FI68394C - Analogifoerfarande foer framstaellning av terapeutiskt anvaendbara bis-pyridiniumalkaner och bis-pyridiniumxylener - Google Patents

Description

68394

Analogiamenetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten bis-pyridiniumalkaanien ja bis-pyridiniumksyleenien valmistamiseksi 5 Jakamalla erotettu Fl-patentista 66850

Keksintö koskee analogiamenetelmää terapeuttises-sesti käyttökelpoisten bis-pyridiniumalkaanien ja bis-pyridiniumksyleenien valmistamiseksi, joilla on kaava I

10 [*2 _ x /"V_ (I) \=j 15 L J m L J n jossa Y on 4-18 hiiliatomia sisältävä alkyleeniryhmä, joka erottaa toisistaan molemmat 4-(R-NH)-1-pyridinyyli-ryhmät 4-18 hiiliatomilla, ja R on 6-18 hiiliatomia si-20 sältävä alkyyliryhmä, sykloheksyyli tai fenyyli, joka on substituoitu yhdellä tai kahdella halogeenilla; tai Y on ,-v ^ CH - 25 -°¾— (Q)v R on vety, suora tai haarautunut, 1-18 hiiliatomia sisäl-30 tävä alkyyliryhmä tai bentsyyli; Q on metyyli tai kloori; ja v on kokonaisluku 0-4, ja A on anioni; m on 1 tai 3; n on 1 tai 2; x on 1, 2 tai 3 ja (m) · (2) = (n) · (x) .

Uudet yhdisteet ovat bis-(4-amino-l-pyridinium)-35 alkaaneja ja dl, c2T' -bis- (4-amino-l-pyrinium) -ksyleene jä 68394 ja ne ovat käyttökelpoisia hallittaessa bakteereja, sieniä ja Herpes-viruksia ja eräissä tapauksissa estettäessä hammasplakin muodostusta.

US-patenttijulkaisussa 3 055 902 esitetään ryhmä 5 bis-(4-amino-l-pyridinium)-alkaaneja välituotteina valmistettaessa vastaavia bis-(4-amino-l-piperidino)-alkaane-ja, joilla ilmoitetaan olevan bakteerien kasvua estävä ja bakteereita tuhoava vaikutus.

W. C. Austin et ai., J. Pharm. Pharmacol., 11 (1959) 10 80-93 ovat esittäneet yhdisteet 1,10-bis-(4-amino-l-pyri dinium) -dekaanidijodidi ja 1,10-bis-(4-asetamido-l-pyri-dinium)-dekaanidijodidi. On esitetty, että näiden tunnettujen kvaternääristen ammoniumyhdisteiden laajasta ja sekalaisesta ryhmästä määrätyillä yhdistellä on ameebojen, 15 bakteerien, rihmamadon ja trypanosoomaloisen vastainen vaikutus, mutta kummallekaan yllä mainitulle yhdisteelle ei ole esitetty biologisia arvoja.

Määrätyt kaavan I yhdisteet ovat myös käyttökelpoisia hammasplakin estoaineina, esimerkiksi: 20 1,6-bis-/^-(oktyyliamino)-l-pyridinium7_heksaanidibromi- di ja vastaava dikloridi, 1.6- bis-^4-(nonyyliamino)-l-pyridinium7~heksaanidibromidi ja vastaava dikloridi, 1.6- bis-/4-(desyyliamino)-l-pyridinium7_heksaanidibromidi, 25 1,6-bis-Z4-(dodesyyliamino)-pyridinium7-heksaanidibromidi, 1.7- bis-/4-(heptyyliamino)-l-pyridinium7-heptaanidibromidi, 1.7- bis-/4-(oktyyliamino)-l-pyridinium7-heptaanidibromidi, 1,V-bis-/^-(nonyyliamino)-l-pyridinium7~heptaanidibromidi, 1.7- bis-/4-(desyyliamino)-l-pyridinium7-heptaanidibromidi, 30 1,7-bis-/4-(dodesyyliamino)-l-pyridinium7-heptaanodibromi- di, 1.8- bis-/3~(heptyyliamino)-l-pyridinium7-l-oktaanidibromi-di ja vastaava dikloridi, 1.8- bis-/4-(oktyyliamino)-l-pyridinium7-l-oktaanidiklo-35 ridi, 68394 1.8- bis-/4-(nonyyliamino)-l-pyridinium7“Oktaanidibromi-di, 1.8- bis-/3- (desyyliamino)-l-pyridinium7-oktaanidibromidi, 1 ,8-bis-/4- (dodesyyliamino) -l-pyridinium7-oktaanidibromidi, 5 1,8-bis-/3~ (2-etyyliheksyyliamino) -l-pyridinium7-oktaanidi- bromidi, 1.9- bis-/3-(heptyyliamino)-l-pyridinium7-nonaanidikloridi, 1.9- bis-/4-(nonyyliamino)-l-pyridinium7-nonaanidibromidi, 1.9- bis-/4- (desyyliamino) -l-pyridiniui&7-nonaanidibromidi, 10 1,9-bis-/_4- (dodesyyliamino) -pyridiniui&7-nonaanidibromidi, 1.10- bis-/4-(heptyyliamino)-l-pyridinium7~dekaanidibro-midi ja vastaava dikloridi, 1.10- bis-,/4-(nonyyliamino)-l-pyridinium7-dekaanidibromidi, 1.10- bis-/3- (desyyliamino) -l-pyridinium/'-dekaanidibromidi, 15 1,10-bis-/4-(dodesyyliamino)-l-pyridinium7-dekaanidibro- midi , 1.10- bis-/4-(2-etyyliheksyyliamino)-l-pyridinium7-dekaa-nidikloridi, 1, 12-bis-/4-(heksyyliamino)-l-pyridinium7-dodekaanidibro-20 midi ja vastaava dikloridi, 1, 12-bis-/.4- (heptyyliamino) -l-pyridinium7-dodekaanidi-bromidi, 1, 12-bis-/4-(oktyyliamino)-l-pyridinium7-dodekaanidibro-midi, 25 1,12-bis-/4-(nonyyliamino)-l-pyridinium7-dodekaanidibro- midi, 1.12- bis-Z4-(desyyliamino)-l-pyridinium7-dodekaanidibro-midi, 1.12- bis-/4-(dodesyyliamino)-l-pyridinium7-dodekaanidibro-30 midi, 1.12- bis-/j5- (2-etyyliheksyyliamino) -l-pyridinium7-dode-kaanidibromidi ja vastaava dikloridi, 1,14-bis-//[4- (heksyyliamino)-l-pyridinium7-tetradekaani-dibromidi ja vastaava dikloridi, 35 1,14-bis-Z4-(heptyyliamino)-l-pyridinium7-tetradekaani- dibromidi ja vastaava dikloridi, 4 68394 1,14-bis-/4-(oktyyliamino)-l-pyridinium7-tetradekaani-dibromidi, ja erityisen suositeltavina 1.9- bis-/4-(heptyyliamino)-l-pyridinium7-nonaanidibromi-di, 5 1,10-bis-/_4-(2-etyyliheksyyliamino)-l-pyridiniu^7-dekaa- nidibromidi, 1.10- bis-/T- (oktyyliamino)-l-pyridinium7-dekaanidiklori-di ja vastaava dibromidi, 1,9-bis-/4-(oktyyliamino)-l-pyridinium7-nonaanidibromidi, 10 1,12-bis-^4-(heptyyliamino)-pyridinium^-dodekaanidiklo- ridi ja 1,8-bis-/4-(oktyyliamino)-1-pyridinium7-oktaanidibromi-di .

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomais-15 ta, että kaksi moolia 4-(R-amino)pyridiiniä, jolla on kaava III, /ΓΆ

KNH -( N

VrzV III

20 saatetaan reagoimaan yhden moolin kanssa disubstituoitua alkaania, jolla on kaava IV,

25 Z - Y - Z IV

tai yhden moolin kanssa d., oC'-disubstituoitua ksyleeniä, jolla on kaava V

30 /n*'***' 35 (Q>v 5 68394 jolloin kaavoissa IV ja V Z on kloori, bromi, jodi, me-taanisulfonyylioksi, etaanisulfonyylioksi, bentsoeeni-sulfonyylioksi tai p-tolueenisulfonyylioksi, A muodostuneessa kaavan I mukaisessa yhdisteessä vastaa Z:aa, 5 ja halutaessa A korvataan toisella halutulla anionilla, jolloin kaavoissa IV ja V lisäksi Y on 4-18 hiiliatomia sisältävä alkyleeniryhmä erottaen ryhmät Z 4-18 hiili-atomilla, Q on metyyli tai kloori ja v on kokonaisluku 0-4,

10 ja annettaessa 4-(R-amino)-pyridiinin (III) reagoida di-substituoidun alkaanin (IV) kanssa, R on kaavassa III

6-18 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, sykloheksyyli tai fenyyli, joka on substituoitu yhdellä tai kahdella halogeenilla, 15 ja annettaessa 4-(R-amino-pyridiinin (III) reagoida oi, oc-’-disubstituoidun ksyleenin (V) kanssa, R on kaavassa III vetyä, suora tai haarautunut, 1-18 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä tai bentsyyli.

Kaavassa I alkyleeniryhmä Y on kaksiarvoinen, tyy-20 dyttynyt alifaattinen hiilivetyryhmä, jossa on 4-18, mieluiten 8-12 hiiliatomia suorana tai haarautuneena ketjuna erottaen molemmat 4-(R-NH)-1-pyridinyyliryhmät 4-18, mieluiten 8-12 hiiliatomilla, esim. 1,4-butyleeni, 1,5-pentyleeni, 1,6-heksyleeni, 1,7-heptyleeni, 1,8-ok-25 tyleeni, 1,9-nonyleeni, 1,10-dekyleeni, 1,11-undekylee-ni, 1,12-dodekyleeni, 1,13-tridekyleeni, 1,14-tetrade-kyleeni, 1,15-pentadekyleeni, 1,16-heksadekyleeni, 1,17-heptadekyleeni, 1,18-oktadekyleeni, 1-metyyli-l,4-butyleeni, 3-metyyli-l,5-pentyleeni, 2-etyyli-l,4-buty-30 tyleeni, 3-metyyli-l,6-heksyleeni, 2,4-dimetyyli-l,5-pentyleeni, 1-metyyli-l,7-heptyleeni, 3-etyyli-l,6-heksyleeni, 3-propyyli-l,5-pentyleeni, 4,4-dimetyyli-l,7-hep-tyleeni, 2,6-dimetyyli-l,7-heptyleeni, 2,4,4-trimetyyli- 6 68394 1,6-heksyleeni, 2,7-dimetyyli-l,8-oktyleeni, 1-metyyli- 1,10-dekyleeni, 5-etyyli-l,9-nonyleeni, 3,3,6,6-tetra-metyyli-1,8-oktyleeni, 3,8-dimetyyli-l,10-dekyleeni, 3-metyyli-l,11-undekyleeni, 6-metyyli-l,12-dodekyleeni, 5 2-metyyli-l,13-tridekyleeni, 4,9-dimetyyli-l,12-dodekyleeni, 4-metyyli-l,14-tetradekyleeni, 2,13-dimetyyli —1,14-tetradekyleeni, 1,4-dipropyyli-l,4-butyleeni, 3- (3-pentyyli)-1,5-pentyleeni, 2-(4,8-dimetyylinonyy-li)-1,4-butyleeni, 1-heptyyli-l,5-pentyleeni ja muut.

10 On huomattava, että kun Y sisältää neljä hii liatomia sen on tietenkin oltava suoraketjuinen ja samoin kun Y sisältää 18 hiiliatomia ja erottaa molemmat 4- (R-NH)-1-pyridinyyliryhmät 18 hiiliatomilla mainittujen hiiliatomien on oltava suoralla ketjulla. Kaikis- 15 sa muissa tapauksissa Y voi olla suora tai haarautunut.

Kaavassa I R on suora tai haarautunut, 6-18, mieluiten yhdeksään saakka hiiliatomeja sisältävä al-kyyliryhmä, esim. n-heksyyli, n-heptyyli, n-oktyyli, n-nonyyli, n-dekyyli, n-undekyyli, n-dodekyyli, n-20 tridekyyli, n-tetradekyyli, n-pentadekyyli, n-heksade-kyyli, n-heptadekyyli, n-oktadekyyli, 1-metyylipentyy-li, 2,2-dimetyylibutyyli, 2-metyyliheksyyli, 1,4-dime-tyylipentyyli, 2-etyylipentyyli, 3-etyylipentyyli, 2-metyyliheptyyli, 1-etyyliheksyyli, 2-etyyliheksyyli, 25 2-propyylipentyyli, 2-metyyli-3-etyylipentyyli, 3- etyyliheptyyli, 1,3,5-trimetyyliheksyyli, 1,5-dimetyy-li-4-etyyliheksyyli, 2-propyyliheptyyli, 5-metyyli- 2-butyyliheksyyli, 2-propyylinonyyli, 2-butyylioktyyli, 1,1-dimetyyliundekyyli, 2-pentyylinonyyli, 1,2-30 dimetyylitetradekyyli, 1,1-dimetyylipentadekyyli ja muut.

Kun R kaavassa I on fenyyli, jolla on yhtenä tai kahtena substituenttina halogeeni, se on esim. p-kloori-fenyyli, o-kloorifenyyli, m-kloorifenyyli, p-bromifenyyli, 68394 m-fluorifenyyli, p-jodifenyyli, 2,4-dikloorifenyyli, 2,4-difluorifenyyli, 2,5-dibromifenyyli, 3,5-dikloori-fenyyli, 3-kloori-4-fluorifenyyli.

Kun R on suora tai haarautunut, 1-18 mieluiten 5 6-12 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, se on yllä mainittujen 6-18 hiiliatomia sisältävien alkyyliryhmien lisäksi esim. metyyli, etyyli, n-propyyli, n-butyyli, n-pentyyli, isopropyyli, 1-metyylipropyyli, isobutyy-li, tert.-butyyli, isopentyyli, neopentyyli tai Ι-ΙΟ metyylipentyyli.

Kun kaavoissa A on anioni, se voi olla sekä epäorgaanisten, että orgaanisten happojen anioni, esim. bromidi, kloridi, fluoridi, jodidi, sulfaatti, fosfaatti, nitraatti, sulfamaatti, metaanisulfonaatti, etaani- 15 sulfonaatti, bentseenisulfonaatti, p-tolueenisulfonaat- ; ti, naftaleenisulfonaatti, naftaleenidisulfonaatti, sykloheksyylisulfamaatti, asetaatti, trifluoriasetaatti, malaatti, fumaraatti, suksinaatti, tartraatti, oksalaat-ti, sitraatti, laktaatti, glukonaatti, askorbaatti, 20 laktaatti, ftalaatti, salisylaatti, bentsoaatti, pik-raatti, metaanifosfonaatti, arseniitti, arsenaatti, tiosulfaatti, perkloraatti, tartronaatti, sarkosinaat-ti, N-lauroyylisarkosinaatti, monofluorifosfaatti, heksa-fluorialuminaatti, heksafluorisilikaatti, heksafluori-25 stannaatti, fluorisirkonaatti, tetrafluoriboraatti, heksaklooriplatinaatti, tetrakloorialuminaatti tai heksaklooristannaatti. Bromidi ja kloridi ovat suositeltavia .

Tässä käytetyllä sanonnalla "halogeeni" tarkoite-30 taan fluoria, klooria, bromia ja jodia.

Sanonnoissa alempi alkyyli ja alempi alkoksi "alempi" tarkoittaa 1-4 hiiliatomia sisältävää alkyyli-osaa, esim. metyyliä, etyyliä, propyyliä, isopropyyliä, butyyliä, isobutyyliä ja tert.-butyyliä.

8 68394

Reaktio kaavan I yhdisteiden valmistamiseksi suoritetaan sopivammin antamalla reagoida kaksi moolia 4-(R-amino)-pyridiiniä (kaava III) ja yksi mooli sopivasti disubstituoitua alkaania tai ksyleeniä (kaava IV tai V) reagoimattomassa liuottimessa, esim.

5 alemmassa alkanolissa, asetonitriilissä, N,N-dimetyy-liformamidissa, Ν,Ν-dimetyyliasetamidissa, betseenis-sä, tolueenissa tai ksyleenissä lämpötilassa n. 80°-150°C 1-24 tuntia. Tavallisesti reaktiokomponentteja kuumennetaan lämpötilassa 60-100°C n. 2-20 tuntia 10 asetonitriilissä tai Ν,Ν-dimetyyliformamidissa tai näiden seoksessa tai alemmassa alkanolissa.

Vaihtoehtoisesti reaktio voidaan suorittaa ilman liuotinta kuumentamalla reaktiokomponenttien stökio-metrisiä määriä lämpötilassa 120-150°C n. 2-5 tuntia. 15 Muodostuneet bis-/4-(R-amino)-l-pyridinium?- yhdisteet (kaava I) eristetään tavanomaisin menetelmin esim. suodattamalla, jos tuote on liukenematon reaktio-väliaineeseen, laimentamalla reaktioseosta poolitto-malla liuottimena, esim. eetterillä, bentseenillä 20 tai heksaanilla tuotteen saostamiseksi tai haihduttamalla reaktioväliaine, jolloin tuote jää jäljelle. Eristettyä, epäpuhdasta tuotetta voidaa puhdistaa kiteyttämällä sopivasta liuottimesta adsorbentin, esim. aktiivihiilen tai piimään läsnäollessa.

25 Yllä kuvatun menetelmän mukaan valmistetut bis- /4-(R-amino)-l-pyridinium7-vhdisteet sisältävät anionin (A kaavassa I) vastaten reagoivasta disubstituoidusta alkaanista tai ksyleenistä poistuvaa ryhmää (Z kaavoissa IV ja V).

30 Mutta haluttaessa näiden yhdisteiden anioniosaa voidaan muuttaa tavanomaisin ioninvaihtonenetelmin esim. johtamalla pyridiniumyhdisteen liuos sopivassa liuot- 9 68394 timessa, esim. metanolissa, etanolissa tai vedessä haluttua anionia sisältävän synteettisen ioninvaihto-hartsin kerroksen läpi. Liuotin haihdutetaan ja muodostunut, halutun anionin sisältävä pyridiniumyhdiste puh-5 distetaan kiteyttämällä uudelleen sopivasta liuottimes-ta.

