FI67239B - Process foer beredning av torr vedmassa - Google Patents

Description

PSäF^l M fl«KUU,tUTU*jULKAieu tno-iQ

JfäS* l J n } UTLÄGGNINGSSKIIIFT 0/209

Kp C Patentti vjZanzlly 11 02 1935 ^ Patent ceddelat ^ ^ (51) ttrJt/tatCL3 D 21 B 1/12 SUOMI—FINLAND (21) 763599 (22) HikimhpM»· — fllmlne«Ut 15.12.76 (23) ANcupatvi—GMUftwcadag 15.12.76 (41) Trtlt γΛΜκΛ — UM* aHnUg 16.06.77 htnttt. ja rekisterihallitus rtnm iiniim , μ ΙιιιιΓ|ιιΙ1ιιΙι·ιι j.___

Patent, och registerStyralsan ' ' AmNcm och MLakrltoi· pmMmtmI 31.10.84 (32X33X31) eeeft·»—teglrd prioriuc 15.12.75 i5.lO.76 Englanti-England(GB) 51255/75 42878/76 (71) Courtaulds Limited, 18 Hanover Square, London W1A 2BB, Englantί-England(GB) (72) Marcello Antonio Benedetto Malpiedi, Coventry, Warwickshire,

Frederick Crowther Aldred, Coventry, Warwickshire, Englanti-England(GB) (74) Oy Koister Ab (54) Kuivan puumassan valmistusprosessi - Process för beredning av torr vedmassa Tämä keksintö liittyy kuivan puumassan valmistusprosessiin, jolloin puuhake kuidutetaan termomekaanisesti ja näin saatu massa kuivataan, jota massaa voi käyttää esim. hiertomassana tai kuivan paperin tai kartongin valmistamiseksi.

Tavanomaisessa hiomisprosessissa kivihiotaan puupölkyt massaksi. Jäähdytysveden avulla säädetään hiomisprosessin lämpötila ja saatu tuote on laimea puumassasuspensio vedessä. Prosessissa käytetään suuria vesimääriä ja siitä saadaan suuret määrät ulos virtaa-vaa vesinestettä, jota on käsiteltävä.

Vaihtoehtoisena tunnettuna prosessina puun hiomiseksi massaksi voidaan käyttää lämpömekaanista hiontaa. Tällöin esikuumennetaan ensin puulastuja, jotka sitten suljetaan kahden vastakkaisen hiomis-pinnan väliin, jotka ovat yleensä pyöriviä kiekkoja. Esikuumennetut puulastut syötetään sisään puuhiontakoneen keskustaan tai sen lähelle ja niiden on kuljettava ulospäin purkausaukon hiomisalueen kautta. Hiomisprosessin kehittämä lämpö muuttaa puulastuissa olevan veden höyryksi. Lämpömekaanisen hionnan aikana lisätään yleensä vettä niin 2 67239 paljon, että puulastujen kosteussisältö pysyy suunnilleen muuttumattomana. Hiottava puu suljetaan siis suurpainehöyryalueelle vähintään 100°C lämpötilassa.

Lämpömekaanisella hionnalla valmistetun massan kosteussisältö on tavallisesti sama kuin puun, josta se on tehty. Jos massa aiotaan kuivattaa massana, se tavallisesti siivilöidään kuitukimppujen poistamiseksi sekä käsitellään massakuitujen höllentämiseksi ja niiden saamiseksi sitoutumaan helpommin yhteen. Höllennyskäsittelyyn sisältyy puumassakuitujen suspensio kuumassa vedessä. Siivilöinnin suorittamiseksi tyydyttävästi massaa laimennetaan niin, että saadaan vähintään 30:1 painosuhde kosteuden ja kuivien puukuitujahmien välillä. Koko tuotantoprosessissa käytetään silti huomattavan paljon vettä.

