FI68896C - Slangbrottsventil - Google Patents

Description

·4β*Λ| KUULUTUSJULKAISU

^ 11 UTLÄGGN,NGSSKR,FT *·.· 6 8 9 6

Jp® c ,(45) Patentti ^yönr.otty 11 11 1935 (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 F 16 L 55/10, F 16 K 17/30 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 79^06^* (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 27.12.79 iFh ' * (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 27.12.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 28.06,80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväkslpanon ja kuul.julkalsun pvm. - ,, n7 Rc

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad J' . U/.öp (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 27.12.78 Ruotsi-Sverige(SE) 7813316-2 (71) Regioninvest I Norr AB, S-951 8k, Lulea, Ruots i-Sverige(SE)· (72) Karl Thore Edward Wiklund, Piteä, Ruotsi-Svecige(SE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 LetkurikkoventtiΠi - SIangbrottstfenti1

Esillä olevan keksinnön kohteena on letkurikkoventtiili paine-letkuja tai -johtoja varten, joissa on ympäröivä suojaletku tai -johto ja paineväliainetta paine- ja suojaletkujen tai -johtojen välisessä tilassa, jossa venttiilissä on venttiililuisti, joka on siirrettävissä venttiilipesää pitkin avonaisen asennon ja läpivirtauksen venttiilin läpi estävän sulkuasennon välillä ja joka on sovitettu olemaan mainitun paineväliaineen vaikutuksen alaisena, jotta tämä pitää sen avonaisessa asennossa venttiililuistiin sulkuasennon suuntaan peräänantavasti vaikuttavan kuormituslaiteen vaikutusta vastaan, joka kuormituslaite on sovitettu mainitun paineväliaineen paineen alaraja-arvon alittuessa sulkemaan venttiili, niin että venttiili estää kaasun tai nesteen virtaamisen takaisin alavirtaan venttiilistä sijaitsevasta laitteesta vuodon tai murtuman esiintyessä ylävirtaan venttiilistä.

Tällaiset letkurikkoventtiilit ovat ennestään tunnetut ruotsalaisesta patenttijulkaisusta 412 946 ja käsittävät 2 68896 liikkuvan tai siirtyvän venttiililuistin, joka ei ole ainoastaan painejohdon ja sen suojavaipan välissä olevan paineväliaineen vaikutuksen alaisena, vaan myös paineväliaineen paineen suhteen vastakkaisesti suunnatun jousipaineen vaikutuksen alaisena, jolloin nämä molemmat paineet pitävät venttiililuistin asennossa, joka sallii nesteen virtaamisen venttiilin läpi, kun mainitut paineet tasapainottavat toisensa, ts. ovat yhtä suuret, mutta siirtää venttiililuistia suuntaan tai toiseen venttiilin läpi tapahtuvan nestevirtauksen sulkemiseksi, kun jompi kumpi paine tulee suuremmaksi kuin vastakkaisesti suunnattu paine, esim. murtuman esiintyessä painejohdossa ja/tai sen suojavaipassa.

Nämä tunnetut letkurikkoventtiilit toimivat tyydyttävästi muuten paitsi painesysäysten esiintyessä painejohdossa tai suoja-vaipassa olevassa paineväliaineessa ja vähäisen vuodon esiintyessä painejohdossa tai vaipassa. Painesysäysten esiintyessä, kun paine joko kasvaa tai pienenee nopeasti, on osoittautunut, että venttiililuistin jousipaineen avulla tasapainotettu asento horjuu ja painesysäysten vaikutukset pahenevat siten, että vent-tiililuisti siirtyy pois tasapainotetusta avonaisesta asennosta ja näin ollen sulkee osittain läpikulun venttiilin läpi. Myös painejohdossa tai vaipassa esiintyvän vähäisen vuodon yhteydessä, jolloin paine alenee asteittaisesti, siirtyy venttiililuistin tasapainotettu asento jompaan kumpaan suntaan venttiilin avonaisesta asennosta, niin että syntyy osittainen kuristus. Tämä osittainen kuristus voi säilyä pitkiä ajanjaksoja, kunnes niin paljon paineväliainetta on vuotanut ulos, että venttiili on täysin suljettu. Tällainen venttiilin läpi tapahtuvan virtauksen pitkäaikainen kuristaminen aikaansaa suuria tehohäviöitä.

Saksalaisesta hakemusjulkaisusta 2 360 274 tunnetaan letku-rikkoventtiili, joka käsittää sulkupadon, joka sulkeutuu vain, mikäli tarkkailunesteen paineenaleneminen on äkkinäinen. Jos tarkkailunesteen paine sitävastoin alenee hitaasti, sulkukap-paleen siirtyminen sulkuasentoon on niin hidasta, että tuloksena on kuristus. Saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 823 262 esitetään rakennelma, jossa käytetään hyväksi kaksoisletkua.