Vaihtoehtoisesti voidaan pyridiniurryhdisteen antaa reagoida liukenevan suolan kanssa, joka sisältää halutun anionin ja vastaavan kationin, joka muodostaa 10 pyridiniumyhdisteen anionin kanssa liukenemattoman sakan. Jälkimmäinen erotetaan ja jäljelle jää halutun anionin sisältävän pyridiniumyhdisteen liuos. Annetaan esim. bis-/4-(R-amino)-l-pyridiniu,m7-alkaanidi-halogenidin reagoida orgaanisen tai epäorgaanisen 15 hapon hopeasuolan kanssa. Saostunut hopeahalogenidi poistetaan ja jäljelle jää halutun orgaanisen tai orgaanisen anionin sisältävän pyridiniumyhdisteen liuos.

Yllä kuvatun tyyppistä raetateettista reaktiota 20 voidaan myös käyttää liukenemattomien pyridiniumyhdis-teiden valmistamiseksi. Niinpä annetaan liukoisen bis-/4-(R-amino)-l-pvridinium7~vhdisteen reagoida halutun anionin sisältävän liukoisen suolan kanssa anionin muodostaessa pyridiniumkationin kanssa halutun tuot-25 teen liukenemattomana sakkana. Nämä liukenemattomat pyridiniumsuolat ovat käyttökelpoisia eristettäessä ja puhdistettaessa ja sisältyessään emulsioihin, voiteisiin, tahnoihin, kasvovesiin, hyytelöihin tai jauheisiin ne toimivat myös kestovaikutusvalmisteina, 30 joista mikrobien vastainen pyridiniumyhdiste erittyy hitaasti. Lisäksi liukenemattomat suolat, jotka on johdettu määrätyistä anioneista, esim. US-patenttijulkaisussa I! — 10 68394 3 937 807, kuvatuista, vähentävät tehokkaasti hammas- plakkia estävien aineiden hampaita värjäävää vaikutusta .

Niinpä mikäli määrätyn yhdisteen ominaisuudet 5 kuten liukoisuus, pysyvyys, molekyylipaino, fysikaalinen ulkonäkö tai myrkyllisyys, tekevät yhdisteen sopimattomaksi haluttuun tarkoitukseen se voidaan helposti muuttaa toiseen sopivampaan muotoon. Käytettäessä iholla tai muilla kudoksilla tai suuontelo lossa käytetään tietenkin farmaseuttisesti hyväksyttäviä anioneja, esim. fluoridia, kloridia, bromidia, jodidia tai metaanisulfonaattia.

Lähtöaineina käytetyt 4-(R-amino)-pyridiinit (kaava III) ovat yleensä tunnettuja uusia voidaan 15 valmistaa tunnettujen yhdisteiden valmistusmenetelmien avulla.

Mukavimmin 4-(R-amino)-pyridiinit valmistetaan antamalla 4-kloori- tai 4-bromipyridiini- tai N-(4-pyridyyli)-pyridiniumkloridihydrokloridin reagoida 20 sopivasti substituoidun amiinin kanssa. Tavallisesti reaktio suoritetaan kuumentamalla reaktiokomponent-teja ilman liuotinta lämpötilassa 150-225°C n. 1,5-3 tuntia. Tuote eristetään tavalliseen tapaan esim. uuttamalla emäksisestä vesiväliaineesta orgaaniseen 25 liuottimeen, esim. eetteriin, metyleenikloridiin tai kloroformiin, haihduttamalla orgaaninen liuotin ja kiteyttämällä jäännös sopivasta liuottimesta.

Vaihtoehtoisesti 4-(R-amino)-pyridiinit saadaan hydraamalla katalyyttisesti seosta, jossa on 4-aminopy-30 ridiiniä ja sopivan hiiliatomimäärän sisältävää karbo-nyyliyhdistettä. Tavallisesti reaktio suoritetaan läm- 68394 pötilassa 50-70°C sopivassa liuottimessa, esim. eta- 2 nolissa vetypaineessa 1,4-4,2 kp/cm palladiumhydraus-katalyytin läsnäollessa. Hydrausajaksi riittää tavallisesti 4-10 tuntia. Käytettäessä karbonyyliyhdisteen 5 suurta ylimäärää, so. 200 % tai enemmän, johta puhtaan tuotteen suurempiin saantoihin reaktioajan ollessa viisi tuntia tai lyhyempi. Katalyytti poistetaan ja tuote eristetään haihduttamalla liuotin ja joko tislaamalla jäännös tai kiteyttämällä se sopivasta liuottimesta.

10 Sopivan hiiliatomimäärän sisältävän aldehydin ja 4-aminopyridiinin reaktiossa muurahaishapon läsnäollessa ja kohotetussa lämpötilassa saadaan myös 4-(R-amino)-py-ridiinejä.

4-(R-amino)-pyridiinit voidaan myös saada asy-15 loimalla 4-aminopyridiini sopivan hiiliatomimäärän si sältävällä asyylihalogenidilla ja pelkistämällä sitten muodostunut amidi. Asylointi suoritetaan alan tuntemin menetelmin antamalla esim. 4-aminopyridiinin reagoida asyylihalogenidin kanssa reagoimattomassa liuottimessa, 20 esim. metyleenidikloridissa tai kloroformissa happoaksep- torin, esim. trietyyliamiinin läsnäollessa. Sitten näin muodostunut amidi pelkistetään metallihydridikompleksil-la, esim. litiumhydridilla sopivassa liuottimessa, esim. tetrahydrofuraanissa, eetterissä tai dioksaanissa ja 25 amiinituote eristetään tunnetuin menetelmin.

Myös lähtöaineina käytetyt kaavan IV disubstitu-oidut alkaanit ovat yleensä tunnettuja yhdisteitä tai uusia voidaan valmistaa tunnettujen yhdisteiden valmistusmenetelmien avulla.

30 Myös lähtöaineina käytetyt kaavan V -disubs- tituoidut ksyleenit ovat yleensä tunnettuja yhdisteitä tai uusia voidaan valmistaa tunnettujen yhdisteiden valmistusmenetelmien avulla.

Niinpä sopiva kloori- tai metyylisubstituoitu 35 ftaali-, isoftaali- tai tereftaalihappo tai -esteri pelkistetään vastaavaksi ksyleeni-^et! -dioliksi metalli- 12 68394 hydridilla kuten litiumalumiinihydridilla sopivassa liuottimessa kuten tetrahydrofuraanissa, eetterissä tai dioksaanissa. Sitten näin muodostunut ksyleeni-^,,^ -dioli muutetaan ¢£,JLL-dihaloksyleeniksi esim. antamalla 5 reagoida vetybromidin, fosforitribromidin, fosforioksi- kloridin, tionyylikloridin tai kaliumjodidin ja ortofos-forihapon kanssa alan tuntemin menetelmin. Vaihtoehtoisesti ksyleeni-eC</-' -dioli voidaan muuttaa sulfonaatti-esteriksi antamalla reagoida metaani-, etaani-, bentsee-10 ni- tai p-tolueenisulfonyylikloridin kanssa happoaksep- torin, esim. pyridiinin läsnäollessa tunnettujen menetelmien mukaan.

Kuten alla kuvataan tarkemmin kaavojen I ja II yhdisteillä on in vitro mikrobien vastainen teho eri-15 laisiin mikro-organismilajeihin, joihin kuuluvat sekä gram-positiiviset että gram-negatiiviset bakteerit, monet sienilajit ja Herpes-virukset. Siten yhdisteitä voidaan käyttää mikrobien vastaisina tai antiseptisinä aineina paikallisesti ihmisen ihon ja muiden kudosten 20 steriloimiseksi ja elottomien pintojen puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi. Niinpä yhdisteitä voidaan käyttää paikallisesti antiseptisissä liuoksissa haavojen hoidossa, bakteerien vastaisissa puhdistusaineissa kuten leikkaussalin käsienpesuaineissa, potilaan ihonpuhdis-25 tusaineissa ennen leikkausta, saippuoissa ja nestemäi sissä tukanpesuaineissa tai kotitalous- ja teollisuus-puhdistusaineissa, desinfektioaineissa ja suojapäällyk-sissä, kuten maaleissa, lakoissa ja vahoissa. Yllä mainittuun tarkoitukseen yhdisteisiin lisätään tavanomai-30 siä laimentimia tai kantajia, yhteensopivia kationisia, anionisia tai ei-ionisia pinta-aktiivisia aineita, puskureita, hajusteita ja värjäysaineita. Niitä käytetään desinfioitavaan pintaan tavalliseen tapaan esim. han-kaamalla, suihkuttamalla, luuttuamalla tai upottamalla.

35 Käytettäessä ihonpuhdistusaineina bis-^*4-(R-amino) - 13 68394 1-pyridinium/-yhdisteet voidaan valmistaa nesteinä ja haluttaessa nestekoostumuksia voidaan sakeuttaa määrätyillä lisäaineilla hyytelöksi tai tahnaksi tai ne voidaan valaa tangoksi alan tuntemin menetelmin. Yhdistei-5 den koostumuksessa voidaan esim. käyttää kaikkia yhteen sopivia, farmaseuttisesti hyväksyttäviä pinta-aktiivisia aineita, mieluiten ei-ionista pinta-aktiivista ainetta kuten US-patenttijulkaisussa 3 855 140 kuvattuja poly-oksietyleenipolyoksipropyleenisekapolymeerejä tai amii-10 nioksideja, kuten US-patenttijulkaisussa 3 296 145 ku vattua stearyylidimetyyliamiinioksidia tai näiden seoksia. Lisäksi koostumukset voivat sisältää farmaseuttisesti hyväksyttäviä laimentimia, kuten vettä tai alempia alkanoleja, happoja, emäksiä tai puskureita pH:n säätä-15 miseksi arvoon 5,0-7,5 ja mahdollisesti hajusteita ja värjäysaineita. Tällaisissa koostumuksissa bis-^-(R-ami-no)-l-pyridinium/-yhdisteiden määrä on yleensä n. 0,5-2,0 paino-%, mieluiten 1,0 paino-%.

Tinktuurana bis-^"4 - (R-amino) -l-pyridiniun\7-yh-20 disteiden koostumukset voivat sisältää vettä, alempaa alkanonia, esim. asetonia ja alempaa alkanolia, esim. etanolia. Haluttaessa tinktuura voidaan värjätä värjäys-aineella. Tehoaineen määrä on yleensä n. 0,05-1,0 % (paino/til.), mieluiten 0,1 % (paino/til.).

25 Vaihtoehtoisesti yhdisteet voidaan koostaa sopiviin farmaseuttisiin väliaineisiin bakteerien, sienien tai Herpes-virusten aiheuttamien infektioiden hoitamiseksi, esim. kasvovesiin, salvoihin tai voiteisiin lisäämällä niitä tavanomaisiin kasvovesi-, salva- tai 30 voideperusaineisiin kuten alkyylipolyeetterialkoholei- hin,setyylialkoholiin tai stearyylialkoholiin, tai jauheisiin lisäämällä niitä tavanomaisiin jauheperusaineisiin kuten tärkkelykseen tai talkkiin, tai hyytelöihin lisäämällä niitä tavanomaisiin hyytelöperusaineisiin kuten gly-35 seroliin tai traganttiin. Niitä voidaan myös koostaa 14 68394 aerosolisuihkeiksi tai vaahdoiksi.

Käytettäessä elottomien pintojen puhdistukseen ja desinfioimiseen yhdisteet voidaan koostaa tunnettujen puhdistusaineiden ja jatkeaineiden kuten trinatrium-5 fosfaatin tai booraksin kanssa. Tällaisissa koostumuk sissa bis-^4-(R-amino)-l-pyridiniun^-yhdisteiden määrä on yleensä n. 10 paino-%:iin saakka.

Kuten alla yksityiskohtaisesti kuvataan eräät kaavan I yhdisteet estävät hammasplakin muodostusta.

10 Tällöin yhdisteitä voidaan mukavimmin käyttää hampai siin suuveden tai hampaanpuhdistusaineen muodossa. Yhdisteet voidaan koostaa tavanomaisiin, suuvesi- ja ham-paanpuhdistusainekoostumuksissa käytettyihin aineosiin kuten veteen, alkoholiin, glyseriinin, puskureihin, 15 sakeuttimiin maku- ja värjäysaineisiin. Lisäksi nämä koos tumukset voivat sisältää muita tunnettuja aineosia ja erityisesti niitä, jotka vähentävät hampaiden värjäys-kykyä kuten US-patenttijulkaisussa 3 934 002 kuvattuja hammaskiven estoaineita, esim. sinkkifenolisulfonaat-20 tia, 8-hydroksikinoliinia tai dinatriumetaani-l-hydrok- si-1,1-difosfonaattia ja US-patenttijulkaisussa 3 937 807 kuvattuja aminokarboksylaattiyhdisteitä, nitrilotri-etikkahappoa, 2-hydroksietyylinitrilodietikkahappoa tai niiden vesiliukoisia suoloja. Näissä koostumuksissa 25 bis-^4-(R-amino)-1-pyridinium^-alkaania on tavallises ti n. 0,005-0,05 paino-%, mieluiten n. 0,01 paino-%.

On tietenkin selvää, että yllä kuvattujen koostumusten väliaineiden, laimentimien, kantajien ja lisäaineiden on sovittava yhteen tehoaineen kanssa, so. väli-30 aineen, laimentimen, kantajan tai muun lisäaineen luonne ei saa huonontaa bis-^-(R-amino) -l-pyridinium/’-yhdis-teiden bakteerien vastaista, sienien vastaista ja viruksia tuhoavaa tehoa.

Keksinnön yhdisteiden molekyylirakenteet määri-35 tettiin IR- ja NMR-spektrien avulla ja varmennettiin li 68394 alkuaineiden laskettujen ja alkuaineanalyysin antamien arvojen vastaavuudella.

Seuraavat esimerkit selventävät keksintöä.

Esimerkki 1 5 A. Seosta, jossa oli 130 g (0,67 moolia) 4-bromi- pyridiinihydrokloridia ja 152 g (1,0 mooli) n-heptyyli-amiinihydrokloridia kuumennettiin öljyhauteessa. Kun hauteen lämpötila oli 180-185°C reaktioseos alkoi sulaa ja alettiin sekoittaa. Sulaminen oli täydellinen lämpöti-10 lassa 190-195°C ja nestemäistä seosta sekoitettiin ja kuumennettiin lämpötilassa 210-220°C 2,5 tuntia. Sitten reaktioseos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan, muodostunut kiintoaine liuotettiin veteen, tehtiin emäksiseksi 35 %:lla natriumhydroksidivesiliuoksella ja tuotetta 15 uutettiin kloroformilla. Kloroformiuutteet kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Muodostunutta viskoosia öljyä laimennettiin pienellä määrällä n-heksaania, jäähdytettiin, muodostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja il-20 makuivattiin, jolloin saatiin 86,6 g 4-(heptyyliamino)- pyridiiniä, sp. 49-51°C.

B. Vaihtoehtoisesti 4-(heptyyliamino)-pyridiini valmistettiin seuraavasti: Seosta, jossa oli 229 g (1,0 mooli) N-(4-pyridyyli)-pyridiniumkloridihydroklo-25 ridia ja 228 g (1,5 moolia) n-heptyyliamiinihydroklori- dia kuumennettiin kaksi tuntia sekoittaen öljyhauteessa haudelämpötilan ollessa 215°C. Reaktioseos jäähdytettiin 80°C:een, laimennettiin jäävedellä, tehtiin emäksiseksi 35 %:lla natriumhydroksidivesiliuoksella ja uutet-30 tiin peräkkäin eetterillä ja kloroformilla. Orgaaniset uutteet yhdistettiin ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä viskoosi öljy liuotettiin eetteriin ja eetteriliuosta pestiin vedellä. Vesipesuja uutettiin uudelleen kloroformilla ja kloroformiuutteet ja eetteri-35 liuos yhdistettiin. Yhdistetyt orgaaniset liuokset kui- 16 68394 vattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäähdyttämällä jäljelle jäävä öljy -78°C:een tapahtui osittainen kiinteytyminen. Puo-likiinteä aines laimennettiin pienellä määrällä eette-5 riä ja suodatettiin. Näin saatu kiintoaine liuotettiin asetonitriilin ja kloroformin seokseen, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä, suodatettiin ja suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Muodostunut puolikiinteä aines laimennettiin pienellä määrällä 10 eetteriä ja jäähdytettiin. Näin muodostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja pestiin pienellä määrällä kylmää eetteriä ja saatiin kuivaamisen jälkeen 84,6 g 4-(heptyyliamino)-pyridiiniä, sp. 50-52°C.

C. 4-(heptyyliamino)-pyridiini valmistettiin 15 myös hydraamalla 4-aminopyridiinin ja heptaldehydin seosta alla kuvatun esimerkin 10B menetelmän mukaan.

D. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 10,0 g (0,052 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridiiniä 40 ml:ssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, jos- 20 sa oli 9,3 g (0,026 moolia) 1,14-dibromitetradekaa- nia 230 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen 20 tuntia. Reaktioseosta huoneen lämpötilaan jäähdyttämällä saostunut tuote eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä asetonitriilillä 25 ja kuivattiin, jolloin saatiin 13,9 g 1,14-bis-^-(hep tyyliamino) -l-pyridiniunj7-tetradekaanidibromidia, sp. 88-90°C.

Esimerkki 2

Liuos, jossa oli 5,0 g 1,14-bis-^-(heptyyliami-30 no)-l-pyridinium/-tetradekaanidibromidia 5,0 ml:ssa me- tanolia lisättiin halkaisijaltaan 3 tuuman pylvään yläpäähän, jossa oli 500 ml synteettistä anioninvaihdin-hartsia kloridimuodossa (valmistaja Rohm & Haas kauppanimellä Amberlite IRA 400) pakattuna metanoliin ja elu-35 oitiin viidellä 126 ml:n annoksella metanolia. Yhdiste- 68394 tyt uutteet haihdutettiin kuiviin vakuumissa, öljymäinen jäännös liuotettiin etanoliin, käsiteltiin aktiivihiilellä ja haihdutettiin kuiviin. Kiinteätä jäännöstä hierrettiin muutama tippa asetonitriiliä sisältävässä 5 eetterissä, eristettiin suodattamalla ja kuivattiin fosforipentoksidin päällä vakuumissa, jolloin saatiin 3,94 g 1,14-bis-^4-(heptyyliamino)-l-pyridinium/-tetra-dekaanidikloridia, sp. 113-116°C.

