FI68374C - Metod och anordning foer svarvning av faner - Google Patents

Description

la^TI m M1 KUULUTUSJULKAISU 68374

•SP!? ' ' UTLÄGGNINGSSKRIFT

Patentti ay anne tty 10 09 1935 Patent meddelat (51) Kv.ik.*/lnt.ci.* B 27 L 5/02 FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 3337/73 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 23.10.73 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 29-10.73 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 30.0^.75

Patentti· ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— 3i.O5.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet (71) Raute Oy, PL 138, 15111 Lahti, Suomi-Fin 1 and(FI) (72) Jorma Vaajoki, Kouvola, Suomi-Finland(FI) (7A) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5A) Menetelmä ja laite viilun sorvaamiseksi - Metod och anordning för svarvning av fan€r Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta viilun sorvaamiseksi suorittamalla pöllin esisorvaus ja varsinainen viilunsorvaus peräkkäisissä työvaiheissa*

Tavallisesti pölli esisorvataan ja viilusorvataan samassa sorvissa, josta kuitenkin tietyistä eduista huolimatta seuraa huomattavia haittoja. Niinpä esisorvausvaiheeseen, johon kuuluu pöllin kuorinta ja pyöristys, kuluu kohtuuttoman paljon aikaa, eräiden mittausten mukaan noin 30 % pöllin läpimenoajasta sorvissa. Leikkuuterä ja vastaterä kuluvat hyvin nopeasti useinkin hyvin hiekkaista kuorikerrosta poistettaessa, joten terät on hyvin usein terotettava ja uusittava ja niissä on pakko käyttää erittäin korkealaatuista ja kestävää materiaalia.

Näiden vaikeuksien poistamiseksi on ehdotettu erillisen esi-sorvin käyttämistä ennen viilusorvia, mutta tästä seuraa vuorostaan se 68374 epäkohta, että pölli on keskitettävä uudelleen viilusorvissa erittäin tarkasti, jotta esisorvatusta pöllistä saataisiin heti alusta pitäen käyttökelpoinen viilutuote. Keskityslaitteen toiminta vaatii lisäksi oman aikansa, joka on viilusorville hukka-aikaa, ja tämän hukka-ajan pitäminen mahdollisimman lyhyenä johtaa usein siihen ettei keskittäminen tapahdu sillä huolellisuudella, joka on tarpeen mahdollisimman edullisen viilutuloksen saamiseksi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on sellaisen menetelmän aikaansaaminen jossa mainittuja epäkohtia ei ole ja jonka avulla lisäksi saadaan aikaan huomattavia lisäetuja. Keksinnölle olennaiset tunnusmerkit on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa, joissa myös on määritelty sen laitteen tunnusmerkit, jonka avulla edellä mainittu menetelmä toteutetaan.

Ensisijaisena lisäetuna keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta käytettäessä on pidettävä sitä että erillisestä esisorvauk-sesta ja viilunsorvauksesta huolimatta ei tarvita mitään uutta keskittämistä viilusorvissa. Tämä lisää viilusorvin tehokkuutta huomattavasti koska uudesta keskittämisestä aiheutuva hukka-aika jää pois ja koska viilusorvia voidaan käyttää suurella nopeudella, joka on riippumaton esisorvin nopeudesta. Koska esisorvaukseen normaalisti kuluu lyhyempi aika kuin viilun sorvaukseen, jää esisorvissa tapahtuvalle pöllin keskittämiselle ja esisorvaukselle riittävästi aikaa niin että tämä voidaan tehdä tarkasti ja huolellisesti. Tästä johtuen keskitys-laitteen toimintanopeusvaatimus voidaan pysyttää hyvin kohtuullisena vielä silloinkin kun tavanomaisen viilusorvin leikkuunopeutta nostettaessa keskityslaite ei enää ehdi keskittämään uutta pölliä karoihin. Tuloksena huolellisesta esisorvauksesta on se että viilusorvista saadaan melko välittömästi sorvauksen aloittamisen jälkeen hyvälaatuista viilua. Koska viilusorvin tuotto on näinollen suhteellisen jatkuvaa, vaikuttaa tämä vuorostaan viilunkuivauskoneen käyttöön, jossa ei pääse tapahtumaan tarpeettomia keskeytyksiä syötössä, jolloin sen täyttösuhde paranee.

Seuraavassa selostetaan lähemmin eräs laite keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi. Oheisessa kaaviollisessa piirustuksessa kuv. 1 esittää menetelmän toimintaperiaatetta katsottuna kaaviolli-sesti esitetyn sorvilaitteen päätypuolesta, ja kuv. 2 samaa sivulta katsottuna.