3 63896 Tässä ratkaisussa ulkoletkussa on korkeampi paine kuin sisälet-kussa ja, mikäli sisäletkussa on vuoto, paine kasvaa, jolloin mäntä siirtyy sulkuasentoon. Mikäli molemmat letkut rikkoontuvat, sulkeutumista ei tapahdu. FR-patenttijulkaisun 1 227 550 mukainen venttiilirakennelma käsittää myös kaksoisletkujärjestelmän. Rakennelmassa venttiili sulkeutuu vain ulkoletkun rikkoontuessa. Molempien letkujen rikkoontuessa sulkeutumista ei tapahdu. FI-patenttijulkaisuista 59 464 ja 59 656 tunnetaan lisäksi virtauksensääntöventtiili, jotka sulkeutuvat, kun vir-taavaa väliainetta kuljettavassa sisäletkussa paine alenee nopeasti. Nämäkään virtauksensäätöventtiilit sivät siten ole tarkoitettuja tunnistamaan paineenmuutoksia tilassa, joka sijaitsee varsinaisen kuljetusjohdon ja ympäröivän suojajohdon välissä .

Tämän keksinnön tarkoituksena on sen vuoksi poistaa nämä tunnettujen letkurikkoventtiilien heikkoudet, jotka venttiilit toimivat paineväliaineella venttiiliin sisältyvään vent-tiililuistiin vaikuttamiseksi ja tämä saavutetaan siten, että esillä olevan keksinnön mukaisella letkurikkoventtiilillä on patenttivaatimuksissa annetut tunnusmerkit.

Keksintöä kuvaillaan seuraavassa lähemmin oheiseen piirustukseen viitaten, jossa kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon osan pitkittäisleikkausta, kuvio 2 esittää hylsyn sivukuvantoa, joka hylsy muodostaa venttiilin rungon ensimmäisessä suoritusmuodossa, kuvio 3 esittää ensimmäiseen suoritusmuotoon sisältyvän venttiililuistin sivukuvantoa, kuvio 4 havainnollistaa venttiilin päälle sovitettua työvälinettä venttiilin asentamiseksi ja varalaukaisemiseksi, kuvio 5 esittää venttiilin laukaisu- eli paineenalennus-mekanismiin sisältyviä yksityiskohtia erillään toisistaan, kuvio 6 esittää esillä olevan keksinnön erästä yksityiskohtaa , kuviot 7 ja 8 esittävät vaihtoehtoisia suoritusmuotoja venttiilin luistin liittämiseksi painejohtoa ympäröivään vaip- 63896 paan, kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen venttiilin muunnettua suoritusmuotoa, kuvio 10 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen letku-rikkoventtiilin vielä erään suoritusmuodon pitkittäisleikkausta avonaisessa asennossa, kuvio 11 esittää tämän venttiilin erästä osaa osittain suljetussa asennossa ja kuviot 12 ja 13 esittävät tämän venttiilin venttiilipe-sän sivukuvantoa ja vastaavasti päätykuvantoa.

Kuviossa 1-6 esitetyssä esillä olevan keksinnön mukaisen venttiilin suoritusmuodossa on venttiilissä venttiililuisti 1, joka on sovitettu siirtyvästi hylsylle 2, joka muodostaa venttiilin rungon eli pesän ja joka on toisesta päästään muotoiltu ulkopuolisesta kierteitetyllä liitännällä 3 venttiilin liittämiseksi esim. hydraulisylinteriin sekä joka on toisesta päästään muotoiltu sisäpuolisesti kierteitetyllä liitännällä 4, joka piirustuksessa esitetään liitetyksi paineletkuun 5 tavallisen letkukytkennän 6 avulla. Venttiililuisti 1, joka on liu-kusovitteella sovitettu venttiilihylsyn 2 ympärille, on tiivistetty tiivistysrenkaiden 7 avulla venttiilihylsyyn nähden ja sen sisäsivulla on ympäriulottuva ura 8, jonka leveys on vähintään yhtä suuri kuin kahden reikärivin 10 ja vastaavasti 11 välinen ulkoinen etäisyys, jotka reikärivit sijaitsevat hylsyssä 2 hylsyn seinän 9 molemmin puolin, jolloin jokaisen tällaisen rivin rei'illä on sellainen halkaisija, että riviin sisältyvien reikien yhteinen läpivirtauspinta-ala on suurempi kuin hylsyn 2 sisäpuolinen poikkileikkausala.

