FI68124B - Lamellvaermevaexlare - Google Patents

Description

I'SSr^l KUULUTUSjULKAISU .0-1 o A

™ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT OöTZ4 C /ir\ - " :' - - y . . . Ij ./ i 1'/ J5 45 p, (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* F 28 F 3/08 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 793665 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 22.11 .79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 22.11.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllg 23.05.81

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipä.™ ja kuul.julkal.un pvm. -

Patent- och registerstyrelsen v 7 Ansökan utiagd och utl.skriften pubiicerad 29.03.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prloritet (71) Carl Johan Lockmans Ingenjörsbyrä AB, Arti1lerigatan 2, 114 51 Stockholm,

Ruots i-Sverige(SE) (72) Folke Bengtsson, Bromma, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Kolster Ab (5*0 Lamel1ilämmönvaihdin - Lamel1värmeväxlare

Keksintö koskee lamellilämmönvaihdinta, jossa on useita vierekkäin sijoitettuja lamelleja/ joista jokainen käsittää kaksi vastakkain käännettyä ja kahdesta samansuuntaisesta reunasta yhteenhitsat-tavaa levyä, joissa on pitkittäiset kourusyvennykset, jotka toisiaan vasten käännettyinä moudostavat levyjen väliin kanavia levyjen ollessa vastakkain, kourusyvennysten ollessa tällöin muodostettu poikittain kourun pituussuuntaan nähden puristetuilla urilla varustettuina ja po. urien ulottuessa yhtäjaksoisina levyjen toisesta uloimmasta kourusyvennyksestä toiseen uloimpaan kourusyvennykseen.

Keksinnöllä pyritään kehittämään sellainen lamellilämirönvaih-din, jossa levyt on tehty ohuesta, 0,75 - 1,5 mm levystä ja joka pystyy toimimaan yksipuolisella paineella, jonka maksimiarvo on 25 baaria 150°C lämpötilassa. Levyt pyritään liittämään yhteen mahdollisimman pienellä hitsauksella ja siten, että korjaukset voidaan suorittaa joutumatta purkamaan laitetta perusteellisesti. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on muotoilla päätylaatikot 1. pääty-yhteet siten, että hitsaus kestää ilman erikoisvahvisteita. Keksinnön mukainen lamellilämmönvaihdin on kompaktirakenne ja siinä on suorat, esteettömät kanavat, jotka vähentävät tukkeutumismahdollisuut-ta ja helpottavat puhdistusta. Vierekkäisten kanavien välissä 2 68124 on vapaa virtaus, niin että pesu voidaan suorittaa, vaikka yksi kanava olisikin tukkeutunut. Lisäksi kanavat muotoillaan siten, että saadaan hyvä virtauskuva paineen vähennystä ja lämmönsiirtoa silmällä pitäen. Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen konstruktio, että levyt voidaan valmistaa puristustyökaluil-la tarvitsematta pelätä murtumien syntymistä.

Em. tavoitteisiin päästään oheisissa patenttivaatimuksissa esitettyjen rakennepiirteiden avulla. Lähinnä tämä tarkoittaa sitä, että kourusyvennykset on tehty poikittain niiden pituussuuntaan nähden kulkevilla urilla varustettuina. Urat ulottuvat yhtenäisenä rakenteena toisesta uloimmasta kourusyvennyksestä vastaavasti toiseen uloimpaan kourusyvennykseen.

Alussa mainittujen etujen ja tavoitteiden lisäksi poikittais-urat takaavat sen, että levyjen puristamisen tapahduttua ei esiinny takaisinjoustoa. Tämä merkitsee taas sitä, että puristaminen voidaan suorittaa ilman lisäreunaa, jolloin puristamisen jälkeen reunoja ei tarvitse leikata puhtaaksi. Työvaiheita on siis vähemmän, ja myös raaka-aineen tarve on näin ollen pienempi. Urilla saadaan levyihin lisäksi tukipisteet, joiden väliin muodostuu vapaita aukkoja, joiden kautta virtaus voi tapahtua kahden vierekkäisen kanavan välillä.

