FI68908C - Anordning foer utkastning av stoermedel - Google Patents

Description

rni KUULUTUSJULKAISU ,λλλλ B 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 6 890 8 C (45) Patentti myönnetty 11 11 1935 (51) Kv.lk.«/lnt.CI.* F k2 6 13Λ2 // F k\ H 13/00 (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 791995 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 21 .06.79 (Fl) (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 21 .06.79 (41) Tullut (ulkiseksi — Blivit off e nti Ig 22.12.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon |a kuul.julkaisun pvm.— o. gy gr

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad j · / · j (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prloritet (71)(72) Sven Landström, Fjällgatan 16, 116 kS Stockholm, Kaj A L Lundahl,

David Bagares gata 26 A, 111 38 Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (7^) Leitzinger Oy (5*0 Laite häiriöaineen ulosheittämiseksi - Anordning för utkastning av störmedel Tämän keksinnön kohteena on laite hienojakoisen häiriöaineen uloshei ttämiseksi puolustustarkoituksessa. Häiriöaine voi olla metallista tai metallipäällysteistä ainesta lukuisien ohuiden suikaleiden tai kuitujen, nk. dipolien muodossa, jotka tarkoituksella erehdyttää vihollisen tutkamaalinetsijällä varustettuja ohjuksia niiden hyökätessä omaa yksikköä vastaan voidaan nopeasti levittää laitteesta lähellä sijaitsevalle alueelle ilmatilaan. Jotta tällöin ohjusten häiritseminen tulisi olemaan tehokasta, on toivottavaa, että häiriöaine leviää oikealla hetkellä tietyllä tavalla sijaitsevaksi pilveksi, jonka sisällä tutkan heijastava aines on jakautunut mahdollisimman tasaisesti ja että pilvi antaa tutkamaalialueen, joka on suurempi kuin tarkoitettu oma yksikkö niin, että tähän ei osuta asetetun ohjauksen mukaan. Toisena tässä ajankohtaisena häiriöaineena on hii-lipulveri, joka jos se on tarpeeksi hienojakoista, samalla tavalla voi muodostaa pilven, joka pystyy absorboimaan tarkoitetusta omasta yksiköstä tulevan lämpösäteilyn niin, että se välttyy paljastumiselta ip-maalinetsijäitä. Keksinnön eräänä tärkeänä sovellutusalueena on tällaisten ulosheittolaitteiden käyttö meripuolustuksessa tai laivastossa. Meren miljöö vaatii, kuten tunnettua, että kaikki varusteet laivaston yksiköissä tulevat täyttämään tietyt vaatimukset mm. luo- 2 68908 tettavuudessa, kestävyydessä ja yksinkertaisessa käsittelyssä ja on todettu, että tavallisilla häiriöaineen ulosheittojärjestelmillä, jotka perustuvat pyroteknisiin käyttöaineisiin sähkösytytyslaittei-neen, on vaikea selviytyä näistä vaatimuksista. On olemassa varmuus-määräyksiä, jotka kieltävät tällaisten heittimien uudelleen latauksen ulkona merellä.

Meripuolustuskäyttöä varten on suotavaa, ettei häiritsevä pilvi muodostu välittömästi projektiilia heitettäessä, vaan vasta tietyn ajan kuluttua, joka vastaa ennalta määrättyä radan korkeutta tai matkaa omasta yksiköstä, mikä suuressa määrässä parantaa häiriöaineen antamaa puolustussuojaa. Sama toivomus on tarkoitettu lentokoneita varten pyroteknisesti toimiville heittolaitteille, jotka on saatu tyydyttäviksi siten, että projektiilin sisään asennetaan aikalaite, joka ohjaa häiriöaineen vapauttamista projektiilin vaipasta. Sen lisäksi, että täJlainen aikaviive tekee projektiilista huomattavasti kalliimman ja monimutkaisemman, heikkenee luotettavuus ja kestoaika lyhenee.

