47 tai 105, 47) aineskerroksen sisääntulopuolelle lähinnä alempana olevassa yksikössä (11, 45 tai 104, 45) niin, että aineskerrokseen muodostuu hydrostaattinen paine ero, jolla pesuneste pakotetaan aineskerroksen läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pesurummut (11, 13) on varustettu suljetuilla päätyseinillä (21, 23), ja että elimet pesunesteen johtamiseksi korkeammalla sijaitsevasta yksiköstä (13, 47) alempana olevaan yksikköön (11, 45) muodostuvat johdosta (69), joka yhdistää ensinmainitun yksikön (13, 47) säiliön (47) viimeksimainitun yskikön (11, 45) pesurummun (11) sisäosiin, jonka lisäksi sisäänsyöttöjohto (51) pesunestettä varten on liitetty ylempänä olevan yksikön pesurummun (13) sisäosiin ja pesunesteen ulossyöttöjohto (71) on liitetty alimpana olevan yksikön säiliöön (45). 12 69327

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laiter tunnettu siitä, että pesurummut (104, 105) on varustettu ainakin yhdellä läpimurre-tulla päätyseinämällä (106) ja että yhteistoimiva säiliö (45, 47) käsittää ainakin yhden tiivistyselementin (107) joka jakaa säiliön (45, 47) ensimmäiseen vyöhykkeeseen (109) ja ainakin toiseen lisä-vyöhykkeeseen (112), jotka vyöhykkeet ovat yhteydessä yhteistoimi-vien pesurumpujen (104, 105) sisäosien kanssa sen rei'itetyn vaippa-seinämän (19) tai sen läpimurretun päätyseinämän (106) kautta, jolloin elimet pesunesteen johtamiseksi ylempänä olevasta yksiköstä (105, 47) alempana olevaan yksikköön (104, 45) muodostuu johdosta (117), joka yhdistää ensinmainitun yksikön (105, 47) toisen vyöhykkeen (112) viimeksi mainitun yksikön (104, 45) ensimmäiseen vyöhykkeeseen (109), jonka lisäksi pesunesteen sisäänsyöttöjohto (111) on liitetty ylimpänä olevan yksikön (105, 47) ensimmäiseen vyöhykkeeseen (109) ja että pesunesteen ulossyöttöjohto (115) on liitetty alimpana olevan yksikön (104, 45) toiseen vyöhykkeeseen (112).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että tyhjö vastaanotin on liitetty johtoon (69; 117) pesunesteen johtamiseksi korkeammalla sijaitsevasta yksiköstä (13, 47; 105, 47) alempana olevaan yksikköön (11, 45; 104, 45) ja/tai pesunesteen ulossyöttöjohtoon (71; 115).

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen joukko rullia (90-94) on järjestetty pesurumpujen (11, 13; 104, 105) yläpuolelle ja toinen joukko rullia (96-100) on järjestetty näiden alapuolelle, jotka rullajoukot ohjaavat ensimmäistä tai toista suodatinnauhaa (83; 85) korkeimmalla sijaitsevasta pesurummusta (13; 105) alimpaan pesu-rumpuun (11, 104).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi rullista kummassakin rullajoukossa (90-94; 96-100) on säädettävissä yhteistoiminnassa olevan suodatinnauhan (83, 85) kiristyksen säätämiseksi.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, II 13 6Q327 tunnettu siitä, että ne valssit (55, 57), jotka on järjestetty pesurumpujen (11, 13; 104, 105) väliin ja/tai korkeimmalla olevan pesurummun (13; 105) jälkeen, on muodostettu puristusvalssi-elementeiksi jäykkien, onttojen nestettä läpäisemättömästä aineesta olevien sylintereiden muodossa, jotka mahdollistavat nesteen pois-valumisen.

8. Patenttivaatimuksen 6 ja 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen suodatinnauha (83) on säädettävissä suurempaan jännitykseen kuin toinen suodatinnauha (85) niin, että suurempi puristusvoima kohdistetaan aineskerrokseen sen kulkiessa puris-tustelojan (55, 57) ohi kuin pesurumpujen (11, 13; 104, 105) ohi.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauslevyt (49, 50) on järjestetty säiliöiden (45, 47) ylempien reunojen väliin tai ylempänä olevan säiliön (47) yläreunan vieressä puristusvalsseilta (55, 57) valuvan nesteen ohjaamiseksi alempana olevaan säiliöön.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu laitteesta (77) pestävän aineen sisäänsyöttämi-seksi ja sen muodostamiseksi aineskerrokseksi, johon laitteeseen kuuluu tyhjiöallaselementti (75) ylempänä olevan pesurummun (11, 104. edessä, elimet (79, 81) toisen suodatinnauhan (85) ohjaamiseksi vakuumiallaselementin (75) yli, sekä elimet materiaalin jättämiseksi mainitulle suodatinnauhalle (85) . 14 69327