Ohuesta levystä valmistettuihin lamellilämmönvaihtimiin liittyvänä probleemana on yleensä lisäksi se, millä tavalla lamel-lit ja kummassakin päässä oleva jakoyhde ja kokoomayhde voidaan liittää toisiinsa. Keksinnön eräässä erikoisrakenteessa tämä ratkaistaan niin, että saadaan hyvät hitsaussaumat ilman rakennetta heikentäviä reunansiirtoja.

Lamellipaketti voidaan pitää koossa jo ennestään tunnetun rakenteen avulla, mutta keksintö sisältää myös tätä varten erikoisrakenteen .

Virtausolosuhteet saadaan keksinnön mukaisella rakenteella paremmiksi. Nimenomaan levyissä olevat urat vaikuttavat tässä suhteessa edullisesti sekä lamellien kanavissa, että myös lamellien ulkopuolella ja ympärillä virtaavaan nesteeseen. Ristissä olevat ja vinot urat sekä "selät" muuttavat poikkileikkausta useita kertoja. Nesteiden virtausnopeus vaihtelee tästä johtuen jatkuvasti, ja sekä urat että selät antavat sopivia sysäyksiä virtaavien nesteiden suunnanmuutoksiin, mikä takaa hyvän lämmönsiirron.

68124

Jo edellä mainittiin, että keksinnön mukaisella rakenteella kanavien puhdistaminen on saatu helpommaksi. Lamellilämmönvaihti-messa, jossa kanavien sivut on suljettu, se on avattava mekaanista puhdista varten, jos joitakin kanavia on täysin tukossa. Keksinnön mukaan puhdistaminen voidaan suorittaa kemiallisesti paikan päällä lämmönvaihdinta irrottamatta tai purkamatta, koska kanavien välissä on aukot, joiden ansiosta puhdistusaine pääsee huuhtelemaan tukkeutunutta kohtaa ja avaamaan tukkeutuman, kun puhdistushuuhtelu kestää tarpeeksi kauan.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla samalla oheiseen piirustukseen. Varsinainen lamellilämmönvaihdin esitetään vain yhtenä rakenteena, mutta lamelleista on kuvioissa viisi erilaista vaihtoehtoa.

Kuvio 1 esittää perspektiivinä ja osittain leikkauksena la-mellilämmönvaihdinta ilman sitä ympäröivää vaippaa ja yksinomaan lamellien yläosia ao. liitosyhteineen jako- tai kokoomalaatikkoon tapahtuvaa yhdistämistä varten.

Kuviossa 2 nähdään pienennettynä leikkaus lamellien pituussuunnassa kuvion 1 lamellilämmönvaihtimen yläpäästä.

Kuvio 3 on leikkaus kuvion 2 linjaa III-III pitkin, ja kuvio 4 on leikkaus vastaavasti kuvion 2 linjaa IV-IV pitkin.

Kuvio 5 havainnollistaa levyn poikkielikkausmuotoa, ja kuviossa 6 on poikkileikkaus kuvion 5 linjaa VI pitkin.

Kuvio 7 esittää kahta lamellia, jotka on koottu kuviota 5 vastaavista levyistä.

Kuvio 8 esittää samoin kahta lamellia, joiden levyt vastaavat muuten muodoltaan kuviota 5, mutta esitetään nyt käännettyinä.

Kuvio 9 on leikkaus kuvion 8 linjaa IX-IX pitkin.

Kuvio 10 esittää erästä muuta levymuotoa ja kuvio 11 taas kahta vierekkäistä lamellia, jotka on koottu kuviota 10 vastaavista levyistä.

Kuviossa 12 on eräs rakennemuunnelma kuviota 10 vastaavista levyistä kootuista lamelleista.

Kuviossa 13 on vielä eräs muunnelma lamellilevystä, ja kuviossa 14 nähdään kaksi lamellia, jotka on koottu kuvion 13 levyistä.