Koneiston kiinteänä runkona on sorvin molemmissa päissä olevat päätyrungot 2 ja niitä yhdistävä kansirunko 1. Keksinnön mukaisesti järjestetyt karaparit ovat asennetut kiertymään päätyrunkojen 2 suhteen, jotka sopivimmin ovat rakenteeltaan onttoja ja sisältävät erilaisia käyttölaitteita, joita on jälempänä tarkemmin selostettu. Tässä yhteydessä mainittakoon että kara-akselit karoja varten ovat laakeroidut 68374 pyörivästi päätyrunkojen 2 päätypinnat muodostaviin ympyrämäisiin levyihin 3, jotka saavat tarpeellisen kiertoliikkeen keskiviivansa ympäri aina silloin kuin karojen siirron esisorvausaeeman 6 ja viilun-sorvausaseman 7 välillä tulee tapahtua. Levyparit 3 sorvin vastakkaisissa päissä on yhdistetty toisiinsa päätyrungoissa 2 sijaitsevilla rumpurakenteilla tai yhdystangoilla.

Kuten varsinkin kuviosta 1 ilmenee, tuodaan pölli kiinteään esisorvausasemaan 6 ja keskitetään karojen väliin keskityslaitteen avulla, joka voi olla rakenteeltaan ja tyypiltään mielivaltainen. Esisorvausasemassa 6 toimii terä 4, joka on asennettu tavanomaiseen teräkelkkaan (ei-esitetty) ja joka teräkelkan varassa siirtyy vaakasuorassa suunnassa pölliä A kohti ja siitä poispäin suoritettuaan tarvittavan esisorvauksen. Terän 4 asettelu oikealle etäisyydelle pöllistä tapahtuu sopivimmin keskityslaitteesta saatua impulssia vastaavasti.

Pääasiassa samanaikaisesti esisorvauksen kanssa suoritetaan viilunsorvaus terän 5 avulla kiinteässä asemassa 7, jolloin käytetään vastaterää 8 ja sopivimmin painotelalaitetta 9* Terän 5 leikkaama jatkuva viilu on merkitty numerolla 10 ja viilu johdetaan sorvista pois esimerkiksi kaltevaa rullastoa 11 pitkin kuivaamoon. Kun pölli on valmiiksi sorvattu sorvausasemassa 7i irtaantuvat karat purilaasta, joka poistetaan sorvista esimerkiksi kaltevaa ei-esitettyä ohjaus-tasoa pitkin.

Kun pölli on valmiiksi sorvattu asemassa 7» siirretään esisorvausasemassa 6 esisorvattu pölli nuolen suunnassa viilunsorvausasemaan 7 ja tämä tapahtuu kiertämällä levyjä 3 karoineen. Samalla sorvausasemassa 7 olleet karat siirtyvät esisorvausasemaan 6 seuraavan pöllin keskitystä ja esisorvausta varten.

Myös terä 5 viilunsorvausasemassa 7 on asennettu vaakasuorassa suunnassa edestakaisin liikkuvaan teräkelkkaan, joka asetellaan viilun-sorvausasemaan tuotuun esisorvattuun pölliin nähden sopivimmin esi-sorvausaseman terän 4 lopullista leikkausasentoa vastaavaan asentoon, te. terän 4 teräkelkan antamaa impulssia vastaavasti. Vastaterä 8 ja painerullalaite 9 siirretään sinänsä tunnetulla tavalla viilusorvat-tavaa pölliä vastaan sorvauksen ajaksi.

Karaparit, jotka siis vuorollaan kiinnittävät pöllin esisorvausasemassa 6 ja siirtävät sitten esisorvatun pöllin viilunsorvaus-asemään 7 toimivat siis revolverilaitteen tavoin. Karat on sopivimmin muodostettu sinänsä tunnetuiksi kaksoiskaroiksi, joista ulkokara on kuviossa 2 alhaalla vasemmalla merkitty numerolla 12 ja sisäkara numerolla 13· Kara 13 on kiinnitetty karan 12 onton akselin sisässä olevaan kara-akseliinsa ja molempia karoja 12 ja 13 voidaan tunnetulla 4

Il tavalla siirtää akselinsuunnassa erikseen. 6 8 3 7 4

Esisorvausasemassa 6 sorvattu pölli siirretään viilunsorvaus-asemaan 7 sopivimmin siten, että sen pyörimisnopeutta suurennetaan siirtämisen aikana niin että se tulee ainakin pääasiassa vastaamaan viilunsorvausasemassa 7 käytettävää pyörimisnopeutta. Tämä vähentää hukka-aikaa, koska viilunsorvaus voidaan aloittaa välittömästi karojen ja pöllin tultua asemaan 7· On kuitenkin myös mahdollista siirtää pölli viilunsorvausasemaan 7 sen jatkaessa pyörimistään esisorvaus-nopeudella, tai vieläpä niin ettei se siirron aikana lainkaan pyöri. Esisorvausasemassa olevien karojen pyörimisnopeutta voidaan haluttaessa vaihdella järjestämällä tässä asemassa karoille esimerkiksi kolme nopeusaluetta.