Kuviossa 1 esitetyssä asennossa, joka on venttiililuis-tin toinen pääteasento ja venttiilin täysin avonainen asento ja jonka määrittelee säädettävä päätepysäytin 12, jolla on kuviossa 1 kierteitetylle liitännälle 3 sovitetun mutterin muoto, sijaitsee ura 8 molempia reikärivejä 10, 11 vastapäätä, niin että paineväliaine, esim. hydraulineste tai painekaasu, voi virrata venttiilin läpi suuntaan tai toiseen. Tässä vent- 5 68896 tiilin avonaisessa asennossa pidetään venttiililuisti 1 pääte-pysäytintä 12 vasten painettuna paineväliaineen, esim. hydrau-linesteen, sopivan kaasun tai ilman avulla, joka on suljettuna tilassa 13 sellaisen etukäteen määrätyn paineen alaisena, että paine vaikuttaa venttiililuistiin 1 ainakin yhtä suurella mutta edullisesti jonkin verran suuremmalla voimalla kuin se voima, jonka painejousi 17 aikaansaa vastakkaisessa suunnassa, joka jousi on päätepysäyttimen 12 ja luistin 1 väliin asennettuna. Täten pidetään venttiililuisti 1 kuviossa 1 esitetyssä pääte-asennossa kykenemättömänä liikkumaan oikealle mainitussa kuviossa paineen kasvaessa mainitussa tilassa 13, joka on muodostettu paineletkun 5 ja tätä koko sen pituudelta ympäröivän ulko-letkun 14 väliin, joka on muodonpitävä ainakin mainittua etukäteen määrättyä painetta ajatellen ja joka toimii myös paine-letkun 5 suojana. Kuviossa 1 ja kuvioissa 6-8 tämän letkun esitetään olevan kiinnivulkanoitu päästään 15 sopivasti ympäri kulkevilla, poikkileikkaukseltaan sahanhampaanmuotoisilla harjanteilla varustetulle päätymuhville 16 venttiililuistissa 1 ehdottoman tiiviin liitoksen aikaansaamiseksi luistin ja ulko-letkun välille. Tällainen tiivis liitos voidaan niiden välille kuitenkin saada aikaan myös jollakin muulla tavalla, esim. kuten kuviossa 9 esitetään yhdistämällä letkun pää 15 venttiili-luistin päätymuhviin 16 letkupinteiden 50 avulla.

Tilassa 13 käytettynä paineväliaineena voi olla neste tai kaasu, esim. ilma.

Tilassa 13 oleva paineväliaine vaikuttaa myös venttiililuistiin 1 sovitetussa laukaisu- eli paineenalennusmekanismis-sa 19 olevaan kumikalvoon 18. Luistille kiinniruuvattu kansi 20 pitää kumikalvon 18 kiinnipuristettuna teräslevyä 23 vasten, joka tuetaan ja tiivistetään luistin olaketta 21 vasten ren-kaanmuotoisen kumitiivisteen 22 avulla. Kumikalvo 18 on mitoitettu siten, että se ainakin sietää tai kestää sen paineen, joka tarvitaan venttiilin pitämiseksi jousivoiman 17 vaikutusta vastaan kuviossa 1 esitetyssä asennossa, mutta murtuu paineen kasvaessa etukäteen määrätyssä määrässä tilassa 13, ts. ylittäessä ennakolta määrätty paineen yläraja-arvo tilassa 13.

6 68896

Mainitun kalvon lisäksi käsittää mekanismi 19 painehylsyn eli putken-muotoisen meistin 26, joka on sovitettu siirtyvästi luistiin kalvon alle ja jossa on ulkopuolinen laippa 25. Painehylsyllä eli -meistil-lä on sellainen ulkopuolinen halkaisija, joka ei ole suurempi kuin reikien 28 halkaisija (katso kuvio 5), jotka sijaitsevat sekä teräs-levyssä että kannessa ja jotka ovat linjassa keskenään ja painehyl-syn eli meistin kanssa. Painehylsy eli meisti 26 on edelleen kalvoon 18 päin olevasta päästään muotoiltu terällä 24. Painejousen 27 avulla, joka on sovitettu teräslevyn 23 ja laipan 25 väliin, pidetään painehylsyn eli meistin 26 toinen pää venttiilin runkoon 2 muotoiltua ohjaus- eli nokkakäyrää 29 vasten, jossa on nokanhuippu 30 ja päätepysäytin 31, joka määrää venttiililuistin toisen pääte-asennon, ts. venttiilin sulkuasennon.

Edellyttäen että tilassa 13 vallitseva paine on alhaisempi kuin letkussa 5 vallitseva hydraulipaine aikaansaa näin ollen myös mitätön paineletkussa 5 syntynyt vuoto hydraulinesteen vuotamisen tilaan 13, niin että paine tilassa 13 ja siten myös kalvolla 18 kasvaa jatkuvasti. Tämä paineen kasvu jatkuu, ilman että venttiililuis-tilla 1 on mahdollisuus liikkua kuviossa 1 esitetystä asennosta siihen saakka, kunnes kalvo 18 murtuu. Tällöin laskee paine tilassa 13 ja painejousi 17 työntää venttiililuistin 1 nopeasti sen toiseen, päätepysäyttimen 31 ja painehylsyn 26 määräämään pääteasentoon. Tässä asennossa sijaitsee numerolla 32 merkitty luistiosa vastapäätä reikiä 11, jolloin luistiosan 32 tiivisteet 7 ovat tiiviisti venttiilin runkoa 2 vasten mainittujen reikien 11 molemmilla puolilla, niin että pääsy näihin on täten katkaistu. Täten estetään hyd-rauliöljyn virtaaminen takaisin esim. hydraulisylinteristä huolella 33 merkityssä suunnassa. Täten lukitaan myös sylinteri tai oikeammin sanottuna sen mäntä asentoonsa ilman liikkumismahdollisuutta.