Kuviossa 1 näkyvässä lamellilämmönvaihtimessa on kuusi pys-tylamellia 1. Jokainen lamelli on muodostettu kahdesta levystä 2 68124 ja 3, jotka on pantu vastakkain ja hitsattu yhteen pitkittäisreu-noistaan 4. Jokaisessa levyssä on tietty määrä kourusyvennyksiä 5. Kokoonpanovaiheessa toisen levyn kourusyvennykset pannaan keskelle toisen levyn kourusyvennyksiä, jolloin pareittain yhdistetyt kourusyvennykset muodostavat kanavia. Kuviossa 1 nähdään siis neljä kourusyvennystä jokaista levyä 2 ja 3 varten. Levyjen päät on tasoitettu reunoista 6 ja 7, jotka on taivutettu kaareviksi niin pitkälle alaspäin, että kanavat ovat auki ylhäältä (kuvio 1), vaikka levyt onkin tasoitettu. Tällä kaarevalla rakenteella jokaisen lamel-lin päätyreunaan saadaan ympyrän kaaren puolikasta vastaava kouru 8, jossa on suorat reunat 9 ja 10. Kourujen 8 päät ovat puoliympyrän muotoisia reunoista 11 ja 12. Lamellipaketin molemmat ulkoreunat, ts. reunat 9 ja 13, voidaan yksinkertaisesti liittää hitsaamalla yhteen sivuun, esim. sivuun 14. Kahden muun sivun yhdistämiseksi ao. liitoskohtaan, niiden reunat on tehtävä siten, että ne vastaavat lamellien puoliympyränmuotoisia reunoja. Kuviosta 1 voidaankin nähdä, että sivujen 15 ja 16 alareunat 17 ja 18 ovat aaltomaisia. Reunat 11 ja 17 ovat siis muodoltaan samanlaisia, ja hitsaa-minen voidaan suorittaa näitä kahta vastakkaista reunaa pitkin. Yh-distämisvaihetta selostetaan lähemmin hieman myöhemmin kuvioihin 2 ja 4 viittaamalla.

Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä, kourusyvennykset 5 muodostavat esteettömät kanavat levyjen pituussuunnassa, ts. yhdensuuntaisesti lamellien hitsausreunojen kanssa. Kanavien seinämät vastaavat muodoltaan holvia ja ne on vahvistettu puristamalla urat 19 poikittain kourusyvennysten 5 pituussuuntaan nähden. Urat ulottuvat levyn toisesta pitkittäisreunasta kourusyvennysten yli levyn toiseen pitkittäisreunaan ja päättyvät tasaisena rakenteena levyn tasossa, niin että levy ei tule kaarevaksi po. reunasta. Urat on puristettu myös kourusyvennysten pohja- ja yläosaan, ja urien syvyys vastaa ainakin levymateriaalin vahvuutta. Tämän vuoksi levyjen sisäpuolella on korkeampia kohtia niissä paikoissa, joissa urat leikkaavat sen kohdan, jossa kourusyvennys muuttuu viereiseksi kourusyvennykseksi. Nämä korkeammat kohdat muodostavat kosketus-pisteet toistensa keskellä oleville levyille. Tukipisteiden väliin muodostuu tällä tavoin aukkoja, niin että toisiinsa nähden yhdensuuntaisten ja vierekkäisten kanavien välille syntyy virtausyhteys.

Kuviossa 1 näkyvässä rakenteessa ei ole esitetty lamellipa-kettia ympäröivää vaippaa. Toinen lämmönvaihtoneste (yhteensä kaksi) 68124 virtaa lamellien läpi, esim. ylhäältä alaspäin kuvion 1 mukaisesti ja kourusyvennyksien 5 muodostamien kanavien läpi. Kanavat suuntautuvat suoraan eteenpäin, mutta nyt on kuitenkin huomattava, että niiden poikkileikkaus vaihtelee jatkuvasti urien ansiosta. Sen vuoksi virtausnopeuskin vaihtelee jatkuvasti, ja neste koskettaa ulokereunoihin ja -osiin, mikä puolestaan lisää nopeudenmuutoksia ja pyörteiden muodostumista. Lämmönsiirto levyn sisäpuolen ja nesteen välillä tulee näin paremmaksi.