Pyroteknisesti toimivien häiriöaineheittimien näiden heikkouksien tunteminen sekä paineilman saanti asennettaessa tällaisia varusteita etenkin laivastoyksiköihin, on johtanut rakenneperiaatteeseen, jonka mukaan ulosheiton täytyy kokonaisuudessaan olla pneumaattinen. Tämä keksintö lähtee siis ulosheittimestä, käsittäen ainakin yhden pääasiallisesti ylöspäin suunnatun ulosheittoputken, jonka alaosassa on liitäntä paineilman syöttämiseksi putkeen ja putkeen asetettu pitkänomainen projektiili, jonka vaippa muodostaa tilan, johon häiriöaine on varastoitu ja joka projektiili on sovitettu sinkoutumaan ulos ulosheittoputken yläpään kautta mainitun liitännän kautta syötettävän paineilman välityksellä, jolloin häiriöaine tulee tietyllä aikaviiveellä siitä hetkestä, kun projektiili sinkoutuu ulos, vapautumaan siitä ja leviämään niin, että se voi tietyllä etäisyydellä tai korkeudella muodostaa häiritsevän pilven.

Samantapainen laite on tunnettu saksalaisesta hakemusjulkaisusta 2.527.206. Tässä ulosheittoputki muodostaa yhden ainoan ontelon, jonka yläosassa säilytetään häiriöainetta kahdessa toisiinsa nähden peräkkäin sijaitsevassa säiliössä. Putki ladataan ennalta paineilmalla, joka myös leviää häiriöainesäiliöihin, ja ilman virtauksen estämiseksi 3 68908 putkesta ulos sen tiivistetty kannella, jonka ympärillä on räjähdys-panos. Ulosheitto tapahtuu siten, että tämä räjähdyspanos sytytetään lähemmin esittämättä jätetyllä tavalla niin, että kansi poistuu ja häiriöainesäiliöt sekä projektiilit saatetaan putkesta ulos syöksyvän paineilman alaiseksi. Häiriöaineen levittämistä varten jokainen säiliö on varustettu pyroteknisella viive-elimellä, joka sytytetään ulos-tjönnettäessä sähköisen sytytyspiirin välityksellä, joka käsittää säiliöiden päissä olevat elektrodit.

Tämä tunnettu laite käyttää siten paineilmaa työväliaineena ainoastaan itse heittoliikkeen yhteydessä, samalla kun muut tärkeät prosessin osat tapahtuvat pyroteknisesti ja edellyttävät moitteettomasti toimivia sähköisiä sytytyslaitteita. Sen tähden laite ei aikaansaa mitään hyväksyttävää ratkaisua sille ongelmalle, kuinka saadaan yksinkertainen, vankka ja myös merimiljöössä luotettava ulosheittolaite häiriö-aineprojektiileja varten, joissa sekä projektiilin ulosheitto, että sitä seuraava häiriöaineen levitys perustuu pneumaattiseen energiaan.

Tämä ongelma on ratkaisu keksinnön päätunnusmerkkien mukaan siten, että projektiilissa on ensimmäinen painekammio, joka on tarkoitettu ladattavaksi sillä ilmanpaineella, joka ulossinkoamishetkellä syntyy ulosheittoputken alaosaan projektiilin taakse, toinen painekammio, joka sijaitsee ensimmäisen painekammion ja häiriöainetilan välissä ja on erotettu jälkimmäisestä mäntäelimen välityksellä, joka mäntäelin ulosheittohetkellä on lukittu projektiilin vaippaan, mutta on sovitettu häiriöaineen ulostyöntämiseksi pitkittäisen liikkeen vaikutuksesta mainititussa tilassa tulemaan vapautetuksi ennalta määrätyn ylipaineen syntyessä toisessa painekammiossa ja elimet paineilman siirtämiseksi ensimmäisestä painekammiosta toiseen painekammioon sellaisella virtauksen ohjauksella, että paineilmavirtaus on vähäinen, aiheuttaen sen, että ennalta määrätty ylipaine ei synny ennekuin projektiili on jättänyt ulosheittoputken ja mainittu viiveaika on kulunut, samalla kun virtaus sen jälkeen on niin suuri, että nyt vapautunut mäntäelin voi antaa nopean ulossysäysliikkeen ensimmäiseen kammioon ladatun paineilman välityksellä.