Jos paineletkun 5 ja ulkoletkun 14 välisessä tilassa 13 vallitseva paine laskisi jokseenkin hitaasti, painaa painejousi 17 luistia 1 vasemmalle kuviota 1 ajatellen. Siitä huolimatta tapahtuuko tämä venttiililuistin liike kuviossa 1 esitetystä pääteasennosta toiseen pääteasentoon hitaasti tai ei, siirtää venttiilin rungon nokkakäyrä 29 painehylsyä 26 säteittä!sesti ulospäin, niin että painehylsyn terä 24 leikkaa tai meistää reiän kalvoon 18, mikä aiheuttaa nopeamman paineen alenemisen tilassa 13 ja siten myös venttiilin salamannopean sulkeutumisen joka kerta, kun niin on tarpeen. Ymmärre- 7 68896 tään, että painehylsyn leikkuu- tai meistitoimenpiteen tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti een jälkeen, kun painejousi 17 on pannut venttiililuistin 1 liikkeeseen, jonka liikkeen aikana paine-hylsyä 26 näin ollen ohjaa nokkakäyrä 29, joka sen jälkeen kun nokanhuippu 30 on ohitettu sallii sen, että painejousi 27 siirtää painehylsyä 26 säteittäisesti sisäänpäin, niin että tämä voi lyödä päätepysäytintä 31 vasten ja pysäyttää venttiililuistin sen toisessa pääteasennossa, ts. venttiilin suljetussa asennossa.

Tässä toisessa pääteasennossa on kuviossa 1 esitetyllä ulkolet-kulla 14 pääasiassa kuviossa 6 esitetty aallonmuoto, joka sallii letkun pitenemisen, joka vastaa ainakin venttiililuistin liikkumis-matkaa, ja jonka letku 14 pyrkii saamaan takaisin, jos letku defor-moituu. Letku 14 aikaansaa siksi venttiililuistin 1 siirtymisen avonaisesta suljettuun asentoon ja tämän keksinnön puitteissa on myös mahdollista korvata painejousi 17 letkuun sisäänrakennetulla vetojousella tai muulla vetoelimellä, joka huolehtii siitä, että venttiililuisti 1 siirtyy nopeasti avonaisesta suljettuun asentoon, niin pian kuin paine laskee tilassa 13.

Laitteen kuvaillun muotoilun johdosta ei nopea paineen aleneminen tilassa 13 synny ainoastaan, kun kalvo 18 murtuu, vaan myös niin pian kuin vuoto tai murtuma esiintyy ulkoletkussa 14 ja täten toimii kyseinen venttiili myös sellaisissa tapauksissa. Tällöin ei paineen aleneminen tapahdu kalvon murtumisen vuoksi vaan sen vuoksi, että kalvoon leikkautuu reikä, kun paineen alaraja-arvo on alitettu tilassa 13 ja venttiililuisti 1 on siirtynyt tietyn matkan sulkuasennon suuntaan. Niissä tapauksissa, kun etukäteen määrätty, suurin sallittu paineenlisäys on ylitetty tilassa 13, murtuu kalvo ja tällainen paineenlisäys voi syntyä sisäletkussa 5 esiintyvän vuodon tai murtuman yhteydessä. Esillä olevan keksinnön mukainen letkurikkoventtiili toimii näin ollen siitä huolimatta, menisikö ainoastaan sisäletku, ainoastaan ulkoletku tai sekä sisä- että ulkoletku rikki, ja on yhdentekevää meneekö toinen letku rikki ennen toista tai sen jälkeen.