Po. keksinnön mukaiselle kuivan puumassan valmistusprosessille on tunnusomaista, että kosteuden ja kuivan puukiintoaineen välillä ylläpidetään alle 5:1 painosuhde koko prosessin ajan ja massa kuivataan saattamalla se kosketukseen kaasun kanssa lämpötilassa 300-600°C suurpyörresekoittimessa tai tämän tuloaukossa, jonka se-koittimen läpi massa ja kuuma kaasu kulkevat ja joka käsittää toistensa suhteen liikkuvia mekaanisia elimiä, jotka kohdistavat leik-kausvaikutuksen massaan massan kuitukimppujen hajottamiseksi. Vaikka keksintö käsittää sellaisia prosesseja, joissa kosteuden ja kuivien, jähmeiden puukuitujen suhde lähenee arvoa 5:1, pidetään parempana, että tämä suhde pidetään arvossa alle 3:1 ja että puun kosteussisältö ei oleellisesti kasva missään vaiheessa. Elävässä puussa kosteuden ja kuivien, jähmeiden puukuitujen suhde on yleensä alueella 2:1 - 3:1. Massatehtaalle toimitetun puun kosteuden suhde kuiviin, jähmeisiin puukuituihin on alueella 1,5:1 - 2,5:1 ja tämä kosteuspitoisuus on sopiva lämpömekaanista hiontaa varten.

Olemme todenneet, että po. keksinnön prosessilla valmistetaan kuiva puumassa, joka on erityisen sopiva hiertomassaksi käytettynä vettä absorboivissa aineissa, kuten pidätyskyvyttömyystupoissa, kertakäyttövaipoissa, terveyspyyhkeissä yms. Keksinnöllä valmistettu, kuiva puumassa soveltuu myös käytettäväksi kuivan paperin tai kartongin valmistusprosessissa.

Lämpömekaaninen hiontaprosessi voidaan suorittaa yhdessä hiontakoneessa (joka yleensä on ns. kaksoiskiekkoraffinööri) tai kahdessa tai useammassa koneessa, joita käytetään perätysten puun 3 67239 hiomiseksi. Puulastuja esikuumennetaan ennen kuin ne syötetään kak-soiskiekkoraffinööriin, esim. käsittelemällä niitä tuorehöyryllä. Tällä esikuumennuksella lastuihin lisätyn kosteuden määrä on pieni, tavallisesti alle 15 %. Parhaana pitämämme lämpömekaaninen hiomis-prosessi käsittää esikuumennusvaiheen, jossa käytetään tuorehöyryä lämpötilassa 105-135°C, sekä yhden hiontavaiheen kaksoiskiekkoraffi-nöörissä lämpötilassa, joka on alhaisempi kuin esikuumennuksessa 31i 100-110°C. Kaksoiskiekkoraffinöörissä kehitettyä höyryä voidaan käyttää, jotta saadaan osa höyrystä puulastujen esikuumennusta varten. Haluttaessa voidaan kaksoiskiekkoraffinöörissä lisäksi käyttää valkaisuainetta puumassan valkaisemiseksi hiontaprosessissa.

Kuivatusprosessi suoritetaan suurpyörreseoksessa. Puumassa, jolla on tavallisesti se kosteussisältö, jolla se puretaan lämpöme-kaanisesta hiomiskoneesta, sekä kaasu, yleensä ilma, 300-600°C lämpötilassa syötetään sekoittimeen ja ne koskettavat toisiinsa se-koittimessa tai sen sisääntulokohdassa. Sekoitin on suunniteltu kohdistamaan leikkausvaikutuksen massaan. Sen voi esim. varustaa vasaroilla, jotka työskentelevät pintaa vasten, ja/tai yhteenkytkey-tyvillä ja suhteessa toisiinsa pyörivillä piikeillä tai nauhoilla. Leikkaustoiminta rikkoo massan kasaantuneet puukuitukimput. Eräs sopiva suurpyörresekoitin myydään kauppanimellä "Atritor".