Esimerkki 3 10 Sekoitettua suspensiota, jossa oli 11,54 g (0,06 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridiiniä 75 ml:ssa aseto-nitriiliä kuumennettiin pystyjäähdyttäen kunnes muodostui kirkas, homogeeni liuos. Sitten kirkkaaseen liuokseen lisättiin tiputtaen lämmin liuos, jossa oli 9,84 g 15 (0,03 moolia) 1,12-dibromidodekaania 75 ml:ssa asetonit- riiliä. Lisäyksen päätyttyä pystyjäähdyttäen kuumentamista jatkettiin 18 tuntia. Huoneen lämpötilaan jäähtymisen jälkeen reaktioseos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Kiinteä jäännös lietettiin eetteriin, eristet-20 tiin suodattamalla ja kuivattiin 48 tuntia vakuumis sa 60°C:ssa, jolloin saatiin 21,1 g 1,12-bis-^4-(heptyyliamino) -l-pyridinium^-dodekaanidibromidia, sp. 101-103°C.

Esimerkki 4 25 A. Liuos, jossa oli 6,6 g 1,12-bis-/"4-(heptyyli amino) -l-pyridiniuiti7-dodekaanidibromidia 25 ml:ssa meta-nolia lisättiin halkaisijaltaan 3 tuuman pylvään yläpäähän, jossa oli 1 1 synteettistä anioninvaihtohartsia klo-ridimuodossa (valmistaja Rohm & Haas kauppanimellä 30 Amberlite IRA 400) metanolissa ja uutettiin hitaasti 100 ml:n annoksilla metanolia, kunnes oli eristetty 700 ml eluaattia. Yhdistetyt eluaatit haihdutettiin kuiviin vakuumissa lämpötilassa alle 25°C. Kumimaista jäännöstä hierrettiin useita kertoja eetterin ja aseto-35 nitriilin 6:1-seoksessa ja kuivattiin vakuumissa, jolloin 18 68394 saatiin 5,0 g 1,12-bis-^4-(heptyyliamino)-1-pyridiniun^-dodekaanidikloridia, sp. 109-112°C.

B. Vaihtoehtoisesti seosta, jossa oli 76,8 g (0,4 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridiiniä ja 47,8 g 5 (0,2 moolia) 1,12-diklooridekaania kuumennettiin neljä tuntia 125-130°C:ssa. Jäähdytettiin hiukan lisättiin 300 ml asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin vesihauteella täydellisen liukenemisen saavuttamiseksi ja seisotettiin jääkaapissa yli yön. Saostunut tuote 10 eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä asetonitrii- lillä ja eetterillä ja hygroskooppinen tuote kuivattiin välittömästi vakuumissa, jolloin saatiin 112 g 1,12-bis-(heptyyliamino)-l-pyridinium/-dodekaanidikloridia, sp. 112-115°C.

15 Esimerkki 5 A. Seosta, jossa oli 100,0 g (0,51 moolia) 4-bro-mipyridiinihydrokloridia ja 110 g (0,8 moolia) n-heksyy-liamiinihydrokloridia kuumennettiin Ö1jyhauteessa. Kun haudelämpötila oli 175-180°C reaktioseos alkoi sulaa ja 20 alettiin sekoittaa. Sitten hauteen lämpötila kohotet tiin 227°C:een ja sekoitusta jatkettiin 3,5 tuntia.

Huoneen lämpötilaan jäähtymisen jälkeen reaktioseos liuotettiin kuumaan veteen, muodostunut liuos jäähdytettiin jäissä, tehtiin emäksiseksi laimealla natriumhydroksidi-25 vesiliuoksella ja uutettiin kloroformilla. Kloroformi- uutteet kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäännös hierrettiin eetterissä ja jäähdytettiin. Muodostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä eette-30 rillä. Haihduttamalla suodos saatiin lisää kiintoainet ta. Saannot yhdistettiin, liuotettiin klorofonniin, käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin vakuumissa ja jäännöstä hierrettiin kylmässä eetterissä. Näin saatu tuote eristettiin suodattamalla, 35 pestiin kylmällä eetterillä ja kuivattiin, jolloin saa- li 19 68394 tu tuote eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä eetterillä ja kuivattiin, jolloin saatiin 63,6 g 4-(hek-syyliamino)-pyridiiniä, sp. 66-68°C. Haihduttamalla suo-dos saatiin lisää 7,0 g, sp. 65-67°C.

5 B. Vaihtoehtoisesti 4-(heksyyliaraino)-pyridiini valmistettiin seuraavasti. Seosta, jossa oli 229 g (1 moo- , li) N-(4-pyridyyli)-pyridiniumkloridihydrokloridia sekoitettiin ja kuumennettiin 1,75 tuntia 175-185°C:ssa.

Reaktioseos jäähdytettiin ja laimennettiin 750 ml :11a 10 jäävettä. Muodostunut liuos tehtiin emäksiseksi 35 %:lla natriumhydroksidivesiliuoksella ja kun oli laimennettu lisää 1 litralla vettä uutettiin eetterillä ja dikloori-metaanilla. Orgaaniset uutteet yhdistettiin, kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin kui-15 viin vakuumissa. Jäännös kiteytettiin uudelleen eette ristä, liuotettiin uudelleen kloroformiin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin.

Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäännöstä hierrettiin eetterin ja asetonitriilin seoksessa. Näin 20 saatu kiintoaine liuotettiin uudelleen kloroformiin, muo dostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäännöstä hierrettiin kylmässä eetterissä, jolloin saatiin 71,0 g 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä, sp. 68-70°C.

25 C. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 10,7 g (0,06 moolia) 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä 50 ml:ssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 10,7 g (0,03 moolia) 1,14-dibromitetradekaa-nia 250 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta 30 kuumennettiin 22 tuntia pystyjäähdyttäen. Reaktioseos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Kiinteä jäännös liuotettiin asetonitriiliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja muodostunut öljy kiteytettiin 35 asetonitriilistä. Tuote eristettiin suodattamalla ja 68394 kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 70°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 13,4 g 1,14-bis-/4-(heksyyliamino)-l-pyridiniun\7-tetradekaanidibromidia, sp. 91-93°C.

Esimerkki 6 5 Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g 1,14-bis-/”4-(heksyyliamino) -l-pyridinium?-! 1-tetradekaanidibromidia saatiin 4,33 g vastaavaa diklo- ridia, sp. 94-95°C.

Esimerkki 7 10 Seuraten esimerkissä 5C kuvattua menetelmää, mut ta käyttäen 10,7 g (0,06 moolia) 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä ja 9,85 g (0,03 moolia) 1,12-dibromidekaania saatiin 17,6 g 1, 12-bis-^4-(heksyyliamino) -1 -pyridinium,/-dodekaanidibromidia, sp. 122-124°C.

15 Esimerkki 8

Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g 1,12-bis-£"4-(heksyyliamino)-1-pyridinium/-dodekaanidibromidia saatiin 3,69 vastaavaa dikloridia, sp. 86-88°C.

20 Esimerkki 9 A. Seosta, jossa oli 183,3 g (0,8 moolia) N-(4-pyridyyli)-pyridiniumkloridihydrokloridia ja 162 g (0,98 moolia) n-oktyyliamiinihydrokloridia kuumennettiin öljyhauteessa haudelämpötilassa 225-230°C (sisäläm-25 pötila 188°C) ja muodostunutta nestettä sekoitettiin täs sä lämpötilassa 2,5 tuntia. Sitten reaktioseos jäähdytettiin 70°C:een, laimennettiin 1 litralla jäävettä, tehtiin emäksiseksi 35 %:lla natriumhydroksidivesiliuoksel-la ja uutettiin kloroformilla. Kloroformiuutteet kuivat-30 tiin vedettömän natriumsulfaatin päällä, käsiteltiin aktiivihiilellä ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa.

Muodostunut öljy jäähdytettiin -78°C:een. Muodostunutta puolikiinteätä ainesta hierrettiin eetterissä ja näin saatu kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin kyl-35 mällä eetterillä ja kuivattiin. Suodoksesta saatiin li- * 21 68394 sää 10 g. Saannot yhdistettiin, liuotettiin kloroformiin, käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin (toistettiin kolmasti) ja kloroformiliuos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Muodostunutta kiintoainetta hierrettiin 5 eetterrissä, jäähdytettiin, eristettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä eetteriheksaanilla, jolloin saatiin 63,3 g lähes väritöntä 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä, sp. 62-63°C.

B. Vaihtoehtoisesti 4-(oktyyliamino)-pyridiini 10 valmistettiin seuraavasti. Seosta, jossa oli 94 g (1 mooli) 4-aminopyridiiniä, 384 g (3 moolia) oktaldehydia, 7 g 10 %:sta palladium-hiilihydrauskatalyyttiä ja niin paljon absoluuttista etanolia, että lopullinen tilavuus oli 1,2 1, hydrattiin 4,5 tuntia 70° - 90°C:ssa 2 15 vedyn alkuperäispaineessa 3,15 kp/cm . Jäähtymisen jäl keen hydrauskatalyytti poistettiin suodattamalla ja suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäänyt öljy kiteytyi seisoessaan, kiintotuotetta hierrettiin heksaanissa, eristettiin suodattamalla, pestiin uudella 20 määrällä heksaania ja kuivattiin 40°C:ssa vakuumissa, jolloin saatiin 182 g 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä, sp. 70-73°C.

C. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 10,0 g (0,049 moolia) 4-(oktyyliamino)-pyridii- 25 niä 150 ml:ssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 7,4 g (0,0245 moolia) 1,10-dibromidekaania 50 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin 18 tuntia pysty jäähdyttäen ,i Jäähtymisen ja tunnin huoneenlämpötilassa sekoittamisen jälkeen saos-30 tunut kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin ase- tonitriilillä ja kuivattiin 48 tuntia 85°C:ssa, jolloin saatiin 15,6 g 1,10-bis-^4-(oktyyliamino) -1-pyridiniuit^-dekaanidibromidia, sp. 163-164°C.

4 22 68394

Esimerkki 10 A. Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g 1,lO-bis-^4-(oktyyliamino)-1-pyri-dinium7-dekaanidibromidia saatiin 4,31 g vastaavaa 5 dikloridia, sp. 213-214°C.

B. Vaihtoehtoisesti seosta, jossa oli 61,8 g 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä ja 31,5 g 1,10-diklooride-kaania sekoitettiin ja kuumennettiin hitaasti 120°C:een. Kuumennin poistettiin ja nyt eksotermisen reaktion läm-10 pötila nousi 180°C:een. Heti kun reaktioseos alkoi ki teytyä lisättiin noin 250 ml Ν,Ν-dimetyyliformamidia, muodostunutta seosta kuumennettiin kirkkaaksi, homogee-niksi liuokseksi ja jäähdytettiin 0°C:een. Saostunut tuote eristettiin suodattamalla, pestiin eetterillä ja 15 kuivattiin 24 tuntia vakuumissa 60°C:ssa, jolloin saatiin 73 g 1,10-bis-^"4- (oktyyliamino) -1-pyridiniuir^-dekaanidi-kloridia, sp. 215-217°C.

Esimerkki 11

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mut-20 ta käyttäen 11,1 g (0,054 moolia) 4-(oktyyliamino)- pyridiiniä ja 7,34 g (0,027 moolia) 1,8-dibromi-okto-aattia ja kuumentaen reaktioseosta kuusi tuntia pysty-jäähdyttäen saatiin 15,6 g l,8-bis-/r4-(oktyyliami-o)-l-pyridiniunj7-oktaanidibromidia, sp. 174-175°C.

25 Esimerkki 12

Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g 1,8-bis-^-(oktyyliamino)-l-pyridinium^-oktaanidibromidia saatiin 4,30 g vastaavaa dikloridia, sp. 210°-211°C.

30 Esimerkki 13

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mut ta käyttäen 11,1 g (0,054 moolia) 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä ja 6,6 g (0,027 moolia) 1,6-dibromiheksaania ja kuumentaen reaktioseosta yhdeksän tuntia pystyjäähdyttä-35 en saatiin 15,1 g 1,6-bis-^-(oktyyliamino)-l-pyridiniuij7_- heksaanidibromidia, sp. 136-138°C.

II

” 68394

Esimerkki 14

Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g 1,6-bis-^i-(oktyyliamino)-1-pyri-diniuin^-heksaanidibromidia saatiin 4,23 g vastaavaa diklo-5 ridia, sp. 189-191°C.

Esimerkki 15

Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 2,06 g (0,01 moolia) 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä 15 ml:ssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 1,37 g 10 (0,005 moolia) 1,6-heksaanidiolidimetaanisulfonaat- tia 10 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin 20 tuntia pystyjäähdyttäen. Reaktioseos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja kumimaista jäännöstä hierrettiin eetterissä, jolloin saatiin väritön, hygros-15 kooppinen kiintoaine. Tämä tuote liuotettiin etanolin, bentseenin ja asetonitriilin seokseen ja muodostunut liuos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäännöstä hierrettiin eetterissä ja muodostunut valkoinen kiintoaine eristettiin nopeasti suodattamalla ja kuivattiin 72 tun-20 tia lämpötilassa 28°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 2,65 g 1,6-bis-^4-(oktyyliamino)-l-pyridinium^-heksaanidimetaa-nisulfonaattia vahamaisena, valkoisena kiintoaineena.

Esimerkki 16

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mut-25 ta käyttäen 14,24 g (0,08 moolia) 4-(heksyyliamino)- pyridiiniä ja 8,64 g (0,04 moolia) 1,4-dibromibutaania saatiin epäpuhtaan tuotteen asetonitriilin ja asetonin seoksessa hiertämisen jälkeen 20,45 g l,4-bis-^4-(heksyyliamino) -l-pyridinium?-butaanidibromidia, 30 sp. 199-201°C.

Esimerkki 17

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,7 g (0,06 moolia) 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä ja 7,32 g (0,03 moolia) 1,6-dibromiheksaania saa-35 tiin epäpuhtaan tuotteen eetterin, asetonitriilin ja ase- 24 68394 tonitriilin ja asetonin seoksessa hiertämisen jälkeen 14,90 g 1,6-bis-^l-(heksyyliamino) -pyridiniun^7-hek-saanidibromidia, sp. 178-179°C.

Esimerkki 18 5 Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mut ta käyttäen 10,7 g (0,06 moolia) 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä ja 7,75 g (0,03 moolia) 1,7-dibromiheptaania saatiin epäpuhtaan tuotteen asetonitriilin ja asetonin seoksessa hiertämisen jälkeen 16,4 g 1,7-bis/*4-(heksyy-10 liamino)-l-pyridinium7-heptaanidibromidia, sp. 157-158°c.

Esimerkki 19

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,7 g (0,06 moolia) 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä ja 8,6 g (0,03 moolia) 1,9-dibrominonaania 15 saatiin 17,15 g 1,9-bis-^l-(heksyyliamino)-l-pyridinium7~ nonaanidbromidia, sp. 114-115°C.

Esimerkki 20

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 15,4 g (0,08 moolia) 4-(heptyyliamino)-20 pyridiiniä ja 8,64 g (0,04 moolia) 1,4-dibromibutaania saatiin 23,1 g 1,4-bis-^*4-(heptyyliamino) -1-pyridiniunjT’-butaanidibromidia, sp. 229-230°C.

Esimerkki 21

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mut-25 ta käyttäen 10,0 g (0,052 moolia) 4-(heptyyliamino)- pyridiiniä ja 6,7 g (0,026 moolia) 1,7-dibromiheptaania saatiin 14,05 g 1,7-bis-^4-(heptyyliamino) -l-pyridiniuni7-heptaanidibromidia, sp. 142-143°C.

Esimerkki 22 30 Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,6 g (0,06 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridiiniä ja 8,2 g (0,03 moolia) 1,8-dibromi-oktaania saatiin asetonitriili-eetteristä uudelleenkiteyttämi-sen jälkeen 18,6 g 1,8-bis-^4-(heptyyliamino)-1-pyri-35 diniunj^-oktaanidibromidia, sp. 161-162°C.

68394

Esimerkki 23

Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g (0,0076 moolia) 1,S-bis-^T}-(heptyyliamino) -l-pyridiniuir\?-oktaanidibromidia saatiin 4,1 g 5 vastaavaa dikloridia, sp. 206-208°C.

Esimerkki 24

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 15,4 g (0,08 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridiiniä ja 11,44 g 1,9-dibrominonaania saatiin 21,3 g 10 1,9-bis-/'4- (heptyyliamino)-l-pyridinium^-nonaanidibromi- dia, sp. 115-116°C.

Esimerkki 25

Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g (0,0075 moolia) 1,9-bis-/4-(heptyy-15 liamino)-l-pyridiniunj7-nonaanidibromidia saatiin 4,2 g vastaavaa dikloridia, sp. 154-155°C.

Esimerkki 26

Seuraten esimerkissä 9C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 15,4 g (0,08 moolia) 4-(heptyyliamino)-20 pyridiiniä ja 1,20 g (0,04 moolia) 1,10-dibromidekaania saatiin 25,7 g 1,10-bis-^l-(heptyyliamino)-l-pyridinium7~ dekaanidibromidia, sp. 163-165°C.

Esimerkki 27

Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, 25 mutta käyttäen 5,0 g (0,0073 moolia) 1,10-bis-^ - (hep tyyliamino) -l-pyridinium7-dekaanidibromidia saatiin 4,35 g vastaavaa dikloridia, sp. 209-210°C.

