FI68444B - Korrugerad metallplaotsremsa foer konstruktionselement - Google Patents

Description

68444

Aallotettu metallilevykaistale rakenne-elementtejä varten

Keksintö kohdistuu aallotettuihin metallilevykaistaleisiin, jotka soveltuvat liitoskaistaleiksi rakenne-elementeissä rakenne-elementteihin, joissa niitä käytetään, ja menetelmään tällaisten rakenne-elementtien valmistamiseksi. Rakenne-elementit metalli-levykaistaleineen ovat norjalaisissa patenttijulkaisuissa 129 759 ja 135 434 kuvattua tyyppiä, ts. ne koostuvat ylemmästä ja alemmasta, naulattavasta materiaalista ja/tai puutavarasta tehdystä laipasta, jotka pitää yhdessä välimatkan päässä toisistaan ja yhdensuuntaisesti toistensa kanssa yksi tai useampia metallilevykaistaleita, jotka ovat syrjällään laippojen välissä ja tunkeutuvat viimeksimainittuihin hampaillaan, jotka ovat keskenään välimatkan päässä toisistaan kaistaleen pitkittäisillä reunoilla.

Sellaisille elementeille, joissa ylempi ja alempi laippa ovat samaa materiaalia, käytetään normaalisti liitoskaistaletta, jossa on samanlaiset hampaat molempia pitkittäisiä reunoja pitkin ja suorat alueet tyvilinjoja pitkin hampaiden välissä (ks. US-patenttijulkaisut 3 812 641, 3 905 971, 3 938 289). Elementin yhteenpuristaminen suoritetaan tarkkailtuun kokonaispaksuuteen asti, joka paksuus on sama kuin liitinkappaleen nettokorkeus (hampaiden tyvilinjojen välinen etäisyys) plus kahden laipan kokonaispaksuus. Levymateriaalin aikaansaama pysäytyskyky silloin, kun liitoskaistaleen suora tyvilinja-alue nojaa laipan pintaa vasten, on sellaisten levymateriaalien yhteydessä riittävä kompensoimaan tunkeutumisvastuksen paikalliset vaihtelut, jotka muuten aiheuttaisivat hampaiden tunkeutumisen epätasaisesti vastaaviin laippoihin.

2 68444

Nykyään tunnetaan usein mielenkiintoa tehdä elementit avoimen laatikon muotoon, jossa ylempi laippa on kuitulevyä tai vaneria tai lastulevyä ja alempi laippa on avoin puurunko. Tämän tyyppiset elementit sopivat mm. pienten talojen kerrosten välipohjiin, koska avoin alasivu helpottaa asennusten tekemistä, kuten sähköjohtojen, vesijohtojen ja viemärijohtojen asentamista. Sellainen elementti on myös taloudellinen, jos tulenkestoisuuden tai ulkonäön takia tarvitaan ei-raken-teellista materiaalia oleva päällyste, esimerkiksi kipsilevy tai puinen paneeli, joka on järjestetty poikittain elementtien alempien laippojen päälle ja naulattu niihin.

Sellaisten elementtien valmistuksessa on kuitenkin ilmaantunut vaikeuksia oikean tunkeutumisen varmistamiseksi käytettäessä edellä mainituissa patenttijulkaisuissa kuvattuja liitoskaistaleita. Puusta aiheutuu usein huomattavasti vähemmän tunkeutumisvastusta kuin kyseessä olevista levymate-riaaleista ja vastus on erityisen pieni liitoskaistaleelle, joka ulottuu kuitujen suunnassa. Tästä seuraa, että puun puolella olevat hampaat eivät pysähdy tunkeutumisessaan, vaan jatkavat tyvilinjan ohi, jolloin levypuolen hampaat jäävät osittain tunkeutumatta ja kannattavat levymateriaalia, aiheuttaen sen, että elementti ei ole kunnolla sulkeutunut. Tästä aiheutuu pahannäköinen visuaalinen vaikutelma ja siitä seuraa edelleen, että liittimen ja levylaipan välinen yhteys ei saavuta täyttä lujuuttaan, mikä muutamissa tapauksissa aiheuttaa elementin luhistumisen.

