FI68726C - Oevningsfoerfarande foer optoelektrisk skjutning - Google Patents

Description

Optoelektroninen ammunnan harjoittelumenetelmä 6 8 7 2 6

Keksinnön kohteena on menetelmä käsiaseiden, kuten pistoolien ja kiväärien, ammunnan harjoittelemiseksi perustuen optoelektroni-seen, tavallisiin aseisiin kiinnitettävissä olevaan lähetin-vas-taanotin -laitteeseen sekä maaliin, joka erottuu ympäristöstään erilaisen optisen säteilyn heijastus- ja/tai sirontaominaisuuten-sa perusteella.

Ammunnan, erityisesti urheiluammunnan, harjoittelussa ns. kuiva-harjoittelun merkitys on erittäin suuri. Kuivaharjoittelun, ts. harjoittelun aseen kanssa ilman varsinaista ampumista, tärkeyttä korostaa vielä, että sitä on mahdollista harjoittaa turvallisesti esim. tavallisissa huonetiloissa. Ongelmana nykyisin on lähinnä, miten saada ampujat motivoiduksi suorittamaan riittävästi ja huolellisesti tähtäys- ja laukaisuharjoittelua ilman patruunoita. Toinen ongelma on, että kuivaharjoittelun tuloksen välittömään kontrollointiin ei ole olemassa tunnettuja tehokkaita menetelmiä lukuunottamatta suomalaisessa patenttihakemuksessa no. 831183 selostettua menetelmää.

Em. patenttihakemuksessa kuvattu menetelmä on kuitenkin tarkoitettu lähinnä monipuoliseksi ampujien valmennuksessa käytettäväksi ammunnan-analysointimenetelmäksi, jolloin siihen perustuvan laitteen eräs tärkeä käyttömuoto on käyttö todellisessa ammuntati-lanteessa. Suomalaisessa patenttihakemuksessa no. 831183 selostetun menetelmän ehkä tärkein ja arvokkain mittaustieto on täh-täyspisteen jatkuva seuranta tähtäyksen ja laukauksen aikana. Mainitun idean toteuttaminen käytännössä johtaa melko kalliiseen laitteeseen, jota ei ole yleensä mahdollista hankkia henkilökohtaiseen omistukseen ja käyttöön.

Ennestään tunnettuja ratkaisuja valon käytöstä ammunnan harjoittelun yhteydessä on mainittu mm. em. suomalaisessa patenttihakemuksessa sekä norjalaisessa patenttihakemuksessa no. 770997 (Utleg-ningsskrift nr. 144118). Yhteenvetona tunnettujen ratkaisujen suurimmista puutteista voidaan mainita: menetelmä tai laite ei sovellu käytettäväksi tavallisissa aseissa ilman erityistoimenpiteitä tai ei lainkaan (esim. erilliset laser-aseet); menetelmä on niin monipuolinen ja monimutkainen, että sen toteuttaminen käytännössä 2 68726 tekee laitteesta liian kalliin ampujan henkilökohtaiseen omistukseen ja käyttöön.

Esillä olevassa keksinnössä yksinkertainen lähetin-vastaanotin -laite kiinnitetään aseeseen, jolla harjoittelu halutaan suorittaa. Siten kukin ampuja voi harjoitella esim. kilpailuissa käyttämäl-lään aseella. Koska keksinnön mukaisessa menetelmässä tyydytään havaitsemaan ainoastaan osuiko optisella säteellä ammuttu laukaus halutun kokoisen ja muotoisen rajatun alueen sisä- tai ulkopuolelle, saadaan taulusta yksinkertainen. Optisen taulun rajaus tapahtuu siten, että taulu (tai taulu ja sen ympäristö) muodostuvat optisesti eri tavalla valoa heijastavista ja/tai sirottavista pinnoista. Yksinkertaisimmassa tapauksessa optinen taulu on esim. pyöreä heijastintarra tavanomaisella taustapinnalla (esim.seinä) ja lähetettävä optinen säde divergenssiltään ja halkaisijaltaan kapea valopulssi, jolloin tarran koko määrää käytännössä yksinään osumisen vaikeuden (ts. osuma-avaruuskulman arvon).