Esimerkki 28

Sekoitettuun suspensioon, jossa oli 30 ml synteet-30 tistä anioninvaihtohartsia hydroksidimuodossa (valmis taja Rohm & Haas kauppanimellä Amberlite IRA 400) 150 ml. ssa vettä lisättiin tiputtan 48 %:sta fluorivetyhappo-vesiliuosta kunnes seos tuli happameksi. Sekoitettiin puoli tuntia ja suspensio kaadettiin pylvääseen. Neste 35 valutettiin pylväästä ja hartsia pestiin liuoksella, jossa oli 15 ml 48 %:sta fluorivetyhappovesiliuos- 26 68394 ta 185 ml:ssa tislattua vettä. Sitten hartsia pestiin tislatulla vedellä kunnes eluaatti oli lievästi hapan ja sitten peräkkäin 20, 40 ja 50 %:lla vesipitoisella metanolilla ja lopuksi absoluuttisella metanolilla kun-5 nes eluaatti oli neutraali. Tämän pylvään yläpäähän, jossa nyt oli fluoridimuodossa olevaa ioninvaihtohartsia, lisättiin liuos, jossa oli 0,25 g (0,000365 moolia) 1,10-bis^4-(heptyyliamino)-1-pyridyyli^-dekaanidibromidia 1 ml:ssa metanolia. Otettiin talteen viisi 15 ml:n 10 fraktiota. Kolme ensimmäistä fraktiota yhdistettiin ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. öljymäinen jäännös liuotettiin bentseenin ja asetonin seokseen ja liuos haihdutettiin pieneen tilavuuteen. Erottunut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja kuivattiin 24 tuntia läm-15 pötilassa 24°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 0,11 g epä puhdasta 1,10-bis-£”4- (heptyyliamino) -l-pyridinium,?-dekaanidifluoridia, sp. 85-90°C.

Esimerkki 29 A. Kiinteätä seosta, jossa oli 115 g (0,5 moolia) 20 N-(4-pyridyyli)-pyridiniumkloridihydrokloridia ja 119 g (0,66 moolia) n-nonyyliamiinihydrokloridia kuumennettiin öljyhauteessa haudelämpötilassa 220°C (sisälämpötila 190-194°C) ja muodostunutta nestettä sekoitettiin kaksi tuntia tässä lämpötilassa. Sitten reaktioseos jääh-25 dytettiin 80°C:seen, laimennettiin 1,2 litralla jäävet- tä, tehtiin emäksiseksi 35 %:lla natriumhydroksidivesi-liuoksella ja uutettiin kloroformilla. Kloroformiuutteet kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä, käsiteltiin aktiivihiilellä, suodatettiin ja haihdutettiin 30 kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä viskoosi öljy jäähdy tettiin -78°C:een ja hierrettiin eetterissä. Muodostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä eetterillä. Suodoksesta saatiin lisää kiintoainetta. Yhdistetyt saannot liuotettiin kloroformiin, 35 muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja 27 68394 suodatettiin. Tämä toistettiin kerran ja sitten suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävää puo-likiintoainetta hierrettiin eetterissä ja jäähdytettiin, jolloin saatiin lähes väritön kiintoaine, joka eristet-5 tiin suodattamalla, pestiin kylmällä eetterillä ja kui vattiin. Kiintoaine liuotettiin kloroformiin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä, suodatettiin ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäähdyttämällä näin saatua puolikiintoainetta ja hiertämällä 10 eetterissä saatiin väritön kiintoaine, joka eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä eetterillä ja kuivattiin, jolloin saatiin 51,7 g 4-(nonyyliamino)-pyridiiniä, sp. 59-60°C. Suodoksesta saatiin lisää 11,6 g, sp. 55 - 57°C.

15 B. Vaihtoehtoisesti 4-(nonyyliamino)-pyridiini valmistettiin seuraavasti. Seosta, jossa oli 39,5 g (0,42 moolia) 4-aminopyridiiniä, 175 g (1,24 moolia) nonyylialdehydia, 5,0 g 10 %:sta palladium-hiilihydraus- katalyyttia ja riittävästi absoluuttista etanolia koko- 20 naistilavuuden 600 ml saamiseksi, lämmitettiin ja hydrat- 2 tiin vedyn alkupaineessa 3,15 kp/cm kunnes vedynotto päättyi. Reaktioseos suodatettiin katalyytin poistamiseksi ja suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä öljy tislattiin vakuumissa tuotteessa mahdol-25 lisesti olevan nonyylialkoholin poistamiseksi. Eristet tiin lämpötilassa 63-64°C/4,5 mm Hg kiehuva jae, joka asetettiin syrjään. Jäännöstä hierrettiin eetterissä ja jäähdytettiin -78°C:een. Saostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä eetterillä. Tämä 30 tuote liuotettiin kloroformiin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä, suodatettiin ja suodos haihdutettiin kuiviin. Jäännöstä hierrettiin eetterissä ja jäähdytettiin -78°C:een. Näin saatu kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä eetterillä 35 ja ilmakuivattiin, jolloin saatiin 27,0 g 4-(nonyyliami- 28 68394 no)-pyridiiniä, sp. 57 - 59°C.

C. Sekoitettua suspensiota, jossa oli 11,0 g (0,05 moolia) 4-(nonyyliamino)-pyridiiniä 150 ml:ssa asetonitriiliä lämmitettiin kunnes saatiin kirkas, ho-5 mogeeni liuos. Tähän kirkkaaseen liuokseen lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 6,8 g (0,025 moolia) 1,8-di-bromi-oktaania 50 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin 19 tuntia pystyjäähdyttäen, jona aikana liuoksesta saostui kiintoaine. Jäähtymisen jäl-10 keen kiintoaine eristettiin suodattamalla, liuotettiin metanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivi-hiilellä, suodatettiin ja haihdutettiin kuiviin vakuu-missa. Hiertämällä jäljelle jäävää öljyä hiukan asetonitriiliä sisältävässä eetterissä saatiin väritön, kitei-15 nen kiintoaine, joka eristettiin suodattamalla ja kui vattiin, jolloin saatiin 15,5 g 1,8-bis-f4-(nonyyliamino) -l-pyridiniunj/-oktaanidibromidia, sp. 178-179°C.

Esimerkki 30

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, 20 mutta käyttäen 3,54 g (0,026 moolia) 4-(propyyliamino)- pyridiiniä ja 3,90 g (0,013 moolia) saatiin 5,19 g 1,10-bis-^"4- (propyyliamino) -l-pyridiniuiq7-dekaanidibro-midia, sp. 206-207°C.

Esimerkki 31 25 Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 14,24 g (0,08 moolia) 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä ja 9,20 g (0,04 moolia) 1,5-dibromipentaania saatiin asetonitriili-asetonista uudelleenkiteyttämisen jälkeen 12,3 g 1,5-bis-^4-(heksyyliamino) -1-pyridiniunj^-30 pentaanidibromidia, sp. 155-156°C.

Esimerkki 32

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,7 g (0,06 moolia) 4-(heksyyliamino)-pyridiiniä ja 8,2 g (0,03 moolia) 1,8-dibromi-oktaania 35 saatiin 16,3 g 1,8-bis-£3-(heksyyliamino)-l-pyridinium^- 29 68394 oktaanidibromidia, sp. 180-181°C.

Esimerkki 33

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,5 g (0,07 moolia) 4-(heksyyliamino)-5 pyridiiniä ja 10,5 g (0,035 moolia) 1,10-dibromidekaa- nia saatiin 16,0 g 1,10-bis-^l-(heksyyliamino) -1 -pyri-diniumy-dekaanidibromidia, sp. 148-149 C.

Esimerkki 34

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, 10 mutta käyttäen 13,4 g (0,076 moolia) 4-(sykloheksyyli- amino)-pyridiiniä ja 8,2 g (0,038 moolia) 1,4-dibromi-butaania saatiin 18,2 g 1,4-bis-^4-(sykloheksyyliami-no)-l-pyridinium^-butaanidibromidia, sp. 288-290°C.

Esimerkki 35 15 Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 13,4 g (0,076 moolia) 4-(sykloheksyyli-amino)-pyridiiniä ja 8,75 g (0,038 moolia) 1,5-dibromi-pentaania saatiin 19,0 g 1,5-bis-^-(sykloheksyyliami-no)-l-pyridiniuitj7-pentaanidibromidia, sp. 255-256°C.

20 Esimerkki 36

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 13,4 g (0,076 moolia) 4-(sykloheksyyli-amino)-pyridiiniä ja 9,3 g (0,038 moolia) 1,6-dibromi-heksaania saatiin 19,1 g 1,6-bis-^4-(sykloheksyyliamino)-25 l-pyridinium7-heksaanidibromidia, sp. 307-308°C.

Esimerkki 37

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 13,4 g (0,076 moolia) 4-(sykloheksyyliamino) -pyridiiniä ja 9,8 g (0,038 moolia) 1,7-dibromi-30 heptaania saatiin 2,01 g 1,7-bis-^"4-(sykloheksyyliami no) -l-pyridinium7-heptaanidibromidia, sp. 311-313°C.

Esimerkki 38

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 14,4 g (0,076 moolia) 4-(sykloheksyyli-35 amino)-pyridiiniä ja 10,34 g (0,038 moolia) 1,8-dibromi- 68394 oktaania saatiin 19,1 g l,8-bis-^-(sykloheksyyliami-no)-l-pyridiniun^-oktaanidibromidia, sp. 270-271°C.

Esimerkki 39

Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, 5 mutta käyttäen 13,4 g (0,076 moolia) 4-(sykloheksyyli- amino)-pyridiiniä ja 10,8 g (0,038 moolia) 1,9-dibromi-nonaania saatiin 16,3 g l,9-bis-^-(sykloheksyyliamino)- l-pyridinium7-nonaanidibromidia, sp. 149-151°C.

Esimerkki 40 10 Seuraten esimerkissä 29C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 13,4 g (0,076 moolia) 4-(sykloheksyyli-amino)-pyridiiniä ja 11,4 g (0,038 moolia) 1,10-dibromi-heksaania saatiin 19,0 g l,10-bis-^4-(sykloheksyyli-amino)-l-pyridinium/-dekaanidibromidia, sp. 226-227°C.

15 Esimerkki 41 A. Seosta, jossa oli 298,0 g (1,33 moolia) N-(4-pyridyyli)-pyridiniumkloridihydrokloridia ja 322 g (2-moolia) 2-etyyliheksyyliamiinihydrokloridia kuumennettiin sekoittaen kaksi tuntia öljyhauteessa haudelämpö- 20 tilassa 215°C. Seos jäähdytettiin 60°C:een, laimennet tiin 500 ml:11a vettä ja pidettiin kylmänä lisäämällä jäitä samalla tehden emäksiseksi lisäämällä 35 %:sta natriumhydroksidivesiliuosta. Emäksistä seosta uutettiin eetterillä, eetteriuutteet kuivattiin vedettömän 25 natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin kuiviin.

Jäljelle jäävä öljy tislattiin vakuumissa ja saatiin 101,0 g 4-(2-etyyliheksyyliamino)-pyridiiniä, kp. 145-150°C/0,9 mm Hg.

B. Vaihtoehtoisesti 4-(2-etyyliheksyyliamino)- 30 pyridiini valmistettiin seuraavasti. Sekoitettuun liuok seen, jossa oli 800 g (8,4 moolia) 4-aminopyridiiniä ja 1500 ml trietyyliamiinia 6,4 litrassa dikloorimetaa-nia lisättiin kolmen tunnin aikana liuos, jossa oli 1610 g (10,0 moolia) 2-etyyliheksanoyylikloridia 1,6 lit- 35 rassa dikloorimetaania. Koko lisäyksen aikana lämpötila

It 3i 68394 pidettiin 15°C:ssa. Lisäyksen päätyttyä seosta lämmitettiin kaksi tuntia vesihauteella. Jäähtymisen jälkeen reaktioseosta pestiin perusteellisesti vedellä, kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä, käsiteltiin 5 aktiivihiilellä ja suodatettiin. Haihduttamalla suodos saatiin 1843 g N-(4-pyridyyli)-2-etyyliheksaaniamidia.

Seokseen, jossa oli 100 g (2,63 moolia) litium-alumiinihydridiä 2 litrassa tetrahydrofuraania lisättiin sopivalla nopeudella hiljaisen palautuskiehumisen 10 ylläpitämiseksi liuos, jossa oli 570 g (2,62 moolia) N-(4-pyridyyli)-2-etyyliheksaaniamidia 4 litrassa tetrahydrofuraania. Lisäyksen päätyttyä (n. kolmen tunnin kuluttua) reaktioseosta kuumennettiin pystyjäähdyt-täen seitsemän tuntia. Jäähtymisen jälkeen seosta käsi-15 teltiin peräkkäin 100 ml:11a vettä, 100 ml :11a 15 %:sta natriumhydroksidivesiliuosta ja 300 ml:11a vettä. Kiintoaineet poistettiin suodattamalla ja liuotin haihdutettiin liuoksesta vakuumissa. Jäljelle jäävä öljy yhdistettiin kaksoisajan tuotteeseen ja vakuumitislattiin, 20 jolloin saatiin 837 g 4-(2-etyyliheksyyliamino)pyridii- niä, kp. 135-160°C/0,2 mm Hg.

C. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 10,3 g (0,05 moolia) 4-(2-etyyliheksyyliamino)-py-ridiiniä 50 ml:ssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen 25 liuos, jossa oli 8,2 g (0,025 moolia) 1,12-dibromidekaa- nia 170 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin 20 tuntia pystyjäähdyttäen. Lämpötilaan 0°c jäähtymisen jälkeen tuotteen ensimmäinen saanto saostui ja eristettiin suodattamalla. Haihduttamalla 30 suodos ja hiertämällä jäännöstä eetterissä saatiin toi nen saanto. Yhdistetyt saannot liuotettiin metanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä, suodatettiin ja suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä öljy jäähdytettiin ja hierrettiin eet-35 terissä hieman värilliseksi kiintoaineeksi. Kiteytettiin uudelleen asetonitriili-eetteristä ja tuotetta hierret- 11.

32 6 8 3 9 4 tiin eetterissä ja asetonitriilissä ja saatiin kun oli kuivattu 72 tuntia vakuumissa 60°C:ssa 14,7 g 1,12-bis-(A-(2-etyyliheksyyliamino)-l-pyridinium/-dodekaanidi-bromidia, sp. 146-147°C.

5 Esimerkki 42 A. Seosta, jossa oli 353,5 g (1,72 moolia) 4 —(2 — etyyliheksyyliamino)-pyridiiniä ja 205 g (0,86 moolia) 1.12- diklooridekaania kuumennettiin 120°C:een. Kuumen-nin poistettiin ja nyt eksotermisen reaktion lämpötila 10 kohosi 180-190°C:een. Lämpötilan laskettua 135°C:een lisättiin varovasti litra asetonitriiliä ja seosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen kirkkaaksi liuokseksi. Kuuma asetonitriiliuliuos yhdistettiin kahden muun ajon vastaaviin liuoksiin, käsiteltiin aktiivihiilellä ja 15 suodatettiin. Suodos jäähdytettiin, muodostunut sakka eristettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä aseto-nitriilillä. Kiteyttämällä kahdesti asetonitriilistä saatiin 970 g 1,12-bis-^4-(2-etyyliheksyyliamino)-1-pyridiniuni7-dodekaanidikloridia, sp. 168-171°C.

20 B. Vaihtoehtoisesti seuraten esimerkissä 2 kuvat tua menetelmää, mutta käyttäen 3,0 g (0,00405 moolia) 1.12- bis-^4- (2-etyyliheksyyliamino) -l-pyridiniuni?-dode-kaanidibromidia saatiin 2,0 g vastaavaa dikloridia, sp. 172-173°C.

25 Esimerkki 43

Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,3 g (0,05 moolia) 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä ja 6,45 g (0,025 moolia) 1,7-dibromiheptaania saatiin 14,85 g 1,7-bis-^-(oktyyliamino) -l-pyridiniunj7-30 heptaanidibromidia, sp. 129-131°C.

Esimerkki 44 A. Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,1 g (0,054 moolia) 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä ja 7,72 g (0,027 moolia) 1,9-dibrominonaania 35 saatiin 17,0 g 1,9-bis-^"4-(oktyyliamino)-1-pyridiniun^1- 33 68394 nonaanidibromidia, sp. 117-119°.

B. Esimerkin 2 menetelmän mukaan valmistetun vastaavan dikloridin sp. oli 161-161°C.

Esimerkki 45 5 Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,3 g (0,05 moolia) 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä ja 8,2 g (0,025 moolia) 1,12-dibromidodekaa-nia saatiin 15,2 g 1,12-bis-^*4- (oktyyliamino) -1-pyri-diniuir^/-dodekaanidibromidia, sp. 119-120°C.

10 Esimerkki 46

Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,8 g (0,028 moolia) 4-(oktyyliamino)-pyridiiniä ja 5,0 g (0,014 moolia) 1,14-dibromitetra-dekaania saatiin 9,3 g 1,14-bis-^4-(oktyyliamino)-1-15 pyridiniun^?-tetradekaanidibromidia, sp. 113-115°C.

Esimerkki 47

Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,0 g (0,05 moolia) 4-(nonyyliamino)-pyridiiniä ja 6,1 g (0,025 moolia) 1,6-dibromiheksaania 20 saatiin 15,2 g 1,6-bis-^4-(nonyyliamino)-l-pyridinium,/- heksaanidibromidia, sp. 152-154°C.

Esimerkki 48

Seuraten esimerkissä 4 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 6,5 g (0,0095 moolia) 1,6-bis-^"4-(nonyy-25 liamino)-l-pyridiniuitj7-heksaanidibromidia saatiin 4,95 g vastaavaa dikloridia, sp. 194-195°C.

Esimerkki 49

Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 8,8 g (0,04 moolia) 4-(nonyyliamino)-30 pyridiiniä ja 5,2 g (0,02 moolia) 1,7-dibromiheptaania saatiin 12,2 g 1,7-bis-^-(nonyyliamino)-1-pyridinium/-heptaanidibromidia, sp. 132-134°C.

Esimerkki 50

Seuraten esimerkissä 41c kuvattua menetelmää, 35 mutta käyttäen 11,0 g (0,05 moolia) 4-(nonyyliamino)- 34 6 8 3 9 4 pyridiiniä ja 7,15 g (0,025 moolia) 1,9-dibrominonaania saatiin 15,7 g 1,9-bis-^4-(nonyyliamino)-l-pyridinium^-nonaanidibromidia, sp. 121-122°C.

Esimerkki 51 5 Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,0 g (0,05 moolia) 4-(nonyyliamino)-pyridiiniä ja 7,5 g (0,025 moolia) 1,10-dibromidekaania saatiin 15,63 g 1,lO-bis-^j-(nonyyliamino)-l-pyridinium7-dekaartidibromidia, sp. 172-173°C.

10 Esimerkki 52

Seuraten esimerkissä 41C kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,12 g (0,046 moolia) 4-(nonyyliamino)-pyridiiniä ja 7,54 g (0,023 moolia) 1,12-dibromidode-kaania saatiin 16,4 g 1,12-bis-^4-(nonyyliamino)-1-15 pyridinium^-dodekaanidibromidia, sp. 105-106°C.