Suurpyörresekoitin hajottaa myös puukuidut melko tasaisesti seoksen läpi virtaavaan ilmaan. Se toimii mieluiten niin nopeasti, että kuuman kaasuvirran lämpötila laskee 100°C:een yhden sekunnin kuluessa sen koskettua massaan. Tätä kuitujen suspensiota ilmassa voidaan haluttaessa käyttää heti seuraavassa käsittelyssä, kuten kuitujen laskemiseksi seulalle. Kun keksinnön prosessia käytetään paperin tai kartongin valmistamiseksi, voidaan puu hioa ja kuivattaa sekä kuivat massakuidut varastoida myöhempää käyttöä varten, mutta parempana pidetään suurpyörresekoittimen käyttämistä kuivurina, joka syöttää suoraan paperin tai kartongin valmistusprosessiin.

Paperin tai kartongin valmistuskoneessa kaasuvirta, yleensä ilma, kantaa kuidut seulan läpi ja laskee ne kerrokseksi muotoilu-pinnalle. Aikaisemmin tunnetaan erilaisia kuivamuodostuskoneita paperin ja kartongin valmistuskoneita varten. Tunnetuissa prosesseissa puukuidut syötetään tavallisesti näihin koneisiin hierrettynä, kuivattuna massana, jota on esim. käsitelty vasaramyllyssä sen saarni- 67239 seksi sopivaan muotoon ja sen suspendoimiseksi ilmavirtaan. Kuituihin koskeva ilmavirta johdetaan muodostuspinnan kautta, joka on il-manläpäisevä, mutta jolle kuidut jäävät kerrokseksi.

Seulan aukoilla, joiden läpi ilmavirran on mentävä ennen kuin se saapuu muodostuspinnalle, on sellainen koko, että ne sallivat erotettujen puukuitujen läpikulun, joiden koko on sopiva käytettäväksi valmistettavassa paperi- tai kartonkilaadussa, mutta niiden koko ei salli kasaantuneiden kuitukimppujen läpikulkua. Kui-vamuodostuskoneessa on mieluiten hämmennys- tai kaavintalaite, joka varmistaa sen, että kuitukimput eivät tuki seulaa, ja mieluiten siinä on sellainen poistotie jätteille, että kasaantuneet kuitukimput tulevat poistetuiksi koneesta tarvitsematta pysäyttää paperin valmistusta. Integroidussa toiminnassa voidaan jätteiden poistokohdasta kerätyt kuitukimput yms. aineet kierrättää uudelleen lämpömekaanisen hiontalaitteen tulokohtaan.

Kun puukuituja sisältävä ilmavirta on kulkenut reiällisen seulan läpi, se iskee paperin muodostuspinnalle. Tämä voi olla hieno seula tai kaasunläpäisevä kudos tai kangas.

Kaasuvirta, joka kantaa puukuidut reiällisen seulan läpi paperin muodostuspinnalle, voidaan kehittää tunnetulla tavalla, esim. imulaatikolla, joka sijoitetaan kunkin kuivamuodostuskoneen alle. Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi kuivurista purkautuva ilmavirta voi kantaa puukuidut suoraan läpi massan muodostuspinnalle. Saattaa kuitenkin olla parempi erottaa kuidut kuivurista purkautuvasta, kosteasta ilmasta, esim. syklonierottimessa.

Puukuituja sisältävä ilmavirta, joka purkautuu kuivurista, syöttää yhteen tai useampaan kuivamuodostuskoneeseen. Tavallisesti yksi kaksoiskiekkoraffinööri ja suurpyörrekuivuri voivat syöttää useaan kuivamuodostuskoneeseen. Nämä voidaan järjestää perätysten varsinkin kartonkia tehtäessä. Kun kuidut yhdestä koneesta lasketaan edellisen koneen muodostamalle kuitukerrokselle, voidaan muodostaa useista kuitukerroksista koostuva kartonki yhden kaksoiskiekkoraffi-nöörin ja kuivurin tuotannosta.

Kun paperi tai kartonki on laskettu kuitujenmuotoilupinnalle, se läpikäy erilaiset lujituskäsittelyt. Yleensä sitä käsitellään nestemäisellä sideaineella esim. ruiskuttamalla. Sopivia sideaineita ovat esim. tärkkelys ja sen johdannaiset sekä polymeerilateksiemul- 67239 siot. Sitten siihen kohdistetaan tavallisesti paine radan lujittamiseksi sekä kuivatus sideainesuihkun jättämän kosteuden poistamiseksi. Lisäksi se voidaan liimata, päällystää, pakottaa ja/tai ka-lanteroida.