Varsinaisena tähtäystauluna voidaan - ja on ilmeisesti tehokkaitakin harjoittelun kannalta - käyttää erillistä taulua. Siten tähtäystaulu voidaan valita mahdollisimman hyvin todellista tilannetta vastaavaksi ja optisen taulun kokoa muuttelemalla voidaan säätää osumisen vaikeutta. Siten ammunnan kuivaharjoittelua voidaan suorittaa helposti vaihtelevilta ampumaetäisyyksiltä ja silti tiedetään mitä tulosta käytetty optisen taulun koko vastaisi todellisessa tilanteessa.

Eräs ampujien käyttämä harjoittelumuoto on tietyn kokoisen ympyrän ulkopuolelle menevien laukausten rekisteröinti. Tällöin taulusta poistetaan esim. osuma-arvoja kymmenen ja yhdeksän vastaava alue, jolloin ainoastaan niitä huonommat tulokset rekisteröityvät. Vastaava kuivaharjoittelu on helposti simuloitavissa esillä olevan keksinnön mukaisella laitteella.

Ampumahiihtäjien ammunnan harjoitteluun tässä kuvattu keksintö soveltuu erityisen hyvin, koska todellisessakin ammunnassa ainoastaan osumat huomioidaan. Lisäksi nykytekniikalla toteutettuna keksinnön mukaisen laitteen toimintaetäisyys ("ampumaetäisyys") ulottuu satoihin metreihin saakka, joten ampumaetäisyyskin 3 68726 voidaan valita todelliseksi.

Osumien tai ohilaukausten osoitus tapahtuu yksinkertaisimmillaan ääni- tai valomerkin avulla. Mikäli osumia/laukauksia halutaan rekisteröidä ja tallentaa pitemmältä aikaväliltä, voidaan laitteeseen liittää erilliset laskurit ja näyttölaitteet. Laukaisuhet-ken tunnistus voi tapahtua aseen liipaisimen yhteyteen kiinnitettävän sensorin avulla tai viritetyn aseen laukaisun aiheuttaman energiapulssin perusteella (jolloin anturi voi olla lähetin-vas-taanotin -laitteen kanssa samassa kotelossa).

Edellä esitettyjen ominaisuuksien aikaansaamiseksi keksinnölle on pääasiassa tunnusomaista patenttivaatimuksessa 1 esitetyt seikat .

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmmin esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuva 1 esittää menetelmää soveltavaa harjoittelulaitteistoa.

Kuvassa 1 on tavalliseen pistooliin 1 magneetin ja ohjauekaran 2 avulla kiinnitetty lähetin-vastaanotin -laite 3. Lähetin-vastaan-otin -laite sisältää lähettimen ja vastaanottimen lisäksi mm. teholähteen (paristo tai akku), käyttökytkimen, osumisen merkinan-tolaitteen (ääni- tai valomerkki), mahdolliset laskurit ja näytöt laukausten jaosumien laskemiseksi sekä mahdollisen liipaisuanturin ellei laitteessa käytetä ulkoista liipaisuanturia 4.

Lähetin koostuu puolijohdelaserista, optiikasta ja laserin modu-lointielektroniikasta. Aseen 1 liipaisuhetki tunnistetaan joko viritetyn aseen liipaisun aiheuttaman energiapulssin perusteella tai aseen liipaisimen yhteydessä olevan sensorin avulla. Laser-lähetin lähettää lyhyen yksittäisen valopulssin vasta sopivan säädettävän viiveen kuluttua, jotta valopulssin lähtö- ja tunnis-tushetki vastaisivat likimain oletetun luodin lähtöhetkeä aseen piipusta.

Vastaanotin koostuu herkästä valoilmaisimesta (valodiodi tai -transistori), sen tarvitsemasta vahvistinelektroniikasta sekä ilmaisin-elektroniikasta, joka havaitsee heijastimeen osuvat valopulssit.

4 68726

Vastaanottimen elektroniikasta, lähettimestä, halutusta toiminta-etäisyydestä ja käytetystä heijastinkalvosta 6 riippuu tarvitaanko vastaanottimessa myös yksinkertainen optiikka ja optinen suodatin herkkyyden parantamiseksi.