Esimerkki 53

Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 12,4 g (0,06 moolia) 4-(2-etyyliheksyyliamino)-pyridiiniä 100 ml: ssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, jossa 20 oli 6,9 g (0,03 moolia) 1,5-dibromipentaania 25 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta liuosta kuumennettiin Pystyjäähdyttäen 20 tuntia. Reaktioseos jäähdytettiin ja laimennettiin eetterillä hieman sameaksi. Jäähdyttämällä lisää ja sekoittaen saatiin kiinteä sakka, joka 25 eristettiin suodattamalla ja pestiin asetonitriilin ja eetterin kylmällä seoksella. Näin saatu kiintoaine liuotettiin etanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Haihduttamalla suodos saatiin vaaleankeltainen, viskoosi öljy, joka kiteytet-30 tiin asetonitriili-eetteristä. Muodostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä asetonitrii-li-eetterillä ja kuivattiin vuorokausi vakuumissa 90°C: ssa, jolloin saatiin 13,6 g 1,5-bis-^4-(2-etyyliheksyyliamino) -l-pyridinium^-pentaanidibromidia, sp.150-151 C.

35

II

35 68394

Esimerkki 54

Seuraten esimerkissä 53 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,4 g (0,06 moolia) 4-(2-etyyliheksyyli-amino)-pyridiiniä ja 7,32 g (0,03 moolia) 1,6-dibromi-5 heksaania saatiin 16,1 g l,6-bis-^4-(2-etyyliheksyyli- amino)-l-pyridinium/-heksaanidibromidia, sp. 208-209°C.

Esimerkki 55

Seuraten esimerkissä 53 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,4 g (0,06 moolia) 4-(2-etyyliheksyyli-10 amino)-pyridiiniä ja 7,75 g (0,03 moolia) 1,8-dibromi- oktaania saatiin 15,9 g 1,8-bis-^4-(2-etyyliheksyyliami-no)-l-pyridinium/-heptaanidibromidia, sp. 219-220°C.

Esimerkki 56

Seuraten esimerkissä 53 kuvattua menetelmää, 15 mutta käyttäen 12,4 g (0,06 moolia) 4-(2-etyyliheksyyli- amino)-pyridiiniä ja 8,2 g (0,03 moolia) 1,8-dibromi-oktaania saatiin 15,9 g 1,8-bis-^4-(2-etyyliheksyyli-amino)-l-pyridiniunj7-oktaanidibromidia, sp. 160-161°C.

Esimerkki 57 20 Seuraten esimerkissä 53 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,4 g (0,06 moolia) 4-(2-etyyliheksyyli-amino)-pyridiiniä ja 8,6 g (0,03 moolia) 1,9-dibromino-naania saatiin 15,2 g 1,9-bis-^4-(2-etyyliheksyyliami-no)-l-pyridiniun^-nonaanidibromidia, sp. 158-159°C.

25 Esimerkki 58

Seuraten esimerkissä 53 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,4 g (0,06 moolia) 4-(2-etyyliheksyyli-amino)-pyridiiniä ja 9,0 g (0,03 moolia) 1,10-dibromi-dekaania saatiin 17,4 g 1,10-bis-^-(2-etyyliheksyyli-30 amino)-l-pyridinium7-dekaanidibromidia, sp. 162-163°C.

Esimerkki 59

Seuraten esimerkissä 2 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 5,0 g 1,10-bis-^’4-(2-etyyliheksyyliami-no)-l-pyridinium^-dekaanidibromidia saatiin 4,11 g vas-35 taavaa dikloridia, sp. 191-192°C.

_____ -· n 36 68394

Esimerkki 60

Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 12,0 g (0,063 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridii-niä 100 mlrssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, 5 jossa oli 7,4 g (0,032 moolia) 1,5-dibromipentaa- nia 25 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen 19 tuntia. Reaktioseos jäähdytettiin jäissä ja lisättiin vähitellen eetteriä, kunnes muodostui väritön kiintosakka. Kiintoaine eris-10 tettiin suodattamalla, kiteytettiin uudelleen asetonit- riili-eetteristä ja kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 90°C/1 mm Hg, jolloin saatiin 15,9 g 1,5-bis-^4-(heptyyliamino) -l-pyridinium^-pentaanidibromidia, sp. 153-154°C.

15 Esimerkki 61

Seuraten esimerkissä 60 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 19,2 g (0,1 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridiiniä ja 12,2 g (0,05 moolia) 1,6-dibromiheksaania saatiin 27,5 g epäpuhdasta tuotetta. Kiteyttämällä uudel-20 leen 15 g:n näyte asetonitriilieetteristä saatiin 11,45 g 1,e-bis-^"1-(heptyyliamino)-l-pyridinium^-heksaanidibro-midia, sp. 149-150°C.

Esimerkki 62 A. Suspensio, jossa oli 24,0 g epäpuhtasta 1,6-25 bis-^-(heptyyliamino)-l-pyridinium7-heksaanidibromi- dia 500 mlrssa vettä tehtiin emäksiseksi 3-n natrium-hydroksidivesiliuoksella ja uutettiin kloroformilla. Kloroformiuutteet kuivattiin vedettömän natriurasulfaatin päällä ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle 30 jäävä öljy liuotettiin metanoliin, muodostunut liuos ha- potettiin metaanisulfonihapolla ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäännös liuotettiin uudelleen metanoliin, käsiteltiin aktiivihiilellä, suodatettiin ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä öljy hierrettiin 35 eetterissä ja asetonitriilissä ja saatiin 18,2 g kumi- 37 6 8 3 9 4 maista kiintoainetta. Epäpuhdas kiintoaine liuotettiin veteen, muodostunut liuos tehtiin emäksiseksi 35 %:lla natriumhydroksidivesiliuoksella ja uutettiin kloroformilla. Kloroformiuutteet kuivattiin vedettömän natrium-5 sulfaatin päällä ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa.

Muodostunutta kiintoainetta hierrettiin eetterissä ja asetonitriilissä, eristettiin suodattamalla ja kuivattiin, jolloin saatiin 16,3 g nahanruskeaa kiintoainetta, sp. 105-108°C. Näin saatu kiintoaine liuotettiin 100 ml: 10 aan metanolia ja muodostunut liuos hapotettiin metaani- sulfonihapolla. Haihduttamalla kuiviin vakuumissa saatiin viskoosi öljy, joka liuotettiin 20 ml:aan metanolia ja käsiteltiin annoksittain 150 ml:11a vettä. Muodostunut suspensio jäähdytettiin jäissä, suspendoitu-15 nut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä vedellä. Kiintoaine lietettiin kuumaan asetoniin, jäähdytettiin, eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä asetonilla ja kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 95°C/1 mm Hg, jolloin saatiin 10,8 g nahanruskeata 20 kiintoainetta, sp. 163-165°C. Tämä tuote antoi positii visen kloridireaktion hopeanitraatilla ja sen NMR-spektri osoitti metaanisulfonaattiryhmän puuttumisen.

B. Suspensio, jossa oli 14,0 g 1,6-bis-£4-(hep-tyyliamino)-1-pyridiniunj^-heksaanidibromidia 500 ml:ssa 25 vettä tehtiin emäksiseksi 35 %:lla natriumhydroksidive- siliuoksella ja uutettiin kloroformilla. Kloroformiuutteet kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Osittain kiinteä jäännös liuotettiin 1 litraan asetonitriili-bentseeniä ja 30 muodostunut liuos haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Tämä toistettiin kolmasti. Lopullinen jäännös liuotettiin 50 ml:aan asetonitriiliä, muodostunutta liuosta laimennettiin 50 ml:11a bentseeniä, jäähdytettiin jäissä ja saatiin suodatuksen ja kuivaamisen jälkeen 5,3 g nahan-35 ruskeaa kiintoainetta. Suodoksesta saatiin lisää 4,8 g.

1 Saannot yhdistettiin ja liuotettiin 50 ml:aan asetonit- 38 , 68394 riiliä. Laimentamalla eetterillä saostui'kiintoaine, joka eristettiin suodattamalla ja kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 95°C/1 mm Hg, jolloin saatiin 8,85 g nahan-väristä kiintoainetta, sp. 174-176°C. Myös tämä tuote 5 antoi positiivisen kloridireaktion hopeanitraatilla.

C. Yhdistettiin yllä olevien osien A ja B tuotteet, sekoitettiin 300 ml:aan vettä ja kuumennettiin homogee-niksi liuokseksi. Liuos suodatettiin ja suodosta käsiteltiin 50 ml :11a 12-n kloorivetyhappoa. Muodostunut sus-10 pensio haihdutettiin vakuumissa ja jäännöstä käsiteltiin jäillä. Näin muodostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin kylmällä vedellä ja kuivattiin. Tuote liuotettiin asetoniin, muodostunutta liuosta laimennettiin bentseenin ja etanolin seoksella ja haihdutettiin 15 kuiviin vakuumissa. Kiinteä jäännös lietettiin 100 ml:aan asetonia, suspensiota laimennettiin eetterillä, suodatettiin ja kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 105°C/1 mm Hg ja 72 tuntia 115°C/1 mm Hg, jolloin saatiin 16,3 g epäpuhdasta 1,6—bis—^*4— (heptyyliamino) -l-pyridinium^-hek-20 saanidikloridia likaisenvalkoisena kiintoaineena, sp. 176-178°C.

Esimerkki 63

Seuraten esimerkissä 60 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,30 g (0,050 moolia) 4-(2-etyyliheksyy-25 liamino)-pyridiiniä ja 5,4 g (0,025 moolia) 1,4-dibromi- butaania saatiin 14,9 g 1,4-bis-^*4-(2-etyyliheksyyli-amino)-1-pyridiniun^-butaanidibromidia, sp. 245-246°C.

Esimerkki 64 A. Seosta, jossa oli 229 g (1,0 mooli) N-(4-pyri-30 dyyli)-pyridiniumkloridihydrokloridia ja 244 g (1,26 moo lia) n-desyyliamiinihydrokloridia sekoitettiin ja kuumennettiin n. 2,5 tuntia 190°-195°:ssa. reaktioseoksen annettiin jäähtyä hitaasti 40°C:een ja laimennettiin 2 litralla vettä. Muodostunut liuos jäähdytettiin lisää-35 mällä jäitä ja tehtiin emäksiseksi 200 ml :11a 35 %:sta natriumhydroksidivesiliuosta. Tumma kiintoaine eristet- 39 68394 tiin suodattamalla ja pestiin kylmällä vedellä. Tämä aines liuotettiin 1 litraan kloroformia, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäännöstä 5 hierrettiin 150 ml:ssa eetteriä. Näin saatu kiintoaine liuotettiin uudelleen kloroformiin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos-ta käsiteltiin uudelleen aktiivihiilellä ja suodatet-iin. Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja kiinto-10 jäännöstä hierrettiin eetterissä. Kiteyttämällä uudel leen asetonitriilistä saatiin vakuumissa kuivaamisen jälkeen 96,1 g 4-(desyyliamino)-pyridiiniä, sp. 71-73°C.

B. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 12,2 g (0,052 moolia) 4-(desyyliamino)-pyridii-15 niä 150-170 mlrssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 6,35 g (0,026 moolia) 1,6-dibromihek-saania 60 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen n. 20 tuntia. Reaktio-seos jäähdytettiin jäissä, saostunut kiintoaine eris-20 tettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä asetonitrii- lillä. Näin saatu tuote liuotettiin metanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa, jäännöstä hierrettiin 50 ml:ssa kylmää eetteriä, eristet-25 tiin suodattamalla ja kuivattiin 2 vuorokautta fosfori- pentoksidin päällä lämpötilassa 70°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 14,6 g 1,6-bis-^4-(desyyliamino)-l-pyridiniun^-heksaanidibromidia, sp. 138-140°C.

Esimerkki 65 30 Seuraten esimerkissä 64B kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,2 g (0,052 moolia) 4-(desyyliamino)-pyridiiniä ja 6,7 g (0,026 moolia) 1,7-dibromiheptaania saatiin 16,0 g 1,7-bis-^4-(desyyliamino)-l-pyridinium^-heptaanidibroraidia, sp. 145-147°C.

35 40 6 8 3 9 4

Esimerkki 66

Seuraten esimerkissä 64 B kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,7 g (0,050 moolia) 4-(desyyliamino)-pyridiiniä ja 6,8 g (0,025 moolia) 1,8-dibromi-oktaania 5 saatiin 16,9 g 1,8-bis-^i-(desyyliamino) -1-pyridiniuiti/- oktaanidibromidia, sp, 180-182°C.

Esimerkki 67

Seuraten esimerkissä 64 B kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,7 g (0,050 moolia) 4-(desyyliamino)-10 pyridiiniä ja 7,15 g (0,025 moolia) 1,9-dibrominonaania saatiin 15,1 g 1,9-bis-/4-(desyyliamino) -1-pyridiniuni/-nonaanidibromidia, sp. 124-126°C.

Esimerkki 68

Seuraten esimerkissä 64B kuvattua menetelmää, 15 mutta käyttäen 11,2 g (0,048 moolia) 4-(desyyliamino)- pyridiiniä ja 7,2 g (0,024 moolia) 1,10-dibromidekaania saatiin 14,6 g 1,10-bis-^*4-(desyyliamino)-l-pyridinium^-dekaanidibromidia, sp. 173-174°C.

Esimerkki 69 20 Seuraten esimerkissä 64B kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,2 g (0,048 moolia) 4-(desyyliamino)-pyridiiniä ja 7,9 g (0,024 moolia) 1,12-dibromidode-kaania saatiin 16,5 g 1,12-bis-^4-(desyyliamino)-1-py-ridinium^-dodekaanidibromidia, sp. 102-106°C.

25 Esimerkki 70

Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 13,6 g (0,052 moolia) 4-(dodesyyliamino)-pyridiiniä 140 ml:ssa asetonitriiliä lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 6,34 g (0,026 moolia) 1,6-dibromihek-30 saania 50 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen yli yön. Reaktioseos jäähdytettiin ja saostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla. Eristetty kiintoaine liuotettiin absoluuttiseen etanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin k 35 aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin li 41 68394 kuiviin vakuumissa valkoiseksi jäännökseksi, joka lie-tettiin eetteriin, eristettiin suodattamalla ja kuivattiin lämpötilassa 60°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 17,63 g 1,6-bis-^3-(dodesyyliamino)-l-pyridinium^-heksaanidibro-5 midia, sp. 164-165°C.

Esimerkki 71

Seuraten esimerkissä 70 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 13,6 g (0,052 moolia) 4-(dodesyyliamino)-pyridiiniä ja 6,71 g (0,026 moolia) 1,7-dibromiheptaania 10 saatiin 18,03 g 1,7-bis-^-(dodesyyliamino)-l-pyridiniunj7~ heptaanidibromidia, sp. 148-150°C.

Esimerkki 72

Seuraten esimerkissä 70 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,59 g (0,048 moolia) 4-(dodesyyliamino)-15 pyridiiniä ja 6,53 g (0,024 moolia) 1,8-dibromi-oktaania saatiin 16,18 g 1,S-bis-^l-(dodesyyliamino)-1-pyri-diniun^-oktaanidibromidia, sp. 184-185°C.

Esimerkki 73

Seuraten esimerkissä 70 kuvattua menetelmää, 20 mutta käyttäen 12,59 g (0,048 moolia) 4-(dodesyyliamino)- pyridiiniä ja 6,86 g (0,024 moolia) 1,9-dibrominonaania saatiin 19,35 g 1,9-bis-^4-(dodesyyliamino)-1-pyridi-nium7~nonaanidibromidia, sp. 134-135°C.

Esimerkki 74 25 Seuraten esimerkissä 70 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 12,59 g (0,048 moolia) 4-(dodesyyliamino)-pyridiiniä ja 7,2 g (0,024 moolia) 1,10-dibromidekaania saatiin 18,08 g 1,10-bis-^l-(dodesyyliamino)-1-pyri-dinium/-dekaanidibromidia, sp. 178-180°C.

30 Esimerkki 75

Seuraten esimerkissä 70 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,54 g (0,044 moolia) 4-(dodesyyliamino) -pyridiiniä ja 7,22 g (0,022 moolia) 1,12-dibromido-dekaania saatiin 17,68 g 1,12-bis-^*4-(dodesyyliamino)-1-35 pyridinium7-dodekaanidibromidia, sp. 75-77°C.

42 68394

Esimerkki 76 A. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 21,0 g (0,102 moolia) 4-(p-kloorifenyyliamino)-pyridiiniä 150 ml:ssa Ν,Ν-dimetyyliformamidia lisät-5 tiin tiputtaen liuos, jossa oli 11,02 g (0,051 moolia) 1,4-dibromibutaania 50 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin 2,5 tuntia vesihauteella. Reaktioseos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan, laimennettiin eetterillä ja tuotteen annettiin kiteytyä.

10 Saostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin asetonitriilin ja eetterin seoksella ilma-kuivattiin, jolloin saatiin 27,4 g 1,4-bis-^-(p-kloorifenyyliamino) -l-pyridiniuin?-butaanidibromidia, sp. 182-189°C.

15 B. Suspensiota, jossa oli yllä kuvattua tuotet ta 500 ml:ssa vettä käsiteltiin jäillä ja 2-n natrium-hydroksidivesiliuoksella ja muodostunutta seosta uutettiin perusteellisesti kloroformilla. Kloroformiuutteet kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä ja haihdu-20 tettiin kuiviin vakuumissa, jolloin saatiin 21,0 g vas taavaa anhydroemästä öljynä, joka kiinteytyi seisoessaan.

C. liuos, jossa oli yllä kuvattua anhydroemästä 250 ml:ssa metanolia hapotettiin metaanisulfonihapon metanoliliuoksella. Haihduttamalla kuiviin vakuumissa 25 saatiin öljy, joka kiteytettiin metanoli-eetteristä.

Näin saatu kiintoaine kiteytettiin uudelleen metanoli-eetteristä, kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 92°C/0,1 mm Hg ja saatiin 18,95 g l,4-bis-^4-(p-kloorifenyyliamino) -1-pyridinium?-butaanidimetaanisulfonaattia, 30 sp. 245 - 247°C.