Keksinnön mukaisella prosessilla saadusta puumassasta tehdyn paperin ja kartongin ei tarvitse koostua pelkästään lämpömekaani-sesti hiotuista kuiduista. Haluttaessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa ulkokerrosta, jotka on tehty peiteaineesta, esim. kemiallisesta massasta, yhden tai usean kerroksen peittämiseksi, jotka on tehty keksinnön prosessilla saadusta puumassasta. Esim. kartongin valmistamiseksi voidaan ensimmäinen, paperinmuodostuspinnalle laskettu kuitukerros muodostaa kemiallisesta massasta, joka syötetään kuivamuodostuskoneeseen. Useat peräkkäiset kartonkikerrokset voidaan laskea tämän ulkokerroksen päälle eri kuivamuodostuskoneista, joihin kaikkiin voidaan syöttää samasta lämpömekaanisesta hiontakoneesta ja kuivurista. Viimeinen kerros voi olla peiteaineesta muodostettu lisä-kerros. Sitten voidaan koottua kartonkia käsitellä sideaineella ja lujittaa kuvatulla tavalla.

Edellä kuvatussa prosessissa käytetään paperin tai kartongin valmistusmenetelmää, jossa ei tarvita lainkaan tai hyvin vähän vettä ja josta jää hyvin vähän saastunutta vettä. Valmistuspaikan ei tarvitse sijaita lähellä suurta vesivarastoa. Lisäksi sitä voidaan käyttää taloudellisesti paljon pienemmässä mittakaavassa kuin tavanomaista märkää hionta- ja paperintekoprosessia. Se voi esim. sijaita keskikokoisessa (esim. 40 hehtaarin) metsässä tai tämän lähellä, kun sitä vastoin tavanomainen, taloudellista kokoa oleva paperitehdas vaatii ainakin kymmenen kertaa suuremman metsän.

Kun lämpömekaanisella hiontakoneella ja suurpyörrekuivurilla tehtyä massaa on käytettävä hiertomassana, se voidaan koota irrallisena pakattavaksi paaluihin tai levyiksi. Eräässä parhaana pidetyssä menettelyssä kuivurista purkautuva massa lasketaan kuitenkin kaasunläpäisevälle pinnalle kerrokseksi ja se on hiertomassan yhtenäisen levyn muodossa.

Massa purkautuu kuivurista ilmassa suspendoitujen puuxuitu-jen muodossa. Suspensio on suunniteltu iskemään läpäisevään pintaan, joka voi olla pyörivä rumpu tai tasainen, liikkuva hihna. Mieluiten käytetään myös imulaitetta, joka kohdistaa tyhjön läpäisevän pinnan 6 67239 toiselle puolelle, mikä varmistaa sen, että puumassakuidut pysyvät lujasti läpäisevällä pinnalla. Eräässä parhaana pidetyssä menettelyssä läpäisevä pinta on osa tyhjörummusta. Imu pitää aluksi puumassakuidut lujasti rummulla, mutta puumassakuitukerroksen muodostuessa rummulla ilman virtaus sen läpi pienenee. Imulaite kattaa mieluiten vain osan rummusta ja puumassakuitukerros voidaan siirtää pois rummulta, esim. tasaiselle kuljettimelle, rummun kohdassa, jossa imu ei vaikuta, esim. suunnilleen vastapäätä sitä kohtaa, jossa kuidut ensi kertaa lasketaan rummulle.

Puumassakuitukerros järjestetään mieluiten niin, että sen 2 peruspaino on 500-5000 grammaa/m . Lujituksella, esim. noin 350 kg/ 2 cm paineella, on suoritettava yhtenäisen levyn muodostus, jota voidaan käsitellä sen hajoamatta. Lujitus voi tapahtua tiikelipuris-timella, jolloin kuitukerros yleensä leikataan erillisiksi levyiksi ennen puristusta, tai painerullilla, jolloin voidaan muodostaa yhtenäisiä tai erillisiä levyjä.