Koska paineilmaa, joka huolehtii itse heittoliikkeestä, käytetään hyväksi myös ajallisesti määrättyyn projektiilin vaipan ja häiriö- 4 63908 aineen erottamiseen, toteutuu toivo rakenteesta, joka toimii täysin riippumatta pyroteknisistä ja sähköisistä välineistä ja joka täyttää myös muut asetetut vaatimukset. Esitetty keksinnön mukainen ratkaisu poistaa myös käsittelyn ja säilytyksen aikaiset tällaisiin laitteisiin liittyvät onnettomuusvaarat.

Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaan paineilma voi olla myös avuksi projektiilin kuorman levityksessä, mikä tärkeä piirre aikaisemmin on aiheuttanut vaikeita ongelmia, kun kuorman muodostavat dipolit. Myös pakattaessa dipolit nipuiksi, kuten on tunnettua IJS-patenttijulkaisusta 3.095.814, jotka niput pinkataan peräkkäin projektiilin vaipan sisään ja jotka voivat olla erotetut poikittaisilla väliseinillä, dipolit tulevat helposti esiintymään möykkyinä tai tuppoina ilmassa, mikä on selvästi epäedullista häiriönäkökoh-tien kannalta verrattuna pilvimuodostuksen kanssa, jossa on tasaisesti jakautuneet, toisistaan erilliset dipolit. Mainitun US-patent-tijulkaisun mukaan sysätään kuorina ulos jousen avulla suojuksestaan, minkä jälkeen koko kuorma kerralla erotetaan sivusuunnassa kaasu-suihkujen avulla, jotka toimivat hetkellisesti, ja muodostetaan rei'itetyn, paineensa pienestä painekaasupullosta saavan putken avulla kuorman keskiosan kohtiin, joka putki on saanut. Tämä monimutkaisen ja toiminnaltaan epävarman erotuslaitteen sijasta tämä Keksintö antaa ratkaisun, joka on erittäin yksinkertainen ja aikaansaa parannetun erotuksen siten, että ensimmäinen kammio on poikkileikkaukseltaan ahtaan kanavan välityksellä yhteydessä häiriöaine-tilan kanssa niin, että paineilman ensimmäisessä kammoissa tuottama ylipaine vallitsee tilassa viiveajan lopussa häiriöaineen leviämisen helpottamiseksi.

Kuormatilassa vallitseva ylipaine, jotka jatkuvasti ylläpidetään koko ulosheittoliikkeen ajan, saa näin mahdollisuuden levitä sekä aksiaalisessa että säteittäisessä suunnassa koko kuorman läpi, jota tässä sovellutusmuodossa voi niputtain ympäröidä ohut, raoilla varustettu kalvovaippa, jolloin yhdessä kuorman perättäisen ulos-syötön ja ympäristön vahingoittumattomuuden kanssa aikaansaadaan jatkuva tyhjennys pneumaattisella tavalla kiihdytettyine eroami-sineen säteittäisessä suunnassa, mikä jatkuu nippu nipulta, samalla kun projektiili jatkaa edelleen kulkua radallaan.

68908

Muut ulosheittolaitteelle tyypilliset piirteet käyvät selville seu-raavasta selityksestä, jossa keksintöä selitetään lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, jotka havainnollistavat laitteen kahta sovel-lutusesimerkkiä.

Kuvio 1 esittää pituusleikkauksena keksinnön mukaista ulosheittolai-tetta.

Kuvio 2 esittää perspektiivisesti vaippaan auljettua suikalenippua ja keskeiseen putkeen kuuluvan suikaleprojektiilin osaa.

Kuvio 3 esittää vaihtoehtoisen sovellutusmuodon mukaisen ulosheitto-laitteen pituusleikkausta, jolloin projektiili on esitetty asemassa ennen ulosheittämistä.

Kuvio 4 esittää samoin pituusleikkauksena kuvion 3 mukaista projektiilia ulosheiton jälkeen häiriöaineen alkaessa levitä.