Tätä ongelmaa voidaan tiettyyn määrään asti pienentää muodostamalla kaistale siten, että puun puolella on pitemmät ja leveämmät hampaat kuin levyn puolella, mutta mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin rajoitetut. Sitä paitsi valmistettaessa palkkeja, joissa on puulaipat, on huomattu, että epätasaisen tunkeutumisen ongelma voi syntyä kahden laipan materiaalin laatueron, kasvurenkaiden suunnan jne. seurauksena.

3 68444 Tästä syystä on huomattu, että epätasaisen tunkeutumisen ongelma voidaan ratkaista suotuisimmin hampaiden tyvilinja-alueiden pysäytyskykyä lisäämällä, pikemmin kuin lisäämällä hampaiden tunkeutumisvastusta.

US-patenttijulkaisu 3 538 668 esittää aallotetusta metallipeilistä tehtyä liitoskaistaletta, jolla on ohjaushampaat kaistaleen tasossa, ja näiden välissä perähampaat, jotka ovat kulmassa tähän tasoon nähden. Sisääntunkeutumisen yhteydessä perähampaat taittuvat tyvilinjan suhteen, jolloin sisääntunkeutumisvastus kasvaa. Tämä vastus ei kuitenkaan riitä pysäyttämään sisääntunkeutumista, koska perähampaat lopulta taittuvat pystysuoraan ylöspäin ja uppoavat veitsen tavoin materiaaliin.

Siten esillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on aikaansaada liitoskaistale aallotetusta metallipeilistä, jonka sisään-tunkeutumiskyky on rajoitettu, jolla kaistaleella on hampaat välimatkan päässä toisistaan kaistaleen pitkittäisillä reunoilla .

Keksintö tarjoaa tällaisen metallilevykaistaleen, jossa on tun-keutumispysäyttimet pitkin toista tai molempia pitkittäisiä liitosreunoja, jotka pysäyttimet ovat kielen muotoisia pistäen esille perättäisten hampaiden välissä, jolloin jokaisessa kielessä on useampi taittumisiinja esitaitetun ja/tai heikennetyn linjan muodossa, jotka linjat on muotoiltu niin, että kieli taittuu kielitasoon nähden vuorotellen molempiin suuntiin siten, että kielen etureuna hampaiden tunkeutuessa sisään laippaan nojaa laipan pintaa vasten, kieli taittuu taittumisiinjojen suhteen kunnes lopulta muodostuu tasomainen jalka, joka nojaa laipan pintaa vasten aivan tyvilinjan vieressä ulottuen siitä poikittaisesti molempiin suuntiin.

Reunalleen asetettu ohut levy, joka puristetaan puuhun, kohtaa vähän vastusta, jos se asetetaan kuitujen suunnassa, 4 68444 mutta jos se järjestetään poikittain kuitujen suuntaan nähden, vastus lisääntyy useita kertoja. Mainittujen pysäytti-mien pääperiaate on, kuten kuvataan seuraavassa, siitä huolimatta onko niillä tasopinnan tai leikkaavan reunan muoto, että niiden täytyy aiheuttaa kuitujen leikkautumista tunkeu-tuakseen puulaippaan, tosiasia mistä aiheutuu äkillinen tun-keutumisvastuksen kasvu ja samalla pysäytysvoima, joka riittää kompensoimaan kahden laipan kovuuserot.

Keksintö kohdistuu myös rakenne-elementtiin, jossa käytetään keksinnönmukaisia metallilevykaistaleita, sekä menetelmään näiden rakenne-elementtien valmistamiseksi. Elementille ja menetelmälle tunnusomaiset seikat on esitetty vaatimuksissa 7 ja 8.