Kuiva puumassa, joka on muodostettu keksinnön mukaisesti läm-pömekaanisella hionnalla ja suurpyörrekuivauksella, ei ole läpikäynyt höllennyskäsittelyä vedessä ja se muodostaa helposti kuohkean hiertomassan. Lujitetut massalevyt rikotaan erityisen helposti puu-kuiduiksi massan hiertolaitteen, esim. vasaramyllyn, avulla. Massan voi lisäksi lujittaa paineella 0,5-1 suhteelliseen tiheyteen ja se hajoaa silti helposti, kun sitä vastoin tavanomaisissa prosesseissa valmistettua massaa ei voi lujittaa yli 0,5 tiheyteen, koska se muutoin ei hajoa tyydyttävästi. Tämä on eduksi varsinkin silloin, jos massalevyt on kuljetettava massalaitoksesta absorboivien tuotteiden valmistajalle.

Keksintöä kuvataan nyt esimerkkinä ja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaista sivukuvantoa osaksi läpileikkauksena laitteesta, jolla voidaan valmistaa kuivaa puumassaa keksinnön mukaisella prosessilla sekä muodostaa tämä massa kartongiksi; ja kuvio 2 esittää kaaviomaista sivukuvantoa osaksi läpileikkauksena laitteesta, jolla voidaan valmistaa hiertomassaa keksinnön mukaista prosessia käyttäen.

Kuvion 1 näyttämä laite sisältää pääosina esikuumentimen 1, lämpömekaanisen hiontakoneen 2, kuivurin 3, puukuitujen jakelu yksikön 4, kuivamuodostuskoneen 5 ja radan lujitusyksikön 6. Puulastut syötetään esikuumentimeen 1 tuloaukon 11 kautta. Lsikuumennin on 7 67239 ruuvikuljetin. Puulastujen oloaikaa esikuumentimessa voidaan ohjata säätämällä ruuvikuljettimen nopeus ja se on mieluiten 0,5-3 minuuttia. Höyryä syötetään esikuumentimeen 1 tuloaukon 15 kautta. Esi-kuumentimesta 1 purkautuvat puulastut kulkevat kiertoventtiil in 17 ja kammion 18 kautta syöttimeen, joka on ruuvikuljetin. Tämä syöttää lastut lämpömekaaniseen hiontakoneeseen 2.

Hiontakone 2 on kaksoiskiekkoraffinööri, joka sisältää kaksi vastasuuntiin pyörivää kiekkoa 31,32, jotka on asennettu vastaaville akseleille 33,34, jotka pyörivät yhteisen akselin ympäri. Kiekoissa 31,32 on vastaavat, vastakkain olevat hiomispinnat 35, 35, joita erottaa kapea rako 41. Syötin 19 syöttää puulastut kammioon 37, joka on kiekon 31 takana. Tästä kammiosta 37 puulastut kulkevat kiekon 31 kahden tuloaukon 38,39 kautta kaksoiskiekkoraffi-nöörin keskialueelle 40. Voidakseen kulkea ulos hiontakoneesta 2 puulastujen on mentävä raon 41 kautta keskialueelta 40 kiekkojen kehälle 42. Puulastut tulevat hiotuiksi massaksi raossa 41.

Vesi syötetään kaksoiskiekkoraffinööriin tuloaukon 43 kautta, joka johtaa kammioon 44. Vesi kulkee kaksoiskiekkoraffinöörin keskialueelle 40 kiekon 32 aukkojen 45,46 kautta. Hionnassa kehittyvä lämpö saa osan puulastujen vedestä ja aukkojen 45,46 kautta lisätystä vedestä purkautumaan höyrynä. Höyry voi kulkea takaisin aukkojen 38, 39, kammion 37 ja syöttimen 19 kautta kammioon 18. Kammio 18 on varustettu venttiilin 23 säätämällä ilmaputkella 22, joten liiallisen höyrynpaineen muodostuessa kammiossa 18 se voidaan purkaa ulos laitteesta. Tuloaukkoon 43 syötettävän veden määrä säädetään niin, että puulastujen kosteussisältö tulee pidetyksi suunnilleen muuttumattomana. Näin estetään lämpötilaa kohoamasta liikaa lämpöme-kaanisessa hiontakoneessa 2.