Toinen neste virtaa lamellien välissä ja esim. vasemmalta oikealle nuolen 20 suuntaan. Lämmönvaihtimen vaippa (ei kuviossa), ts. sen muoto sekä poisto- ja tuloaukko, määrää nestevirtauksen. Kuten kuviosta 1 voidaan todeta, myös lamellien ulkopinnat ovat epäsäännöllisiä, mikä edistää tuntuvasti lämmönvaihtoa levypinnan kanssa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että mikäli lamellien ulkosivuihin muodostuu ns. tiivistymiskalvo, se "seuraa" vinouria ja poistuu lamellin sivusta pisaroina. Tämä tarkoittaa taas sitä, että lamellin sivu ei jää koskaan kokonaan lauhdekalvon peittoon. Lauhdekalvo heikentää nimittäin virtaavan nesteen ja lamellilevyjen välistä lämmönsiirtoa.

Edelleen on huomattava, että levyt voidaan valmistaa puristamalla jopa porrasrakenteena. Kourusyvennysten poikkileikkaus voi olla erilainen, kuten kuviot 5-14 esittävät. Tätä selostetaan lähemmin hieman myöhemmin. Urat puristetaan siten, että niillä on määrätty kaltevuus kourusyvennysten pitkittäisakseliin nähden. Täysin kohtisuoraan pitkittäisakseliin nähden suuntautuvat urat eivät ole nimittäin yhtä tehokkaita kuin määrätyn kaltevuuskulman omaavat. Vaikka urat valmistetaan levyihin puristamalla, on todettu, että voidaan käyttää hyvin ohutta materiaalia, ilman että siihen tulee murtumia. Urat lisäävät levyjen kykyä ottaa vastaan yksipuolisia painekuormituksia. Urilla on siis tietty merkitys sekä itse lamellien valmistuksessa (vahvistava rakenne) että nesteiden virtausku-vaa edistävänä tekijänä.

Kuviossa 2 nähdään nyt osittainen leikkaus kuvion 1 linjaa II-II pitkin pienemmässä mittakaavassa. Lamellissa oleva kanava on merkitty viitenumerolla 21. Tässä rakenteessa on viisi kanavaa 21, kun taas kuviossa 1 niitä on vain neljä. Viitenumero 22 tarkoittaa jo edellä mainittuja tukipisteitä, joita on lamelleissa jokaisen levyn välissä. Liitäntäyhteessä 1. jakolaatikossa on sivuseinämät 6 68124 15 ja 16 kuvion 1 mukaisesti. Näiden seinämien materiaali on vahvempaa kuin levyjen valmistukseen käytetty. Numerolla 23 on merkitty lamellien levyjen väliset pitkittäiset saumareunat.

Kuviota 1 vastaavalla tavalla sivun 15 alareuna 17 on aaltomainen ja liittyy lamellien aaltoreunoihin 11. Tämä voidaan nähdä myös kuviosta 4, joka on leikkaus kuvion 2 linjaa IV-IV pitkin. Reunojen 17 ja 11 välisen hitsaamisen helpottamiseksi reunan 17 lähelle sivuun 15 on jyrsitty renkaan muotoinen alue 24, jolloin on saatu sivulle suuntautuva laippareuna 25 (ks. kuvioiden 2 ja 4 vasen puoli). Viitenumerot liittyvät kuvioiden näihin osiin vain selvyyden vuoksi. Laippareuna 25, joka on reunaa 17 vastaavalla tavalla aaltomainen, siis kuten reuna 11, antaa hyvät mahdollisuudet sulatushitsaukseen molempien aaltomaisten reunojen välillä (sivut 15 ja lamellit). Tässä yhteydessä voidaan vielä mainita, että reunat 11 ja 17 ovat aaltomaisia, mutta ne voivat tietysti olla muodoltaan myös muunlaisia, esim. suoraviivaisia. Reunalinja 17 tulee tällöin hammasmaiseksi, samoin reunalinja 11. Sivuihin 15 ja 16 sekä vastakkaisiin sivuihin voidaan sitten liittää putkiyhde, jakolaatikko tai vastaava.