Aseeseen kiinnitettävien osien lisäksi laitteistoon kuuluu täh-täystaulu 5 ja optinen taulu 6 laser-sädettä varten. Lähetin-vastaanotin laite 3, taulut 5,6 sekä aseen tähtäimet 7 viritetään siten, että tähdättäessä tähtäystauluun 5, laserin lähettämä kapea valonsäde osuu tauluun 6. Taulu 6 on tehty esim. halvasta heijastinkalvosta, jonka heijastuskerroin on tyypillisesti 100 ... 1 000 -kertainen verrattuna tavanomaisiin taustapintoihin (puu, paperi, betoni jne.). Siten vastaanottimella voidaan helposti havaita milloin säde osuu heijastimeen. Heijastimen kokoa muuttamalla voidaan helposti säätää osumisen vaikeutta.

Tähtäystaulun 5 koko ja muoto valitaan siten, että käytetyltä har-joitteluetäisyydeltä taulu näyttää tähdättäessä samanlaiselta kuin todellisessa ammuntatilanteessa. Mikäli ampuja ei halua siirrellä aseensa tähtäinten 7 asentoa kuivaharjoittelun ajaksi, voidaa tarvittava kohdistussäätö suorittaa lähetin-vastaanotin -laitteen 3 säädettävällä kiinnityksellä ja/tai taulujen 5,6 keskinäisen sijainnin muuttamisella.

Asiantuntijalle on selvää, että keksinnön eri sovellutusmuodot eivät rajoitu ainoastaaan edellä esitettyyn esimerkkiin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa .

Claims (9)

1. Menetelmä käsiaseilla, kuten pistooleilla Ja kivääreillä, ta pahtuvan ammunnan harjoittelemiseksi tunnettu siltä, että tavallisiin aseisiin (1) kiinnitettävissä olevalla lähetin-vas-taanotin -laitteella (3) lähetetään optinen säde maalina olevaa, ympäristöstään optisen säteilyn heijastus- ja/tai sirontaominai-suuksiensa perusteella erottuvaa pintaa 46) kohti, jolloin säteen osuminen tai ohi meneminen havaitaan vastaanottimella paluusäteen perusteella. »

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lähettimestä saatava optinen säde on divergenssiltään ja halkaisijaltaan mahdollisimman kapea ja optinen taulu (6) halutun kokoinen ympäristöään paremmin säteilyä heijastava ja/tai sirottava pinta, jolloin osumisen vaikeutta eli osuma-avaruuskulman kokoa voidaan muuttaa muuttamalla heijastin/sirontapinnan kokoa.

3. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lähetin-vastaanotin -laitteessa (3) oleva anturi havaitsee viritetyn aseen O) laukaisun aiheuttaman energia-pulssin, runkoäänen tms., jonka perusteella määräytyy lähetin- 6 68726 vastaanotin -laitteen (3) osumaplsteen tunnistushetki.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lähettimestä saatava optinen säde/on divergenssiltään Ja halkaisijaltaan mahdollisimman kapea ja optinen taulu (6) halutun kokoinen lähiympäristöään huonommin säteilyä heijastava ja/tai sirottava pinta, jolloin vastaanotin havaitsee halutun huonommin säteilyä heijastavan/sirottavan alueen ympärillä olevaan alueeseen sattuneet osumat siinä laajuudessa mihin ympäröivä alue ulottuu.

4. Patenttivaatimukseen 1,2 tai 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lähetin-vastaanotin -laite (3) kiinnitetään aseen piipun päähän joko magneetin ja ainakin osittain piipun sisään työntyvän keskitys- ja pitokaran (2) avulla tai pelkän keskitys-ja pitokaran avulla, joka sisältää myös lukltuelaitteen.

5 68726

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä tunnettu siitä, ettiiampuja saa tiedon optisen säteen maaliin osumisesta tai ohi menemisestä merkkiäänen tai merkkivalon perusteella.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lähetin-vastaanotin -laitteeseen (3) on liitetty sopivat, joko erilliset tai laitteeseen integroidut laskurit ja näyttölaitteet, joiden avulla voidaan kaskea Ja tulostaa ammuttujen laukausten lukumäärä ja osumien tai ohilaukausten lukumäärä.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 tai 5-7 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lähetin-vastaanotin -laite (3) kiinnitetään aseeseen (1) sivu- ja korkeussuunnassa säädettävän klinnityslaitteen avulla.

9· Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lähetin-vastaanotin -laite (3) lähettää yksittäisen lyhyen valopulssin aseen (1) liipalsuhetken jälkeen siten viivästettynä, että valopulssin Jähtö- ja tunnietushetki vastaa likimain oletetun luodin lähtöhetkeä ko. aseen piipusta. 68726 7