Sarjaa keksinnön mukaisia suoritusmuotoja kuvataan seuraavassa viitaten piirustuksiin, joista kuvio 1 kuvaa tyypillistä liitoskaistaleen aallotusprofiilia, kuvio 2 kuvaa leikkausta meistetystä, mutta ei vielä profiloidusta liitoskaistaleesta, jossa ei ole tunkeutumispysäyt-timiä, kuvio 3 kuvaa leikkausta meistetystä, mutta ei profiloidusta liitoskaistaleesta, jossa on tunkeutumispysäyttimet puun puolella, kuviot 4 ja 5 kuvaavat leikkausta otettuna pitkin linjaa 4-4 kuvion 3 lopullisen muotoisen liitoskaistaleen reunaosasta ennen ja vastaavasti jälkeen tunkeutumisen, kuvio 6 kuvaa osaa pitkittäisestä ja vaakasuorasta leikkauksesta vaihtoehtoisen muotoisen liitoskaistaleen läpi, kuvio 7 kuvaa osaa meistetystä aihiosta kuviossa 6 kuvattua liitoskaistaletta varten, kuvio 8 kuvaa kuviossa 7 esitetyn pysäyttimen vaihtoehtoista muotoa, kuvio 9 kuvaa osaa meistetystä aihiosta toista, vaihtoehtoista pysäyttimen suoritusmuotoa varten, kuvio 10 on poikkileikkaus otettuna pitkin linjaa 19-19 kuviossa 9, kuviot 11a-11c ovat leikkauksia otettuina pitkin linjaa 20-20 kuviossa 9 ja kuvaavat peräkkäisiä vaiheita kuvion 9 pysäyttimen muotoutumisessa, kun liittimen hampaat tunkeutuvat laippaan, ja 5 68444 kuvio 12 on perspektiivikuva/ joka esittää osaa rakenne-elementistä, joka koostu levyelimistä, joita kaksi aallo-tettua liitoskaistaletta yhdistää toisiinsa.

Kuviossa 1 on kuvattu tyypillinen aallotettu liitoskaistaleen 10 profiili, jonka hampaiden muoto on esitetty kuviossa 2. Kuvion 1 profiili on kuviossa 2 esitetty leikkauksena 1-1 sen jälkeen, kun kuvion 2 levy 10a on profiloitu. Kaistale 10 on trapetsoidin muotoisesti aallotettu sen aaltovälin ollessa p. Hampaiden akseleita on merkitty viivalla x-x, jolloin kukin aalloonväli sisältää maksi hammasta kaistaleen molemmilla reunoilla. Lyhyempi hammas 21, jossa on aallotettu päätyreuna 25, on tarkoitettu painettavaksi levymate-riaaliin, kun taas pitempi hammas 22, jossa on karkeammat hammaspiikit 26, 26' ja 27 on tarkoitettu tunkeutumaan puu-materiaaliin. Tyvilinjoja on merkitty viitenumerolla 23 ja vastaavasti 24.

Esimerkki siitä, kuinka liitoskaistale, jolla on toisenlainen rakenne, on käytettävissä yhdistämään kahta levyn muotoista elintä, on kuvattu kuviossa 12, jota kuvataan tarkemmin alempana.

Jos nyt painetaan liitoskaistale, joka on kuviossa 1 ja 2 kuvatun muotoinen, samanaikaisesti ylempään laippaan, joka on kovaa kuitulevyä ja alempaan laippaan, joka on puumateriaalia, tilanne on monissa tapauksissa se, että levynpuolei-set hampaat painuvat vain osittain levyyn, kun puunpuoleiset hampaat painuvat sinne täysin, mikä merkitsee sitä, että hampaiden tyvilinja 24 nojaa puu- tai hirsilaippaa vasten. Reunaosa 24 ulottuu olennaisesti samaan suuntaan kuin hirsi-laipan kuidutkin ja tästä syystä se kohtaa vain pientä tun-keutumisvastusta tunkeutuessaan yhä pitemmälle, kun taas kuitujen leikkaaminen kehittää olennaisen osan tunkeutu-misvastuksesta. Elementin enemmästä puristamisesta seuraa siitä syystä vain puunpuoleisten hampaiden ja niiden tyvi- 6 68444 osien enempi tunkeutuminen/ kun taas levynpuoleiset hampaat jäävät vain osaksi tunkeutuneiksi.