Kuvio 3 on leikkaus kuvion 2 linjaa III-III pitkin. Siinä nähdään sivujen 15 ja 16 kanssa yhdensuuntaiset tukilevyt 26 lii-täntäyhteessä korkeiden paineiden varalta. Kuviosta 3 nähdään po. tukilevyjen muoto, joka liittyy jo edellä selostettuun, reunojen 17 ja 11 yhteenliittämiseen.

Aikaisemmin numeroilla 15 ja 16 on merkitty liitäntäyhteen sivuja. Sivuja 15 ja 16 voidaan pitää myös "ohjaimina". Sama koskee myös näiden vastakkaisia sivuja, jolloin ne muodostavat valmiiksi asennetussa rakenteessa siirtymäkappaleen lamellipaketista jako-laatikkoon, koska kokemuksesta tiedetään, että juuri tämä kohta on vaikeimmin hitsattavia. Lisäksi se on kohta, johon kohdistuvat suurimmat rasitukset, ts. suoraan mekaanisesti.

Kuvioissa 2-4 nähdään lisäksi eräs lamellipakettia ympäröivän vaipan rakenne. Vaippa voidaan siis valmistaa ensimmäisestä tasaisesta levystä 27 ja toisesta tasaisesta levystä 28, joiden välissä on aaltolevy 29. Se (29) on muotoiltu siten, että aallonharjat ja -pohjat ovat suorakulmaisia, kuten kuvioissa esitetään. Nämä kolme levyä voidaan sitten pistehitsata toisiinsa. Tällä tavoin muodostetaan neljästä sivusta vaippa (kotelo), jonka yhteenliittä 68124 minen voi tapahtua millä tahansa tähän sopivalla tavalla. Vaippa on suunniteltu kestämään sisäistä painetta joko yksinomaan oman rakenteensa avulla, tai sen ympärille voidaan järjestää palkkike-hysrakenne jo ennestään tunnetulla tavalla. Rakennetyyppi valitaan kulloinkin kyseeseen tulevan, vaippaan kohdistuvan sisäpuolisen paineen perusteella.

Kuvioissa 5-14 nähdään erilaisia levyjä ja niistä koottuja lamelleja. Kuvio 5 on poikkileikkaus eräästä levyrakenteesta ja havainnollistaa kourusyvennyksiä 5. Uria ei kuitenkaan näy. Kuviosta 5 voidaan nähdä, että kourusyvennysten poikkileikkaus on muodoltaan periaatteessa päärynän puolikas. Kuvio 6 on poikkileikkaus kuvion 5 linjaa VI pitkin. Siitä näkyy sekä kourusyvennys 5 pituussuunnassa että urat 18. Kuviossa 7 on kaksi lamellia, jotka on koottu kourusyvennyksiltään kuviota 5 vastaavista levyistä. On huomattava, että levyt 2 ja 3 on nyt käännetty niin, että kanavasta tulee epäsymmetrinen. Kuviosta 7 voidaan lisäksi nähdä, että kahden vierekkäisen lamellin muoto vastaa toisiaan, jolloin näiden väliin muodostuu "kiemurteleva" seinämä nuolen 20 suunnassa (vrt. myös kuvio 1).

Kuviossa 8 nähdään kaksi kuviota 5 vastaavasta levystä koottua lamellia, mutta levyt 2 ja 3 on nyt käännetty niin, että saadaan poikkileikkausmuodoltaan kokonainen päärynä. Myös tässä rakenteessa laippojen väliin muodostuu kiemurteleva seinämä nuolen 20 suunnassa. Kuvio 9 on poikkielikkaus kuvion 8 linjaa IV-IV pitkin ja havainnollistaa uria 19 sekä kanavia 5.

Kuvio 10 on samoin poikkileikkaus eräästä levyrakenteesta. Kuviossa 11 nähdään kaksi vierekkäistä lamellia, jotka on yhdistetty kahdesta kuvion 10 mukaisesta levystä. Kuvio 12 esittää vielä erästä levyn kokoonpanovaihtoehtoa (levyt, kuten kuviossa 10).

Kuviossa 13 on vielä eräs levymuoto ja kuviossa 14 näistä koottu lamel1irakenne.