Piirustuksissa viitenumerolla 1 on merkitty yleisesti pitkänomaista, pääasiallisesti lieriömäistä säiliötä eli projektiilia, joka voi sisältää tutkan heijastavaa häiriöainetta ohuiden alumiinikaistaleiden tai alumiinilla päällystettyjen lasikuitujen tai sen tapaisten muodossa ja jota seuraavassa nimitetään suikaleprojektiiliksi.

Kun suikaleprojektiilia käytetään, asetetaan se ulosheittoputkeen 2, joka muodostaa pääasiallisesti ylöspäin suunnatun lieriömäisen ontelon, jonka alaosassa on liitäntä 3, johon johdetaan painelähteestä paine-ilmaa tai samanarvoista vahvasti puristettua kaasua. Paineilman syötön täytyy olla sovitettu siten, että kun ulosheitto tapahtuu, aluksi paineeton ulosheittoputki hetkellisesti saatetaan täyden paineen alaiseksi .

Suikaleprojektiilin vaippa 4, joka sopivimmin on tehty alumiinista tai muusta kevyestä aineksesta, on esimerkiksi kuvion 1 mukaan kokoonpantu holkkimaisesta takaosasta 5, joka edessä muodostaa poikittaisen väliseinän 6, samalla kun takaosa 5 takana on varustettu pääteseinällä 7 ja putkimaisesta osasta 8, joka on kierretty kiinni takaosaan ja jolla kuviossa 1 on hyvin paljon lyhennetty pituus. Aivan edessä projektiilissa on vaipan osaan 8 tiiviisti sovitettu pääty 9, joka rajoittaa suikalekuorman tilan ja jonka keskeltä ulottuu rei'itetty, mainitun tilan läpi kulkeva putki 11, joka toisessa päässään on kiinnitetty 6 68908 märvhäelimeen 12. Sen yläsivulla samoinkuin päädyn 9 alapuolella kuvion mukaan on pehmeää ainesta oleva täyterengas 13 sekä näitä renkaita peittävät levyt 14 tilan 10 pituuden sovittamiseksi todellisen kuorman mukaan.

Mäntäelimen 12 takasivu on varustettu tapilla 15, joka on tiiviisti sovitettu väliseinässä 6 olevaan kanavaan 16, jonka väliseinän taka-' ·/!1 1.1 tappi on lukittu eteenpäin liikettä varten hoikin 17 ja työntöpuikon 18 välityksellä, joka ulottuu hoikin ja tapin poikki. Puikko on mitoitettu tietylle suurimmalle murtokuormitukselle, joka syntyy mäntäelimen aksiaalisesti ylöspäin suunnatun voiman vaikutuksesta, jolla murtokuormituksella mäntäelin siis tulee vapautetuksi liikettä varten ylöspäin tilan 10 läpi.

Jo männän liikkeen alussa tappi 15 tulee vedetyksi ulos kanavasta 16, j jlloin tämä varmasti tulee vapautetuksi ja aukaisee yhteyden huomattavalla alueella projektiilin takimmaisen ontelon 19 - seuraavassa nimitetty ensimmäiseksi painekammioksi - ja väliseinän 6 ja männän 12 määrittämän tilan 20 välillä - nimitetty toiseksi painekammioksi. Näin kanavan 16 aikaansaaman yhteyden lisäksi molemmat painekammiot ovat jatkuvassa yhteydessä toistensa kanssa kuritusreiän 21 välityksellä, jonka läpivirtausala tulee olemaan kyllin harkittu ja pieni kanavan 16 alaan nähden.

Paineilman pääsyä varten suikaleprojektiiliin tämän takimmaisessa päätyseinässä 7 on joukko kehälle seinän keskipisteen ympärille sijoitettuja reikiä 22, joiden sisäsivulla on reikien ympäri kulkeva venttiili-istukka 23, joka toimii yhdessä tasomaisen taipuisan venttiili-levyn 24 kanssa. Tämä on kiinnitetty seinän keskipisteeseen välilevyn 25 ja tukielimen 26 väliin ja se valvoo tavalliseen tapaan kuten taka-iskuventtiili, että virtaus seurauksena paine-erosta reikien 22 yläpuolella tapahtuu kammioon 19, mutta ei tästä ulos.