Hiontakoneesta 2 purkautuva massa putoaa ruuvikuljettimelle, joka syöttää massan äkkikuivuriin 3 putken 47 kautta. Kuumaa ilmaa, jonka lämpötila on esim. 400-500°C, kehitetään ilman kuumentimes-sa 48, jota kuumentaa poltin 49, ja se syötetään kuivuriin putken 50 kautta. Kuuma ilma koskettaa massaan kuivurin tulokourussa 51.

Kuivuri 3 on suurpyörresekoitin, jossa kuuma ilma ja puumassa sekoitetaan nopeasti yhteen, kasaantuneet puukuitukimput hajotetaan ja kuivatut puukuidut viedään pois kuumassa ilmavirrassa. Kuivuri 3 sisältää pyörivän kiekon 52, kiinteän kiekon 53 ja ulos-imutuulettimen 54. Pyörivä kiekko 52 kantaa toisella puolellaan 67239 vasarat 55, jotka toimivat kuivurin seinää vasten, ja toisella puolellaan naulat 56. Naulat 56 kytkeytyvät yhteen naulojen 57 kanssa, jotka on asennettu kiinteälle kiekolle 53. Kuivuriin 3 tulo-kourun 51 kautta tulevan puumassan ja ilman on mentävä vasaroiden ohi 55, jotka rikkovat kuitukimput, ja sitten naulojen 56, 57 välistä, jotka hajottavat kuidut tasaisesti ilmavirtaan. Ilma ja kuidut kulkevat sitten aukon 58 kautta, joka on kiinteän kiekon 53 keskellä ja jota säätää venttiili 59. Tästä ulosimutuuletin 54, joka on asennettu samalle akselille 60 kuin kiekko 52 ja venttiili 59, pakottaa kuidut ja ilman kuivurin 3 poistoaukkoon 51.

Massan puukuituja kantava ilmavirta purkautuu kuivurista 3 putken 62 kautta ja vie kuidut jakeluyksikköön 4. Ilmaputki 62 syöttää kuuteen tuloputkeen, kuten 63a, jotka johtavat vastaavasti kuuteen syklonierottimeen 64a-64f. Kunkin tuloputken 63 tuloaukkoa, esim. 65a, säätää esim. kuristusventtiili, niin että oleellisesti yhtä suuret kuitumäärät tulevat syötetyiksi jokaiseen syklonierotti-meen 64a-64f. Jokainen syklonierotin 64 on kartiomainen, pyörivä erotin, joka purkaa kostean ilman yläaukon kautta, esim. 66a, ja puukuidut pohja-aukon, esim. 67a, kautta.

Syklonierottimet 64a-64f on asennettu kuivamuodostus/karton-kikoneen 5 ylle. Jokainen niistä syöttää puukuituja pohja-aukkonsa kautta vastaaviin kuitujen jakelulaitteisiin 68a-68f. Jokainen ja-kelulaite voi olla sellaista tyyppiä , jota on kuvattu brittiläisessä patenttiselityksessä n:o 1,207,556. Kuten on näytetty jakelulait-teen 68a kohdalla, jokainen jakelulaite koostuu kotelosta 69, jonka alapinta on tasainen seula 70, jossa on tarpeeksi suuret aukot, jotta sen läpi voi kulkea puukuituja, jotka soveltuvat kartongin tekoon, mutta aukot ovat niin pienet, että ne estävät kasaantuneita kuitukimppuja kulkemasta läpi. Kaksi tai useampia hämmentimiä 71 liikkuu planeettaliikkeellä seulan 70 yllä.