Esimerkki 77 A. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 21,0 g (0,102 moolia) 4-(p-kloorifenyyliamino)-pyridiiniä 200 ml:ssa Ν,Ν-dimetyyliformamidia lisät-35 tiin tiputtaen liuos, jossa oli 12,45 g (0,051 moolia) 43 ., 68394 1,6-dibromiheksaania 50 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin neljä tuntia vesihauteella. Jäähtyessään huoneen lämpötilaan alkoi muodostua sakkaa. Reaktioseosta laimennettiin 150 ml :11a aseto-5 nitriiliä ja jäähdytettiin lisää jäissä. Saostunut kiin toaine eristettiin suodattamalla ja ilmakuivattiin, jolloin saatiin 27,2 g 1,6-bis-^4-(p-kloorifenyyliamino) -l-pyridiniumjheksaanidibromidia , sp. 148-150°C.

B. Metanoliliuos, jossa oli yllä kuvatusta di-10 bromidista valmistettua vastaavaa anhydroemästä esi merkin 76 B menetelmän mukaan, hapotettiin metaanisulfo-nihapolla ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä öljy kiteytettiin asetoni-metanolista ja kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 75°C/0,1 mm Hg, jolloin 15 saatiin 25,2 g 1,6-bis-^4-(p-kloorifenyyliamino)-1-py- ridiniunj7-heksaanidimetaanisulfonaattia, sp. 108-110°C.

Esimerkki 78 A. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 21,0 g (0,102 moolia) 4-(p-kloorifenyyliamino)- 20 pyridiiniä 200 ml:ssa Ν,Ν-dimetyyliformamidia lisät tiin tiputtaen liuos, jossa oli 13,9 g (0,051 moolia) 1,8-dibromi-oktaania 50 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin 1,5 tuntia vesihauteella. Sitten reaktioseosta laimennettiin 100 ml:11a asetonit-25 riiliä ja kuumennettiin lisää 2,5 tuntia samalla lisä ten 100 ml asetonitriiliä. Kun oli kuumennettu lisää kaksi tuntia reaktioseos jäähdytettiin, saostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin asetonitriilin ja eetterin seoksella ja kuivattiin, jolloin saatiin 30 30,1 g l,8-bis-^4-(p-kloorifenyyliamino)-l-pyridiniur^7- oktaanidibromidia, sp. 245-247°C.

B. Metanoliliuos, jossa oli yllä kuvatusta di-bromidista esimerkin 76B menetelmän mukaan valmistettua vastaavaa anhydroemästä hapotettiin metaanisulfonihapol- 35 la ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä _____ li 44 68394 öljy liuotettiin asetonitriiliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin asetonilla sameaksi, kirkastettiin pienellä määrällä metanolia ja jäähdytettiin. Saostunut epäpuhdas kiintoaine eristettiin, kiteytettiin uudelleen ase-5 tonitriiliasetonista ja kuivattiin 36 tuntia lämpöti lassa 70°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 23,5 g l,8-bis-^3-(p-kloorifenyyliamino)-l-pyridinium?-oktaanidimetaani-sulfonaattia, sp. 164-165°C.

Esimerkki 79 10 A. Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 21,0 g (0,102 moolia) 4-(p-kloorifenyyliamino)-pyri-diiniä 200 ml:ssa Ν,Ν-dimetyyliformamidia lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 15,3 g (0,051 moolia) 1,10-di-bromidekaania 50 mlrssa asetonitriiliä ja muodostunutta 15 seosta kuumennettiin 3,5 tuntia vesihauteella. Reaktio- seos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäljelle jäävä Öljy kiteytettiin metanoli-asetonitriilistä. Näin muodostunut kiintoaine eristettiin suodattamalla ja pestiin asetonitriilin ja eetterin kylmällä seoksella, jol-20 loin saatiin 28,0 g l^O-bis-^l-ip-kloorifenyyliamino)- l-pyridiniuni/-dekaanidibromidia, sp. 225-230°C.

B. Metanoliliuos, jossa oli yllä kuvatusta di-bromidista esimerkin 76 B menetelmän mukaan valmistettua vastaavaa anhydroemästä, hapotettiin metaanisulfo-25 nihapolla ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäljelle jäävä öljy kiteytettiin asetonitriili-eetteristä. Näin saatu epäpuhdas kiintoaine liuotettiin metanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Haihduttamalla suodos saatiin öljy, joka sus-30 pendoitiin asetonitriilin ja asetonin seokseen ja saa tiin epäpuhdas kiintoaine. Kiteyttämällä uudelleen meta-noli-eetteristä saatiin kuivaamalla 48 tuntia lämpötilassa 95°C/0,1 mm Hg 18,4 g 1,10-bis-^4-(p-kloorifenyy-liamino) -1-pyridiniunj^ -dekaanidimetaanisulf onaattia, 35 sp. 202-204°C.

45 68394

Esimerkki 80

Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 10,0 g (0,049 moolia) 4-(p-kloorifenyyliamino)-pyridiiniä seoksessa, jossa oli 275 ml asetonitriiliä 5 ja 100 ml Ν,Ν-dimetyyliformamidia, lisättiin tiputtaen liuos, jossa oli 5,75 g (0,025 moolia) 1,5-dibromipen-taania 25 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen vuorokausi. Sitten reak-tioseos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäännöstä 10 hierrettiin eetterin ja asetonitriilin seoksessa. Näin saatu vaaleankeltainen kiintoaine liuotettiin etanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäljelle jäävä öljy kiteytettiin eetteri-asetonitriilis-15 tä. Väritön kiintoaine kiteytettiin uudelleen metanoli- asetonitriilistä, kuivattiin 48 tuntia lämpötilassa 115°C/0,1 mm Hg ja saatiin 8,1 g 1,5-bis-^3-(p-kloorife-nyyliamino) -l-pyridiniuig7-pentaanidibromidia, sp. 166-168°C.

20 Esimerkki 81

Sekoitettuun, lämpimään liuokseen, jossa oli 10,0 g (0,049 moolia) 4-(p-kloorifenyyliamino)-pyridiiniä seoksessa, jossa oli 125 ml Ν,Ν-dimetyyliformamidia ja 50 ml asetonitriiliä, lisättiin tiputtaen 25 liuos, jossa oli 6,45 g 1,7-dibromiheptaania 25 ml:ssa asetonitriiliä ja muodostunutta seosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen 19 tuntia. Reaktioseos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäljelle jäävä öljy kiteytettiin etanoli-asetonitriilistä. Näin muodostunut kiintoaine 30 liuotettiin metanoliin, muodostunutta liuosta käsiteltiin aktiivihiilellä ja suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja jäljelle jäävä öljy kiteytettiin uudelleen etanoli-asetonitriilistä. Tuote eristettiin suodattamalla ja kuivattiin 36 tuntia lämpötilas-35 sa 105°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 10,4 g l,7-bis-^4- Λ (p-kloorifenyyliamino)-l-pyridinium7~heptaanidibromidia, sp. 202-204°C.

46 68394

Esimerkki 82

Seuraten esimerkissä 81 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 10,0 g (0,049 moolia) 4-(p-kloorife-nyyliamino)-pyridiiniä ja 7,15 g (0,025 moolia) 1,9-di-5 brominonaania saatiin 11,2 g 1,9-bis-^4-(p-kloorifenyy- liamino)-l-pyridinium7-nonaanidibromidia, sp. 178-179°C.

Esimerkki 83_ Lämpimään, sekoitettuun liuokseen, jossa oli 11,52 g (0,06 moolia) 4-(heptyyliamino)-pyridii-10 niä 100 ml:ssa asetonitriiliä lisättiin pieninä annoksina liuos, jossa oli 7,92 g (0,03 moolia) -dibromi- p-ksyleeniä 150 ml:ssa asetonitriiliä. Lisäyksen päätyttyä liuoksesta oli saostunut suuri määrä värittömiä kiteitä. Reaktioseosta kuumennettiin pystyjäähdyttäen kuu-15 si tuntia. Huoneen lämpötilaan jäähtymisen jälkeen kiin toaine eristettiin suodattamalla, pestiin asetonitriili-eetterillä, yhdistettiin 3,1 g:aan aikaisemmassa ajossa saatua tuotetta ja kuivattiin 28 tuntia lämpötilassa 100°C/0,1 mm Hg, jolloin saatiin 22,0 g o4/*0-bis-20 ^4- (heptyyliamino) -pyridiniunj7-p-ksyleenidibromidia, sp. 297-298°C.

Esimerkki 84

Seuraten esimerkissä 83 kuvattua menetelmää, mutta käyttäen 11,6 g (0,065 moolia) 4-(heksyyliamino)-25 pyridiiniä ja 8,7 g (0,033 moolia) o(,*£i-dibromi-p-ksy- leeniä ja kuumentaen pystyjäähdyttäen reaktioseosta 20 tuntia saatiin 19,3 g pC,-bis-^3-(heksyyliamino)-pyridiniuni7-p-ksyleenidibromidia, sp. 313-315°C.

Esimerkki 85 u. — 30 Suspensiota, jossa oli 19 g 4-aminopyridiiniä ja 23 g oC'^*-dikloori-2,3,5,6-tetrametyyli-p-ksylee-niä 600 ml:ssa metanolia kuumennettiin vesihauteella liukenemisen saattamiseksi loppuun. Kun pieni määrä liukenematonta ainesta oli poistettu suodattamalla 35 kirkasta liuosta lämmitettiin varovasti vesihauteella 47 68394 kaksi tuntia, jolloin valkoista kiintoainetta alkoi saostua. Seos jäähdytettiin huoneenlämpötilaan, kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin peräkkäin me-tanolilla ja eetterillä ja kuivattiin vuorokausi vakuu-5 missä 100°C:ssa, jolloin saatiin 29 g Jt-bis- (4-ami- no-l.-pyridinoum) -2,3,5,6-tetrametyyli-p-ksyleenidiklo-ridia, sp. yli 340°C.

Esimerkki 86

Kuumaan liuokseen, jossa oli 12,5 g (0,132 moo-10 lia) 4-amino-pyridiiniä 100 ml:ssa 2-propanolia lisät tiin 11,6 g (0,066 moolia) oi», oi.' -dikloori-p-ksyleeniä ja 400 ml metanolia. Seosta kuumennettiin liukenemisen saattamiseksi loppuun* Kun pieni määrä liukenematonta ainesta oli poistettu suodattamalla kirkasta liuosta lai-15 mennettiin 500 ml:11a etyyliasetaattia ja jäähdytettiin huoneen lämpötilaan. Kiintoaine eristettiin suodattamalla, pestiin etyyliasetaatilla ja kuivattiin, jolloin saatiin 16 g ,oC'-bis-(4-amino-l-pyridinium) -p-ksylee-nidikloridia, sp, 332-335°C.

20 Kaavan I yhdisteiden edustavien esimerkkien bak teerien ja sienien vastainen teho määritettiin käyttäen muunnettuja Autotiter-menetelmää, kuvanneet Coss et ai., Aplied Microbiology, 16, (9) 1414-1415 (1968), jossa valmistettiin 1000 mikrog/ml tehoainetta sisältävä 25 liuos,. Autotray'n ensimmäiseen kuppiin lisättiin 0,1 ml koeliuosta, Käynnistämällä Autotiter-laite alkaa sarja vaiheita, joissa Microtiter-siirtosilmukka ottaa 0,05 ml koeyhdisteliuosta kupista ja laimentaa sen 0,05 ml:aan steriiliä' vettä. Tämän jälkeen jokaisen kuppiin lisä-30 tään. automaattisesti 0,05 ml inokuloitua, kaksinkertai sesti väkevää, puolisynteettistä väliainetta (glukoosia). iNäiden vaiheiden jälkeen lääkkeen lopullinen kon-sentraatio on 500-0,06 mikrog/ml kaksinkertaisin kasvuin. Autatray'ta inkuboidaan 18-20 tuntia 37°C:ssa, jona ai-35 kana silmämääräisesti arvioidaan samennuksena ilmenevä kasvu kaukaloissa. Sarjan viimeisen näytteen, jossa ei 4Ϊ 68394 ole kasvua (tai samennusta) konsentraatiota nimitetään minimiestokonsentraatioksi (MEK) mikrog/ml. Tällä tavoin yhdisteitä testattiin liuoksina erilaisiin gram-posi-tiivisiin ja gramnegatiivisiin bakteereihin, joiden 5 joukossa olivat Staphylococcus aureus, Proteus mirabilis,

Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae, Pseudomonas aeruginosa, Streptococcus pyogenes, ja sieniin kuten Aspergillus niger, Candida albicans ja Trichophyton mentagrophytes.

10 Monien kaavan I yhdisteiden totettiin tehoavan myös bakteerien vastaisesti lajeihin Streptococcus mutans ja Actinomyces A-viscosis.

Edustavien esimerkkien viruksia tuhoava teho Herpes simplex tyyppi 2 virukseen määritettiin in vitro 15 käyttäen samanlaista menetelmää kuin tutkittaessa plakin estoa, jossa määritetään DNA-pitoisiin viruksiin tehoavia inhibiittejä, julkaissut E. C. Herrmann Jr., Proc.

Soc. Exp. Biol. Med., 107, 142 (1961), jossa 2 mg koe-yhdistettä asetettiin kasvualustan pinnalle. Esimerkkien 20 3, 5C, 7, 9C, 10, 11, 13, 17, 18, 21, 22, 24, 31, 33, 35, 36, 37, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 60, 61, 63, 81, 82, 83 ja 84 yhdisteiden todettiin tehoavan ja esimerkkien 16, 34, 39, 40 ja 79B yhdisteet todettiin tehottomiksi.

Käsiteltävänä olevan keksinnön eräiden yhdistei-25 den hammasplakin estoteho testattiin määrittämällä näi den yhdisteiden kyky estää lajin Streptococcus mutans 0MZ-61 aiheuttamaa hammasplakkia seuraavasti.

Plakkia aiheuttavan lajin Streptococcus mutans 0MZ-61 viljelyalusta, jossa oli 1,5 g BBL-häränuutetta, 30 5 g natriumkloridia, 10 g dehydrattua tryptikaasia, 5 g sakkaroosia ja tislattua vettä kokonaistilavuuteen 1000 ml, säädettiin pH-arvoon 7,0 ja steriloitiin kalvosuodatta-malla. Viljelyalusta annosteltiin 10 ml:n alikvoottei-na 150 x 16 mm koeputkiin ja säilytettiin jääkaappiläm-35 Potilassa käyttöön saakka.

49 68394

Valmistettiin koeyhdisteen kaksi konsentraatiota liuottamalla 100 mg yhdistettä 1 ml:aan tislattua vettä käyttäen apuna riittävästi 0,1-n natriumhydroksidi-liuosta, 10 %:sta dimetyylisulfoksidia tai 10 %:sta 5 Ν,Ν-dimetyyliformamidia ja laimentamalla muodostunutta liuosta 10 ml:ksi tislatulla vedellä. Tämä 1,0 %:nen liuos ja 1:10-laimennus (0,1 %) tislatussa vedessä steriloitiin kalvosuodattamalla ennen käyttöä.

Steriili pala plakitonta luonnonhammasemalia 10 tai synteettistä hydroksyyliapatiittia suspendoitiin kuhunkin yhdistekonsentraatioon kahdeksi yhden minuutin jaksoksi kuivaten kummankin jälkeen ilmassa yksi minuutti. Sitten jokainen pala suspendoitiin ja sekoitettiin viisi minuuttia eri koeputkiin, joissa oli steriiliä tis-15 lattua vettä (huuhtelu). Sitten palat suspendoi tiin 10 ml:aan nestemäistä häränuuteväliainetta, johon oli lisätty 0,3 ml Streptococcus mutansin anaerobista viljelmää. Putket, jotka sisälsivät "käsiteltyä" hydroksyyliapatiittia ja Streptococcus mutanisia inkuboitiin 20 anaerobisesti 24 tuntia 37°C:ssa. Toistettiin sama me nettely kastamalla kaksi kertaa minuutiksi yhdisteliuok-seen, kuivaamalla kummankin kerran jälkeen minuutti ilmassa ja huuhtelemalla lopuksi viisi minuuttia, ja suspendoitiin hydroksyyliapatiitti jälleen uuteen 10 ml 25 häränuuteväliainetta ja 0,3 ml siirrettä sisältävään koe putkeen. Toisen 24 tuntisen jakson päätyttyä jokaista hydroksyyliapatiittipalaa huuhdeltiin minuutti kolmessa peräkkäisessä, tislattua vettä sisältävässä koeputkessa. Sitten palat suspendoitiin minuutiksi F. D & C Red 30 No. 3-väriä sisältävään liuokseen. Tätä värjäysmenetel mää käytettiin plakin kehittymisen tunnistamisen helpottamiseksi plakkia muodostavan organismin vaikututet-tua 48 tuntia. Värjäyksen jälkeen huuhdeltiin 10 sekuntia värin ylimäärän poistamiseksi. Plakki värjäytyy helakan 35 vaaleanpunaiseksi^ Koetulokset arvostellaan plakinestoksi 53 68394 (tehoaa) tai ei-plakinestoksi (tehoton) prosentuaalisena koekonsentraationa. Tehoyhdisteitä testattiin vähitellen pienenevinä annoksina minimiestotehon määrittämiseksi. Joissakin tapauksissa viljelyalustan kasvun esto 5 vaikuttaa plakin muodostumiseen, koska yhdiste on uuttu- nut hydroksyyliapatiitista muodostaen bakteerin kasvua estävän pitoisuuden alustassa. Tällaisissa tapauksissa yhdistettä testataan pienemmillä konsentraatioilla, kunnes organismin kasvu ympäristöalustassa on sama kuin 10 lääkitsemättömässä kontrolliviljelmässä. Näissä pie nemmissä konsentraatioissa plakkia muodostuu tai sitä ei muodostu.