Painejousen 17 ja/tai letkun 14 jännittämiseksi venttiilin asentamisen yhteydessä tai sen jälkeen kun venttiili on lauennut ja uusi kumikalvo on asennettu laukaisumekanismiin 19, voidaan niissä tapauksissa, joissa tämä ei ole mahdollista käsin, käyttää kuviossa 4 esitettyä työvälinettä 34. Tässä työvälineessä on haarukkamainen pää 35, raolla 36 varustettu runko 37 ja asetusruuvia 38 kannattava 8 68896 osa 3 9. Haarukkamaisen päänsä avulla työväline kiinnitetään venttiilin liitännän 3 molemmille puolille ja mutteria 12 vasten, minkä jälkeen raon 36 läpiviety pysäytysruuvi 40 ruuvataan kierteit-tettyyn reikään 41 venttiililuistilla 1. Pysäytysruuvia 40 vastapäätä olevan asetusruuvin 38 avulla voidaan luisti 1 siirtää sen jälkeen pääteasentoonsa, jolloin kiristetään painejousi ja/tai letku ja mahdollisesti tähän sisäänrakennettu vetoelin, minkä jälkeen paineväliainetta tuodaan tilaan 13, kunnes vaadittava paine on saavutettu venttiililuistin pitämiseksi pysäytintä 12 vasten olevassa asennossaan. Tätä työvälinettä voidaan käyttää venttiilin varalaukaisemiseksi ja jotta työväline voidaan sovittaa eri asentoihin venttiilille, tulee venttiilin venttiililuistin 1 olla varustettu useilla kehälle jaetuilla rei'illä 41.

Kuviossa 7 esitetään vaihtoehtoinen suoritusmuoto ulkoletkun liittämiseksi venttiililuistin päätyhylsyyn 16 ja tämä suoritusmuoto käsittää venttiililuistin 1 suhteen siirtyvän ja tätä vasten tiivisteen 42 avulla tiivistetyn tukihylsyn 43 vasteena tai tukena jatkoletkua 46 varten, joka sijaitsee ulkoletkun 14 ja venttiili-luistin päätehylsyn 16 välillä ja joka esim. terästä olevan tukihylsyn 43 antaman tuen ansiosta voi olla oleellisesti ohuempi ja joustavammin ja taipuisammin muotoiltu kuin ulkoletku. Jatkoletku on kohdasta 45 vulkanoitu kiinni ulkoletkulle ja päätyhylsylle 16, kun taas tukihylsy 43 on pinteiden 44 tai sentapaisten avulla kiinnitetty jatkoletkulle 46.

Päätyhylsylle 16 ja ulkoletkulle 14 on vulkanoitu kiinni myös jatkoleku 46 kuviossa 8 esitetyssä suoritusmuodossa, joka eroaa kuviossa 7 esitetystä ainoastaan siten, että jatkoletku 46 on kohdassa 45 vulkanoitu kiinni välikehylsyyn 90, joka on puolestaan kohdassa 45 vulkanoitu kiinni ulkoletkuun 14 ja että tukihylsy 43 on yhdistetty kiinteästi jutkoletkuun venttiiliin päin olevasta päästään mutta on jatkoletkun suhteen siirtyvä toisesta päästään, joka on tiivistetty jatkoletkuun nähden tiivisteiden 47 avulla. Jatkoletku esitetään venttiilin avonaisessa asennossa kuviossa 8 ja venttiilin suljetussa asennossa kuviossa 7.

Kuviossa 9 havainnollistettu suoritusmuoto esittää, että keksinnön mukaisesti on myös mahdollista sovittaa venttiililuisti 1 siirtyvästi kahdesta osasta 48, 49 muodostuvan teräsvaipan sisään, jolloin osa 48 on ruuvattu kiinni osalle 49. Tässä suoritusmuodossa on aksiaalisesti sovitetun laukaisumekanismin 19 kumikalvo 18 puris- 9 68896 tettu kiinni olaketta 21 vasten venttiililuistissa 1 olevaan aukkoon 51 ruuvatun, onton mutterin 52 avulla. Painehylsyyn tai meistiin 26, joka on tällöin varustettu pain β/äliaineen läpivirtaus-redillä 53 (samoin kuin on asianlaita kuviossa 1 esitetyssä paine-hylsyn suoritusmuodossa) , vaikuttaa tässä suoritusmuodossa välittömästi venttiililuisti 1. Viitenumerolla 55 merkitään useita osan 49 ja venttiililuistin 1 väliin sovitettuja painejousia ja numerolla 56 merkitään nysää paineväliaineen tuomiseksi tilaan 13. Keksinnön mukaisen venttiilin tulee olla sijoitettu paineletkun molempiin päihin ja jos ryhmän muodostavat venttiilien tilat kytketään sarjaan keskenään, saavutetaan se etu, että kaikki tähän rylmään sisältyvät venttiilit sulkeutuvat jos syntyy murtuma tai vuoto yhteen venttiiliin kuuluvassa letkussa.