Puukuidut tulevat jakelulaitteeseen 68a tuloaukon 72 kautta, joka on kotelon 69 toisessa sivussa, ja hämmentimet 71 jakavat kuidut tasaisesti seulalle 70. Kuitukimput, jotka eivät mene seulan 70 läpi, tulevat siirretyiksi seulaa pitkin ulosmenoaukkoon 73, joka on vastapäätä tuloaukkoa 72 kotelossa. Ulosmenoaukosta 73 kimput kulkevat putken 74 kautta kuljettimelle 75, jossa ne yhtyvät aineen kanssa, joka on hylätty jakelijoista 68b-68f, ja ne palautetaan 9 67239 esikuumentimen 1 tuloaukkoon 11. Puukuitujen syöttönopeus jokaiseen jakelijaan 68a-68f verrattuna nopeuteen, jolla kuidut kulkevat seulan 70 läpi, on yleensä sellainen, että noin 1/3 puukuitujen painosta tulee hylätyksi aukon 73 kautta.

Kuitujen jakelijat 68a-68f on asennettu kuivamuodostus/kar-tonkikoneen 5 yläpuolelle. Samoin kaksi lisäjakelijaa 79,80, joiden malli on sama kuin kuitujakelijoiden 68a-68f. Jakelijat 79,80 vastaanottavat puukuidut vastaavista syklonierottimista 81,82. Sykloni-erottimien 81,82 tuloputket 83,89 eivät saa syöttöä ilmaputkes-ta 62, vaan eri putkesta 85. Tämä vastaanottaa puukuitujen ilmasus-pension peiteaineen (ei näytetystä) varastosta, joka on valmistettu hierretystä, kemiallisesta massasta. Peiteainetta käytetään valko-pintaisen kartongin valmistamiseksi eikä jakelijoita 79 ja/tai 80 käytetä silloin, jos ei haluta lainkaan tai vain yksi valkoinen pinta.

Kuivamuodostuskone 5 sisältää päättömän hihnan 86, joka on ilmanläpäisevää kangasta ja joka kulkee kuitujakelijoiden 79,68a-68f ja 80 alla ja rullien 87,90 ympäri. Hihnassa on paperinmuodostuspin-ta, jolle kuidut lasketaan. Ensimmäiset kuidut, jotka lasketaan, ovat ne, jotka purkautuvat jakelijasta 79. Imulaatikko 91 on asennettu hihnan 86 taakse jakelijan 79 alle ilman jatkuvan virtauksen varmistamiseksi hihnan 86 läpi. Jakelijasta 79 tulevat kuidut lasketaan sotkuisena kerroksena hihnalle 86. Sitten jakelijasta 68a tulevat kuidut lasketaan samalla tavalla juuri tehdyn kerroksen päälle. Jakelijasta 68a ilma kulkee jakelijasta 79 tulleen, ensimmäisen kuitukerroksen läpi ja hihnan 86 läpi. Jakelijasta 68a tulevat kuidut ovat sotkeutuneet sekä keskenään että jakelijasta 79 laskettujen kuitujen kanssa. Samalla tavalla lasketaan peräkkäiset kuitukerrok-set jakelijoista 68b-68f ja 80. Imulaatikot 92a,92f ja 93 on sijoitettu vastaavasti jakelijoiden 68a-68f ja 80 alle.

Kun kaikki kuitukerrokset on laskettu hihnalle 86, ne kulkevat ruiskutuspään 99 alitse, joka on asennettu imulaatikon 95 ylle, joka panee sideaineen, esim. vesitärkkelyksen, kuiduille.

Rullan 87 kohdalla muodostettu kartonkikerros 96, jossa on sideaine, mutta jota ei ole lujitettu, erotetaan hihnasta 86. Kartonki 96 koostuu lähinnä jakelijoista 68a-68f tulleista kuiduista, jotka ts. on hiottu ja kuivalaskettu keksinnön mukaisesti. Sillä on valkoiset peitekerrokset, jotka on tehty jakelijoihin 79, 80 syötetystä, kumin LI isosta massasta.

10 67239

Kartonki 96 kulkee sitten lujitusyksikköön 6, jossa se ensin kulkee kuumennetun rummun 97 ympäri. Tämä suorittaa kartongin osittaisen kuivauksen ja painerullat 98, 99, jotka koskevat rumpuun 97, lujittavat kartongin. Rummulta 97 kartonki kulkee 1iimauspuristi-meen 100, jossa kartongille 95 asetetaan liimaa kahden rullan välisessä puristuksessa. Kartonki 95 kulkee sitten lopulliseen kuivuriin 104, jossa on kuusi kuumennusrumpua ja kalenterirullaa 105, ennen kuin se kelataan kelalle 106.