Kuvion 1 mukaisessa sovellutusmuodossa on lopuksi pitkittäinen kanava 27, joka sijaitsee mäntäelimen 12 keskiössä ja päättyy reikään 28, joka avautuu keskeiseen putkeen 11 ja jonka poikkileikkauksen tulee olla huomattavasti pienempi kuin kuristusreiän 21 poikkileikkaus.

Tällä tavoin ensimmäinen kammio 19 on painetta siirtävässä yhteydessä tilan 10 ja siinä säilytetyn suikalekuorman kanssa, mutta paine tulee aikaansaaduksi olennaisesti hitaammin kuin toisessa kammiossa 20.

7 63908

Eräs esimerkki, kuinka kuorina voi olla sovitettu, havainnollistetaan kuviossa 2. Keskeiseen rei'itettyyn putkeen 11 pujotettuna on useita suikalenippuja 29, joista ainoastaan yksi on esitetty tässä kuviossa ja jotka yhdessä täyttävät kuormatilan 10. Jokainen nippu sisältää tunnettuun tapaan lukuisia aksiaalisesti ja yhdensuuntaisesti sijaitsevia, tiiviisti yhteenpakattuja tietyn pituisia dipoleja, joita ympäröi ohuen kalvon muodostama vaippa 30, joka seuraa projektiilin vaipan etuosan 8 sisäsivua ja, joka sopivimmin on varustettu useilla pitkittäisillä raoilla 31 jotta lisättäisiin vaipan taipumusta jakautua suikaleiden vapautuessa. Kalvoon voidaan myös tehdä reikiä 32 yhteyttä varten kuormatilan kehäosan säteittäisessä suunnassa.

Kuvioiden 3 ja 4, joissa samoja viitenumerolta käytetään osille, jotka ovat samanlaiset kuin edellä esitetyt, mukaisessa sovellutusmuodossa puuttuu paineensiirtoyhteys kuormatilan 10, eikä keskeinen putki 33 ole rei'itetty ja toimii ainoastaan suikalekuorman selkärankana.

Tällöin projektiilin vaipan 4 muodostaa yksi ainoa putki 34, joka on liitetty yhteen väliseinän 6 ja päätyseinän 7 kanssa, esim. painevals-saamalla putkiainesta kohdissa 35 ja 36, jotka sijaitsevat seiniin sorvattujen urien kohdalla, joihin on sovitettu O-renkaat. Putken etupää on suljettu kapselimaisella kannella 37, joka ulostyöntöliikkeen alkaessa helposti irtoaa iskun vaikutuksesta ylhäällä putken 33 päälle sovitetusta levystä 38.

Keskeisen putken päälle on pujotettu useita tällaisia poikittaisia levyjä, joiden välissä on väliputket 39, jotka sopivalla tavalla jakavat kuormatilan lokeroihin, joista jokainen on tarkoitettu yhtä suikalenippua varten ja jotka väliputket siten estävät ulosheitettä-essä suikalekuorman painumisen mäntäelintä 40 vasten. Piirustuksen mukaan tällä on välys projektiilin vaipan 4 sisäsivuun nähden tarkoituksella, että mäntäelin tulee liukumaan helposti ja ilma alhaalta voi puristua ylöspäin mäntäelimen ohi, toimien kuin voiteluaine sitä ja kuikalenippuja varten.

Toimintatapa selitetään jo nyt, jolloin käytetään kuvioissa 3 ja 4 esiintyviä viitenumerolta. Niin pian kuin paineilmaa tulee liitännän 3 kautta ulosheittoputkeen 2, venttiilielin 24 avautuu niin, että aikaansaadaan nopeasti kasvava paine myöskin projektiilin ensimmäi- 8 68908 sessä kammiossa 19, samanaikaisesti kun projektiili siirtyy ylöspäin kiihtyvällä nopeudella.