Esillä olevan keksinnön mukaisen letkurikkoventtiilin kuvioissa 10-13 esitetyssä suoritusmuodossa on kuten aikaisemmin kuvailluissa suoritusmuodoissa venttiililuisti 1, joka on asennettu siirtyvästä venttiilipesälle eli venttiilin rungolle 2. Venttiililuistin ympäri ulottuvien urien 8 ja venttiilipesän tiivistysrenkaiden 7 sekä rei-kärivien 10, 11 ja seinän 9 järjestely on sama kuin aikaisemmissa suoritusmuodoissa lukuun ottainatta sitä, että seinässä 9 on myös ympäri ulottuva ura, johon on sijoitettu tiivistysrengas 60. Tämä tiivistysrengas 60 on tiiviisti venttiililuistin osan 32 sisäsivua vasten, kun venttiili sijaitsee sulkuasennossa. Venttiilipesässä on kapeampi osa 62, jossa on viiste 63 lähinnä reikäriviä 11 sijaitsevassa päässä. Venttiililuistin 1 päässä on vastaava, sisäänpäin suunnattu, vaistottu laippa 64, joka venttiililuistin 1 siirtyessä vasemmalle kuviossa 10 joutuu lepäämään viistettä 63 vasten, joka toimii pysäytysvasteena venttiilin ollessa täysin suljettuna.

Venttiilipesää 2 on aikaisemmin kuvailtuihin suoritusmuotoihin verrattuna pidennetty vasemmalle päin kuviota 10 ajatellen ja siinä on siten lieriömäinen osa 65, sen ulkopuolella oleva paksunnettu osa 66 ja tämän ulkopuolella oleva tiivistysosa 67 ulkoletkua 14 varten. Osien 65, 66 ja 67 läpi ulottuu kaksi pitkittäistä porausta 68, jotka yhdistävät letkujen 5 ja 14 välissä olevan tilan 13 letkurikkoventtiilin sisäonteloon 69, niin että tilassa 13 oleva paine-väliaine voi vapaasti virrata tilaan 69 ja vaikuttaa välittömästi venttiililuistia vastaan ja pyrkiä työntämään tätä oikealle painejousen 17 vaikutusta vastaan, joka on jännitetty venttiililuistin 10 68896 ja venttiilipesän kierteitetylle osalle 3 kiinniruuvatun mutterin 12 väliin. Tilan 69 tiivistämiseksi ympäristön suhteen on venttiilipesän osassa 65 kaksi uriin sijoitettua tiivistysrengasta 70, jotka ovat tiiviisti venttiililuistin 1 lieriömäisen porauksen 71 sisäsivua vasten, joka rajoittaa tilaa 69.

Esitetyssä suoritusmuodossa on venttiililuistissa 1 ulkopuolinen kierre 72, jolle sulkumutteri 73 on ruuvattu. Sulkumutterin vapaa pää 74 on tarkoitettu olemaan yhteistoiminnassa venttiilipesän osien 65 ja 66 välisen olakkeen 75 kanssa. Venttiilin ollessa täysin suljettuna (määräytyy venttiililuistin sisäänpäin olevan laipan 64 ja venttiilipesän viisteen 63 välisen tartunnan avulla) sijaitsee mutterin 73 pinta 74 normaalisti lyhyellä etäisyydellä vastepin-nasta 75. Mutteria 73 voidaan tällöin käyttää hyväksi venttiilin avaamiseksi käsin täysin tai osittain, mikäli niin halutaan, kun letkurikko on syntynyt. Mutterin 73 ruuvaaminen venttiililuistin kierteitä 72 aikaansaa täten venttiililuistin 1 siirtymisen oikealle kuviossa 10, niin että jousi 17 jännittyy jälleen ja sisäura 8 mahdollistaa paineväliaineen kulun reikärivien 10 ja 11 välillä.

Kuvioiden 10-13 venttiilipesässä 2 on täyttönysä 56, joka on ruuvattu osassa 66 olevaan kierteitettyyn reikään 76 ja aukeaa toiseen pitkittäiseen poraukseen 68 paineväliaineen tuomiseksi tilaan 13. Vastakkaisella sivulla on myös poraus 77, joka aukeaa toiseen kanavaan 68, mutta jossa on ympäri ulottuva olake 78 sisäpäässään. Tätä ympäri ulottuvaa olaketta 78 vasten on pingoitettu kiinni joustavaa tai muuta sopivaa ainetta oleva murtuva kalvo 18 läpimenevällä reiällä 79 varustetun mutterin 52 avulla. Yksityiskohdat 18, 52, 78, 79 muodostavat ensimmäisen paineenalennuslaitteen 19, joka on sovitettu tilassa 13 olevan paineväliaineen ennalta määrätyn paineen yläraja-arvon ylittyessä alentamaan tässä tilassa vallitsevaa painetta siten, että kalvo 18 murtuu. Tämän paineenalennuslaitteen 19 voi muodostaa myös säädettävällä raja-arvopai-neella varustettu varoventtiili. Oleellista on, että paineen yläraja-arvon ylittyessä aikaansaadaan paineen aleneminen tilassa 13, niin että jousi 17 siirtää venttiililuistin 1 sulkuasentoon.