Mutta koeyhdisteen läsnä olo hampaan pinnalla, mikä tietenkin on välttämätöntä plakinmuodostuksen estä-15 miseksi hampaalla, saattaa kuitenkin voimistaa värjää vien· aineiden kuten kahvin, tupakan, ravintoaineiden ja väriaineiden kiinnittymistä hampaan pintaan. Siksi yllä kuvattua menetelmää käytettiin myös värjäyskyvyn määrittämiseksi, so. miten koeyhdiste pystyy estämään vär-20 jäävien aineiden tarttumisen hampaan pintaan. Niinpä jäljelle jäävä tasainen vaaleanpunainen väri tarttuneena koepintaan viimeisen huuhtelun jälkeen osoittaa värjäys-kyvyn prosentuaalisessa koekonsentraatiossa ja se ilmoitetaan värjäyskonsentraationa. Koe-yhdisteen aiheuttama 25 tasaisen vaaleanpunainen väri on helposti erotettavissa plakin muodostuksen aiheuttamasta paikallisesta, helakan vaaleanpunaisesta väristä. Yleensä suositeltavien yhdisteiden värjäyskonsentraatio on huomattavasti suurempi kuin pienin tehokas plakkia estävä konsentraatio.

30 Alla olevasta taulukosta A ilmenee yhdisteiden bakteerien ja sienien vastaisien ja hammasplakilta suo-jaavien ominaisuuksien koe-arvoja. Vertailun vuoksi taulukkoon A on myös liitetty vastaavat arvot kahdelle tunnetulle yhdisteelle, nim. 1,8-bis-(4-amino-l-pyridi-35 nium)-oktaanidibromidille (vertailuyhdiste I) ja 1,10-bis-

II

68394 51 (4-amino-l-pyridinium)-dekaanidibromidille (vertailuyh-diste II). Edustavien esimerkkien värjäyskonsentraatiot on esitetty alla olevassa taulukossa C.

Bakteerinvastainen teho seerumin läsnäollessa 5 määritettiin edustaville esimerkeille koeputkisarjalai- mennuksen vakiokokeen avulla, jossa rainimiestokonsentraa-tion (MEK) vertailupareja määritettiin koeviljelyalus-tan sisältäessä 40 %:sta kuumentamalla (30 minuuttia 56°C:ssa) inaktivoitua hevosen seerumia ja ilman 10 sitä. Tulokset on ilmaistu ME:n kerrannaisena kasvuna (mikrog/ml) Staphylococcus aureuksen ja Eschericia colin suhteen seerumin läsnäolosta johtuen. Tulokset ilmenevät alla olevasta taulukosta B.

Hammasplakin estoteho ihmisen steriilin syljen 15 (50 %) läsnäollessa määritettiin edustaville esimerkeil le. Koetulokset on ilmoitettu minimiestokonsentraationa ja ilmenevät alla olevasta taulukosta C.

Eräiden edustavien esimerkkien suun kautta annon akuutti myrkyllisyys määritettiin seuraavasti. Annettiin 20 kolmesta nuoresta, täysikasvuisesta Swiss-Webster-kannan koirasalbinohiirestä muodostuneiden ryhmien paastota n. neljä tuntia ennen lääkitsemistä ja sitten lääkettä annettiin kerran suun kautta mahaletkun avulla. Kaikkia hiiriä tarkkailtiin seitsemän vuorokautta lääkitsemisen 25 jälkeen. Kaikkien koehiirien ruumiinavauksessa ei il mennyt merkittäviä kudosmuutoksia paitsi ryhmällä, joka sai 1000 mg/kg esimerkin 25 yhdistettä. Tällöin havaittiin kahdella hiirellä kolmesta verentungosta vatsan rauhasosassa. Tulokset ilmenevät alla olevasta taulukos-30 ta D.

52 68394 ~Q £ > ί S :: ' t! t" o o o o o o o o o o o

I—* O ^*1 n «H »H *—4 n n «M r4 H rl 4H

U) X C , n) t- pd«LJ----—------ ·§ dd -¾ φψ- ° Ί Ί

H ^ ΠΙ I* * «~t O O

CU Q ftfJ* £ k<____ *3 4J Ift c νθΐΛ\βΐΛΐΛΚ\ IA VO VO C* o σ% ιλ ► ·. ·· ••WHO' ιΛ 00 ο> w w piNOJ tn rvi i/\ m «**»—·«» *«. — tn tn »h

r-t f-t vO rH K\ VO KV h'\ i-\ r~i iH

• O' H____ ° c p! « 10 lt> m‘ m in νώ SP ^ -M O · IA — ^V.i/^ -.WWOxCT' ► ® • rH H (J OJ CU CVJ w OJ <- ». r *- UN ! £> kT r ·> n u H O ^ i-i-VD VO VO JT Tv n n rt t-.r-( U (i Ϊ C -3---:--:--' o 3 H ^ “? m “i ^ H « m (Λ ^ ® (O N °k r1 n ri w oj OJ OI ·> ·* “ Τ' _T ^ J" n

H XJ<N™,5ir-iiolO I,'VVDtnmnOt'-VO

(U . n O

+j υ m n _, ii C oi mm m vo vo O co n) cp vrv m ^ ~ o 4” r .5 ^ «saa g s’ Ä 's? 8?

<ö ^ ^ Λ A

< 4J W —------ ω o O rt iu G m inin’ cocoiAO'enOv- > ,y ; 5) ••cocn-asCM^^-iicricrvCv-rt'-·» _

D ς. g y O mt'-r-tr-lOOO O O^'-^OOO

'g! <1> w l/J QlO

· H

*-* ^ n iu m m \o tn m ä . _ in 0) W i o ta o — *> xiU h vo vo 0' .CO o> oo ®, oi •H Σ ! U> UV W m m - -'-'“Τ-^'οιΓ’κ. J" W ° OI Ό M 4-1 tn n n n r' t- ° I- n , W n 1 —--- : : π n i _ in in oo n in PO oö O' VO OOOOVOV O' CO ® OO o n ori11' ** ' r r *- P- >- k. r- 4- ^ r G OOlVVf ri t^KNrt.OnrlrlKVOt-t'-n <U ^4 rl rn •H · ca C4 M <________ OJ CP IN 3 o iAOinv>in^’tfv.ir' ininiQrl.

ij oiOo ojocvi wojoTojw^ww^ T. .ι,χΐηιηΜίηηνΟ'-ινΟ'-ΐ'-ΐιη'^'^π

•5 WOO/v Ai Λ AA

Π3 o. n Σ 'N A 'N · ta-------—- m on o o o o in m o in m m »-o in*0’ mio o m o cm oj ui cm oj n n in oi ~- n a: m in oi in n n oj-n n nvo oi n oi «: 6 8 Λ Λ Λ Λ Λ Λ a A A'0

tic § ?1 S § J rj_ m oi ov ^ ^ ^ °L

•coil A W A “' 101 ""β η Λ n H* 2 £ ^ n: Λ m[ /N_

-« ^VOVO in hA u-\ K\ vd *C

Cl ιλ ψ, ·» H VD H Ον (Λ C\ *» » Λ >( IP fti ryj invn ·· r-4 • O 0 in KV r~\ τ*> K\ Γ-1 K\r-C K\ rH ^ ια ϋ > ^_____

Ji i n. °1 -* » « ~ 'w ? Ä S' Ä « . n n "N »“ ^ A o o cT a- o" o” o" o o ° in < o ·"& a υ « to oi u |g4. M to r~iO ΛΗΙΝΗΟΝΡ·*»^ MQ (/ h mi» r*· «^. r^vovo m vo c* »h *h » _______________ li 68394 , 53 * ~ö £ >-----:-------------

-S S

4-> to -r ® , § cv ^ ^ ° o o o o o σ o

Vj^^rtrtrtrtrt—I r-t -i” rt- ,-ϊ"

3cO

C -!J l J___________ •H Γ-H C I r- I - I ..I 1 " — 1 ... .........

V ·Η·γ 1’p n *r ,r 3 .sift s_ l s ^ S S< . o O O o' <0 |s| s- s- ^ ^ S· * ^ ^ 2* - K S » o , t- ΙΛ^ ιΑ rt m O O n rt f- rt rt O rt” ♦ c* H______· _ m ‘ 5 IA VO σ\ IA VO * , CT> ON ΟΊ — IA «_ .7 O - O »- »—CO CO Ov o ^ ’ «_ -— «—CM CM m w «. ·— rt VA V. —· «- ** 2 Jj K\ IA IA VO rt rt rt rt rt (Art h- t— IA rt • r· * ·*4 υ »a ? ______________ o Is £ $.s-s «- ζ. ?.»_» - s.

jj ^ ^ ^ ^ lArt rt ° rt rt kV m [- t— KV rt 3 -H (J ie »< ' 4J vi ^ .15. 5 Jj, _ Ά VO co in m ia vo vo vo n».

n-Hrrt y _ 00 rt crv «»in *- ov O' O' '—’ 5 ‘2 "? *“ Ά _ rt rt CM IA ·> _ «_ rt rt m lAlA JTl . O 'v. rtfAlArtrtCMIArtfAlArt rt rt ^

Vi$ _-L3 —_ __ ' Il 3 : L f- -- * * K * -v rt s. s § ? £ rtj Λ ig ° ° ° ° *"1 O rtl O O rt O O o* o ° P rt in m in in' vo m in m vo _ _ P* .M fN 0> ON '·*- IA *- t*·-. θ'» O *— #- o (7\ CN ιΛ i o Q ·- *- A» CU C\J IA ►>»*—·-. rH U"\ «— *- Τ’

Crt » θΝ»Κ\ r*ri\D O rl f^Nl^C©

•H * · O

G . ---« a) —" ;—-———- W rt Λ ® Ά IA IA * U- _ « SS rT h” o' s" ^ W- °- °- ® 1 <*. ” °

.2 ° ^ ^ * ° rt rt- ^ rt- kC d" rtT

§ ui ? j is s s s"'-s | f f «“ s" s S s » » V o* o >: *---—---- iS . o tn ^ 0 _ _ _ vo m W •^’lAwS'Lurj-'OjA'A IAIA« O I OJ rt|ACMrtCMvn !-?££i0Jr'J CM CM - A· - ?>|Λ .....- A Λ a W . ^ A K_ KK"" —Η0? ί i if «f Äf ? ?« Sf 5 « . . o 8 5·*· r' Λ ^ ^ 5 - - - g a - a k: r: ^ β o Λ ^ 4 /\ /, . I*. OM—· . _______ ..

* Λ 7 «A IA K\ « :- '<°1 ^ °L iC1 m.w|C o O "^VO ro rtUrfTr-J'W cm rt cc σν σν mv rt tr ^ M -1 rt rv o rt rt $ £ ^ ' J· ° O ^ rt C»___A O o S is 5- ^ ^ ^ ®L ^ S\ £ s* s> .« Ä li rt O 0.0 rt t*- O O O rT* ι-i* /* i· v r . n Γ:_ wo o OOOOOO0 ΙΛ «C .Λ-------- - - ------ X| 2 2 2 rt vo o vo * in rt rt » MVrtrt •>i IJ'rt rt m rt rt cm m cm cm »o m m m . m cm •S O φ ,. _______ &c4 68394 54 » δ ί ^——____ •S S yr . ---1 4-> w τ 0 C -'j I oooooooooo -f-’ OI'Vl . w- m. m- Γ- t— _ · W ,¾ I £ '·~Ι.. * (i; I )- . q +j i „--———------------ 'll ’iQ'-l n « ·» — "4 ·Η·ρΙ·«τ o o o q .

1 Mi 2- · i i L^ggr ° ° ° ° <o

Sc £ o S oo O - m ^ ^ cs $ C* * o 2- 3- .7 *r „r a a s s s -c - * - * o>| f«* ____ V) S in ks " trr tv - -·**- * ί , ιλ (Λ tn os o o tn «n . _ ^ . h m mm miπ . .so m t- *i m .

# H ·*4 Ο υ n 3___J___· 5 "jf" -h „ m m us ϊλ · ,-v- ™ > Γ3. . ο ’ o\ o - c> o o m in w ύ °1 0,

^ υ ^ r* O O OJ CM OJ Ή * in _>-* L

C .Q £ ^ Ή .*°Ι ^ ^ ^ «n ^ “< VO '^ 'J* *H « f< o —S u «» ___ I !_ is»- s s s' s~' § s » ~ S’ »_ »- 5_ -.

- ^ , λ » - - i-. « - <C -H ^---;---—___________ Q +1 S' pm so os jt m io vo m en os “- »*· *» 00 Os cfs os OS m o >55 p >se ’ tTL_ — «- . w-t-.min — *—.*_.*— ^ > -d PS rH,~,00<p'0'.. t— . O m m O .

jjo S ' M . ----—.......—______ § I . *3 sX “2- ‘ °l m o m m m 'Ί ^ '"L 2 Ή 'UXOO.rn. ^Sii Oi <si o/ m . -

tf) ο .ίί^'Ο.ι^^ H

a, .«2----£ Λ A_ g Λ m o % m % m O m m "V ^ ω "l> £ ° .¾ e . *- *- oi - oi o OI N h h “ h ™ - h uosO . o . o . m. . κι m k. m vo .

I .JS-:-ώ_J_ Ή--m m -X ·· w.-inininooinminoinow m JO 0ΊΝ oD.CVICYNOOCgCXCSJintVO*'»'' CQ 31^7- m . . . mm. . . n .in\o ~ ;sg__λ . ΑΛΑ.· A .......Λ ^ Ο· Γ3 2£ ~ 1 ’ " 1 Μ~" 1 - — -->”· ιη J__-co in us i/s o O m in in m mo. ~

5 7 N »oi oi oi o o oi oi oi oi oio ·- °L

jii.o-... mm. . . . . in m n ..«ti ΑΛα·λΛΛΛλΛΛ o. n ------------'___‘__i ~ϊ^°: * S M I a £ a 5 a « % . " o.___Λ Λ Λ Λ ΑΛΛΑ X Ci* 1 _ ‘'i- ' K? S *0 Ά m ^ ^ 'Ι. £ . m m ο ί^Ι 5sii 2 2 οι in . Ό. _Γ· ir™ » . riTTt^-TT:— f; .ti o O'o- O o- a S «f °°- ®. « 5 ® rt t> «; 5 λ--—---- ^ ooo * ,§o| Ö öä^'”-··----------;- :-—-—--- v . 4! 5·5 68394 π--1-— Ο Ρ ^ 'S S ----:---:-— +-> (Λ *- O C * •M . o 2 ω x c d) Y*

—L

ς ^ j a__ •ri rl (i ) ' - '

. rl* r f r- ΙΛ «f v »f V VN M VN VN VN

'π] πι I jv O -H O Ή OOOOOOOOOO

1 ν' n : L ° O rH O O Q O O O O O O O O O

FT nSt ^ ~ — —

^ ° ° O O O OOOOOOOOOO

* U · *Λ C S· ih VO _ I— o CT. IA O _ rv f- m in O vn o O o o £ ^ Π o” JT cT o" o O o" r-t O ft ri rT~ ^ ..O,, n —~ ——- — c

n — «Λ ^ VO VA IA m IA

O * o y ^ o> [s. t*· Ον On on O O O On (Λ o *"* ‘>1 W *- — — ·— *- V. — «— — — — Λ l) | ^ H ^ H O O H H H »H r* K\ ri Γ"· U O S ' O «Λ ‘ --- 1 " ---------

Ö O lA U N VN

•H υ H 1' ff, ^ f. in o. ON o> o O 0 .0 ON oo K, -h m ON O ^ Ch Γ“ M* ^ *-*- — —· > — *° rj T" ?- _J*~ cp* ,-< * r?” r4 *-4 rH r* r-l Ί ^

^ »rloHH Hh 'J

-H U « _· _ I I f s- °- - 2- 2- 2- - » - s °L » - (Ö — ct ^ f' r- rv Λ κ\ h λ ►. h k K " •r-ι C H · *> · f ^ l- ^ -- gj < --<_ -· < -S tp .· ' · ~ ~—— —-—— ni O C m in Q -h; H ; ä> ° ° cv o O ocviAincmirvoor

Λ DJ ^ O',-, " “ ’r- - «- _ _ _ _ w *_ — CV

•5 lp *d H o Ή , *H n , i-i .r-l o D <-t O o rl rl — P > 6 V . >V<S -1 <d . —' · ui Omi _ 3 C 1 — 1----- S 5 ft h- f-vo »rv m m en ^'30, λ n vo LI o P\ : f~ m co vn co m co co o <r> PÄ “ P . r- _ ' r- ~ r _ f- _ r- 1) U O o ° O P CV o O r< O POP P P m » ' ui^____

ffl M

•ri .hi fs_ vo m . «H<MOo Oo KN h-ΐΛΟ m O O O ON O ‘ C O n ir w -P W ** ·— ^ ·— — * <Γ· CD U ^ H KN .«» O OOr-lO»H.r-inHi-«n

•r| H

M · « m m <---------------- Π · νώ co· Λ Λ rv rv vo irv-A«^ £ ^7 °1 ,η- °- °L rT °- H- H*: «Γ er. °i- °1 ^ r S liiio h „ « vorvrv»Artt~rvHrv

ffl ΙΛ O O

o. o v.________________ vrv rv vo irv ΐ rt (Λ to UV m O vrv CV — WCO CTv Ov Ov CO CT.

4 1 *“ *— · ►· w _r- rl IA «_ r *· r— _ _ v. s: r-v p> <-( rv vo r rv rv.i-i.t~ rv rv <h r-r

..HU

o. e :; ____i_______ 'vrv r- cv vo va va J ^ σν h~_ W_ VA f-_0 Ov O' Ov o OV o O »

Cl V rH ή o Ή r^” O rH KvT r-Γ ctT” ^ rT rT ^ tl U> • r o» ______ * r,>‘o- S- 5- Tr 3- j. ^ o *L s ξ.