Kuvio 3 kuvaa liitoskaistaletta 30, jolla on mahdollista saada aikaan tyviosan pysäytysvoiman suureneminen siten, että tehdään pysäytysjalka, joka on kielen tai huulen 31 muotoinen, joka on taitettu edeltäkäsin linjoja 32 ja 33 pitkin, kuten on kuvattu pystyleikkauksessa 4-4 (kuvio 4) lopullisesta kaistaleesta. Kun hammas tunkeutuu puulaip-paan, huulen etureuna 35 nojaa sitä vasten, jonka jälkeen kieli taittuu edelleen linjoja 32 ja 33 myöten, kunnes se muodostaa laakean jalan 35a, joka nojaa puulaippaa 35b vasten, kuten on kuvattu kuviossa 5. Jotta tämä jalka 35a tunkeutuisi puumateriaaliin, täytyy tapahtua kuitujen leikkautumista, minkä lisäksi täytyy tapahtua myös jalan alla olevan materiaalin puristumista kasaan, ja pysäytysvoiman lisääntyminen, joka siitä seuraa, on osoittautunut riittäväksi takaamaan oikean tunkeutumisen kyseessä olevien materiaalien, so. rakennevanerin, kuitulevyn ja kuusi- tai mäntyhirren suhteen.

Taivutetun tai taitetun kielen muotoinen pysäytysjalka voi olla myös asennettu kolmen taivutuslinjän avulla kahden sijasta, jotta saataisiin kome metallilevykerrosta kahden sijasta lopullisessa litteässä jalassa. Koska jalka tulee tällä tavalla jäykemmäksi, sen ulottuuvuus voi olla jonkin verran suurempi kaistaleen poikittaisessa suunnassa ja täten jalka voi olla tehokkaampi.

Sen sijaan, että tunkeutumispysäytin muotoiltaisiin liitos-kaistaleen osana, niinkuin edellä mainitussa esimerkissä, se voidaan rakentaa erilliseksi, liitoskaistaleen pohjaosaan kiinnitettäväksi elementiksi. Sellainen pysäytin, joka on valmistettu erikseen, voidaan tehdä paksummasta materiaalista kuin liitoskappale ja siten leveämmäksi ja tehokkaammaksi kuin liitoskaistaleen osana muotoiltu pysäytin.

68444 7

Kuviot 6 ja 7 kuvaavat kuvioissa 1-5 kuvatun suoritusmuodon edelleenkehittelyjä, jolloin aallotusprofiilin 150 pitkittäiset osat 151 on muodostettu loivasti aaltoileviksi vastakohtana kuviossa 1 esitetyille laakeille osille. Mainitun aallotetun muodon päätarkoitus on jäykistää liitoskaistalet-ta ja estää ohuen levymateriaalin paikallinen kuperoitumi-nen, kun se asetetaan alttiiksi puristaville voimille, jotka syntyvät silloin, kun hampaita puristetaan laippoihin.