Vaikkakin kourusyvennykset ovat edellä esitetyssä suositettavassa rakenteessa poikkileikkaukseltaan epäsymmetrisiä po. rakenteen symmetrialinjaan nähden, niin poikkileikkaus voi tietysti olla täysin symmetrinen ja esim. ympyränkaaren yhden osan muotoinen. Urien 19 poikkileikkausmuoto näkyy esim. kuvioista 6 ja 9, mutta sitä voidaan muuttaa keksinnön puitteissa ja tehdä se pohjaltaan enemmän tai vähemmän kaarevaksi tai teräväksi. Kallistuskulma kourusyvennysten pitkittäissuuntaan nähden voi vaihdella keksinnön puitteissa, ts. se voi olla esim. 15-45°.

Claims (10)

1. Lamellilämmönvaihdin, jossa on useita vierekkäin sijoitettuja lamelleja (1), joista jokainen käsittää kaksi vastakkain käännettyä ja kahdesta samansuuntaisesta reunasta (4) yhteenhitsat-tavaa levyä (2,3), joissa on pitkittäiset kourusyvennykset (5), jotka toisiaan vasten käännettyinä muodostavat levyjen väliin kanavia (21) levyjen ollessa vastakkain, kourusyvennysten (5) ollessa tällöin muodostettu poikittain kourun pituussuuntaan nähden puristetuilla urilla (19) varustettuina ja po. urien ulottuessa yhtäjaksoisina levyjen toisesta uloimmasta kourusyvennyksestä (5) toiseen uloimpaan kourusyvennykseen (5), tunnettu siitä, että urat (19) ovat määrätyssä terävässä kulmassa kourusyvennysten (5) pituussuuntaan nähden ja urat (19) muodostavat rajalinjojen risteyskohdissa kourusyvennysten (5) välissä tietyn määrän yhtä korkeita pisteitä (22), jotka muodostavat vastakkain sijoitettujen levyjen tukipinnat, jolloin kourusyvennysten (5) poikkileikkaus-muoto on epäsymmetrinen kourusyvennyksen keskiviivaan nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että urien (19) puristussyvyys vastaa vähintään levyjen levyvahvuutta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että kourusyvennysten poikkileikkaus vastaa muodoltaan päärynän puolikasta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että levyjen (2 ja 3) päät ovat siinä kohdassa, jossa kourusyvennykset (5) päättyvät, tasoitettu sekä taivutettu kourusyvennysten (5) taipumispuolelle vähintään po. taipuman korkeutta vastaavan mitan verran, jolloin vapaa reuna (10) voidaan panna viereisen levyn samoin vapaata reunaa vasten ja hitsata yhteen reunoista (9, 10).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että taivutus vastaa muodoltaan ympyrän-kaarta, jolloin kahden, yhdessä lamellin muodostavan levyn (2, 3) pitkittäisreunat (9, 10) päättyvät lamellin kanavapäissä puoliym-pyränkaaren muotoiseen reunaan (11, 12). 9 681 24

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että puoliympyränkaaren muotoiset reunat (11, 12) muodostavat liitosreunat lamelleihin liittyvän jakoyhteen seinämiä (15, 16) varten.

7. Patenttivaatimuksen 5 ja 6 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että lamelleihin hitsatut kaistat (15, 16) muodostavat siirtymäkohdan jakoyhteen seinämille ja ovat materiaa-livahvuudeltaan lamellin seinämiä paksummat.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että kaistoissa (15, 16) on syvennyksiä (24), jotka vastaavat muodoltaan kaistojen kiinnitysreunoja (17, 18) ja ovat sijoitettuna näiden viereeen niin, että kaistojen tasosta muodostuu ulkoneva laippa (25) hitsattavaksi em. lamellireunoihin (11, 12).

8 68124

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lamellilämmönvaihdin, tunnettu siitä, että lamellien ympärillä oleva vaippa koostuu kahdesta, toisistaan tietyllä etäisyydellä olevasta levyker-roksesta (27, 28), joiden välissä on aaltorakenteinen levykerros (29), jossa on edullisesti poikkileikkaukseltaan suorakulmaiset aallonharjat ja aallonpohjat.

10 6S1 24