Kammiossa 19 vallitseva paine etenee verraten hitaasti toiseen kammioon 20 kuristusreiän 21 kautta, joka on sovitettu viimeksi mainitun kammion tilavuuteen ja alaan sekä työntöpuikon 18 murtokuormitukseen nähden siten, että tuloksena oleva ylöspäin suunnattu voima, joka seurauksena kasvavasta paineesta kuristuskohdan jälkeen tulee vaikuttamaan mäntään 40, tulee ennalta määrätyn ajan kuluttua yhtä suureksi mainitun murtokuormituksen kanssa. Tämä viivytysaika valitaan siten, että se vastaa haluttua heittoradan korkeutta tai haluttua etäisyyttä ulosheittokohdasta. Viivytysaika voidaan siis sovittaa taktisten olosuhteiden mukaan, mutta sen edellytetään olevan niinpitkä, että projektiili tällöin on ehtinyt kulkea ulos ulosheittoputken suusta ja on heitetty edelleen hyvän matkaa radallaan. Tässä myöhemmässä vaiheessa venttiili 24 on suljettu ja projektiili käyttää hyväksi yksinomaan vaippaan akkumuloitua paineilmamäärää.

Kun tappi eli puikko 18 poistetaan ja mäntä siten on tullut vapautetuksi väliseinästä 6, alkaa mäntä kuristetun ilmavirran johdosta ensin liikkua hitaasti eteenpäin häiriöainetilassa 10 ja työntää tällöin putkea 33 levyineen 38 sekä näiden välissä olevia suikalenippuja eteenpäin. Kun projektiilin etupäässä oleva kansi 37 on irronnut ja mäntä on liikkunut vielä jonkin matkaa, irtoaa kuitenkin tappi 15 väliseinästä 5, minkä jälkeen paineilmaa jatkuvasti voi virrata ylöspäin myöskin kanavan 16 kautta. Tehokas läpivirtausala tulee siis huomattavasti suuremmaksi, minkä vuoksi suikalekuorma työntyy eteenpäin nopealla ulostyöntöliikkeellä.

Tällöin pirstoutuvat, kuten kuvio 4 esittää, suikaleniput sitä mukaa kun ne jättävät projektiiliputken ja tulevat alttiiksi vauhtituulelle, mistä on seurauksena, että suikaleet leviävät sivuilel ja ylöspäin pitkänä häntänä ylöspäin syöksyvän projektiilin takana. Kun koko kuorma on vapautunut, häiriöaine leviää edelleen tasaisesti jakautuneeksi pilveksi.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa sovellutusmuodossa ulosheitto tapahtuu samalla tavalla, mutta sillä erolla, että paineilmaa johdetaan koko ajan painekammiosta 19 kuormatilaan lO. Tällöin tässä paine kasvaa niin hitaasti poikkileikkauksen pienen alan johdosta, ettei se mainittavasti 9 68908 vastusta männän vapautumista projektiilin vaipasta, mutta voi kuitenkin edistää suikaleiden leviämistä alkaen siitä hetkestä, kun kuorma alkaa tunkeutua ulos projektiilin vaipasta.

Keksintö ei ole rajoitettu tässä esitettyihin sovellutusesimerkkeihin, vaan voi vaihdella monella muulla tavalla patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä häiriöaineen ulostyöntäminen voi tapahtua vastakkaiseen suuntaan ulosheittosuuntaan nähden, jolloin ensimmäinen ja toinen painekammio sovitetaan projektiilin etupäähän nyt mainitussa järjestyksessä. Käyttöaine, joka tulee ulosheittoputkeen, siirtyy tässä sovellutusmuodossa projektiilin takapäästä kuormatilan kautta kulkevan johdon välityksellä, joka päättyy ensimmäiseen kammioon.