• o O »_ O ri n rH r4 rH m ,-T ^ to u r> - - ——— —— ------- --^ ^ ϊί' S ^ tf' co ά m un tr, w r<- f* ^ rH rS m m cg cv cv m m m °

Il 41 *· *- **" — ·· *· — —· —. — *··*· vi h O o O ° O o , O O O O O O O O'"* • O Γ; ΙΛ < O -—--- — ......... —------ - - — ._..._ λ n υ υ *Γ .. V tO r> Ο Γ* »A "l Π V Η Μ ΟΙΙΛΓΝΙΟ • rl Q) Η Η Η Η Η φ «7 ^ •H O W, §c£L----;--- 68394 56 ~6 fj IT________ ’ ‘5 Φ ·<-! · ·,·.· Μ W I ' O C i* 4J O * V) X c <U v—

rJcvl_L

q pi <------ __________ L/ .q j-5 !·«- t » nl mii’r1 o o ^ o o o ^ >-4 *h fh

' ϊ;!Γ O O O O O O O ^ ^ ^ Ή -4 O O O O

vX* Q ftf.v oooooooooooo^oo O

l . ^

"J

4J

c rj cn σι uvm σι σι σι

j! <n ooooicioioaocoeo CP to \ö o\ cn σι I

(-* *H r-l V» ~ ' - , ,,, .........- . — — c m r\ o . σι %n ΙΛ f, .^(^ihoieioiiieiconnfiirttflirtioie %o _Π Λ v) ** **.*-·· w ** <"«« a *r #» J . r' >H Η η Η Π Π Π Γ- H <—* H rs Γ4 fX W"l σΐ i/l *P u <"j 2 ror>m\0^oie*-4i-ir-i κ> .....- — - __ _ A Λ <rt " """ ‘ ‘ 11 — S 5 „ Π -nm οσισίοισισιοησίνοιΛσισίνοβο ri r ^3- λμ *** "" *** ·*“ w N— »» *- #· a «# _ 'TTj . r4 Ο 'Hri^HcinriAr-IfNullNrNrNinr'· ^ ^ jK y (5 H Π ID <H VO \£> VO #-4 n g ____-——— - ..., ___- ^ λ λ _ « § . J „ . .

T"l ·Γ-( » Γ-^^ΌΟΝΟΟΟβΟίβΙΛίΛίΛσίΐΠίΛβίΛ r"| 'W' frt _-l «. ^ *· *“ **— ·*«.·*«,. *»·*.«»«- WWP»«_»*M> Μ» jjri , Λ ^ σι n a r· a m r* in <n in rs r*» a σι a <C tn <1 Cr-( ^ .-4 VO »O tD VO tO to r-4 »n (3 ζτι----—.. _ λ A Λ Λ o > ο . --------- 2 Ct J2 * S u*> m ιΛ 1Λ ιΛ «Λ r3yJ-nlÄ_u100er'0'®'o> 'eOcoe40>eoo» tn 1-4 -HS (X m | _ _ _ - — ·- - »· — — w - *> ,. .- *.

3 G'—’ , . f? 2 ° *-* ^ <-ι.η,^ι r4 in m f* r- «n m ^ r-* ^4 g . .¾ ^ «n a»l---- ^ ^ ^_ tfl| : ' ~ " ' -- 2¾ h n in m ιΛ ΠΪ 1 0Λ o σι c\ o> σ\ σ> σι ιο ιλ vti atj m in σ\ on ο\ *ΓΛ I — ^ ·«· «Μ· m* μ . ’ Ρν* *· *· C ·ο \Λ νο νο *σ U7 νο

(U _ϋ-ΐ1 ---—- — - -*» ___Α> A

•Η . ~ ”* " “ -

Li Μ h (n m m in t ΟΓίοσοισισ^σιςοίΛΐηΐΛίΛΝΠίησΝΟο <t> O <7> *— —* . ·— ·· W »· f ' k. ’ ^ mm· tm ·· «M »» «M «ta

Ai --<»-<*-<p-<r-inrir^*<NfNfNfNpsiiNnr* ^ ra »cl Oso\ov0i^}<^

CP lii < ..... - - - - A A _A A

CT> ΓΝ * l

yi ΟΐίΟΙΟΟΟΟίΟΙΟΐΐΛίΟιΛίΛΐΛίΛβΟΟ CD

»V«3: **· ^ ^ ·- Ψ» m* ~ m — ·- «.

uicj(jr1l°u,,'r^fn,nrr>rN^rviN»No<ir*>r» h>

ί\ Π T ^H·-» \OSDSO NONONC

. .. - ... "'" ’ - ^ A Λ ΛΑ & rA *>

fQ f ·- OS βο 9ΐ<ΛΟΐ(ΛιΛΐηΐηΐΛΐΛ|ΛίΐΟΟ CO

μ jj· ^ *“ A »· *w »-· ·> ·· r* ·»<«#· ^ w ,.,<0 ^ e* ^ n n n in in γν in a a · a i

i\, r *' IDlDlDl^lDlD

--- - - - A AA

, «Λ σι ,: ^ ^ öl Cl Cl ci Cl ΙΛ.ΙΛ 4Λ ΙΛ-m σι οο σι u> *" — — ^ r- • ς O,----------* Ä t ΐ ^ iHLifJl’ »n - -55-j;- ,, °οοσιοισ>(τ,(ηιΛοιηιηιησισι«Λ il fr H ^ H n H H n H ^ *-4~ «N «N 4M Π r-ι rl t Q U m toniouiic t.) υ > --——--—— - A n·_______ ' mmm ϊ, r m o o <n^ tn tn to to to tn vt> r> o o o r-^” f» ΓΊ m r-4* r-Τ’ r-T"

. n r. * A

Wl < n -—------—---—----- 4? . I ·< o .^,U/v r- to tn o r4 tM rt ro o r-l »r m m to r- §0w 'r ^ a m m m r- f> r- r- r· to to to jS öj^ ~ : :-- s 68394 57 TTl ( : “ ~] aJ cu -·- 1 H in v .o .

o c * . I

H O? h · -I

in M t I

(D I

P e Li______ ' ·ίϊ h(1J H Z *

k -H-rli-r o M O O M

05 0)yr

(-£3 0 0 0 0 ‘ I

Is2¾_____ —'—< · ^

u I

c | ^ Ä « λ λ O) O 1

σ\ o o o °cN -tn I I

M W «· - ^ - * »-i Ln fN

• σ\ Λ ^ H H I

H I

1. .......... ..... ' ------ — -- I

Ifl c

•3 , . I

o . ^ (*) * 1

*χ> ^ ° coin *-i I I

.Q ΙΛ — ~ ·— ·· vo I

ifH’rtlfl 1/1 H Π H 1

Q U «i ti «h _· ____ I

S l : I ' 1 •h · 5 λ t> u m in i

Hr^^OU>cnCvOU)tn(SOO

C XJfN *“ — — — ** *_* *-00 I

.1 »Λ r-4 rH W m <*7 U"l IA |

U (fl H H H · Ή (N I

9 —---:- ~ | s. .·

£3 ·η v _ * I

P coOvoooooenny-tN no

| <*2 3 s” ^ ^ " n~3 ff g rt I

—' (Tl »H · ————— 1 ' “l

H g C

< ιη\ ϊ ω .

π3 ζΤ1 -1 enon c-> o o m o\ o* I

0 > p I. μ° ------ w _ o y U . >(N πμμμογτ^'- ΙΙ ,, ξ iwftU ' ^ . j

rH -H § r m ru ~ ' ~~ ——— J

r-f H w , rl IN I

' 2 nl I 0 <D m *|

r5 ^ Ν' I U "n ^ ^ CO Ο ΙΠ (β ^ J

t* Π t O — «- *· w ~ || I

COW « o W> in rH Γ— Ή ’ I

(0 ” : ί: m m h_^ H H . __.__J

-r-> ή Ί •HI. , δ*Η <N ' { 0 Λ *Λ m · .

; c>o*u5 ro σ> σ» ο Άοοςο I

ΤΙ — *-W%,l| { M i (Q Ifl ' H H rl rl N Is· tO | $ m e ’ ” j -P --:-------------

N» ' tT <N

fn O \ I

ρΛ iuSvo Ό ^ co θ\ »ΛίΛνοΟΟ 1

^ ,17 a' 17 - *· — - ·* ~ [i wOO I

0* *0 m m U7 Γ- ^ n n 1/1 lO I

f-\ rH _^ C7 j

XX rH ——— — I

(0 ) *Λ \£>

U—OD <Ti CTi O O V] I

,.^η ^ to>n|jiNOO I

a f v h m r> Η.**> .‘N'^CTvOO I

^ Λ vn m I

is m «n m | i S "L "L *7. °l Ί-rn Ίο o

CcnrHrH<Hm»Hr*£ifSOO I

n: ex <-ί n r> vo^a^ tAin I

———— /N I

*h m _ , ti s. “ °~ ^ ° " ^ N § g

irt l_ ,ΙΓ^,_ i—ir.r- i- ·. -- ,- _. - n _. _ . I

3 Λ ui Ά Ό m — .1 4IJJ<T\ σι νΛ O UI “'O'rimo 1 vj··^ - ^ w m 1

•aflMMOHOHM^i^rg I

I o < ui . m I

^ r^Qjl «q υ ·

I h JJl aj cr« a> 'T r-4 o<^^rvnir> I

'-h O (nvovovvDN-r^COojjcOCO j fl [-----—-1 53 68394

Taulukko B

Seerumin vaikutus bakteerien kasvua estävään tehoon MEK (mikrog/ml) ko. bakteerin suhteen S. Aureus ATCC s>558 E, Coli ATCC 8739

Esimerkin q% Kasvun 'ker- 0% h-0% Kasvun yhdiste seerumi seerumi nannainen seerumia seerumia kerrannainen · 793 0r2 5 7,8 ^2 5 ^2 22 0,25 5,9 16 0,5 5,9 8 . 33 0,125 1,95 16 0,25 5,9 18 26 0,125 1,95 16 0,5 7,8 15 24 0,125 1,95 16 ‘ 0f25 7,8 . 52 58 0,25 5,9 16 0,5 15,6 ‘52 3 0,59 5,12 8 0,78 25,0 52 ID 0,195 5,12 16 1,56 25^0 16 7 0,10 1,56 16 0,59 12,5 52 SC 0,10 5,12 52 0,78 25,0 ( 52 13. 0,25 51,2 128_ 1,0 51,2 52 11 °i 5 7,8 16 0,5 51,2 64

9C 0,5 7,8 16 1,0 62,5 SU

29c 0,5 7,8 16 5,9 . 62,5 16 U 1C 0,2 5 7,8 52 1,0 62,5 su 83 0,78 6,25 8 0,78 6,25 8 84 3,12 12,5 4 1,56 6,.25 4 11 68394 &

Taulukko C

Värjäysteho ja syljen vaikutus hammasplakin estotehoon

Hantnasplakin estoteho 50 %:ssa Värjäyskont-Estokin n:o syljessä minimestokonsentraa- raatio (%) yhdiste_tl0 W -___ 27 0 , 05 24 N . 0,005 0,05 25 0,05 58 N* 0,005 0,05 59 0,05 56 0,1 0,05 3 0,1 0,05 4 N. 0,005 0,005 5C 0,051 0,005 6 0,005 13 0,005 14 0,1 0f 05 11 0,05 0,05 12 0,05 9C N. 0,005 0,05 10 0,005 0,05 44A 0,005 0,05 47 0,004 29C 0,004 50 0,004 51 0,004 49 0 ,,005 1. Ei bakteerinkasvua tällä konsentraatiolla, plakkia muodostui konsentraatiolla 0,005 %.

60

Taulukko D 68394

Akuutti suun kautta myrkyllisyys (ALD^)

Annos mg/kg Kuolleisuus

Esimerkin Liuos tai kokonais- n:o yhdiste suspensio ainesta 1 vrk 7 vrk 23 Vesiliuos 125 0/3 0/3 250 0/3 0/3 500 1/3 1/3 1000 3/3 3/3 7 vrk.- AUJS0 = 625 mj/ki; 26 suspensio 125 O/1 0/3 1 %:ssa GTissä1 250 0/3 0/3 500 0/3 0/3 1000 0/3 0/3 7 vrk.· ALT>50 = >1000 n^/k-j 27 Vesiliuos 125 0/3 1/3-' 250 0/3 0/3 500 1/3 1/3 1000 . 1/3 3/3 7 vrk.f AID20 ~ 250 n^/ka <: 24 Suspensio 125 0/3 . 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 ’ 0/3 500 0/3 1/3 1000 0/3 0/3 7 vrk. ' .\LDeg = >1000 ra»/k« 25 Vesiliuos 250 1/3 1/3 500 1/3 1/3 1000 .3/3 3/3 · 7 vrk. - au) a 50Q n?i/v.g · 3 Suspensio 125 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 0/3 1/3 1000 1/3 1/3 7 vrk., aLO 0 = 1000 03/1¾ 4 Suspensio 125 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 0/3 0/3 1000 0/3 0/3

7 vrk. - AL’J50 = >1000 nvj/kG

2 Suspensio :___ 1 %:ssa GT:ssä ^/3 250 0/3 2/3 500 0/3 0/3 1000 0/3 1/3

7 vrk. - ALD,.q ö 1000 nj/l-.R

8 Vesiliuos 125 0/3 0/3 250 1/3 1/3 500 2/3 3/3 1000 3/3 3/3 7 vrk. ALD50 (jatkuu) 11 61 68394

Taulukko D (jatkuu)

Akuutti suun kautta myrkyllisyys (ALD^q)

Annos mg/kg Kuolleisuus

Esimerkin Liuos tai kokonais- n:o yhdiste suspensio ainesta 1 vrk 7 vrk 5C Suspensio 12b 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 2bU U/J 0/3 500 0/3 0/3 1000 1/3 1/3 7 vrk./ AID^q - >1000 mg/kg 6 Vesiliuos 12b 1/3 1/3 250 0/3 1/3 500 2/3 2/3 1000 3/3 3/3

7 vrk. - aLD50 = 315 mf>/kC

ID Suspensio 12 b 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 1/3 l / *3 10UU 2/3 2/3 7 vrk alU q = 750 mg/kg 11 Suspensio 12b 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 2 50 0/3 0/3 500 . 0/3 1/3 1000 0/3 0/3 7 vrk. ALU ^ = >1000 mg/kg 12 Vesiliuos 125 0/3 0/3.

250 0/3 0/3 500 1/3 1/3 1000 2/3 2/3 7 vrk · ALD ^ = 750 mg/kg 9C Suspensio 12b 0/3 0/3 1 %:ssa GTrssä 250 0/3 0/3 500 . 0/3 0/3 1000 0/3 0/3 7 Vfk ALU^q c mg/kg 10 Vesiliuos 125 0/3 0/3 250 0/3 0/3 500 . 0/3 0/3 1000 0/3 0/3 7 vrk. · /vlD30 = >1000 mg/kg (jatkuu) 68394 62

Taulukko D (3atkuu)

Akuutti suun kautta myrkyllisyys (ALD^g)

Annos mg/kg Kuolleisuus

Esimerkin Liuos tai kokonais- n:o yhdiste suspensio ai.nesta.__ 1 vrk 7 ^ 58 Suspensio 125 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 0/3 0/3 1000 0/3 0/3 7 vrk.. ALU^q = >1000 mp/kp 59 Vesiliuos 125 0/3 0/3 250 0/3 0/3 500 1/3 2/3 1000 1/3 1/3 7 vrk. , ALD50 = 750 :ng/kg 56 Suspensio 125 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 0/3 0/3 1000 1/3 1/3.

7 vrk. - ALD^0 = >1000 mg/kg * l1* Suspensio 125 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 ‘ 0/3 0/3 1000 0/3 1/3 7 vrk ALD^q = >1000 mg/kg

Suspensio 125 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 0/3 0/3 1000 0/3 0/3 7 vrk. ' = >1000 mg/kp 29C Suspensio 125 0/3 0/3 1 %:ssa GT:ssä 250 0/3 0/3 500 0/-3 0/3 1000 0/3 0/3 7 vrk. = >1000 mg/kg »1C Suspensio m 1 »Tssa GT:ssä 500 0/3 0/3 1000 0/3 0/3 7 vrk. /,LUrn = >1000 mp/kp 50 GT = traganttikumi

Claims (5)

1. 63 6 8 3 9 4
2. 1. Analogiamenetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisten bis-pyridiniumalkaanien ja bis-pyridiniumksyleenien 5 valmistamiseksi, joilla on kaava I,
3. 1 A 1 (I) RNH-C N - Y - N ) NHR _ _ m _ _ n jossa Y on 4-18 hiiliatomia sisältävä alkyleeniryhmä, joka erottaa toisistaan molemmat 4-(R-NH)-1-pyridinyyliryh-15 mät 4-18 hiiliatomilla; ja R on 6-18 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, sykloheksyyli tai fenyyli, joka on substituoitu yhdellä tai kahdella halogeenilla; tai Y on -,-φ'"'' (Q»v R on vety, suora tai haarautunut, 1-18 hiiliatomia sisäl-25 tävä alkyyliryhmä tai bentsyyli; Q on metyyli tai kloori; ja v on kokonaisluku 0-4, ja A on anioni; m on 1 tai 3; n on 1 tai 2; x on 1, 2 tai 3 ja (m)·(2) = (n)·(x), tunnettu siitä, että kaksi moolia 4-(R-amino)pyridiiniä, jolla on kaava III 30 RNH-// N w 35 saatetaan reagoimaan yhden moolin kanssa disubstituoitua al-kaania, jolla on kaava IV, 64 6 8 3 9 4 z - ϊ ' Z IV tai yhden moolin kanssa <*.,σ(/' “disubstituoitua ksyleeniä, 5 jolla on kaava V Ctt2-Z Z-CH2 -V 10 (d)v jolloin kaavoissa IV ja V Z on kloori, bromi, jodi, metaani su1fonyyliaksi, etaanisulfonyylioksi, bentseenisulfonyy-lioksi tai p-tolueenisulfonyylioksi, A muodostuneessa kaavan I mukaisessa yhdisteessä vastaa Z:aa, ja haluttaessa 15 A korvataan toisella halutulla anionilla.
4. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavan I mukaisessa yhdisteessä R on 7-9 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä. 68394 65
5. 1. Analogiförfarande för framställning av terapeutiskt användbara bis-pyridiniumalkaner och bis-pyridiniumxylener 5 med formeln I, - -1+2 Γ “J-x /T~^ ft(I) RNH-- Y - N ^ J-NHR A 10 - —™ L —n varvid Y är en alkylengrupp innehallande 4-18 kolatomer och separerar de tvä 4-(R-NH)-1-pyridinylgrupperna med 15 4-18 kolatomer; och R är en alkylgrupp innehallande 6-18 kolatomercyklohexyl eller fenyl substituerad med en eller tvä halogener; eller Y är --GT <i>v R är väte, en rakkedjad eller förgrenad alkylgrupp med 25 1-18 kolatomer eller bensyl; Q är metyl eller klor; och v är ett heltal 0-4; och A är en anjon, m är 1 eller 3, n är 1 eller 2, x är 1, 2 eller 3, och (m)·(2) = (n)·(x);kännetecknat därav, att tvä mol av en 4-(R-amino)pyridin med formeln 30 XII, RNH -< N \ —/ III omsättes med en mol av en disubstituerad alkan med formeln IV, 35