Kuvion 2 näyttämä laite sisältää pääosina esikuumenti-men 201, lämpömekaanisen hiontakoneen 202, kuivurin 203 ja levynmuo-dostusrummun 204. Esikuumennin 201, lämpömekaaninen hiontakone 202 ja kuivuri 203 ovat samat kuin kuvion 1 vastaavat laitteet; kuviossa 2 numeroiden 211-261 osoittamat osat ovat samat kuin kuviossa 1 numeroiden 11-61 osoittamat, vastaavat osat.

Ilmavirta, joka kantaa massan erilliset puukuidut, purkautuu kuivurin 203 ulosmenoaukosta 261 putken 262 kautta, joka johtaa levynmuodostusrumpuun 204. Putkessa 262 on konvergoiva osa 263, jolla on kalanpyrstömuoto. Poikkileikkausala voi esim. pienentyä putkessa 262 koosta 20x20 cm kokoon 5x60 cm ahtaimmassa kohdassa 264. Kohdasta 264 ilma ja kuidut tulevat levynmuodostusrummun 204 paine-laatikkoon 265.

Levynmuodostusrumpu 204 käsittää rummun 266, joka pyörii näytetyssä suunnassa ja jonka pinta on ilmanläpäisevä pinta 267. Rummun 266 sisälle on asennettu imulaatikko 268, joka on yhdistetty putken 269 kautta poistotuulettimen 270 kanssa. Imulaatikko 266 on läpäisevän pinnan 267 sen osan takana, joka aina ohittaa painelaa-tikon 265. Painelaatikko 265 on tiivistetty suhteessa rumpuun 266 reunojensa kohdalla joustavien tiivistysrullien 271,272 avulla.

Päätön hihnalevykuljetin 273, joka kulkee rullien 274,275, 276 yli, on suunniteltu koskemaan rumpuun 266 osassa, joka on suunnilleen vastapäätä paine- 265 ja imulaatikkoa 268. Painelaatikkoon 265 tulevat puumassakuidut tulevat lasketuiksi läpäisevän pinnan 267 osalle, jonka takana sijaitsee imulaatikko 268. Kuituker-ros läpäisevällä pinnalla 267 muuttuu asteittain paksummaksi, kun se etenee tiivistysrullalta 271 tiivistysrullalle 272. Sitten laskettu kuitukerros 277 siirretään läpäisevältä pinnalta 267 kuljetti- 11 67239 melle 273 eikä imua. kohdistu läpäisevään pintaan tässä osassa.

Kuljetin 273 siirtää kuitukerroksen 272 painerullille 278,279, jotka kohdistavat riittävän paineen massakuitujen lujittamiseksi yhtenäiseksi levyksi. Kuljetin 280 kantaa tämän levyn pois painerul-lilta ja levy kootaan kohdassa 281.

Claims (3)

12 67239

1. Kuivan puumassan valmistusprosessi, jolloin puuhake kui-dutetaan termomekaanisesti ja näin saatu massa kuivataan, tunnettu siitä, että kosteuden ja kuivan puukiintoaineen välillä ylläpidetään alle 5:1 painosuhde koko prosessin ajan ja massa kuivataan saattamalla se kosketukseen kaasun kanssa lämpötilassa 300-600°C suurpyörresekoittimessa tai tämän tuloaukossa, jonka sekoittimen läpi massa ja kuuma kaasu kulkevat ja joka käsittää toistensa suhteen liikkuvia mekaanisia elimiä, jotka kohdistavat leikkausvaikutuksen massaan massan kuitukimppujen hajottamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnet-t u siitä, että kosteuden ja kuivien, jähmeiden puukuitujen välinen suhde pidetään alle 3:1.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että kuuman kaasun lämpötila laskee 100°C:een yhden sekunnin sisällä, kun se on koskenut massaan.