Venttiilin laukeamisen tai sulkeutumisen aikaansaamiseksi myös ennalta määrätyn paineen alaraja-arvon alittuessa on keksinnön kuvioissa 10-13 esitetyssä suoritusmuodossa toinen paineenalennus-laite. Aikaisemmin kuvailtujen suoritusmuotojen yhteydessä on tämä 11 6 8 8 9 6 toinen paineenlaukaisulaite muodostunut terällä 24 varustetusta meististä 26, joka on meistänyt reiän kalvoon 18. Kuvioissa 10-13 esitetyssä suoritusmuodossa muodostaa tämän toisen paineenalennus-laitteen venttiililuistiin 1 porattu reikä 80, jossa on suuaukko 81, joka, kun venttiililuisti 1 sijaitsee täysin avonaisessa, kuviossa 10 esitetyssä asennossaan, sijaitsee kahden tiivistysrenkaan 82, 83 välissä venttiilipesällä 2. Laite on sellainen, että jo vähäinen paineen aleneminen yhtyvissä tiloissa 13, 68, 69 aikaansaa sen, että jousi 17 työntää venttiililuistia 1 vasemmalle, niin että venttiililuisti on paineen alaraja-arvon alittuessa siirtänyt suu-aukon 81 tiivistysrenkaan 82 ohi esim. kuviossa 1 esitettyyn asentoon. Tällöin puristuu yhtyvissä tiloissa 13, 68, 69 oleva painevä-liaine venttiilipesän 2 ja venttiililuistin 1 välisen välyksen kautta suuaukon 81 ja reiän 82 läpi, niin että paine laskee näissä tiloissa nopeammin, kunnes venttiili sijaitsee täysin suljetussa asennossa. Nopeus, jolla paineen aleneminen tiloissa 13, 68, 69 tapahtuu, voidaan määrätä muuntelemalla pesän ja luistin keskenään yhteistoiminnassa olevien osien suhteellisia halkaisijoita.

Kuviossa 10 esitetyssä suoritusmuodossa on sisä- ja ulkoletkut 5 ja vastaavasti 14 yhdistetty venttiilipesään 2 jonkin verran eri tavoin. Sisäletku 5 on siten pujotettu kiinnipuristusosan 84 päälle venttiilipesälle, ja melkein ympäri ulottuva välike 85 on sovitettu letkun pään ympärille niin, että välike jättää jäljelle läpi-kulkuosan 86 tilojen 13 ja 69 välisen yhteyden mahdollistamiseksi. Ulkoletku 14 on pujotettu välikkeen ja pesän osan 68 päälle ja tämän jälkeen on käytetty kahta letkupinnettä 87 toisaalta ulkolikun pu -ristamiseksi kiinni osaa 67 vasten, toisaalta sisäletkun puristamiseksi kiinni osaa 84 vasten ulkoletkun 14 ja välikkeen 85 välityksellä.

Kuvioissa 10-13 esitetty keksinnön suoritusmuoto voidaan edullisesti varustaa teräksisellä luistilla 1 ja messinkiä tai sentapaista, suuremman pituuslaajenemiskertoimen omaavaa metallia kuin vent-tiililuistin 1 materiaali olevalla venttiilipesällä 2. Tällaisen ratkaisun tuloksena on, että letkurikkoventtiili voidaan osastaan 3 liittää metallijohtoon esim. kaasunsyöttöjärjestelmässä, jolloin tulipalon ja letkujen 13 ja 14 mahdollisen tuhoutumisen yhteydessä aikaansaadaan venttiilin laukeaminen, niin että venttiililuisti 1 '2 68896 siirtyy sulkuasentoon, jolloin venttiililuistin laipan 64 ja vent-tiilipesän viisteen 63 välillä on tartunta. Jos kuumeneminen on niin voimakas, että kaikki laitteessa olevat tiivistysrenkaat tuhoutuvat, saa venttiilipesän suurempi pituuslaajenemiskerroin aikaan sen, että tämä laajenee voimakkaaseen ja kaasun tiivistävään sijaintiin venttiililuistin 1 sisäsivua vasten, niin ettei kaasua voi virrata ulos kierteityksen 3 liitetystä metallisesta syttöjohdosta.

Esillä olevan keksinnön mukaisen letkurikkoventtiilin eräänä suurena etuna tunnettuun letkurikkoventtiiliin verrattuna, jota kuvaillaan edellä mainitussa ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 412 946, on että venttiililuisti 1 pidetään tukevasti avonaisessa asennossa luistin ja venttiilipesän mutterin 12 tai vastaavasti venttiilipesän osan 49 pään välisen tartunnan ansiosta, kun kuormituslaite tai jousi 17 ja vastaavasti 55 on puristettu täysin kokoon. Tätä venttiililuistin ja venttiilipesän välistä pusku tartuntaa täysin avonaisen venttiilin yhteydessä voidaan käyttää hyväksi tilassa 13 olevan paineväliaineen saattamiseksi suuremman paineen alaiseksi kuin mitä vaaditaan kuormituslaitteen 17, 55 kokoonpuristamiseksi, niin että on olemassa varaa tämän paineväliaineen hidasta vuotoa varten, ennen kuin letkurikkoventtiili laukeaa. Täten vältetään tarve sovittaa paineväliaineen paine tarkasti ei täysin kokoonpuristetun kuormituslaitteen suhteen, mikä on välttämätöntä tunnetun letkurikkoventtiilin yhteydessä, jota kuvaillaan mainitussa ruotsalaisessa julkistetussa patenttihakemuksessa. Sellainen tarkka sovitus vaatisi lisäksi jatkuvaa tarkkailua ja paineväliaineen lisäämistä jälkikäteen nysän 56 kautta myös väistämättömän vuodon korvaamiseksi.

Esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu edellä kuvailtuun ja piirustuksessa esitettyyn, vaan sitä voidaan muunnella monella eri tavalla patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön ajatuksen puitteissa.

Claims (8)

13 68896

1. Letkurikkoventtiili paineletkuja tai -johtoja (5) varten, joissa on ympäröivä suojaletku tai -johto (14) ja painevä-liainetta paine- ja suojaletkujen tai -johtojen välisessä tilassa (13),jossa venttiilissä on venttiililuisti (1), joka on siirrettävissä venttiilipesää (2) pitkin avonaisen asennon ja läpivirtauksen venttiilin läpi estävän sulkuasennon välillä ja joka on sovitettu olemaan mainitun paineväliaineen vaikutuksen alaisena, jotta tämä pitää sen avonaisessa asennossa venttiili-luistin (1) sulkuasennon suuntaan peräänantavasti vaikuttavan kuormituslaitteen (17,55) vaikutusta vastaan, joka kuormitus-laite on sovitettu mainitun paineväliaineen paineen alaraja-arvon alittuessa sulkemaan venttiili, tunnettu siitä, että siinä on paineenalennuslaite (19), joka on yhteydessä mainittuun paine- ja suojaletkujen tai -johtojen (5,14) väliseen tilaan (13) ja joka on sovitettu tässä tilassa (13) vallitsevan paineen yläraja-arvon ylittyessä alentamaan painetta niin, että venttiili kuormituslaitteen (17,55) vaikutuksesta sulkeutuu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen letkurikkoventtiili, tunnettu siitä, että siinä on toinen paineenalennuslaite (18;80-82), joka on sovitettu mainitussa tilassa (13) olevan paineväliaineen paineen alaraja-arvon alittuessa alentamaan tätä painetta ja joka sallii siten sen, että kuormitus-laite (17,55) siirtää venttiililuistin (1) sulkuasentoon.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen letkurikkoventtiili, tunnettu siitä, että toinen paineenalennuslaite (80-82) käsittää venttiililuistiin (1) muotoillun paineenalennuskanavan (80), joka aukeaa venttiililuistin (1) venttiilipesään (2) päin olevalla sivulla suuakon (81) välityksellä, joka on venttiilin avonaisessa asennossa erotettu mainitusta tilasta (13) tiivisteen (82) avulla, joka on sovitettu venttiilipesälle (2) paineen halutun alaraja-arvon määräämään asentoon, niin että venttiililuistin (1) paineenalennuskanava (80) yhdistyy mainitun tilan (13) kanssa, jos paineen alaraja-arvo alitetaan. ,4 68896

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen letkurikkoventtiili, tunnettu siitä, että paineenalennuslaitteessa (19) on osa (18), johon paineväliaine vaikuttaa ja joka muodostaa heikon kohdan ja joka on mitoitettu murtumaan paineen yläraja-arvon ylittyessä ja siten alentamaan painetta mainitussa tilassa (13).

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen letkurikkoventtiili, tunnettu siitä, että paineenalennuslaitteessa (19) on reiäntekoelin (24,26), joka on sovitettu siten, että siihen vaikuttaa venttiililuistin (1) ja venttiilipesän (2) välinen suhteellinen liike ja joka on sovitettu tekemään reikiä paineenalennuslaitteeseen (19) sisältyvään sulkuosaan (18) paineen alaraja-arvon alittuessa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen letkurikkoventtiili, tunnettu siitä, että reiäntekoelin (24,26) on sovitettu venttiililuistille (1) ja että siinä on nokan seuraaja (26), joka on sovitettu tarttumaan venttiilipesälle (2) muotoiltuun nokkapintaan (29).

7. Patenttivaatimuksen 4,5 tai 6 mukainen letkurikkoventtiili, tunnettu siitä, että osa (18), johon paineväliaine vaikuttaa, on kalvo (18).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen letkurikkoventtiili, tunnettu siitä, että siinä on venttiililuistin (1) ja venttiilipesän (2) välillä vaikuttava luistinpalautus-laite (72-75) luistin (1) palauttamiseksi käsin sen sulkuasen-nosta ainakin osittain avonaiseen asentoon kuormituslaitteen (17) vaikutusta vastaan. is 68896