Pysäyttimen taittumisen aikaansaamiseksi linjoja 162, 163 pitkin (vastaavat linjoja 32, 33 kuvioissa 3-4), pysäytin 161 on kunnolla kiinnitetty liitoskaistaleen tyviosaan kapealla osalla 164. Liitoskaistale valmistetaan pysäytinjalalla, joka on esitaitettu linjoja 162, 163 pitkin, kuten on esitetty vastaavasti kuviossa 4 ja se on hampaiden täydellisen tunkeutumisen jälkeen laipan tasossa, kuten on esitetty kuviossa 6. Liittimen tyvilinjan reunaosa on täten littaantu-nutta pysäytysjalkaa vasten kaarevaa linjaa 151 pitkin, joka on pysäytysjalan stabiloimista varten ja pysäytysjalan estämiseksi pyörimästä tai taipumasta tyvilinjan suhteen, kun pysäytin painetaan hitaasti laippaan. Koska pysäytysjalalla on täten parempi stabiilisuus se voidaan tehdä jonkin verran leveämmäksi (suuremmaksi kaistaleen pituuden poikkisuun-nassa), jolloin sen pysäytysvoima lisääntyy.

Pysäytysjalan lisää jäykistämistä voidaan saada aikaan taittamalla sen kaksi sivureunaa 171, 171', kuten on esitetty kuviossa 8. Nämä reunat leikkautuvat laippamateriaaliin ja ne voidaan siitä syystä edullisesti muotoilla pienillä hampailla 172 varustetuiksi. Kun ne puristetaan laippaan, ne voivat välittää vaakasuoria ja pituussuuntaisia voimia kaistaleen ja laipan välillä (vaakasuora leikkaus) ja täten tukea kaistaleen kapasiteettia tässä suhteessa.

Kuviot 9, 10 ja 11a-11b kuvaavat suoritusmuotoa, jossa pysäytys jalan muodostavan kielen esitaittaminen on vältetty.

8 68444

Kuten on esitetty kuviossa 9, kieli 181 on muodostettu kolmen samansuuntaisen heikon linjan 182, 183 ja 184 avulla, jotka ovat kapeita rakoja. Kuten on esitetty kuvion 10 leikkauksessa, on kieli sellaisena, kuin se on valmistettu, varsinaisen liitoskaistaleen tasossa ja tästä syystä se on lie-riösegmentin muotoinen, jonka lieriön kaarevat pinnat ovat hampaan akselin suuntaisia.

Kun tunkeutuminen on jatkunut sellaiseen pisteeseen asti, jossa kielen johtoreuna 185 on laipan pintaa vasten, katso kuvio 11a, manittua reunaa vasten kohdistettu paine aiheuttaa kielen taipumisen heikennettyjä linjoja pitkin, kuten on esitetty kuviossa 11b, koska poisleikatut raot muodostavat saranat, jotka on asetettu keskeisesti, mutta eri suuntiin, kosketuspainelinjän (p) suhtee, joka paine kulkee kielen poikkileikkauksen painovoimakeskuksen CG kautta. Kun tunkeutuminen jatkuu, kieli jatkaa taipumistaan saranoiden suhteen, kunnes muodostuu laakea jalka 186, kuten on esitetty kuviossa 11c.

Liitoskaistaleen suoritusmuoto, jossa on kuvioissa 9-11 kuvatut pysäyttimet, on yksinkertaisempi valmistaa, kuin aikaisemmin kuvatut muodot, koska ei tarvita mitään erityistä operaatiota kielen esitaivuttamiseksi.

Koska kuvion 10 kieli on kuvattu ympyrämäisen lieriösegmen-tin muotoiseksi, on ymmärrettävä, että termi lieriösegmentti ei ole niin rajoitettu.

Vaikka keksinnön mukaisia useita suoritusmuotoja on kuvattu sellaisen liitoskaistaleen yhteydessä, jolla on trapetsoi-din muotoinen aallotettu profiili, on selvää, että muutkin profiilit kuten esimerkiksi edellä mainituissa patenttijulkaisuissa kuvatut ja sellaiset, jotka on varustettu pysä-yttimillä, kuuluvat keksinnön piiriin, keksinnön ollessa rajoitettu vain patenttivaatimusten puitteissa.

9 68444

On lisäksi selvää, että keksintö käsittää useiden suoritusmuotojen yhdistelmiä, esimerkiksi sellaisia liitoskaistalei-ta, joissa on yhden tyypin pysäyttimet yhdellä pitkittäisellä reunallaan ja toisen ryypin pysäyttimet toisella reunallaan tai kahden erilaisen pysäyttimen yhdistelmä yhdellä ja samalla pitkittäisellä reunallaan.