Kuten edellä mainittiin asennetaan sorvilaitteen kiertyvät osat molemmin puolin kiertyvien levyrumpujen 3 varaan, jotka rummut vuorostaan on kiertyvästä laakeroitu päärunkoihin 2. Rumpujen askel-mainen kiertoliike, joka esitetyssä rakenteessa on kulloinkin l8o°, aikaansaadaan sopivimmin ulkopuolisen moottorin avulla, joka esimerkiksi hammaspyörien avulla siirtää liikkeen rumpujen ulkopuolisiin hammas-kehiin. Sorvilaitteen molemmissa päissä olevat rummut saavat synkronisen liikkeen esimerkiksi yhdvstankojen avulla. Impulssi rumpujen kiertoliikkeelle saadaan esimerkiksi terän 4 teräkelkan liikkeestä taaksepäin tai viilunsorvausasemassa 7 olevien karojen irroittaessa otteensa purilaasta.

Koska molempien karaparien pyörimisnopeus niiden ollessa esisorvausasemassa 6 ja viilunsorvausasemassa 7 on mieluimmin erilainen ja erikseen säädettävä, saavat karat pyörimisliikkeensä erillisistä moottoreista, esimerkiksi hydraulimoottoreista. Nämä voidaan asentaa joko kiinteiksi rumpujen 3 ulkopuolelle, jolloin voimanulosottoakse-lit, esimerkiksi sisäkkäisinä akseleina viedään rumpujen päätyseinämän keskiön läpi, ja pyörimisliike siirretään karoihin, esimerkiksi hihna-välitystä käyttäen, tai kiinnittämällä moottorit rumpuun tämän mukana pyöriväksi. Moottorit voidaan tällöin kiinnittää joko rummun sisä-tai ulkopuolelle. Kaksoiskara-akselit, jotka on pyöriviksi laakeroitu rumpuihin sisäkkäisinä akseleina, saavat aksiaaliliikkeen toisiinsa nähden kara-akseleiden päähän kiinnitetyistä moottoreista.

Edellä selostetussa rakenteessa karaparit on laakeroitu lähinnä rumpumaisiin rakenteisiin 3, jolloin karaparien siirto kiinteiden asemien 6 ja 7 välillä tapahtuu täsmälleen samanaikaisesti. On kuitenkin mahdollista järjestää molemmat karaparit esimerkiksi erikseen kierrettävien varsien varaan, jolloin karaparien kiertäminen esi-sorvausasemaan ja edelleen viilunsorvausasemaan ja siitä pois voi 68374 tapahtua samassa järjestyksessä kuin edellä, mutta jossain määrin eri aikoina. Tällaista järjestelyä käytettäessä on ajateltavissa käyttää esisorvausaseman ja viilunsorvausaseman välillä eräänlaista väliasemaa, jossa esisorvausasemassa 6 keskitetty ja esisorvattu pölli odottaa pääsyä viilusorvausasemaan 7. Tällaisen järjestelyn ansiosta voi viilunsorvausasema 7 toimia käytännöllisesti katsoen keskeytyksettä, mutta se edellyttää luonnollisesti kolmen karaparin asentamista kahden karaparin asemasta. - On luonnollisesti myös mahdollista järjestää samaan rumpurakenteeseen esimerkiksi kaksi tai kolme karaparijärjestelmää 6,7 mikä kuitenkin melko huomattavasti lisää rummun läpimittaa.

Claims (4)

6 Patenttivaatimukset: 6 8 374

1. Menetelmä viilun sorvaamiseksi suorittamalla pöllin esisor-vaus ja varsinainen viilunsorvaus erillisissä peräkkäisissä työvaiheissa edestakaisin liikkuviin teräkelkkoihin asennettujen leikkaus-terien (4 ja 5) avulla, jolloin pölliä siirretään ympyränmuotoista rataa pitkin, tunnettu siitä, että esisorvausasemassa (6) sorvattu pölli siirretään karojensa varasssa, karoja irroittamatta, sopivimmin 180°:n kulman verran viilunsorvausasemaan (7), josta sorvaamisen päätyttyä purilaasta vapautetut karat siirretään mainittua ympyränmuotoista rataa pitkin samassa liikesuunnassa takaisin esi-sorvausasemaan seuraavan pöllin esisorvausta varten, jolloin pöllin sorvaus esisorvausasemassa (6) on suoritettavissa pääasiassa samanaikaisesti kuin esisorvatun pöllin viilunsorvaus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esisorvattu pölli siirretään jatkuvasti pyörien viilunsorvausasemaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esisorvattu pölli siirretään viilunsorvausasemaan sen pyörimisnopeutta lisäten sopivimmin niin, että se on ainakin pääasiassa sama kuin pöllin pyörimisnopeus viilunsorvausasemassa.

4. Sorvi jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, johon sorviin kuuluu samat pöllin päihin tarttuvat laitteet (12, 13) pöllin kiinnipitämiseksi sekä esikäsittelyvaiheessa että sorvausvaiheessa, laitteet (3) pöllin siirtämiseksi mainittujen kiinnipitolaitteiden (12, 13) varassa esi-käsittelyvaiheesta sorvausvaiheeseen, laitteet pöllin pyörittämiseksi sorvausvaiheessa, sekä laitteet (5, 8) viilun leikkaamiseksi pöllistä sorvausvaiheessa, tunnettu laitteista, jotka sekä kiinnipitävät että pyörittävät pölliä esisorvauksen alusta sorvauksen loppuun. Il