Claims (6)

1. Laite hienojakoisen häiriöaineen ulosheittämiseksi, käsittäen ainakin yhden pääasiallisesti ylöspäin suunnatun ulosheittoputken (2), jonka alaosassa on liitäntä (3) paineilman syöttämiseksi putkeen ja putkeen asetettu pitkänomainen projektiili (1), jonka vaippa (4) muodostaa tilan (10), johon häiriöaine on varastoitu ja joka projektiili on sovitettu sinkoutumaan ulos ulosheittoputken yläpään kautta mainitun liitännän kautta syötettävän paineilman välityksellä, jolloin häiriöaine tulee tietyllä aikaviiveellä siitä hetkestä, kun projektiili sinkoutuu ulos, vapautumaan siitä ja leviäkään niin, että se voi tietyllä etäisyydellä tai korkeudella muodostaa häiritsevän pilven, tunnettu siitä, että projektiilissa (1) on ensimmäinen painekammio (19), joka on tarkoitettu ladattavaksi sillä ilmanpaineella, joka ulossinkoamishetkellä muodostuu ulosheittoputken (2) alaosaan projektiilin taakse, toinen painekammio (20), joka sijaitsee ensimmäisen painekammion ja häiriö-ainetilan (10) välissä ja on erotettu jälkimmäisestä mäntäelimen (12; 40) välityksellä, joka mäntäelin ulosheittohetkellä on lukittu projektiilin vaippaan (4), mutta on sovitettu häiriöaineen ulostyön-tämiseksi pitkittäisen liikkeen vaikutuksesta mainitussa tilassa tulemaan vapautetuksi ennalta määrätyn ylipaineen syntyessä toisessa painekammiossa (20) ja elimet (21, 16) paineilman siirtämiseksi ensimmäisestä painekammiosta (19) toiseen painekammioon (20) sellaisella virtauksen ohjauksella, että paineilmavirtaus on vähäinen, aiheuttaen sen, että ennalta määrätty ylipaine ei synny ennenkuin projektiili on jättänyt ulosheittoputken ja mainittu viiveaika on kulunut, samalla kun virtaus sen jälkeen on niin suuri, että nyt vapautunut mäntäelin (12, 40) voi antaa nopean ulossysäysliikkeen ensimmäiseen kammioon (19) ladatun paineilman välityksellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen kammio (19) on poikkileikkaukseltaan (28) ahtaan kanavan (27) välityksellä yhteydessä häiriöainetilan (10) kanssa niin, että paineilman ensimmäisessä kammiossa (19) tuottama ylipaine vallitsee tilassa (10) viiveajan lopussa häiriöaineen leviämisen helpottamiseksi. U 68908

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen painekammion (19) lataamista varten projektiilin vaipan takimmaisessa päätyseinässä (7) on useita reikiä (22) ja niiden yhteydessä toimiva takaiskuventtiili (24) sallii paineilman virrata kammioon (29) , mutta estää ulosvirtauksen kammiosta reikien (22) kautta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mäntäelin (12; 40) ja vaippaan kiinteästi sijoitettu väliseinä (6), jotka yhdessä erottavat mainitut molemmat painekammiot (19, 20}, ovat vapautettavasta liitetyt toistensa kanssa mäntäelimeen kuuluvalla tapilla (15), joka täyttää väliseinän läpi kulkevan kanavan (16) ja työntötapilla (18), joka ulottuu poikkisuunnasa tapin ja väliseinän läpi, jolloin ennalta määrätyn ylipaineen syntyminen toisessa kammiossa (20) saa aikaan työntötapin (18) leikkautumisen, minkä jälkeen mäntäelimen siirtyessä tappi (15) vetäytyy ulos kanavasta (16) niin, että tämä tulee vapautetuksi ja sallii paineilman mainitun suureen virtauksen kammioon.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että väliseinässä (6) mainitun kanavan (16) sivulla on kammioita (19, 20) yhdistävä kuristusreikä (21), jolla on mainitun pienen paineilmavirtauksen mukaan sovitettu läpivirtausala.

6. Patenttivaatimuksen 2 ja 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kanava (27) häiriöainetilaan (10) ulottuu männän tapin (15) läpi ja päättyy keskeiseen, häiriöainetilan läpi kulkevaan rei'itettyyn putkeen (11). Pa t^ntkrav i2 63908