Kuviossa 12 on perspektiivikuva, joka kuvaa rakenne-elementtiä laatikon muotoisen palkin 201 muodossa. Palkki koostuu ylemmästä levyntapaisesta elimestä 202 ja alemmasta levyn-tapaisesta elimestä 203 ja kahdesta aallotetusta liitoskais-taleesta 204, jotka yhdistävät elimiä. Elementti on valmis käytettäväksi ja liitoslevyjen 204 reunahampaat on painettu vastaaviin ylemmän ja alemman elimen pintoihin. Oikea tun-keutumissyvyys on aikaansaatu tunkeutumispysäyttimien 205 avulla, joita on edellä kuvattu ja joista muutamia on esitetty kuviossa 12.

*

Claims (8)

68444 10

1. Aallotettu metallilevykaistale, joka soveltuu liitos-kaistaleeksi rakenne-elementeissä (201), jotka koostuvat ylemmästä ja alemmasta, naulattavasta materiaalista ja/tai puutavarasta tehdystä laipasta (202, 203), jotka on sidottu yhteen välimatkan päähän toisistaan ja yhdensuuntaisesti toistensa kanssa yhdellä tai useammalla liitoskaistaleella (204), jotka ovat syrjällään laippojen välissä ja tunkeutuvat viimeksimainittuihin hampaillaan (22), jotka ovat keskenään välimatkan päässä toisistaan kaistaleen pitkittäisillä reunoilla, tunnettu siitä, että toisella tai molemmilla pitkittäisillä kaistaleen reunoilla on tunkeutumispysäyttimet (205) , jotka ovat kielen muotoisia pistäen esille perättäisten hampaiden välissä, jolloin jokaisessa kielessä on useampi taittumisiinja esitaitetun ja/tai heikennetyn linjan muodossa, jotka linjat on muotoiltu aikaansaamaan taittuminen kielitasoon nähden vuorotellen molempiin suuntiin siten, että kielen etureuna hampaiden tunkeutuessa sisään laippaan nojaa laipan pintaa vasten, kieli taittuu taittumisiinjojen suhteen kunnes lopulta muodostuu tasomainen jalka, joka nojaa laipan pintaa vasten aivan tyvilinjan vieressä ja ulottuu siitä poikittaisesta molempiin suuntiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metallilevykaistale, tunne ttu siitä, että kieli (31) on esitaitettu yhdessä suunnassa olennaisesti tyvilinjan (32) suhteen ja vastakkaisessa suunnassa linjan (33) suhteen, joka on samansuuntainen edellisen kanssa, mutta sen takana siten, että kielen etureuna (35) hampaan tunkeutuessa laippaan (35b) nojaa laipan pintaa vasten ja kieli tällöin taittuu edelleen kahden linjan (32, 33) suhteen noin 90° kokonaiskulman verran tyvilinjan (32) suhteen ja suurin piirtein 180° verran toisen linjan (33) suhteen, jolloin on muotoutunut jalka (35a), jolla on tasomainen olkaus laippaa vasten laipan ja liitoskaistaleen tyviosan välillä. 68444 11

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aallotettu metallilevy-kaistale, tunnettu siitä, että tyvilinja (151) on kaareva hampaan akselin poikkitasossa ja että kieli (161) liittyy tyvilinjaan kapean kaulamaisen osan (164) avulla, joka pystyy taittumaan pitkin lyhyttä tyvilinjan osaa (162), jolloin tyvilinja säilyttää kaarevan muotonsa ja sisääntun-keutumisen jälkeen nojaa tasomaista jalkaa (161) vasten kaarevaa reunaa (151) pitkin, joka stabiloi jalkaa (161) taivutusta tai vääntymistä vastaan tyvilinjan ympäri.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen aallotettu metallilevy-kaistale, tunnettu siitä, että kieli (161) on muotoiltu sivureunoin (171, 171'), jotka on taivutettu suurin piirtein 90° verran kielen tasoon nähden siten, että mainitut reunat liittimen tunkeutumisen viimeisessä vaiheessa tunkeutuvat lyhyen matkaa laippaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen aallotettu metallilevy-kaistale, tunnettu siitä, että sivureunoissa (171, 171') on hampaat (172).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aallotettu metallilevy-kaistale, tunnettu siitä, että kieli on lieriöseg-mentin muotoinen, jonka lieriön kaarevat pinnat ovat hampaan akselin suuntaisia, ja että kieli (181) on varustettu lukuisin heikennetyin viivoin (182, 183, 184), jotka ovat tyvilinjan suuntaisia, mainittujen heikennettyjen linjojen muodostaessa saranat, jotka ovat vuoron perään keskeisesti linjan (P) suhteen, joka linja on samansuuntainen hampaan akselin kanssa ja kulkee kielen poikkileikkauksen painopisteen (CG) kautta, aiheuttaen täten kielen taittumisen heikennettyjä linjoja pitkin vuorottaisiin suuntiin, kun kielen johtoreuna (185) painetaan laippaa vasten.

7. Rakenne-elementti (201), joka koostuu ylemmästä ja alemmasta, naulattavaa levyä ja/tai puutavaraa olevasta 68444 12 laipasta (202, 203), joita pitää yhdessä välimatkan päässä toisistaan ja olennaisesti samansuuntaisina yksi tai useampia aallotettuja metallilevykaistaleita (204), jotka ovat syrjällään laippojen välissä ja tunkeutuvat niihin hampaillaan, jotka ovat kaistaleen reunoissa, tunnettu siitä, että levykaistaleet (204) on varustettu tunkeutumispysä-yttimillä (205), jotka ovat kielen muotoisia ja pistävät esille perättäisten hampaiden välissä ainakin yhtä kaistaleen reunaa pitkin, jolloin jokainen kieli on taitettu vuoron perään molempiin suuntiin kahden tai useamman hampaan tyvi-linjan kanssa samansuuntaisen taittumisiinjän suhteen niin, että muodostuu tasomainen jalka, joka nojaa laipan pintaa vasten aivan hampaan tyvilinjan alla ulottuen siitä poikit-taisesti molempiin suuntiin.

8. Menetelmä hampaiden tunkeutumisen säätämiseksi valmistettaessa rakenne-elementtejä (201), jotka koostuvat ylemmästä ja alemmasta laipasta (202, 203), jotka on sidottu yhteen välimatkan päähän toisistaan ja yhdensuuntaisesti toistensa kanssa yhdellä tai useammalla aallotetulla metallisella liitoskaistaleella (204), jotka ovat syrjällään laippojen välissä ja tunkeutuvat näihin hampaillaan (22), jotka ovat keskenään välimatkan päässä toisistaan kaistaleen pitkittäisillä reunoilla, tunnettu siitä, että liitoskaistale varustetaan kielenmuotoisilla tunkeutumispy-säyttimillä, jotka pistävät esille perättäisten hampaiden välissä ainakin yhdellä kaistaleen pitkittäisellä reunalla, jotka kielet on varustettu usealla taittumisiinjalla esi-taitetun ja/tai heikennetyn linjan muodossa, jotka taittumisiin jät on muotoiltu niin, että kieli taittuu kielitasoon nähden vuorotellen molempiin suuntiin niin, että kielen etu-reuna hampaiden tunkeutuessa sisään laippaan nojaa laipan pintaa vasten, kieli taittuu taittumisiinjojen suhteen kunnes lopulta muodostuu tasomainen jalka, joka nojaa laipan pintaa vasten aivan tyvilinjan alla ulottuen siitä poikittaisesta molempiin suuntiin. 13 D , ,ν 68444